U 61/2008 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (rakennusalan tuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistaminen) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 26 päivänä toukokuuta 2008 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakennusalan tuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta sekä ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2008 Asuntoministeri Jan Vapaavuori Hallitussihteeri Kirsi Martinkauppi 294323
2 U 61/2008 vp YMPÄRISTÖMINISTERIÖ MUISTIO EU/2008/1021 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI RAKENNUSALAN TUOTTEIDEN KAUPAN PITÄMISTÄ KOSKEVIEN EHTOJEN YHDENMUKAISTAMISESTA 1 Ehdotuksen tausta ja tavoite Euroopan yhteisöjen komissio on 26 päivänä toukokuuta 2008 antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rakennusalan tuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta (KOM (2008) 311 lopullinen). Ehdotukseen liittyy komission vaikutusten arviointi (SEC(2008) 1900). Rakennusalan tuotteita koskevan direktiivin 89/106/ETY eli rakennustuotedirektiivin tavoitteena on varmistaa rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus sekä käyttö sisämarkkinoilla. Komissio ehdottaa rakennustuotedirektiivin korvattavaksi asetuksella. Ehdotus liittyy komission parempaa sääntelyä ja lainsäädännön yksinkertaistamista koskevaan ohjelmaan. Komissio ehdotuksen mukaan rakennustuotedirektiivin tarkistamisen tarkoituksena on selkeyttää sääntelyä ja keventää erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) aiheutuvaa hallinnollista rasitetta lisäämällä joustavuutta teknisten eritelmien laatimisessa ja käytössä sekä poistamalla käytännön esteitä, jotka ovat toistaiseksi vaikeuttaneet pääsemistä hyvin toimiviin rakennustuotteiden sisämarkkinoihin. Rakennustuotteet ovat välituotteita, jotka on tarkoitus liittää rakennuskohteeseen. Turvallisuuden tai yleisen edun käsitteitä sovelletaan siten rakennustuotteisiin vain siltä osin kuin ne edistävät sen rakennuskohteen vaatimusten täyttymistä, johon ne on tarkoitus liittää. Komission ehdotuksen mukaan asetuksella on tarkoitus varmistaa, että rakennustuotteiden suoritustasosta annetaan luotettavaa tietoa. Tähän pyritään yhteisellä kielellä, jota valmistajien on käytettävä saattaessaan tuotteita markkinoille ja jota myös viranomaisen tulisi käyttää määritellessään rakennuskohteen tekniset vaatimukset. Yhteinen tekninen kieli vahvistetaan yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä (yhdenmukaistetuissa eurooppalaisissa standardeissa ja eurooppalaisissa arviointiasiakirjoissa), jotka on esitetty tässä asetuksessa. Ehdotuksen mukaan CE-merkinnällä osoitetaan, että rakennustuotteeseen liitetyt tiedot on hankittu asetuksen mukaisesti ja niitä voidaan pitää riittävinä ja luotettavina. Komission tavoitteena rakennustuotedirektiivin uusimiselle on ollut tarve selkeyttää direktiivin keskeisiä tekijöitä, kuten CEmerkinnän sisältöä ja asemaa. Ilmeistä huolta ovat herättäneet rakennustuotedirektiivin vaikutukset pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Kaiken kaikkiaan järjestelmän uskottavuutta olisi komission mielestä hyvä lisätä. Ehdotus perustuu EY:n perustamissopimuksen 95 artiklaan (sisämarkkinat) ja Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät siitä yhteispäätösmenettelyssä. Komission mukaan ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä ehdotus perustuu selkeään periaatteeseen toimivallan ja vastuun jakamisesta unionin ja jäsenvaltioiden välillä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa. Jäsenvaltioiden velvollisuutena on huolehtia, että talon- sekä maa- ja vesirakentaminen niiden alueella suunnitellaan ja toteutetaan siten, että henkilöille, kotieläimille tai omaisuudelle ei aiheudu vaaraa ja että muutenkin täytetään yleisen hyvinvoinnin kannalta olennaiset vaatimukset. Tämän yhteisön säännöksen tavoitteena on tarjota puitteet rakennustuotteiden sisämarkkinoiden toteutumiselle, millä alalla perustamissopimuksessa annetaan vastuu Euroopan unionille.
