N U R M I J Ä R V E N K U N T A T I E D O T T A A 3 2 0 0 8 osana Helsingin seutua sivu 3 Kiljavan sairaalaan ensimmäiset potilaat sivu 7 Äänestämällä vaikutat kotikuntasi asioihin sivu 8
Pääkirjoitus Teemme tulevaisuutemme yhdessä! Kunnallisvaalit lähestyvät. Teemoiksi on otettu tavanomaisia poliittisesti kiinnostavia asioita, kuten terveydenhuolto, vanhustenhuolto ja lapsiperheiden asema. Näiden rinnalla valtakunnalliseksi keskustelunaiheeksi on noussut suomalaisen yhdyskuntarakenteen tulevaisuus ja yksinkertaistetut mallit betonikaupunki ja puutarhakaupunki. Julkisuudessa Nurmijärveä ja nurmijärveläisyyttä on tarkoituksellisesti haluttu kyseenalaistaa ja tehdä kunnasta synonyymi hajautuneelle, monitaajamaiselle, ei-ympäristöystävälliselle yhdyskuntarakenteelle. Samalla on väheksytty kunnan positiivista imagoa. Valtakunnan ykkösmedia on laajalla rintamalla, viimeksi lähinnä nuorten ja nuorten aikuisten huumorijulkaisuksi luonnehdittavalla Nyt -liitteellään lähtenyt kyseenalaistamaan nykyistä suomalaista yhdyskuntarakennetta. Lehti on keskittynyt mustamaalaamaan Nurmijärveä ja nurmijärveläisyyttä sekä yhdistänyt siihen koko maapallon ympäristöongelmat. Mielipidesivuilla etupäässä helsinkiläiset valtakunnan vaikuttajat ja asiantuntijat ovat myös lausuneet neuvoja Nurmijärven taajamarakenteesta, kaavoituksesta, työpaikkaomavaraisuudesta ja julkisesta liikenteestä. Puutteena on nähty mm. se, ettei Nurmijärvellä ole raideliikenneyhteyksiä. Lisäksi kotikuntamme rasitteena on nähty kunnan halki kulkeva moottoritie. Omakotitontteja tarjolla Kunta luovuttaa tänä syksynä omakotitontteja Klaukkalasta ja Rajamäeltä. Ensisijaisesti tontit myydään ja toissijaisesti vuokrataan. Klaukkalassa tontteja on yhteensä 19 kpl, joista kymmenen sijaitsee Vanhamyllynrannan alueella, kahdeksan Harjulanrannan alueella ja yksi Mäntysalon alueella. Rajamäellä on kolme tonttia Mutkapolun-Mutkatien varrella. Kunnan kotisivuilla www.nurmijarvi.fi on tiedot vapaista tonteista. Tontit ovat haettavissa syksyn 2008 aika- Väitetään, että nurmijärveläiset saastuttavat enemmän kuin helsinkiläiset ja että Nurmijärven liikenteestä tulee valtatie 3: n vuoksi kolminkertaisesti Helsingin päästöt! Jokainen lukija voi vapaasti arvioida näitä tarkoitushakuisia otsikoita ja mielipiteitä. Nurmijärven kunta on strategiansa mukaisesti jo vuosia ohjannut asumista olemassa oleviin taajamiin ja siinä on onnistuttu hyvin. Kunnassa, niin kuin kaikissa muissakin maamme kunnissa, on nykyisen rakennuslainsäädäntömme mukaisesti edelleen sallittua rakentaa rajoitetusti myös taajamien ulkopuolelle. Tämän vuosituhannen väestönkasvusta kuitenkin lähes 90 % on ohjautunut kuntamme neljään suurimpaan taajamaan. Näissä palvelut sekä työpaikat ovat lähellä ja myös julkinen liikenne on toimivaa. Juuri tehdyn mielipidekyselyn mukaan suurin osa suomalaisista pitää useammasta keskuksesta rakentuvaa yhdyskuntarakennetta hyvänä ja kannatettavana. Tätä tukee myös muutama vuosi sitten Kuuma-kunnissa tehdyn hyvinvointianalyysin tulos. Kyselyn perusteella nurmijärveläiset arvostivat erityisesti kunnan rauhallisuutta, turvallisuutta, työpaikkojen läheisyyttä, viihtyisyyttä, puhtautta, luontoa ja hyviä kulkuyhteyksiä. Niiden vuoksi Nurmijärvellä viihdytään ja tänne muutetaan. on selkeä osa Helsingin seutua ja visio seudun kehittämisestä on valmisteilla hyvässä yhteistyössä 14 alueen kunnan kanssa. Kehittämisen pohjaksi käytiin kansainvälinen ideakilpailu. Työpaikkaomavaraisuutemme kasvattaminen on haaste, samoin kuin pidemmällä tähtäimellä raideliikenteen kehittäminen Klaukkalaan ja edelleen kirkonkylän kautta Hyvinkäälle. Ideakilpailua voi kommentoida internetissä osoitteessa www.helsinginseutu2050.fi. Jokainen kuntalainen voi vaikuttaa Nurmijärven tulevaisuuteen. Haastankin teidät kaikki mukaan äänestämään syksyn kunnallisvaaleissa! Tässä lehdessä ja kunnan kotisivuilla on lisää tietoa vaaleista. Näyttäkäämme kaikille nurmijärveläisyyden epäilijöille, miten yhdessä voimme vaikuttaa viihtyisän, turvallisen ja pidetyn kotikuntamme kehitykseen. Ottakaamme aktiivisesti kantaa hyvän tulevaisuuden puolesta. na jatkuvalla hakumenettelyllä. Saapuneet hakemukset käydään läpi kerran kuukaudessa. Tonttien saajat valitaan arpomalla. Etusijalla ovat nurmijärveläiset hakijat, eli ne joiden väestötietojärjestelmän mukainen kotikunta on 1.1.2008 lähtien ollut tai entiset nurmijärveläiset, jotka ovat asuneet Nurmijärvellä aikaisemmin vähintään kaksi vuotta, tai henkilöt, joiden työpaikka on Nurmijärven kunnan alueella 1.1.2008 lähtien. Arvonta suoritetaan ensin ostotonttia hakeneiden etusijalla olevien kesken ja tämän jälkeen muiden ostotonttia hakeneiden kesken. Mikäli tontteja näissä arvonnoissa jää, suoritetaan arvonta vastaavassa järjestyksessä vuokratonttia hakeneiden kesken. Arvonta suoritetaan erikseen Klaukkalan tonttien hakijoiden kesken ja Rajamäen tonttien hakijoiden kesken. Hakijat valitsevat itselleen tontin arvonnan mukaisessa järjestyksessä. Vuonna 2009 tulee tontteja luovutettavaksi kirkonkylästä Laidunalueelta. Lisätietoja tonteista saa maankäyttöasiantuntija Soile Kurviselta, puh. 09 2500 2360, 040 317 2360 tai maankäyttöinsinööri Hannu Kujalalta, puh. 09 2500 2371, 040 317 2371. lukuina Asukasluku 38.915 (31.08.2008 ennakkotieto) Pinta-ala 367,3 km 2, josta maapinta-alaa 362,5 km 2 ja vesipinta-alaa 4,83 km 2 Tuloveroprosentti 18,75 % Kiinteistöveroprosentit: yleinen 0,65 vakinainen asuinrakennus 0,25 muut asuinrakennukset 0,75 rakentamattoman rakennustontin veroprosentti 1,65 Väestö ikäryhmittäin, osuus väestöstä (1.1.2008 %) 0 6 -vuotiaat 10,9 % 7 15 -vuotiaat 15,0 % 16 24 -vuotiaat 8,8 % 25 64 -vuotiaat 55,0 % Yli 65 -vuotiaat 10,3 % Yhteensä 100 % Työpaikkojen määrä 10 502 (v. 2005) Päätaajamat: Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Sisältö Klaukkalan uusittu tori avataan 4 Vapaaehtoisia maakauppoja Klaukkalan Viirinlaaksossa 4 Pohjoisessa kuulee luonnon äänen 5 Nurmijärven yhteiskoulun remontti loppusuoralla 6 Kuvataidekoulu kannustaa luovuuteen 6 Klaukkalan ohikulkutie 6 Kiljavan sairaala avattiin 7 Äänestämällä vaikutat kotikuntasi asioihin 8 Nimityksiä 8 Sosiaalipäivystys auttaa kriisin hetkellä 9 Nurmijärven tiedotuslehti jaetaan kunnan alueella jokaiseen talouteen, jossa ei ole mainosten jakamista estävää kieltoa. Lehteä saa myös kunnan toimipisteistä ja kirjastoista. Vastaava päätoimittaja: KIMMO BEHM PL 37, 01901 kimmo.behm@nurmijarvi.fi 2 Pätoimittaja: HILKKA GEHÖR Puh. 09-2500 2020 PL 37, 01901 hilkka.gehor@nurmijarvi.fi Artikkelit: LEENA VALKONEN JL Media Kannen kuva: Aimo Virtanen Painos: 17 000 kpl Paino: Keski-Uusimaa Oy Jakelu: Jakelujuniorit Oy ISSN: 1459-5699 Taitto: Tabanas Oy Kiveä koko viikko 10 Kulttuurikohtaus 10 Ali Baba ja 40 rosvoa nousevat näyttämölle 11 Tapahtumakalenteri 12
