Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2016

Samankaltaiset tiedostot
Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Etelä-Suomeen lähes 6,2 miljoona euroa yritys- ja ESR-hankerahoitusta

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus Taulukot

Etelä-Suomeen yritys- ja ESR-hankerahoitusta yli 7 milj. euroa

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

YRITYSRAHOITUSKATSAUS

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

LUT JA SAIMIA RAKENNERAHASTO- JA MAASEUTUOHJELMAN TOTEUTTAJINA

ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet maaseutumatkailuyrittäjille

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2012

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme

Kotona Suomessa-hankkeen tavoite

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus marraskuu 2012

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yleistä maaseutuohjelmasta

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2012

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Linnaseutu Hämeenlinnan seudun maaseudun kehittämisyhdistys

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus 4/2012

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

ESR- ja EAKR-rahoituksen merkitys työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yrityksen kehittämisavustus pkyritysten kasvua vauhdittamassa missä ja milloin vaikuttavuutta?

Äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja Terva ryhmän toimijoiden tukitoimet Oulun seudun ICT-alan murroksessa. Terva ryhmä Leila Helaakoski

Eteläpohjalaisten yritysten parhaaksi ELY-keskuksen yrityspalvelut

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Ideasta suunnitelmaksi

Yleishyödyllisten investointien rahoittaminen, ml. laajakaistahankkeet

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Maakuntavaltuusto Jussi Lehtinen

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi. Tilannekatsaus loka/marraskuu Sivu 1

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus:

Kasvupalvelujen valmistelutilanne. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut Työryhmien yhteiskokoontuminen

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, huhtikuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, syyskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, elokuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty / Hämeen ELY-keskus, Sanna Paakkunainen

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä

Kehittämisen ja kasvun rahoitus

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Synergiaseminaari , Helsinki

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Uusia tuulia ohjaukseen - kehitystyötä ESR-hankkeissa. Hämeen ELY-keskus

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Rahoitus ja kehittäminen

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2015

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, maaliskuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus lokakuu 2012

Monet polut Työelämään hanke (ESR) Tukea kotoutumiseen

Manner-Suomen ESR ohjelma

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Tavoitteena edistää maatalousalan ja maaseutualueiden kehittymistä, työllisyyttä ja yritysten kilpailukykyä

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA

Erityisavustus korkeakouluille korkeakoulutuksen kehittämiseen ja OKM

Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat Hämeessä, kesäkuu TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Maaseuturahasto syksyn hakuteemat

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Kasvupalvelu-uudistus

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena

YRITYSRYHMÄT KEHITTÄMISVÄLINEENÄ

Transkriptio:

NÄKYMIÄ MAALISKUU 2017 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2016 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin lähes 88 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan, maaseudun ja ympäristön kehittämistä rahoitettiin vuonna 2016 yhteensä lähes 88 miljoonalla eurolla. Yritysten kehittämishalukkuus jatkui hyvänä ja pitkään odotettu maaseuturahoitus käynnistyi täydessä laajuudessaan. Työllisyysmäärärahoja oli käytössä edellisvuotta enemmän. RAHOITUSPÄÄTÖKSET 2015 2016 RAHOITUS TYÖLLISYYDEN EDISTÄMISEEN 38 622 500 41 794 000 TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA (Tekes) 14 414 153 7 625 461 YRITYSRAHOITUS 6 014 630 5 296 436 HANKERAHOITUS ESR 4 190 364 2 256 122 MAATILOJEN KEHITTÄMINEN 5 843 619 14 270 268 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN 0 14 959 329 YMPÄRISTÖ 2 648 650 1 676 566 YHTEENSÄ 71 733 916 87 878 182 TAULUKKO 1. ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin vuonna 2016 Työllisyysmäärärahoja käytössä viime vuotta enemmän Työllisyyden hoitoon, yrittäjyyden edistämiseen ja osaamiseen osoitettuja määrärahoja oli käytettävissä vajaat 42 miljoonaa euroa. Suurimmat erät olivat työvoimakoulutuksen hankinta (vajaa 13 miljoonaa euroa) ja palkkatuki yksityiselle sektorille (noin 15 milj. euroa). Momentin 323051 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut rahaa oli käytettävissä reilut kolme miljoonaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tukityöllistämiseen kohdistettiin viisi miljoonaa enemmän aiempiin vuosiin verrattuna ja vastaavasti työvoimakoulutuksen osuutta pienennettiin reilulla kahdella miljoonalla. Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinnoissa painotettiin palvelutyön, terveydenhuolto- ja sosiaalialan sekä eri teollisuusalojen työtehtäviin tähtäävää koulutusta. Kolmannen sektorin toimijoiden toteuttamia työllisyyspoliittisia hankkeita rahoitettiin erityisesti nuorten ja pitkään työttömänä olleiden tilanteen parantamiseksi. Tähän suunnattua rahaa oli kuitenkin käytettävissä miljoonan verran vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Yritysten kehittämishalukkuus hyvällä tasolla Tekesin rahoitus Hämeessä Tekesin rahoitus Päijät-Hämeessä oli vuonna 2016 yhteensä noin 4,9 milj. euroa. 97 hankkeesta yksi oli tutkimushanke kaikkien muiden ollessa yrityshankkeita. Hankkeissa oli runsaasti Tekesin innovaatiosetelihankkeita. Tekesin rahoitus Kanta-Hämeessä oli vuonna 2016 yhteensä noin 2,7 milj. euroa. Yrityshankkeita oli 48 kappaletta ja tutkimushankkeita 3. Myös Kanta-Hämeen puolella hankkeissa oli runsaasti Tekesin innovaatiosetelihankkeita. Syksyllä käyttöön otettu innovaatioseteli on herättänyt runsaasti uusia asiakkaita tekemään pieniä selvityksiä tai käynnistämään tuotekehitystä. Kysyntä on kasvanut Tekesin uusien rahoitustuotteiden myötä, mutta samanaikaisesti rahoitettujen hankkeiden koko on pienentynyt aika tavalla. Molemmissa maakunnissa Tekesin rahoitus jäikin edellisvuotta matalammalle tasolle. Odotusarvona kuitenkin on, että pienten hankkeiden jatkeeksi odotetaan isompia rohkeita avauksia kehityshankkeiden muodossa. Rahoitetuissa hankkeissa eri toimialat olivat tasaisesti edustettuina. Lisää tunnuslukuja ja tietoja Tekesin rahoituksesta löytyy osoitteesta www.tekes.fi/tekes/tulokset-javaikutukset. ELY-keskuksen rahoitus Hämeessä Hämeen ELY-keskus myönsi Hämeen maakuntiin yritysrahoitusta noin 2,90 miljoonaa euroa ja lisäksi yritysten toimintaympäristön kehittämiseen myönnettiin rahoitusta 0,63 milj. euroa. Rahoituksesta suurin osa, noin puolet, kohdistui pk-yritysten kansainvälistymiseen ja neljännes rahoituksesta myönnettiin tuotteiden, palvelujen ja tuotannon kehittämiseen. Energia- ja materiaalitehokkuuden osuus hankkeissa oli yllättävän alhainen, vaikka alue tunnetaankin cleantechin kehittäjä- ja osaamisalueena. Teollisuuden toimialan osuus myönnetystä kehittämisavustuksesta oli noin puolet ja palvelusektorin toimialojen osuus oli kolmannes. Myönnetyn avustuksen keskimäärä on noussut edellisvuoteen verrattuna, joka tukee viime aikoina uutisoituja pkyrityksien parantuneita tulevaisuuden odotuksia ja näkymiä. Myönnetty yritysrahoitus on vaikuttanut 13 uuden yrityksen perustamiseen ja pysyvien työpaikkojen lukumääräksi arvioidaan 339 uutta työpaikkaa. Yrityksien viennin kasvuksi on arvioitu 61 miljoonaa euroa. Rahoitettuihin hankkeisiin maakunnittain voi tutustua tarkemmin www.rakennerahastot.fi/ -sivuston Etelä-Suomen osiossa Toimintaa ja tuloksia - Rahoitetut hankkeet. Yritysten kehittämispalveluita myönnettiin 76 yritykselle, jonka lisäksi yrityksille järjestettiin kolme valmennuskurssia, yksi kustakin teemasta. Kehittämispalveluilla tuetaan yritysten lyhytkestoisten konsultointipalvelujen, kuten esim. liiketoiminnan nykytila-analyysien, kehittämissuunnitelmien ja liiketoiminnan kehittämiseen liittyvien palvelujen hankintaa sekä avainhenkilöiden koulutusta. 2