U 61/2008 vp 3 2 Ehdotuksen sisältö 2.1 Yleistä Ehdotetulla asetuksella kumotaan rakennustuotedirektiivi. Tavallisesti direktiivi kumotaan antamalla korvaava direktiivi. Tässä tapauksessa on komissio kuitenkin katsonut, että tehokkain keino rakennustuotedirektiivin korjaamiseksi on antaa suoraan sovellettava asetus. Näin halutaan välttää jäsenvaltioiden erilaiseen tulkintaan ja täytäntöönpanoon liittyvät ongelmat. Syinä tähän ratkaisuun ovat: 1) Asetuksen yhtenäistävä vaikutus sisämarkkinoiden toteutumista koskevan tavoitteen osalta. 2) Nykyisestä rakennustuotedirektiivistä saadut kokemukset, joiden mukaan sen täytäntöönpanon sisältö ja aikataulu eroavat merkittävästi jäsenvaltioiden välillä, millä on negatiivisia vaikutuksia rakennustuotteiden sisämarkkinoiden toimintaan. 3) Erilaisten täytäntöönpanojen aiheuttamat käytännön vaikutukset ovat johtaneet CE-merkinnän erilaiseen asemaan eri jäsenvaltioissa. Ehdotetun asetuksen mukaan CE-merkintä on ainoa merkintä, joka todistaa rakennustuotteen olevan ilmoitetun suoritustason ja sovellettavien eurooppalaisten vaatimusten mukainen. Jäsenvaltiot, julkiset laitokset taikka monopoliasemansa tai julkisen palvelutehtävänsä nojalla julkisena yrityksenä tai julkisena laitoksena toimivat yksityiset elimet eivät saisi vaatia merkinnällä varustetuilta rakennustuotteilta muita selvityksiä, kun käyttöä koskevat vaatimukset kyseisessä jäsenvaltiossa vastaavat ilmoitettua suoritustasoa. Järjestelmään ehdotetut tärkeimmät muutokset komission ehdotuksen mukaan ovat: 1) Eurooppalaisia teknisiä arviointeja laaditaan edelleen ja ne toimivat vapaaehtoisena väylänä CE-merkin hankkimiseen; kyseessä on vaihtoehto yhdenmukaistettujen standardien käytölle. Eurooppalainen tekninen arviointi voidaan tehdä silloinkin, kun samasta tuotteesta on yhdenmukaistettu standardi; näin tarjotaan valmistajalle enemmän joustavuutta ja valinnanvaraa. 2) Tällä hetkellä rakennustuotedirektiivissä ei ole kriteereitä, jotka liittyvät teknisestä arvioinnista vastaavien laitosten alakohtaiseen pätevyyteen. Ehdotuksessa sitä vastoin asetetaan laitoksille tiukat kriteerit, jotka koskevat alakohtaisen pätevyyden lisäksi myös teknistä pätevyyttä yhdellä tai useammalla 11 määritellystä alasta. 3) Nykyjärjestelmässä tunnustetaan kaksi väylää eurooppalaisen teknisen hyväksynnän saamiseen: suuntaviivat sekä yhteisymmärrykseen perustuva arviointimenettely. Nämä on tarkoitus korvata yhdellä yksinkertaistetulla tavalla, eurooppalaisella arviointiasiakirjalla. 4) Valmistajalla on ratkaiseva asema eurooppalaisen arviointiasiakirjan kehittämisessä, koska se päättää käsiteltävät ominaisuudet, osallistuu menettelyyn ja allekirjoittaa lopullisen sopimuksen vasta sitten, kun se tietää menettelyn tarkan työohjelman, ajoituksen ja kustannukset. 5) Ehdotetussa menettelyssä esitetään arviointiasiakirjan laatimisen ajalliseksi tavoitteeksi 4,5 kuukautta; vertailun vuoksi arvioitu keskimääräinen aika (josta ei säädetä rakennustuotedirektiivissä) yhteisymmärrykseen perustuvassa arviointimenettelyssä on 14,5 kuukautta ja suuntaviivojen laatimisessa yli 24 kuukautta. Suomen kannalta olennainen muutos nykyiseen verrattuna on CE-merkinnän tulo pakolliseksi. Tällä hetkellä CE-merkinnän käyttäminen on Suomessa vapaaehtoista, ellei sitä ole erikseen säädetty tuotekohtaisesti pakolliseksi. CE-merkintä on säädettävissä pakolliseksi edellyttäen, että myös ehdotus teknisestä erityisasiakirjasta (STD) toteutuu. Teknisen erityisasiakirjan käyttö antaa yrityksille mahdollisuuden saada tuotteitaan markkinoille yksinkertaistettuja menettelyjä käyttäen. 2.2 Yksityiskohtaiset määräykset 1 artikla. Artiklan mukaan asetuksessa säädetään rakennustuotteisiin liittyvien perusominaisuuksien suoritustason ilmaisutavoista sekä CE-merkin käyttämisestä näissä tuotteissa. 2 artikla. Artiklassa määritellään asetuksessa käytettyjä termejä.