Paluu juurille Kunnan kehitysjohtajana toukokuussa aloittanut DI Merja Vikman-Kanerva kertoo tulleensa takaisin juurilleen. Hän oli töissä yleiskaavoituksessa Nurmijärvellä 1980-luvulla, ennen kuin siirtyi kaavoitusinsinööriksi Mäntsälään vuonna 1987. Nurmijärvelle Vikman-Kanerva tuli Mäntsälän kaavoitusjohtajan tehtävästä. Vikman-Kanervan sukujuuret johtavat myös Nurmijärvelle. Äidin puoleista sukua on tutkittu 1700-luvulle saakka. Esivanhempia on asunut Palojoen ympäristössä. Nurmijärveltä löytyy kaukaisia sukulaisia edelleen. Lisäksi noin puolet kunnan henkilöstöstä on minulle tuttuja aiemmilta työvuosilta. Se kertoo siitä, että kunnassa väki on pysyvää. Tänne oli helppo tulla, hän naurahtaa. Merja Vikman-Kanervan tehtävänä on elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen johtaminen. Keskus on Nurmijärven organisaatiossa uusi. Siihen kuuluu elinkeinotoimi, kuntakehitys, maanhankinta ja yleiskaavoitus. Kunnan organisaatiouudistusta Vikman-Kanerva pitää oikeaan osuneena. Johtajille annetaan mahdollisuus keskittyä johtamiseen ja asioiden kehittämiseen. Kuntakehitys on tärkeässä roolissa strategioiden luomisessa, kasvun hallinnassa ja palvelutarpeiden ennakoinnissa. Kuntaa rakennetaan kuntalaisille ja nurmijärveläisten ääni tulee kuulua myös kuntakehityksessä, Vikman-Kanerva korostaa. Seutuyhteistyön kehittäminen on myös tärkeää. Kuuma-yhteistyö on parantanut edunvalvontaa ja Nurmijärven edustajia on monissa työryhmissä mukana. Helsingin seudun yhteistyö on edennyt positiivisesti. on hyvämaineinen ja meillä on yhteistä rajapintaa suoraan Helsingin ja Espoon kanssa. Haasteita riittää, mutta niistä selvitään yhteisellä keskustelulla. Ihmisten elämäntapa on muuttunut, he liikkuvat paljon ja meidän tulee kunnassakin ajatella asioita entistä laajemmin. Ilmastonmuutos ja globalisaatio ovat aiheita, jotka puhuttavat Nurmijärvelläkin. kunta tiedottaa osana Helsingin seutua kehitysviivoja vuoteen 2050 Jokaisella kuntalaisella on nyt mahdollisuus sanoa sanansa Nurmijärven ja koko Helsingin seudun kehittämisestä. Helsingin seudun 14 kunnan yhteistä tulevaisuutta visioitiin kansainvälisellä Greater Helsinki Vision 2050 -ideakilpailulla, jonka tulokset ovat nähtävissä ja kommentoitavissa netissä. Kansainvälisen ideakilpailun järjestivät yhdessä ympäristöministeriö ja 14 Helsingin seudun kuntaa. Viime vuoden lopussa parhaat ideat palkittiin ja nyt niiden jatkojalostamisessa halutaan kuulla kansalaisten ääntä. Kansalaiskeskustelun keskeisenä foorumina on internet-sivusto www.helsinginseutu2050.fi, jossa asukkaat voivat kommentoida ja edelleen kehittää asiantuntijoiden ehdotuksia. Sivut ovat avoinna lokakuun loppuun. Palkitut ehdotukset tarjosivat uusia ratkaisuja seudun asumisen, maankäytön ja liikenteen kehittämiseksi. Ideoinnin lähtökohtana ovat olleet mm. ilmastonmuutos, ikääntyminen, globalisaatio ja ihmisten tapa tehdä työtä. Ihmisten ympäristötietoisuus on lisääntynyt, samoin he haluavat liikkua paljon, kommentoi Nurmijärven tuore kehitysjohtaja Merja Vikman-Kanerva kilpailun lähtökohtaa. Hänen mielestään kilpailu on tuonut uusia ideoita ja keskustelun aineksia koko seutukunnan kehittämiseksi. Mitä visiot sitten kertovat Nurmijärven tulevasta kehityksestä? Kunta on tiivis osa Helsingin seutua. Täältä käydään paljon muualla töissä ja työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen on haaste. Tieliikenteen rinnalle on suunniteltu raideliikennettä, eli Klaukkalasta kirkonkylän kautta Hyvinkäälle kulkeva ratayhteys. Rata on kilpailun lähtökohdissa nimettyjen 12 tärkeimmän kehitysvyöhykkeen joukossa. Radan rakentamiseen varaudutaan, mutta sen toteutuksesta on hankala sanoa vielä mitään, koska seudulla on monta raideliikenteen kehittämiskohdetta. Raideliikenne on ympäristöystävällistä, mutta Nurmijärvellä tarvitaan myös tieverkoston kehittämistä ja bussiliikennettä, Vikman-Kanerva pohtii. Kasvu keskittyy taajamiin. Kunnan strategisissa linjauksissa asutusta pyritään sijoittamaan edelleen taajamiin ja kyläkeskuksiin. Selvitimme tänä syksynä, miten väestönkasvu on sijoittunut kunnassa vuosina 2001 2007. Kasvu oli suurinta Klaukkalassa 40 %, Kirkonkylässä 19 % ja Rajamäellä 18 %. Röykkään sijoittui 7 % väestönkasvusta ja haja-asutusalueille 14 %. Mielestäni tulos on strategian mukainen. Väestö sijoittuu etupäässä taajamiin, mikä on kunnan palveluiden järjestämisen kannalta toivottava suuntaus. RAJAMÄKI NURMIJÄRVEN KIRKONKYLÄ KLAUKKALA Greater Helsinki vision -ideakilpailun voittajaksi valittiin ehdotus nimeltä Emerald. Kehitysvyöhykkeet tukeutuvat pääliikenneväyliin. Merja Vikman-Kanerva ei jaksa uskoa siihen, että Nurmijärvelle saataisiin niin paljon työpaikkoja, että kuntalaiset voisivat kulkea kävellen kotikulmilleen töihin. Tosin työnteon muodot muuttuvat ja etätyö alkaa olla yhä suositumpaa. Kuntaa tehdään asukkaille ja se pitää ottaa huomioon niin asumisen kuin työnteon kan- nalta. Kehitysjohtajan mielestä Nurmijärvellä on hyvää kehittämispotentiaalia. on viihtyisä kunta pääkaupunkiseudun naapurissa, täällä on kaupunkimaisia ympäristöjä sekä maaseudun väljyyttä. Asumista ja työpaikkarakentamista voi lisätä rikkomatta kunnan vihreää imagoa. Kehä V:n suunnittelu etenee Kehä V on käytännössä ajateltu koostuvan nykyisestä valtatie 25:stä Hangosta Mäntsälään ja Mäntsälästä Porvooseen johtavasta kantatie 55:stä. Kehä V hankkeessa ovat mukana tien varren seudut ja kunnat. Työn tavoitteena on vaikuttaa liikenneyhteyksien parantamiseen pohjoisen Uudenmaan alueella ja mieltää Kehä V Helsingin metropolialueen kehäväyläksi. Tarkoitus on luoda Hanko-Porvoo tiestä samanlainen käsite kuin Kehä I tai Kehä III. Tavoitteena on myös vakiinnuttaa yhteistyö eri toimijoiden välillä ja edistää Kehä V:n varrella elinkenoelämän kehittymistä. Hankkeen ohjausryhmän ohella tiehankkeen edistämiseksi on perustettu laaja neuvottelukunta. Se koostuu mm. kansanedustajista ja elinkeinoelämän toimijoista sekä muista tienvarren kuntien edustajista. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Kyösti Kakkonen. Nurmijärveltä jäseniä ovat kansanedustaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä, kehitysjohtaja Merja Vikman-Kanerva sekä toimitusjohtaja Juha Lehtinen Kiitosimeon Oy:stä. Kehä V:n ohjausryhmässä kunnasta on mukana elinkeinopäällikkö Hilkka Gehör. Lisätietoja hankkeesta saa nettisivuilta www.keha5.fi 3