Monipuolisia ESR-hankkeita Hämeeseen Vuonna 2016 Hämeessä käynnistettiin useita hyvin erityyppisiä ESR -hankkeita. Kanta-Hämeessä Hyria testaa yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiön kanssa osuuskunnassa työskentelyä opintojen osana ja siirtymäreittinä opinnoista toiseen. Faktia Koulutus Oy:n hankkeessa puolestaan kehitetään Kanta-Hämeeseen vahvaa leipomoalan osaamiskeskittymää tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Huippuosaajia tulevaisuuden metallialallehankkeessa keskitytään puolestaan vahvistamaan tietoa kone- ja metallialan opiskelumahdollisuuksista sekä alan tarjoamista todellisista työtehtävistä. Hankkeen avulla tuetaan nuorten onnistunutta ammatinvalintaa ja turvataan ammattitaitoisen työvoiman saantia alalle. Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen Mokia ry:n yhteishankkeessa Stage etsitään media- ja kulttuuripainotteisia keinoja helpottamaan nuorten sijoittumista työmarkkinoille. Malski Keskuksen AHJO-hanke Lahdessa keskittyy tukemaan asiakkaita itsensä työllistämisessä. Ampun 4H-yhdistys ry:n hanke keskittyy nuorten työllistymisen tukemiseen Orimattilassa ja Itä- Uudellamaalla. Vamos Lahti puolestaan tuo kaupungin käyttöön Vamos-mallin parhaita puolia. Lahdessa tarkoitus on auttaa erityisesti 25 29 -vuotiaita löytämään tarvitsemansa palvelut sekä polun työelämään, opiskeluihin tai muuhun mielekkääseen toimintaan. Päijät-Hämeessä panostetaan myös korkeasti koulutettujen nuorten työelämään siirtymiseen kehittämällä mm. opintojenaikaista ohjausta Lahden ammattikorkeakoulussa. Toisessa hankkeessa Lahden ammattikorkeakoulu kehittää yhdessä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa biotalous/puutuotealalle sujuvia, ilman välivuosia tapahtuvia, siirtymiä peruskoulusta toiselle asteelle ja toiselta asteelta korkea-asteelle. Naisyrittäjien osaamista ICT teknologian hyödyntämisessä kehitetään NYT! Naiset, yrittäjyys ja teknologia hankkeessa. Lahden ammattikorkeakoulun, Koulutuskeskus Salpauksen sekä Päijät-Hämeen Liikunta- ja Urheilu ry:n yhteishankkeessa pilotoidaan työkyvyn johtamismenetelmiä yrityksen tuottavuuden tukena. Alueella käynnistyi myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston toimintaa, jonka tarkoituksena on nostaa tyttöjen kiinnostusta tekniikan alan korkeakouluopintoihin. Valtakunnallista rahoitusta kiitettävästi myös Hämeeseen Lahden Ammattikorkeakoulu koordinoi valtakunnallisesta Luovaa osaamista toimenpidekokonaisuudesta rahoitettua Design or Die hanketta, jonka tavoitteena on edistää muotoilun ja luovan osaamisen hyödyntämistä yritysten kilpailukyvyn parantamisessa. Lahden ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa ovat mukana Lapin yliopisto, Aalto yliopisto sekä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo. Kotona Suomessa -ohjelman haussa etsittiin hankkeita, joilla edistetään maahanmuuttajien työllistymistä kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Päijät-Hämeessä rahoitusta sai Lahden ammattikorkeakoulun toteuttama NIPA -Nivelvaiheen palvelumalli kotoutumisen tueksi hanke. Hankkeessa tuetaan työpaikan saantia mm. Luotsi -palvelulla. Mallissa jo aiemmin työllistynyt tai opiskeleva maahanmuuttaja toimii vapaaehtoisena tukihenkilönä ja linkkinä työelämään tai opintoihin toiselle maahanmuuttajalle. Kanta-Hämeen alueella rahoituksen sai useamman toteuttajan yhteinen hanke Monet polut työelämään. Tavoitteena on kotoutujien erilaiset tarpeet huomioiva ja kustannustehokas palvelumalli työllistymisen tueksi. Hankkeessa mm. testataan kotipesämallia, joka toimii maahanmuuttajan turvaverkkona tarjoten ohjausta, vertaistukea ja kielikoulutusta, sekä kohtaamispaikkana maahanmuuttajille, opettajille, järjestöille ja työelämän edustajille. Rahoitettuihin hankkeisiin maakunnittain voi tutustua tarkemmin www.rakennerahastot.fi/ -sivuston Etelä-Suomen osiossa Toimintaa ja tuloksia - Rahoitetut hankkeet. 3