4 U 61/2008 vp 3 artikla. Artiklan mukaan rakennustuotteen perusominaisuudet määritellään rakennuskohteen perusvaatimuksiin pohjautuvissa yhdenmukaistetuissa teknisissä eritelmissä. Rakentamista koskevat perusvaatimukset määritellään liitteessä I. Rakennustuotteen perusominaisuudet vahvistetaan EU-tasolla yhdenmukaistetuissa standardeissa tai tuotteen eurooppalaisessa teknisessä arvioinnissa eli ETA:ssa. 4 artikla. Artiklan mukaan valmistajan tai tuojan on tehtävä suoritustasoilmoitus, jos tuotteelle on yhdenmukaistettu standardi (hen) tai eurooppalainen tekninen arviointi (ETA) ja jos siellä, missä valmistaja tai tuoja aikoo saattaa tuotteen markkinoille, on voimassa tuotteen perusominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia. Halutessaan valmistaja tai maahantuoja voi tehdä suoritustasoilmoituksen, vaikka perusominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia ei olisi säädetty. Suoritustasoilmoituksen on katettava vähintään ne perusominaisuudet, joiden osalta vaatimuksia on voimassa. 5 6 artiklat. Artikloissa säädetään suoritustasoilmoituksen sisällöstä ja muodosta. 7 artikla. Artiklassa säädetään CEmerkinnästä. CE-merkintä kiinnitetään vain niihin tuotteisiin, joista on laadittu suoritustasoilmoitus. Jos tuotteessa on CE-merkintä, valmistaja vastaa siitä, että tuote on ilmoitetun suoritustason mukainen. CE-merkki on ainoa merkintä, joka todistaa tuotteen olevan ilmoitetun suoritustason mukainen. Jäsenvaltioiden on poistettava kaikki viittaukset muihin vaatimustenmukaisuusmerkintöihin kuin CE-merkkiin. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää tai estää CE-merkittyjen tuotteiden asettamista saataville tai käyttämistä, jos suoritustasoilmoitus täyttää kansalliset viranomaisvaatimukset. 8 artikla. Artiklassa määritellään CEmerkinnän kiinnittämistä koskevat säännöt ja ehdot. 9 artikla. Artiklassa velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että vastavuoroisesta tunnustamisesta annetun asetuksen (764/2008) mukaisesti perustetut tuoteyhteyspisteet tarjoavat tietoa teknisistä säännöistä tai säännöksistä, joita sovelletaan tietyn tyyppiseen rakennusalan tuotteen rakennuskohteeseen liittämiseen, kokoamiseen tai asentamiseen kyseisen jäsenvaltion alueella. 10 15 artiklat. Artikloissa säädetään eri talouden toimijoiden velvollisuuksista. Velvollisuudet on määritelty lähes samalla tavalla kuin vastavuoroisesta tunnustamisesta annetussa asetuksessa (764/2008). 16 21 artiklat. Artikloissa säädetään yhdenmukaisista teknisistä eritelmistä, joita ovat yhdenmukaistetut standardit (hen) ja eurooppalaiset arviointiasiakirjat (EAD). Komissio voi vahvistaa rakennustuotteiden perusominaisuuksiin liittyviä suoritustasoluokkia. Jäsenvaltiot voivat määrittää vaadittavan suoritustason vahvistettujen luokittelujärjestelmien mukaisesti. Mikäli jokin standardi ei jäsenvaltion mielestä täytä mandaatin vaatimuksia, jäsenvaltio voi saattaa standardin komitean käsiteltäväksi, jonka jälkeen komissio päättää joko standardin julkaisemisesta, julkaisematta jättämisestä, säilyttämisestä tai poistamisesta Euroopan unionin virallisesta lehdestä. 22 25 artiklat. Artikloissa säädetään teknisestä arvioinnista vastaavista laitoksista. 26 28 artiklat. Artikloissa säädetään yksinkertaistetuista menettelyistä eli teknisten erityisasiakirjojen (STD) käyttämisestä. Teknisten erityisasiakirjojen käyttäminen mahdollistaa sen, että mm. pienet, kansallisesti toimivat yritykset eli mikroyritykset (alle 10 henkilöä) voivat saada tuotteensa markkinoille ilman CE-merkkiin vaadittavaa kallista testausta. 