Klaukkalan uusittu tori avataan Klaukkalan uusitun torin avajaisia vietetään Aleksis Kiven päivänä perjantaina 10.10. klo 17-20 TORIN AVAJAISET PERJANTAINA 10.10. klo 17-20 Kuva Aimo Virtanen. Rakennustyöt Klaukkalan keskustan ilmeen uusimiseksi käynnistyivät noin vuosi sitten. Torialueelta karsittiin puita ja pensaita ja se päällystettiin uudelleen. Alueella on nyt 30 myyntipaikkaa. Torin viihtyisyyttä on parannettu rakentamalla penkein varustettuja oleskeluryhmiä. Torin toimivuutta testattiin jo elokuussa yrittäjien järjestämässä Yritysten yö -tapahtumassa. Katutöitä Klaukkalan keskustassa jatketaan edelleen. Torin lisäksi kunnostuksen kohteena on Myllärintie Tilantien ja Gunnarintien välillä, Torikuja, Viirintien jalankulku- ja pyörätie sekä Gunnarintie välillä Myllärintie Palomäentie. Osa katutöistä keskustassa on saatu jo valmiiksikin. Kuonomäentien ja Vaskomäentien risteysalueen kunnostus ja Kuonomäentien kevyenliikenteen väylän jatke valmistuivat elokuussa ja urakoitsija luovutti ne kunnan käyttöön. Ylitilantien länsipään rakentaminen oli suunnitelmissa, mutta sen rakentaminen siirtyy. Saneeraussuunnitelmat eivät tyydyttäneet kaikkia osapuolia, jo- Ohjelmassa on mm. taikuri- ja tanssiesityksiä sekä puhallinmusiikkia. Sokerina pohjalla esiintyy laulaja ja lauluntekijä Mikko Perkoila. Avajaispuheiden lisäksi myös yleisö voi osallistua. Torille avataan puhujapönttö, josta itse kukin voi kertoa mielipiteensä haluamastaan asiasta. Lopuksi pistetään pystyyn toritanssit. Hengen ravinnon lisäksi yleisölle on tarjolla lämmikkeeksi hernekeittoa. Esiintyjinä mm. Nurmijärven puhallinorkesteri, Nurmijärven tanssiopisto, taikuri Janne Raudaskoski ja muusikko Mikko Perkoila. Puhujina mm. Nurmijärven kunnan ja Klaukkalan Yrittäjät ry:n edustajia. Tilaisuuden järjestää Nurmijärven kunta. Tervetuloa! ten niitä hiotaan vielä. Vaskomäen puistoalueen kunnostussuunnitelmien laadintaa on jatkettu. Tule mukaan katselemaan, kuuntelemaan, tanssimaan sekä halutessasi myös itse puhumaan. Tämän vuoden aikana saatetaan valmiiksi Vaskomäen ja Klaukkalatien välisen puisto-osuuden sekä Ali-Klaukan Veikko Nuutisen veistos: Elämän pieni keinulauta puiston suunnittelu. Hanke toteutetaan vuoden 2009 aikana, jos valtuusto myöntää siihen määrärahat. Vapaaehtoisia maakauppoja Klaukkalan Viirinlaaksossa Klaukkalan Viirinlaakson pakkolunastuksia ei tarvinne toteuttaa, sillä kunta on edennyt neuvotteluissa. Kauppa 4,8 hehtaarin alueesta on käsitelty kunnanhallituksessa ja toisenkin 6,6 hehtaarin alueen kauppaneuvottelut ovat edenneet suotuisasti. Nurmijärven kunnan kuntakehitystoimikunta päätti kesäkuussa hakea lunastuslupaa ympäristöministeriöltä kahden eri maanomistajan maille Klaukkalan Viirinlaaksossa. Toisen maanomistajan maita on myös Tornimäen ja Toivolan alueilla. 4 Lunastettavia alueita oli yhteensä 25 hehtaaria. Nyt osa alueista saadaan vapaaehtoisin kaupoin ja loputkin toivottavasti jatkossa. Kunta katsoi, että alueet ovat Klaukkalan kehittämisen kannalta välttämättömiä, sillä Viirinlaakson alueelle sijoittuvat mm. ratavaraus, asema, Luhtajoentien linjaus ja linja-autoasema. Tornimäen alueelle sijoittuu myös ratavaraus ja uusi tielinjaus. Toivolan alue on tarpeen asuntoalueena. Kunnan tarkoituksena on saada omistukseensa kaikki Viirinlaaksot alueet ja se käy neuvotteluja myös alueen muiden maanomistajien kanssa. Kunnan nykyinen tonttivaranto riittää vain muutamaksi vuodeksi eteenpäin, toteaa kehitysjohtaja Merja Vikman-Kanerva.
Nurmijärven pohjoisin taajama, Herunen, sijaitsee kivenheiton päässä Hyvinkäästä soraisella Lohjanharjulla. Kylä on voimakkaasti kasvava, alueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti uusia omakotitaloja. Luonto on ilman muuta taajaman paras puoli, sanoo Herusten asukasyhdistyksen puheenjohtaja Maiju Tapiolinna. kunta tiedottaa Pohjoisessa kuulee luonnon äänen Maiju Tapiolinna kuuluu vanhoihin heruslaisiin, niihin, jotka ovat jo kertaalleen pyyhkineet alueen pölyt jaloistaan, mutta päättäneet muuttaa takaisin. Vaikka Tapiolinna kävi perheineen seikkailemassa muissa kunnissa, veti sydän kuitenkin takaisin kotikonnuille. Olemme muiden paluumuuttajien kanssa miettineet miksi tänne on halunnut takaisin. Emme ole vielä osanneet päättää syytä. Kai se on se Herusten henki, nauraa Tapiolinna. KYLÄT ESITTÄYTYVÄT Kioski kylän keskus. Koko Herusten alueella on asukasyhdistyksen puheenjohtajan mukaan noin 350 taloutta. Heistä asukasyhdistykseen niistä kuuluu 110 taloutta. Koko kylän yhteinen keskus on entinen Herusten kioski, joka nykyään palvelee lähinnä monitoimitalona ja kerhotilana. Täällä järjestetään seurakunnan päiväkerhoa, kyläjuhlia ja erilaisia tiedotustilaisuuksia, kertoo Tapiolinna. Kioskin, kuten sen tontinkin, omistaa Herusten oma urheiluseura Herusten Vire. Asukasyhdistys aloitti yhdessä urheiluseuran kanssa reilu vuosi sitten kylätaloprojektin, jonka tarkoituksena on saada oma kylätalo Herusiin. Meiltä Herusista puuttuu tila, johon kaikki heruslaiset mahtuisivat kerralla. Myös urheiluseura joutuu vuokraamaan harrastetilansa Rajamäen puolelta, kun omassa taajamassa niitä ei ole. Maiju Tapiolinna on keskimäärin täysin tyytyväinen kotipaikkaansa. Ainot asiat, joista hänen mukaansa löytyisi parantamisen varaa, ovat palvelut. Niitä kun ei kotikyliltä juurikaan löydy. Silloin, kun Tapiolinna asui edellisen kerran Herusissa, tilanne oli toinen. Hänen nuoruudessaan kioski oli täydessä toiminnassa ja kauppojakin oli. Postipiste, joka palveli aikoinaan Nopossa, on sekin siirretty muualle. Osa Herusten asukkaiden postinumeroista on Hyvinkään postinumeroita, vaikka he hallinnollisesti kuuluvat Nurmijärven kuntaan. Mahdollisen kylätalon rakentaminen parantaisi Tapiolinnan mukaan palvelurakennetta merkittävästi. Esimerkiksi kaksi kertaa viikossa järjestettävä terveydenhoitajan vastaanotto olisi kylätalolle sopivaa toimintaa. Myös pieni päiväkoti ja kerhotilat sopisivat kylätaloon hyvin, hän pohdiskelee. Maiju Tapiolinna on heruslainen paluumuuttaja. Herusten kioski on kylän ydin. Kantaaottava asukasyhdistys. Herusten asukasyhdistys perustettiin vuonna 1980. Tapiolinna, joka oli yhdistyksen perustamisen aikoihin 15-vuotias, muistelee, että se perustettiin rauhoittamaan kylän levotonta nuorisoa. Tenavat olivat silloin aika villejä, nauraa Tapiolinna. Asukasyhdistyksessä toiminta on keskittynyt asukasviihtyvyyden lisäämiseen. Jos asuinalueelle on tulossa olennaisia muutoksia, on asukasyhdistys ollut puolustamassa oman alueensa oikeuksia nopeasti. Esimerkkinä Tapiolinna mainitsee Rajamäen terveysaseman kysymyksen. Oli uhkana, että Rajamäen terveysasema lakkautettaisiin kokonaan. Se on rajamäkeläisten lisäksi myös meidän lähin