Maaseuturahoitus käynnistyi koko laajuudessaan Maatalouden investointien osalta vuosi 2016 oli ohjelmakauden toteuttamisessa ensimmäinen kokonainen vuosi. Maatalouden vaikea taloudellinen tilanne ei alkuvuodesta 2016 näyttäytynyt investointihalukkuuden vähenemisenä Hämeen ELY-keskuksen alueella. Alkuvuosi oli hakemusten osalta erittäin vilkasta ja silloin haettiin tukea myös isoihin investointeihin. Erityisesti vuoden aikana ilahdutti se, että Hämeeseen rakennettiin kokonaan uusia lypsykarjanavettoja kolme kappaletta, joista yksi huomattavan suuri neljän lypsyrobotin yksikkö. Lisäksi tukea myönnettiin useisiin lypsykarjanavetan laajennus- ja peruskorjausinvestointeihin. Myös lihakarjapuolella rakennettiin kokonaan uusia emolehmäpihattoja neljä, joista peräti kolme luomutuotantoon. Kotieläintilojen tuotantorakennusten investoinnissa uusina kohteina nousivat esiin aurinkoenergian tuottamiseen liittyvät investoinnit. Perinteisesti tukea myönnetään Hämeen ELY-keskuksen alueella kappalemääräisesti eniten kuivaamoiden ja erilaisten varastorakennusten rakentamiseen sekä salaojittamiseen. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman päätöksenteko käynnistyi vuoden 2016 aikana. Hankerahoitusta kohdennettiin Hämeen maaseutusuunnitelman painopistealueisiin. Erityisesti ruokaketjun, energia-alan sekä matkailun kehittämiseen panostettiin. Yritysrahoitus saatiin hyvin liikkeelle ja rahoitusta kohdennettiin monipuolisesti pienten yritysten erilaisten investointihankkeiden rahoittamiseen. Elintarvikeyritysten ja puutoimialan investointeja tuettiin useita. Leader-ryhmien rahoitus kohdentui erilaisiin yhteisöllisiin kylien kehittämishankkeisiin ja yleishyödyllisiin investointihankkeisiin. Myös Leader-ryhmien kautta myönnettiin yritystukia, jotka täydensivät ELY-keskuksen myöntämää yritystukea. Ympäristön tilan paranemista edistettiin rahoituksella Ympäristöhankkeisiin käytettiin vuoden 2016 aikana noin 420 000 euroa. Ympäristörahoituksella avustettiin mm. Kanta- ja Päijät-Hämeen vesistö- ja valuma-aluekunnostusten suunnittelua ja toteutumista yhteensä 187 000 eurolla, haja-asutuksen jätevesien käsittelyn neuvontaa yhteensä 33 000 eurolla, vesihuollon edistämistä yhteensä 190 000 eurolla ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaa yhteensä 12 000 eurolla. METSO-ohjelman rahoitukseen käytettiin Hämeen ELYssä vuonna 2016 yhteensä noin 1,23 miljonaa euroa. Rahalla hankittiin maata luonnonsuojelutarkoituksiin (22 ha) ja perustettiin korvausta vastaan yksityisiä luonnonsuojelualueita (222 ha) yhteensä noin 244 hehtaaria. Käytetty rahasumma oli pienempi kuin edellisenä vuonna, mikä johtuu valtion budjettiin tehdyistä määrärahaleikkauksista. Kehityksen odotetaan jatkuvan samansuuntaisena myös vuonna 2017. Rakennusperinnön hoitoavustuksia myönnettiin vuoden 2016 aikana 30 000 euroa. Avustuskohteiden joukossa on tänä vuonna asuinrakennusten lisäksi mm. Hämeenlinnan Rengon peltomaisemassa sijaitseva vanha viljamakasiini ja Riihimäen musiikkitalo. 4

Lisätietoja: Hämeen ELY-keskus: Johtaja Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 206 Rahoitus työllisyyden edistämiseen: Yksikön päällikkö Jarmo Paukku, puh. 0295 025 083 Yritysrahoitus: Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, 0295 025 151 Tutkimus- ja kehittämistoiminta/tekes: Asiantuntija Markku Mäkelä, Tekes, puh. 0295 055247 Hankerahoitus ESR: Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, 0295 025 151 Maatilojen kehittäminen: Yksikön päällikkö Kari Kivikko, puh. 0295 025 060 Maaseudun kehittäminen: Kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, puh. 0295 025 065 Ympäristö: Johtava vesitalousasiantuntija Timo Virola, puh. 0295 025 245 Viestintä: Erikoissuunnittelija Sanna Paakkunainen, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 159 www.ely-keskus.fi/hame -> alueen tila ja näkymät -> talous- ja elinkeinoelämä -> rahoituskatsaukset -> rahoituskatsaus 2016 taulukot 5

NÄKYMIÄ MAALISKUU 2017 HÄMEEN ELY-KESKUKSEN RAHOITUSKATSAUS Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.3.2017