29 45 artiklat. Artikloissa säädetään ilmoittamisesta vastaavista viranomaisista ja ilmoitetuista laitoksista. Artiklan 30 kohdan 3 mukaan siinä tapauksessa, että ilmoittamisesta vastaava viranomainen delegoi tai antaa alihankintaan tai muulla tavoin tehtäväksi ilmoitettavan laitoksen arvioinnin, on delegoitua tehtävää hoitavan tahon täytettävä artiklassa säädetyt kriteerit. Tähän liittyy kysymys Suomen perustuslain 124 :n soveltamisesta, mitä käsitellään myöhemmin kohdassa 4. 46 49 artiklat. Artikloissa säädetään markkinavalvonnasta ja suojamenettelyistä. Artikloissa on määräykset kansallisella tasolla riskin aiheuttavien rakennusalan tuotteiden käsittelemiseksi sekä yhteisön suojamenettelystä. Toisin sanoen artikloissa on määritelty,
U 61/2008 vp 5 milloin rakennustuote on vaatimusten vastainen ja kuinka vaatimusten vastainen rakennustuote poistetaan markkinoilta. 50 54 artiklat. Artiklojen mukaan komissio voi muuttaa asetuksen liitteitä I-V komitologiamenettelyssä (ns. valvonnan käsittävä sääntelymenettely). Komissiota avustaa pysyvä rakennusalan komitea. Ennen asetuksen voimaan tuloa rakennustuotedirektiivin mukaisesti markkinoille saatetut rakennustuotteet katsotaan asetuksen mukaisiksi. Eurooppalaista teknistä hyväksyntää koskevia suuntaviivoja voidaan edelleen käyttää eurooppalaisena arviointiasiakirjana. Eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä voidaan käyttää eurooppalaisina teknisinä arviointeina kyseisten hyväksyntöjen voimassaoloajan. Rakennustuoteasetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä on sovellettava sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Liitteet Liitteessä I luetellaan rakennuskohteen perusvaatimukset, joita ovat mekaaninen lujuus ja vakaus; paloturvallisuus; hygienia, terveys ja ympäristö; käyttöturvallisuus; meluntorjunta; energiansäästö ja lämmöneristys sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Liitteessä II määritellään eurooppalaisen arviointiasiakirjan hyväksymistä ja eurooppalaisen teknisen arvioinnin antamista koskeva menettely. Liitteessä III on malli suoritustasoilmoitukseksi. Liitteessä IV on taulukoitu tuotealat ja teknisestä arvioinnista vastaavia laitoksia koskevat vaatimukset. Liitteessä V määritellään suoritustason vakauden arviointi ja varmentaminen. 3 Ehdotuksen vaikutukset 3.1 Komission vaikutusarviointi Komission tekemän vaikutusten arvioinnin mukaan rakennustuotedirektiivin korvaaminen asetuksella on paras vaihtoehto, jolla pystytään vastaamaan ongelmiin, jotka ovat syntyneet siitä, että direktiivit on täytäntöönpantu eri tavalla eri jäsenvaltioissa. Käytännössä eroja jäsenvaltioiden kesken on mm. siinä, milloin CE-merkintää pidetään välttämättömänä. Komissio katsoo, että direktiivin muuttaminen asetukseksi noudattaa tiukasti rakennusalan toissijaisuusperiaatetta, jonka mukaan rakennuskohteiden suunnittelu ja rakennussäännöt kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan ja EU:n lainsäädännöllä varmistetaan sisämarkkinoiden toiminta kohteissa käytettyjen rakennustuotteiden osalta. 