terveysasemamme. Pidimme erittäin tärkeänä, että terveysasema säilyy. Aikanaan 1980-luvulla asukasyhdistys vastusti voimakkaasti soranottoa ja soiden tyhjennystä. Herusten tunnusomainen maisema koostuu pitkälle luonnosta, soraharjuista, soista ja järvistä. Maasto muuttuu sorankaivuusta olennaisesti. Siitä seuraa myös alkuperäisen eläimistön muutos. Ymmärrän kyllä, että teollisuus tarvitsee soraa, mutta kaivamisen vaikutuksia luontoomme pitäisi miettiä myös. Herusten ehdoton valttikortti Maiju Tapiolinnan mukaan on sen luonto. Juuri luonnon takia Herusissa on hyvä asua ja kasvattaa lapsia. Luonnosta saa niin paljon. Meillä on metsämme, Herusten järvet, Kurkisuokin on lähellä. Kun lähtee samoilemaan luontoon, on helppoa unohtaa kaikki muu, kiittelee Tapiolinna. Teksti+ kuvat: Jenni Jusslin FAKTA Herunen on taajama Nurmijärven kunnan pohjoisosassa. Kyläläisten keskuudessa Herunen on jaettu kahteen alueeseen Ala-Herunen ja Ylä- Herunen. Ala-Herusten alue rajautuu valtatie 25 siltaan ja Hyvinkäälle päin mentäessä Hyvämäkeen. Ylä- Herunen rajautuu edellä mainittuun Hyvämäkeen ja edelleen Hyvinkäälle päin jatkettaessa Nopon taajamaan, joka on Hyvinkään puolella. Herusten taajamaa kutsutaan puhekielessä myös Herkaksi. Herusten alueella on isot sorakuopat, joiden uudelleen käyttöön ottoa on vastustettu. Herusten ns. keskusta on Herusten kioski, jossa toimii kesäisin paikallisen urheiluseuran kesäkioski. Talvisin samoissa tiloissa toimii latukahvila. Herusten kioskin vierestä lähtevät Kiljavan nummen urheilualueen vaellusreitistöt. Herusten kylälle on tullut muutamassa vuodessa valtava määrä uusia taloja. Voidaankin sanoa, että Herunen on Nurmijärven ehkä suosituin rakennusalue hiekkaisine harjuineen. Herunen sijaitsee Lohjanharjulla noin 50 metriä merenpintaa korkeammalla. Herusissa on myös laskujoettomat Herusten järvet. Toisen maailmansodan aikaan Herusta pommitettiin sen sijainnin takia aivan Hanko-Hyvinkää radan varrella ja läheisen Rajamäen viinatehtaan takia. Rajamäen tehdas valmisti kemikaaleja räjähteisiin. 5
Nurmijärven kuvataidekoulu tarjoaa taiteen ja käsillä tekemisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Koulussa on runsaat sata oppilasta ja ryhmiä kokoontuu Klaukkalassa ja kirkonkylässä. Kuvataidekoulu on yksityinen, Nurmijärven kuvataide- ja käsityökoulun kannatusyhdistys ry:n ylläpitämä oppilaitos, joka antaa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista opetusta kuvataiteessa ja käsitöissä. Taiteen perusopetuk- 6 Nurmijärven yhteiskoulun remontti loppusuoralla Nurmijärven yhteiskoulun ensimmäisen vaiheen remontti on valmistunut. Elokuussa otettiin käyttöön kymmenen uusittua luokkahuonetta, hallintotilat ja liikuntasali. Loppuvuoden aikana kunnostetaan vielä yhdeksän luokkatilaa, juhlasali ja kielistudio. Rehtori Kirsi Hyvämäki kertoo, että koulutyö on sujunut rakennustöistä huolimatta sopuisasti. Lieviä meluhaittoja on luonnollisesti ollut ja ahtauskin on vaivannut, vaikka pihalla on ollut jo viiden vuoden ajan kaksi parakkiluokkaa opetuskäytössä. Tilapäisjärjestelyin kaikki on sujunut, eikä muuta lisätilaa ole tarvittu. Ensimmäisen vaiheen remontissa parani Kuvataidekoulu kannustaa luovuuteen sen mukaista opetusta on Nurmijärvellä järjestetty vuodesta 1998 lähtien. Kuvataidekoulu on järjestänyt myös käsityön opetusta. Tänä syksynä käsityön opetukselle ei kuitenkaan varattu tunteja, koska koulu etsii opetukselle sopivia tiloja, rehtori Outi Länsikunnas kertoo. Kuvataidekoulussa voi esimerkiksi piirtää, maalata, tehdä grafiikkaa, kuvanveistoa, rakentelua, muotoilua ja harrastaa valokuvausta. Kuvataideopettajana on tänä syksynä rehtorin ohella Niko Saarinen. Opettajistoon kuuluvat myös kuvanveistäjä Juha Menna ja taidegraafikko-kuva- Kuvataidekoulussa luovuus päästetään vapaalle. Oppilastöiden kevätnäyttely pidettiin kirjastogalleriassa. taideopettaja Laura Pohjonen sekä Suvi Kumpulainen ja Oili Tuominen. Koulu saa taiteen perusopetukseen tukea Nurmijärven kunnalta. Kuvataideharrastuksen piirissä voi kokeilla omia ideoita vapaasti ja pääsee nauttimaan omasta ja muiden luovuudesta. Itseilmaisu taiteen keinoin kehittyy ja vahvistuu. Kuvallinen ajattelu ja ongelmaratkaisukyky kehittyy. Sieltä saa samanhenkisiä kavereita, jotka saattavat asua eripuolilla Nurmijärveä, rehtori Outi Länsikunnas tiivistää kuvataidekoulun toiminta-ajatusta. www.nurmijarvenkuvataidekoulu.fi oleellisesti koulun ilmastointi. Uusituista luokista puuttuu vielä av-välineistöä, joka saataneen kuntoon kaikkiin luokkiin loppuvuoden aikana. Remontin toinen vaihe on määrä saada valmiiksi joulukuussa. Tällöin loputkin peruskoululaiset saavat mm. omat aulatilat ja kaapit. Työ jatkuu kevään puolella pihatilojen kunnostuksella. Lisäksi remontoidaan vielä terveydenhoitajan tilat ja viisi luokkatilaa. Piharemontin avulla lisätään ulkotilojen viihtyisyyttä. Nurmijärven yhteiskoulun perusparannuksen kustannukset ovat yhteensä reilut 4,6 miljoonaa euroa, johon valtion osuutta saadaan runsaat 1,3 miljoonaa euroa. Nurmijärven yhteiskoulussa toimii yläaste ja lukio. Oppilaita koulussa on yhteensä 730 ja opettajia 56. Klaukkalan ohikulkutien suunnittelu jatkuu Tiehallinto on käynnistänyt uudelleen Klaukkalan ohikulkutien rakentamiseen liittyvät selvitykset. Linjausvaihtoehtoja ja luonnoksia tullaan esittelemään maanomistajille ja muille asiasta kiinnostuneille syksyllä järjestettävässä yleisötilaisuudessa. Klaukkalan ohikulkutie käsittää suunnitelman maantien 132 parantamiseksi välillä Palojoki- Numlahti. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri keskeytti syyskuussa 2007 suunnittelun, koska hankkeen rakentamiskustannukset olivat nousseet erittäin merkittävästi eikä edellytyksiä suunnitelman mukaisen tielinjauksen toteuttamiselle siten ollut olemassa. Rakentamiskustannusten nousuun vaikutti heikko maaperä ja alueella esiintyvä paineellinen pohjavesi. Tiepiiri aloitti keväällä uudelleen ohikulkutien rakentamisselvitykset. Tavoitteena on löytää aikaisemmin esillä olleista linjausvaihtoehdoista Klaukkalan maankäyttöä ja tieverkon kehittämistä tukeva sekä liikenteellisesti toimiva, mutta selkeästi halvempi ratkaisu. Selvitystyön yhteydessä päivitetään liikenne-ennusteet, luontoon ja ympäristöön sekä nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön liittyvät seikat. Lisäksi käydään tarvittavat neuvottelut tiepiirin ja Nurmijärven kunnan kesken. Syksyn yleisötilaisuuden tarkempi ajankohta tiedotetaan myöhemmin erikseen. Tarvittaessa lisätietoja antavat kunnasta yleiskaavapäällikkö Aarno Kononen, puh. 2500 2361 ja kaavoitusinsinööri Anita Pihala, puh. 2500 2045.
