Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi
Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman toteutettavuus Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014-2020 toimenpiteiden avulla kehittämissuunnitelman vastaavuus suhteessa päättyneen ohjelmakauden kehittämissuunnitelman väliarvioinnin tuloksiin kehittämissuunnitelman parannus- ja täydennystarpeet.
Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteet alueen maaseutustrategian toteuttamiseksi Kehittämistavoitteet (21 kpl) on ryhmitelty kolmeen kokonaisuuteen: Maatilojen ja maaseudun muiden yritysten kehittäminen Kehittämishankkeet ja yleishyödylliset investointihankkeet Ympäristönhoito ja muut kehittämistoimenpiteet
Etelä-Savon maaseutustrategia 2014-2020 Alueelle laadittu maaseudun kehittämisen tavoitetila 2020 Sinivihreän talouden ennakkoluuloton edelläkävijä Maaseutustrategia muodostuu kolmesta painopisteestä: Vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta edistäviä rakenteita Parannetaan ihmisten hyvinvointia maaseudulla Kehitetään maaseudun elinkeinoja
Kehittämissuunnitelma ja maaseudun kehittämisstrategia
Johtopäätökset ja suositukset Kehittämissuunnitelman tavoitteet ovat sisällöltään hyvin yhdensuuntaiset Etelä- Savon maaseudun kehittämisstrategian kanssa. Maaseutustrategian kolmesta painopisteestä eniten suunnitelmassa on toimenpiteitä maaseudun elinkeinojen kehittämiseksi, erityisesti yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Kehittämissuunnitelmassa on toteutusmahdollisuus jokaiselle maaseudun kehittämisstrategian kolmessa painopisteessä olevalle tavoitteelle. Heikoin vastaavuus suunnitelmassa on strategian infrastruktuurin tason parantamisen osalta, mikä kehittämissuunnitelman resurssit huomioon ottaen kuitenkin tuntuu oikealta valinnalta.
Kehittämissuunnitelma ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Johtopäätökset ja suositukset Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman kaikkien kehittämiskokonaisuuksien osalta on löydettävissä vastaavuutta kaikkiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiseen. Eniten vastaavuutta löytyi tavoitteeseen Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen Vähäisintä vastaavuutta oli tavoitteessa Vähähiiliseen ja ilmastoa säästävään talouteen siirtymisen edistäminen
Johtopäätökset ja suositukset Edellytykset kehittämissuunnitelman vaikuttavuudelle olevat olemassa, koska on otettu käyttöön kaikki Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvat toimenpiteet löytyy vastaavuutta valtakunnallisen ohjelman tavoitteisiin Kehittämissuunnitelman vaikuttavuuden parantaminen riippuu siitä, mihin tavoitteisiin panostetaan miten eri kehittämistoimenpiteitä otetaan käyttöön
Kehittämissuunnitelma ja edellisen ohjelmakauden väliarviointi
Suositusten huomioiminen Väliarvioinnin yhdeksästä suosituksesta kehittämissuunnitelmassa kuusi on huomioitu hyvin ja kolme kohtalaisesti. Hyvin huomioitu: asiat, joihin suunnitelman kautta voidaan vaikuttaa, yrityspainotteisuus, tiedottaminen, toimijoiden yhteistyö. Kohtalaisesti huomioitu: indikaattorien asettaminen, tukien haku- ja maksatusprosessi.
Muut havainnot kehittämissuunnitelmasta
Asiakas- ja tarvelähtöisyys sekä tiedotus johtopäätökset ja suositukset Suunnitelman rinnalle kaivattiin käyttäjäystävällisempää ja /tai ydinkohdat tiivistävää esitettä. Suunnitelman toimeenpanossa tulee kehittää asiakaspalvelua ja tiedotusta Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja se pitää olla helposti löydettävissä
Yhteistyö muiden toimijoiden ja alueiden kanssa johtopäätökset ja suositukset Yhteensovittaminen alueella vaikuttavien muiden kehittämistä linjaavien ohjelmien ja strategioiden kanssa on syytä olla jatkuvaa Yhteistyön koordinoinnin kannalta on tärkeää, että rahoittajat tietävät toistensa mahdollisuudet ja rajoitukset > hakija oikealle rahoituslähteelle Alueiden välisessä yhteistyössä keskeistä, että se perustuu aitoon tarpeeseen
Kehittämissuunnitelman ohjelmallisuus johtopäätökset ja suositukset Kehittämissuunnitelman päivitys Biotalouden konkreettiset kehittämiskohteet Tärkeimpien tavoitteiden jäntevöittäminen Toimijoiden ja toimintaympäristön muutosten vaikutus rahoituksen painotukseen