3.2 Vaikutukset Suomen lainsäädäntöön Uusi rakennustuoteasetus on sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa jäsenvaltioissa. Rakennustuotedirektiivi on Suomessa täytäntöönpantu rakennustuotteiden hyväksynnästä annetulla lailla (13.3.2003/230) sekä eräillä maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) säännöksillä. Rakennustuotteiden hyväksynnästä annetusta laista (13.3.2003/230) tulee kumota lukuisia säännöksiä, jotka sisältyvät ehdotettuun asetukseen. Ehdotettu asetus edellyttää lisäksi joidenkin maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (10.9.1999/895) kohtien tarkistamista. Tarkistettava on myös laki liikenneväylien ja yleisten alueiden rakennustuotteiden hyväksynnästä (797/2007). Laissa pelastustoimen laitteista (12.1.2007/10) on myös pysyvästi rakennukseen asennettavien tuotteiden CE-merkintää koskevia säännöksiä. Asetuksen toiminnat vastaavat jo olemassa olevia käytäntöjä, jotka ovat syntyneet direktiivin täytäntöönpanon kautta, eikä niihin ole tulossa suurta muutosta. 3.3 Taloudelliset vaikutukset Säännösten yhtenäistäminen asetuksella lisää CE-merkittyjen tuotteiden liikkuvuutta ja käytettävyyttä kaikissa jäsenvaltioissa. Kun rakennustuotteiden liikkuvuus jäsenvaltiosta toiseen paranee, kilpailun voidaan katsoa lisääntyvän ja sillä voi olla vaikutusta hintoihin. Osalle valmistajista koituu CEmerkinnästä uusia kustannuksia. Koska tarkempi taloudellisten vaikutusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, vaikutuksia tullaan jatkokäsittelyn aikana arvioimaan tarkemmin.
6 U 61/2008 vp 3.4 Yritysvaikutukset Asetus tulee parantamaan suomalaisten yritysten pääsyä sisämarkkinoille. Tätä kautta voi avautua entistä paremmin pääsy myös maailmanmarkkinoille esimerkiksi uusien tuotteiden ns. edelläkävijämarkkinoiden kautta. Asetusehdotuksen 27 artiklaan sisältyvä, alle kymmenen hengen mikroyrityksiä koskeva mahdollisuus teknisen erityisasiakirjan (STD) käyttämiseen antaa paikallisesti toimiville tuottajille mahdollisuuden tuotteiden saamisen markkinoille ilman kallista testausta, joka on edellytyksenä CE-merkin kiinnittämiselle. Yksinkertaistettu menettely on myös taloudellisesti tärkeä ja Suomen oloissa edellytys järjestelmän toimivuudelle. Asetusehdotuksen artiklat 10-15 asettavat CE-merkintään liittyviä velvoitteita rakennustuotteiden valmistajien lisäksi myös heidän virallisille edustajilleen, maahantuojille ja jakelijoille. 3.5 Vaikutukset kuluttajiin Lisääntyvän tarjonnan myötä rakennustuotteiden valikoima paranee ja kasvavalla kilpailulla on vaikutusta rakennustuotteiden hintoihin. Parhaimmillaan hintakilpailu näkyy myös rakentamisen kustannuksissa ja asuntojen hinnoissa. Rakennustuoteasetus koskee rakennustuotteiden sisämarkkinoita eikä se koske henkilöitä. Näin ollen asetuksella ei ole sukupuolivaikutuksia. 3.6 Ympäristövaikutukset ja hallinnolliset vaikutukset Rakennustuotedirektiivin muuttaminen neuvoston ja parlamentin asetukseksi ei muuta rakennustuotteiden CE-merkinnän järjestelmän perusteita eikä sillä niin ollen ole vaikutuksia ympäristöön tai hallintoon. 4 Perustuslaki ja Ahvenanmaan asema Perustuslain 124 :n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Rakennustuoteasetuksen mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille, mitkä laitokset voivat varmentaa, tarkastaa ja testata CE-merkittäviä rakennustuotteita sekä nimettävä viranomainen, joka vastaa kyseisen ilmoituksen tekemisestä. Tällä hetkellä ilmoittamisesta vastaavia viranomaisia ovat ministeriöt omilla hallinnonaloillaan. Ympäristöministeriö toimii ilmoittamisesta vastaavana viranomaisena myöskin niiden rakennustuotteiden osalta, jotka muuten kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäasiainministeriön hallinnon alaan. Käytännössä työ- ja elinkeinoministeriö tekee kaikki Suomea koskevat ilmoitukset EU:lle. Ilmoitettuja laitoksia, joiden hyväksymisestä vastaa ympäristöministeriö, on tällä hetkellä viisi, mm. VTT ja Inspecta Sertifiointi Oy. Artiklan 30 kohdan 3 mukaan siinä tapauksessa, että ilmoittamisesta