Kiljavalla on nykyaikaiset kuntoutustilat allas- ja terapiaosastoineen. Kiljavan sairaalaan ensimmäiset potilaat Kiljavan kuntoutussairaala on avattu potilaille syyskuun toisella viikolla. Sairaala edustaa Suomessa uutta käytäntöä, jossa kuntoutuspalveluja tuotetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Kiljavan sairaalan remontti sai takaiskun kesäkuussa tapahtuneessa tulipalossa, jossa sairaalan katto ja osa tiloista vahingoittui. Korjaustöitä vaurioituneissa osissa tehdään edelleen, mutta tilapäisjärjestelyjen avulla sairaala pystyttiin avaamaan kuntoutusasiakkaille suunnitellussa aikataulussaan. Kiljavan Sairaala Oy:n johtavana lääkärinä on aloittanut ylilääkäri LL Kari Hurskainen. Kiljava on Hurskaiselle entuudestaan tuttu, sillä hän työskenteli sairaalassa jo vuosina 1995 2001. Lisäksi hän on toiminut vuodesta 1995 Hyvinkään sairaanhoitoalueen fysiatrian ylilääkärinä ja 1996 alkaen myös fysiatrian ja kuntoutuksen vastuualuejohtajana. Kiljavalla on tärkeä rooli alueellisessa hoito- ja kuntoutusketjussa keskitettyjen ja tehokkaiden kuntoutuspalvelujen tarjoajana. Kuntoutuksella ja kuntien rakenteellisilla palvelumuutoksilla on mahdollisuus vähentää pitkäaikaislaitospaikkojen oletettavissa olevaa nousua. Kiljava tarjoaa myös yksilötasolla inhimillisen ja henkilökohtaisen hoidon sekä kuntoutuksen. Viihtyisä ympäristö sopii pitkäänkin kuntoutustarpeeseen sairastumisen ja vammautumisen jälkeen, Hurskainen luonnehtii. Hoitohenkilöstö MedOnen palveluk- sessa. Kiljavan sairaala tarjoaa töitä noin 80 hengelle. Sairaalan muut lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat kilpailutuksen kautta valitun MedOne Oy:n palveluksessa. Yhtiöllä on sopimus kuntoutuspalvelujen tuottamisesta vuoden 2013 loppuun. Kiljava edustaa sikälikin uutta toimintatapaa, että kaikki sen palvelut on kilpailutettu ja hankitaan yksityisiltä yrittäjiltä. Sairaalaan tulee 120 paikkaa, joista ensi vaiheessa otetaan käyttöön 60 sairaansijaa. Loput paikat otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Kiljava on erikoistunut aktiiviseen kuntoutustoimintaan. Sairaala myy palveluitaan jäsenkunnilleen, joita ovat Hyvinkää,, Mäntsälä, Järvenpää ja Tuusula sekä HUS-kuntayhtymä. Kiljavan Sairaala Oy:n toimitusjohtaja Jari Lehto hymyää helpottuneena, kun sairaala on saatu avattua potilaille. Remontti jatkuu ja paljon on vielä tehtävää, mutta perusasiat kuntoutustoiminnan kannalta ovat kohdallaan. Erityisen tyytyväinen Lehto on siihen, että Kiljavan Sairaala Oy on tiennäyttäjä monellakin tavalla. Se yhdistää julkiset ja yksityiset palvelut. Kiljavan toimintamalli kuntoutuksessa on myös edelläkävijä. Asiakkaat pyritään palauttamaan toimintakykyisinä takaisin normaalielämään kotiin tai työhön. Kuntoutusta voivat tarvita kaikenikäiset ihmiset esimerkiksi leikkauksen tai onnettomuuden jälkeen. Tehokas kuntoutus säästää yhteiskunnan varoja ja on inhimillistä, jos potilas pääsee toimintakykyisenä takaisin kotiin, Lehto toteaa. Tärkeä hanke kunnalle. Kiljavan kuntoutussairaalan avaaminen on Nurmijärven kunnan kannalta iso ja myönteinen asia, sanoo kunnanjohtaja Kimmo Behm. Nyt saadaan toistakymmentä vuotta tyhjillään ollut rakennus uuteen käyttöön, lisäksi sellaiseen, johon se on alunperin suunniteltukin. Sairaalan myötä kunta saa noin 80 100 uutta työpaikkaa. Sairaalan välilliset vaikutukset ovat työllisyyden kannalta vieläkin laajemmat, sillä se tarvitsee ja käyttää monenlaisia lähialueen palveluja. On positiivista, että on yhtenä sairaalan osaomistajana mukana kehittämässä Suomessa varsin ainutlaatuista yksityisen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä terveyspalveluissa. Kuntoutustoiminnassa keskittämisestä on hyötyä, sillä tiedon ja taidon taso paranee, kun osaamista on kootusti yhdessä paikassa. Kiljavan sairaala sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä Sääksjärven rannalla. 7
Äänestämällä vaikutat kotikuntasi asioihin Kunnallisvaalit pidetään 26.10.2008. Nurmijärven valtuustoon valitaan 51 valtuutettua ja saman verran varavaltuutettuja toimikaudeksi 2009 2012. NIMITYKSIÄ Nurmijärven kunnan organisaatiomuutoksen yhteydessä valitut uudet johtajat ja päälliköt: Kenellä on äänioikeus? Kunnallisvaaleissa on äänioikeus Suomen ja muun Euroopan Unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella sekä muulla ulkomaalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä 26.10.2008 täyttää 18 vuotta ja jonka kotikunta kyseinen kunta on väestötietojärjestelmän mukaan 5.9.2008. Äänioikeus on myös muulla ulkomaalaisella, jolla on väestötietojärjestelmässä 5.9.2008 päivän päättyessä olevien tietojen mukaan ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan. Kehitysjohtaja, DI Merja Vikman-Kanerva elinkeino- ja kuntakehityskeskus Ehdokaslistat ja ulkomainonta Vaalien ehdokaslistat on vahvistettu 25.9.2008. Vaalien ulkomainonta alkaa 8.10.2008. Äänestäminen Kunnallisvaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 26.10.2008. Tuolloin voi äänestää oman äänestysalueen äänestyspaikassa klo 9-20 välisenä aikana. Äänestyspaikka näkyy äänestäjille lähetetyssä ilmoituskortissa. Äänestäjä voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa riippumatta asuinpaikkakunnasta. Varaudu todistamaan henkilöllisyytesi äänestyspaikalla kuvallisella henkilötodistuksella. Ennakkoäänestys on vaihtoehto vaalipäivän äänestykselle. Vaaleissa voi äänestää ennakkoon kotimaassa 15. 21.10.2008 ja ulkomailla 15.- 18.10.2008. Kotiäänestys Niille äänioikeutetuille, jotka eivät pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia ennakkoäänestyspaikkaan tai varsinaiseen vaalipaikkaan järjestetään mahdollisuus äänestää kotona. Kotiäänestykseen on ilmoittauduttava erikseen keskusvaalilautakunnalle viimeistään 14.10.2008 ennen klo 16. Laitosäänestys Jos äänioikeutettu on ympärivuorokautista hoitoa antavassa laitoksessa ennakkoäänestysaikana, niin hän voi äänestää siellä ennakkoon. Kyseisen laitospaikkakunnan vaalitoimikunta tulee laitokseen ennakkoon ilmoitettuna aikana. Kunnallisvaalien tulos Kunnallisvaalien alustava tulos saadaan sunnuntai-iltana 26.10.2008. Keskusvaalilautakunta suorittaa sen jälkeen vaalipäivän äänten tarkistuslaskennan ja vahvistaa vaalin tuloksen 29.10.2008. Keskusvaalilautakunnan vaalin tulosta ja vahvistamista koskeva päätös asetetaan nähtäville 8 kunnan ilmoitustaululle. Lisäksi vaalin tulos julkaistaan kunnan ilmoitustaululla, kunnan nettisivuilla osoitteessa www.nurmijarvi.fi ja Nurmijärven Uutisissa. Mistä saat lisätietoja vaaleista? Keskusvaalilautakunta julkaisee vaaleja koskevan kuulutuksen syyskuun lopulla Nurmijärven Uutisissa, kunnan nettisivuilla osoitteessa www.nurmijarvi.fi ja kunnan ilmoitustaululla. Tämä kuulutus koskee vaalien toimittamisaikaa, äänioikeutta, ennakkoäänestystä ja vaalipäivän äänestystä Oikeusministeriö pitää yllä vaalisivuja osoitteessa www.vaalit.fi. Sieltä löytyy mm. kotimaan ja ulkomaiden ennakkoäänestyspaikat ja niiden aukioloajat. Jos suunnittelet matkaa kotimaassa tai ulkomaille, niin katso mikä ennakkoäänestyspaikka löytyy matkakohteestasi. Nurmijärvellä on kolme ennakkoäänestypaikkaa Postikonttori Pratikankuja 3, 01900 15.10.-17.10.2008 klo 9-18 18.10.-19.10.2008 klo 10-16 20.10.-21.10.2008 klo 9-20 Postikonttori Lepsämäntie 1 01800 Klaukkala 15.10.-17.10.2008 klo 9-20 Oikeusministeriöllä on myös maksuton puhelinpalvelu vaaleja varten. Suomeksi saat vaalitietoa numerosta 0800-1-57575 ja ruotsiksi numerosta 0800-1-38383. Kuntaliiton vaalisivuilta osoitteesta www.kunnat.net/kuntavaalit.fi saat lisätietoa kunnallisvaaleista. Jos et ole saanut äänioikeutta koskevaa ilmoituskorttia viimeistään 2.10.2008 tai vaalipäivän äänestyspaikkasi on epäselvä, niin ota yhteyttä Hyvinkään maistraattiin, puhelinnumero 020 516 122. Keskusvaalilautakunnan sihteerin tavoittaa puhelimella numerosta 2500 2002 tai 040-317 2002. Sähköpostia voi lähettää joko osoitteeseen tapani.rantala@nurmijarvi.fi tai kunta@nurmijarvi.fi. 18.10.-19.10.2008 klo 10-16 20.10.-21.10.2008 klo 9-20 Rajamäen yläaste Keskusraitti 1 (käynti Kuntolanpolun puolelta) 15.10.-17.10.2008 klo 9-18 18.10.-19.10.2008 klo 10-16 20.10.-21.10.2008 klo 9-18 Tekninen johtaja, arkkitehti Ilkka Ruutu ympäristötoimiala Sosiaali- ja terveysjohtaja, terveystieteiden maisteri Erja Pentti sosiaali- ja terveystoimen toimiala Sivistystoimen johtaja, kasvatustieteiden kandidaatti Tiina Hirvonen sivistystoimen toimiala Henkilöstön kehittämispäällikkö, filosofian maisteri Kirsi Rantanen keskushallinnon toimiala, henkilöstöpalvelut
Virka-ajan ulkopuoliselle sosiaalipäivystykselle on ollut tarvetta Kuuma-kunnissa. Sosiaalipäivystykseen tulee yli sata yhteydenottoa kuukausittain. kunta tiedottaa Sosiaalipäivystys auttaa kriisin hetkellä Keski-Uudenmaan sosiaalipäivystys alkoi KUUMA-kuntien ja Hyvinkään kaupungin yhteistyönä vuoden 2007 alussa projektiluonteisena. Päivystys hoitaa lastensuojelua ja aikuissosiaalityötä vaativia kiireellisiä tilanteita iltaja yöaikaan, silloin kun sosiaalitoimistot ovat suljettuina. Päivystäjiä on viisi ja he toimivat Järvenpään ja Hyvinkään poliisilaitoksilta käsin. Tilastot kertovat omaa totuuttaan työn tarpeellisuudesta. Yhteydenottoja sosiaalipäivystyksessä kirjattiin tammi heinäkuussa tänä vuonna runsaat 1 300. Yli puolesta tapauksista tehtiin lastensuojeluilmoitus, kiireellisiä lastensuojelun sijoituksia tehtiin 26 ja avohuollon sijoituksia kolme. Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen tulevat joko Keski-Uudenmaan Hätäkeskuksen kautta tai sitten poliisi tai muu viranomainen on suoraan meihin yhteydessä. Yksittäiset kuntalaiset eivät voi soittaa suoraan sosiaalipäivystykseen, vaan puhelut ohjautuvat aina hätäkeskuksen kautta, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Tero Seitsonen sosiaalipäivystyksen toimintatavasta. Lakisääteistä toimintaa. Sosiaalipäivystyksen hoitaminen sosiaalitoimen virkaajan ulkopuolella on lakiin perustuvaa toimintaa, joka kuntien on tavalla tai toisella hoidettava. Tero Seitsosen mukaan kuntayhteistyönä on kehitetty sosiaalipäivystystä ja siinä ollaan jo pitkällä. Poliisin kanssa yhteistyö toimii hyvin jo siksi, että työtilamme ovat Järvenpään ja Hyvinkään poliisilaitoksilla. Virkaavun pyytäminen on helppoa ja nopeaa, ja samalla pystymme myös suunnittelemaan yhdessä arki-iltojen sekä viikonloppujen yhteistyökuvioita. Haasteena on, miten pystymme entistä paremmin vastaamaan virka-ajan ulkopuoliseen päivystykseen ja palvelutarpeiden täyttämiseen. Yhteiset työkokoukset ja suunnittelupalaverit eri kuntien työntekijöiden ovat tässä, kuten muissakin kehittämisasioissa kullanarvoisia, Seitsonen toteaa. Asiakkaiden suhtautumista sosiaalipäivystykseen ei ole dokumentoitu, mutta tavoitteena on se, että he saavat apua akuutteihin ongelmiinsa. Uskoisin, että pääsääntöisesti asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, että myös virka-ajan ulkopuolella on mahdollisuus saada apua ongelmiin, jotka eivät voi odottaa kuntien sosiaalitoimen avautumista. Päivystäjien tekemät ratkaisut asiakastapaamisissa voivat olla raskaita ja vaikeitakin, esimerkiksi lasten kiireelliset huostaanotot. Kaikissa tilanteissa asiat ja toimenpiteet tulee kirjata muistiin ja siirtää tiedot asiakkaan omaan kuntaan. Tällä varmistetaan se, että kenenkään tilanne ei jää unohduksiin. Asiakkaat Sosiaalipäivystyksessä on aina oltava liikkeellelähtövalmiudessa, tietävät johtava sosiaalityöntekijä Tero Seitsonen ja sosiaalipäivystäjä Laura Torvinen. ohjataan kuntien palveluiden pariin mahdollisimman nopeasti. Sosiaalipäivystykselle jatkoa. Hankkeiden tapaan sosiaalipäivystyksen rahoitus päättyi kesällä, mutta toimintaa jatkettiin erityisrahoituksen turvin tämän vuoden loppuun. Päivystyksen tarve on ilmeinen ja sitä jatketaan edelleen kuntayhteistyönä. Järvenpää toimii isäntäkuntana ja muut ostavat siltä palvelun, kertoo johtava sosiaalityöntekijä Tero Seitsonen. Hän toivoo, että kunnat antaisivat sosiaalipäivystykselle aikaa kehittymiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen. Seuraavaksi tavoitteena on tuotteistaa palveluja, jotta kunnat entistä paremmin tietävät mistä maksavat ja voivat valita, mitä palveluja ne haluavat käyttää. Keski-Uudellamaalla on tänä vuonna ollut useita, kaikkea kansaa koskettavia murheellisia tapahtumia, mutta johtava sosiaalityöntekijä Tero Seitsonen ei pidä aluetta erityisen ongelmallisena. Ongelmat ovat varsin samantyylisiä kuin muuallakin Etelä-Suomessa. Sosiaalipäivystyksen kannalta huolta herättää mm. se, että alueella ei ole selviämisasemaa. Päihtyneet nuoret tulisi voida sijoittaa muualle, kuin poliisin tiloihin, jos nuorta ei voida viedä kotiin. Samoin mielenterveyspalveluiden riittävyys ja saatavuus puhututtaa päivystystyössä. Jos kaikki tarvitsevat saisivat edes jonkinlaista apua lyhyellä odotusajalla, se varmaan näkyisi joissain tilastoissa pitkässä juoksussa, eikä tulevaisuudessa tarvitsisi lukea uutisia Savion kaltaisista murhenäytelmistä. Keski-Uudellamaalla on paljon osaamista ja ammattitaitoa, joten niitä yhdistelemällä moneen asiaan voisi puuttua. Palomiehen työtä. Sosiaalipäivystäjä Laura Torvinen kuvailee työtään palomiehen työksi. Aina pitää olla valmiina, eikä koskaan tiedä, mitä tuleman