vastaava viranomainen delegoi tai antaa alihankintaan tai muulla tavoin tehtäväksi ilmoitettavan laitoksen arvioinnin, on delegoitua tehtävää hoitavan tahon täytettävä artiklassa säädetyt kriteerit. Tämän artiklan perusteella viranomaiselle ei synny Suomessa valtuutta siirtää tehtäväänsä. Näin ollen komission ehdotus ei ole ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Artiklan 50 mukaan komissio voisi muuttaa liitteitä I-V. Rakennuskohteen perusvaatimukset on lueteltu liitteessä I. Näillä perusvaatimuksilla luodaan pohjaa kaupankäynnille. Suomessa rakennuksen olennaisista vaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslailla. Laissa rakentamisen olennaiset vaatimukset määrittelevät toimivaltaa myös rakentamismääräysten antamisessa sekä rakennuslupamenettelyssä. Ehdotetussa asetuk-
U 61/2008 vp 7 sessa tarkoitetuilla rakennuskohteen perusvaatimuksilla luodaan ainoastaan pohjaa rakennustuotteen perusominaisuuksien määrittelylle rakennustuotteiden kaupan kannalta. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 18 :n 22 kohdan mukaan elinkeinotoiminta kuuluu eräin poikkeuksin maakunnan lainsäädäntövaltaan. Asetusehdotus koskee sisämarkkinoita ja on siten elinkeinotoimintaa. Näin ollen toimivaltainen viranomainen Ahvenenmaalla on maakunnan hallitus. 5 Ehdotuksen kansallinen valmistelu ja käsittely EU:n toimielimissä Komissio antoi asetusehdotuksen 26.5.2008. Ehdotuksen käsittely neuvoston asettamassa työryhmässä (Working Party on Technical Harmonisation on Construction Products) on alkanut 13.6.2008. Tähän mennessä asiaa on käsitelty työryhmässä kolme kertaa. Asian käsittely jatkuu vielä marras- ja joulukuussa. Euroopan parlamentti on nimennyt vastuuvaliokunnaksi Sisämarkkinat ja kuluttajansuoja valiokunnan (IMCO) ja asetusehdotuksen esittelijäksi Catherine Neris'n. IMCOvaliokunnan tarkka valmisteluaikataulu ei ole vielä tiedossa. Euroopan parlamentin täysistuntokäsittelyyn ehdotus on tarkoitus tuoda maaliskuussa 2009. Mikäli asetuksen valmistelu etenee suunnitellussa aikataulussa, asetus tulisi voimaan 1.7.2011. Asetuksen valmistelu tapahtuu EUasioiden komitean alaisessa kilpailukykyjaostossa (EU-11). Suomessa on asetettu eri ministeriöiden ja teollisuuden edustajista koostuva viiteryhmä, joka käsittelee asetusehdotusta. 6 Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto suhtautuu komission ehdotukseen myönteisesti, koska ehdotus tehostaa sisämarkkinoiden toimintaa ja edistää standardointitoimintaa Euroopassa. Valtioneuvosto katsoo oikeusperustan (SEY 95 art.) olevan asianmukainen. Valtioneuvosto katsoo, että ehdotus on myös toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä ehdotus perustuu selkeään periaatteeseen toimivallan ja vastuun jakamisesta unionin ja jäsenvaltioiden välillä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa. Valtioneuvosto pitää tarkoituksenmukaisena, että pk-sektorilla on mahdollisuus tuotteiden markkinoille saattamiseen tässä järjestelmässä yksinkertaistettua menettelyä (STD) noudattaen. Valtioneuvosto pitää suotavana asetuksen myönteistä vaikutusta rakennusalan standardisointiin. Siirtymällä direktiivistä asetukseen vastuu järjestelmän toimivuudesta on entistä enemmän komissiolla ja taloudellisilla toimijoilla itsellään. Tuotekohtaisten vaatimusten yhdenmukaistaminen ei poista rakentamisen ohjauksen kansallista tarvetta. Vastuu kansalaistensa turvallisuudesta ja rakennuskohteen terveellisyydestä on edelleenkin jäsenvaltioilla. Suomen kantaa tarkistetaan tarvittaessa jatkovalmistelun yhteydessä yksityiskohtien osalta.