pitää. Yhteistyö poliisin kanssa auttaa työssä, mutta toista, saman alan osaajaa kaipaa kaveriksi rinnalle. Päivystystilanteessa päätökset on tehtävä nopeasti, pitää osata reagoida ja priorisoida asioita. Joskus asiakkaille riittää keskustelu ja konkreettiset vinkit, mitä voisi tehdä. Harvemmin sosiaalipäivystäjä tapaa asiakasta useamman kerran. Ovat asiakkaat kiitelleetkin, varsinkin nuorten vanhemmat saamastaan avusta. Sosiaali- ja terveystoimen KUUMA-hankkeet Ensihoito- ja sairaankuljetus, 2007 2010, tavoitteena seudullinen toimintamalli vuoden 2010 alusta. Työterveyshuolto, 2007 2009, tavoitteena seudullinen työterveyskeskus. Lapsuuden arvokas arki ARVO, 2007 2009, tavoitteena lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikön toimintaedellytysten selvittäminen, sisältöjen ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen. Apuvälinekeskus, 2008 2010, selvittää apuvälinepalveluiden alueellista toteutusta. Hyvinvointipalvelujen verkosto 2008 2010, selvittää palvelumarkkinoiden toimintaedellytysten parantamista ja etsii uusia malleja hyvinvointipalvelujen tuottamiseksi. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen 2008 2009, tavoitteena seudulliset päihde- ja mielenterveyspalveluiden rakenteet. Keski-Uudenmaan vanhuspalveluiden kehittämisyksikkö (TuIKE-hanke), 2006 2008, tavoitteena kehittää vanhuspalveluiden rakennetta, sisältöä sekä henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Mäntsälä Pornainen yhteistoiminta-aluehanke (MOPO), 2008 2011 tavoitteena laadukkaan ja kustannustehokkaan palvelurakenteen luominen. Vammaispalvelujen kehittäminen, 2007 2009, tavoitteena vammaispalvelulain mukaisten palveluiden järjestäminen ja palvelusektorin työntekijöiden osaamisen edistäminen. KUKA VAIKUTTAA-kumppanuudesta hyvinvointia, 2008 2009, tavoitteena luoda uudenlaisia toimintatapoja kuntien tuottamien sosiaali- ja terveyspalveluiden ja alueella toimivien sosiaali- ja terveysjärjestöjen välille. 9
Kiviviikolla tapahtuu Aleksis Kivi -viikkoa vietetään jälleen kansalliskirjailijan syntymäpäivän kunniaksi. Tänä vuonna ohjelmaa on tarjolla 6.-12.10. Niin muuttuu maailma. Näin voi todeta 450 vuotta -museonäyttelyssä pääkirjaston Kirjastogalleriassa. Näyttelyn avajaisia vietetään keskiviikkona 8.10. kello 18. Näyttely esittelee välähdyksiä paikkakunnan historiasta, esimerkiksi siitä, mitä kartat kertovat Nurmijärven menneisyydestä. Kansalliskirjailijaakaan ei unohdeta, Kiven tekstien kautta tutustutaan nurmijärveläisen emännän arkipäivään. Näyttelyn esineet kertovat tarinoita nurmijärveläisten elämästä, sekä juhlasta että arkisesta työnteosta. Nurmijärvellähän on aikojen kuluessa ollut monia merkittäviä yrityksiäkin. Täällä on valmistettu niin hiivat, Hellaksen pianot kuin kaikkien tuntemat ruskeat taskukammat. Näyttely on esillä 31.10. asti, ma-to 10 20, pe 10 18 ja la 10 16. Näyttelyyn on vapaa pääsy. Kivi-juhlien näyttelijä Tapio Virolainen lukee syntymäkodissa Aleksis Kiven tekstejä 10.10. klo 10.00. Museoon on koko Kivi-viikon ajan vapaa pääsy. Torstaina 9.10. Klaukkalan kirjastossa on mahdollisuus konsertin kuulemiseen. Kaj Chydenius ja Taru Nyman aloittavat esiintymisensä kello 20.15. Konserttiin on vapaa pääsy. Juhlapäivänä tapahtuu. Aleksis Kiven päivää vietetään tänä vuonna perjantaina. Juhlallisuudet kirkonkylässä kansalliskirjailijan patsaalla alkavat kello 12. Seppeleen laskun jälkeen Maiju Jalkanen esittää monologin näytelmästä Lea. Ohjelman Klaukkalan tienoo noin 260 vuotta sitten. Kartta on kokonaisuudessaan nähtävissä kirjastossa. Alkuperäinen kartta on Kansallisarkistossa, kuva Ami Virtanen. jälkeen kaikki ovat tervetulleita Kirjastogalleriaan nauttimaan kahvia ja mehua. Aleksis Kiven päivänä kannattaa myös hajamielisten kirjastonkäyttäjien olla liikkeellä: silloin on Nurmijärven kirjastoissa sakoton palautuspäivä. Aleksis Kiven Seuran myöntämä Eskon puumerkki sekä Nurmijärven kunnan kulttuuripalkinto Konstiniekka jaetaan illan hämärtyessä Aleksis Kiven päivän kutsuvierastilaisuudessa. Myös Klaukkalassa tapahtuu Aleksis Kiven päivänä. Kello 17 20 vietetään Klaukkalan torin avajaisia ohjelman ja tarjoilun merkeissä. Kivi-viikko päättyy sunnuntaina 12.10. -päivään. Seurakunta järjestää Nurmijärven kirkossa kello 10.00 alkavan messun, jonka jälkeen tarjoillaan keittoa ja kahvit seurakuntakeskuksessa. Noin klo 12.30 alkaa samassa paikassa Nurmijärven 450-vuotispäiväjuhla. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Aleksis Kiven juhlavuosi 2009 Suomen kansalliskirjailijan syntymästä tulee 10.10.2009 kuluneeksi 175 vuotta. kokoaa juhlavuoteen liittyen koko Suomen kattavaa Aleksis Kiveen liittyvien tapahtumien kalenteria. Kalenteri julkaistaan Aleksis Kivi -verkkosivuilla ja siitä tehdään myös paperinen versio. Kalenteriin voi ilmoittaa tapahtumia lomakkeella, joka julkaistaan loppuvuodesta Aleksis Kivi -sivustolla osoitteessa www.aleksiskivi-kansalliskirjailija.fi Uusi sivistystoimenjohtaja esittäytyy Kulttuurikohtauksessa Sivistystoimen toimiala sai elokuussa uuden johtajan. Tehtävään valittiin Tiina Hirvonen, joka tuli virkaan Vantaan kaupungin va. perusopetuksen johtajan paikalta. Hirvonen vastaa työssään kirjasto-, kulttuuri- ja museoasioiden lisäksi nuorisotyöstä, koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta. Uusi sivistystoimenjohtaja esittäytyy Nurmijärven kulttuuriväelle tiistaina 18.11. kello 18.00 pidettävässä Kulttuurikohtauksessa. Tilaisuus järjestetään Kirjastogalleriassa ja se on avoin kaikille kiinnostuneille. Osallistujia pyydetään ilmoittautumaan etukäteen kirjasto- ja kulttuuripalveluihin puh. (09) 2500 2506 tai mia.fagerstrom@ nurmijarvi.fi. 10
Ali Baba ja 40 rosvoa nousevat näyttämölle Nurmijärven tanssiopisto ja Nurmijärven musiikkiopisto yhdistävät jälleen voimansa ja tuovat joulukuussa näyttämölle värikkään seikkailutarinan Ali Babasta ja 40 rosvosta. Suurproduktion teossa on mukana yhteensä n. 380 taideammattilaista tai -harrastajaa. Teoksen musiikin on säveltänyt alun perin nurmijärveläinen elokuvasäveltäjä Panu Aaltio ja koreografiasta vastaa tanssitaiteilija Sami Vartiainen. Aihe on tuttu Tuhannen ja yhden yön tarinoista. Esityksestä tulee koko perheelle sopiva jännittävä ja vauhdikas teos, jossa tanssijoina toimivat tanssiopiston oppilaat ammattilaishöystein. Tanssiopistolta mukana ovat nykytanssiryhmät 3-luokalta ylöspäin, ylimmät street- ja breikkiryhmät sekä muutamia oppilaita baletti- ja aikuistenryhmistä, kertoo tanssiopiston rehtori Ulla Lehtinen. Musiikkiopistosta mukana on 80 hengen sinfoniaorkesteri, joka koostuu opiston nykyisistä ja entisistä oppilaista sekä opettajista ja orkesterimuusikoista. Orkesteria johtaa Urpo Rauhala. Mittakaavaltaan teos tulee olemaan muutaman vuoden takaisen Pähkinänsärkijä -baletin luokkaa, esittäjät kuvailevat. Suuri haaste on rakentaa Maaniitun liikuntahalli teatterinäyttämöksi. Teknisestä toteutuksesta ja valosuunnittelusta vastaa Sound Engine oy. Lavastus on arkkitehti, lavastaja Samuli Hallan tuotantoa ja puvustuksesta vastaa Sini Lindblad, jolle puvustusprojekti on samalla päättötyö Hämeen ammattikorkeakoulun artenomiopinnoissa. Teoksen harjoitukset alkoivat kesäkuussa ja tahti tiivistyy loppuvuotta kohti. Esitystä harjoitellaan osissa, jotka kootaan yhteen. Tanssijat ja orkesteri kokoontuvat ensimmäisiin yhteisiin harjoituksiin syyslomaviikolla Maaniitun koululle. Produktiotoiminta ja taiteidenvälisyys ovat tärkeä osa opistojen opetussuunnitelmia. Tuotannot ovat yleensä pienempiä, mutta aika-ajoin uskaltaudutaan ottamaan hyppy tuntemattomaan, eli toimimaan resurssien rajoilla. Taiteen perusopetuksen oppilaille osallistuminen näin suureen tuotantoon on ikimuistoinen kokemus ja kurkistus oikeaan taiteilijaelämään. Tekijät toivottavat yleisön joulukuussa tervetulleeksi taideelämyksen ääreen. Esitykset (Alaikärajasuositus on 5 v.) 4.12. klo 19, 5.12. klo 19 (ensi-ilta) 6.12. klo 12 ja 16.30 7.12. klo 14 ja 18 (Koululaisnäytökset 4.-5.12. ovat loppuunmyytyjä) Liput 12 / 8 (alle 13v) ovat myynnissä Nurmijärven kirjastoissa. Lippuvaraukset Nurmijärven ulkopuolella asuville noora.holopainen@nto.fi Ali Baba tarjoaa katsojalleen vauhtia ja jännitystä. 11
Nurmijärvellä tapahtuu loka joulukuussa Lokakuu Näyttelyt Niin muuttuu maailma: 450 vuotta 8.-31.10. Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la ja aattoina 10-16. Vapaa pääsy. /Museo (09) 2500 2507 Tapahtumat ALEKSIS KIVI -VIIKKO 5.-12-10. 6.-12.10. Klo 10.00-16.00 Aleksis Kiven syntymäkoti avoinna Opastus, vapaa pääsy. 9.-31.10. Niin muuttuu mailma - 450 vuotta -näyttely to 9.10. klo 20.15 Kaj Chydeniuksen ja Taru Nymanin konsertti. Vapaa pääsy. pe 10.10. Aleksis Kiven päivä Nurmijärven kirjastoissa sakoton palautuspäivä. klo 10.00 Tapio Virolainen lukee Aleksis Kiven tekstejä syntymäkodissa. klo 12.00 Kunnianosoitukset ja ohjelmaa Aleksis Kiven patsaalla. Maiju Jalkanen esittää monologin. Tilaisuuden jälkeen kahvi- ja mehutarjoilu Kirjastogalleriassa. Vapaa pääsy. Nurmijärven kirkonkylä klo 17.00 Klaukkalan torin avajaiset Ohjelmaa ja tarjoilua. Esiintymässä mm. Mikko Perkoila. Toritanssit. Vapaa pääsy. Eskon Puumerkin julkistaminen kutsuvieras-vastaanotolla la 11.10. Klo 14.00-14.30 Konsertti Aleksis Kiven syntymäkodissa Mikael Peltonen soittaa huilumusiikkia. Vapaa pääsy. su 12.10. -päivä klo 10.00 Messu Nurmijärven kirkossa, messun jälkeen tarjoillaan keittoa ja kahvit seurakuntakeskuksessa, klo 12.30 Nurmijärven 450-vuotispäiväjuhla seurakuntakeskuksessa. Vapaa pääsy. Vanhustenviikon pääjuhla ma 6.10. klo 13.00-16.00 Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6 Vanhustenviikon pääjuhla, jossa juhlapuhujana Isä Mitro. Kahvitarjoilu. Vanhusneuvosto 040 317 3556 Kinoviikko 13.-16.10. klo 9.00 Kino Juha, Keskustie 7, Lastenelokuvien aamunäytöksiä edullisesti. Liput 3 euroa. Ma 13.10. Risto Räppääjä, ikäraja 3 v. Ti 14.10. Muumi ja vaarallinen juhannus, ikäraja 3 v. Ke 15.10. Risto Räppääjä, ikäraja 3 v. To 16.10. Tyttö ja kettu, ikäraja 7 v. Lippuja voi varata etukäteen kirjasto- ja kulttuuripalveluista, puh. (09) 2500 2506. Ryhmän mukana tulevat aikuiset pääsevät sisään maksutta. Lanka on enemmän ke 15.10. klo 10.00-17.00 Klaukkalan käsityökeskus, Klaukkalantie 72 Syksyn malli- ja lankauutuudet neuleissa ja pompulavirkkaustekniikan opettelu. Taito Uusimaa/Klaukkalan käsityökeskus (09) 879 9964 Tomin musiikkituokio ke 15.10. klo 18.00 Nurmijärven kirjasto, Punamullantie 1 Trubaduurin interaktiivinen lavashow kutsuu lapset mukaan musiikilliseen hauskanpitoon. Sopii kaiken ikäisille. Sisäänpääsy maksuttomalla pääsylipulla. Lippuja on jaossa pääkirjastossa 15.9. alkaen., Dan Söderholmin satutuokio lapsille to 16.10. klo 15.00 Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2 Satutuokio koostuu 2-4 sadusta. Sopii yli 3 -vuotiaille. Kesto noin 40 minuuttia. Sisäänpääsy maksuttomalla pääsylipulla. Lippuja on jaossa Klaukkalan kirjastossa 16.9. alkaen. /Klaukkalan kirjasto (09) 2500 2550 Ruskakonsertti su 26.10. klo 18.00 Nurmijärven kirkko, Kirstaantie/Aleksis Kiven tie Tenori Mikko Kilkkinen, Mikko Haapaniemi, urut ja piano. Konsertissa kuullaan mm. Händelin, Kuulan ja Merikannon sävellyksiä sekä tuttuja, rakkaimpia suomalaisia laulumusiikin helmiä. Ohjelma 10 ovelta. JK/Nurmijärven seurakunta 050 5816138 Nukketeatteri PikkuKulkuri: Satusafari ke 29.10. klo 18.00 Rajamäen kirjaston yläkerta, Kiljavantie 1 Nukketeatterinäytelmä vie katsojat mukanaan Afrikkaan savannin eläinsankareiden maailmaan. Esitys sopii yli 3-vuotiaille. Sisäänpääsy maksuttomalla pääsylipulla. Lippuja on jaossa Rajamäen kirjastossa 29.9. alkaen. / Rajamäen kirjasto (09) 2500 2980 Marraskuu Näyttelyt Tapani Mikkonen: Grafiikkaa 5.-28.11.2008 Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la ja aattoina 10-16. Vapaa pääsy. Tapahtumat Kitaraduo Lehtinen-Hildén ke 5.11. klo 18.30 Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Diplomikitaristit Janne Lehtinen ja Pentti Hildén konsertoivat. Vapaa pääsy. Panu Rajala puhuu Mika Waltarista ti 11.11. klo 18.00 Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Professori, Mika Waltari -seuran varapuheenjohtaja Panu Rajalan esitelmä Mika Waltarin elämästä ja tuotannosta. Vapaa pääsy. Nurmijärven Kalevalaiset Naiset 050 556 0686 Tohtori Orff & Herra Dalcroze ke 12.11. klo 18.00 Nurmijärven kirjasto, Punamullantie 1 Lastenkonsertti Kirjastogalleriassa. Sisäänpääsy maksuttomalla pääsylipulla. Lippuja on jaossa pääkirjastossa 13.10. alkaen. Juice Leskisen Testamentti ke 19.11. klo 18.00 Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Juice Leskisen harvemmin soitetun musiikin draamakonsertti. Taavi Lehtonen, piano ja laulu, Jani Vesanen, turina ja kitara. Vapaa pääsy. Teatteri Helmi: Sika säkissä ke 26.11. klo 18.00 Rajamäen kirjaston yläkerta, Kiljavantie 1, Rajamäki Nukketeatteria joulutunnelmissa. Näytelmä perustuu vanhoihin hölmöläissatuihin. Sopii yli 3-vuotiaille. Sisäänpääsy maksuttomalla pääsylipulla. Lippuja on jaossa Rajamäen kirjastossa 26.10. alkaen. / Rajamäen kirjasto (09) 2500 2980 Teatteri Helmi: Sika säkissä to 27.11. klo 15.00 Klaukkalan kirjasto, Kuonomäentie 2, Klaukkala Nukketeatteria joulutunnelmissa. Näytelmä perustuu vanhoihin hölmöläissatuihin. Sopii yli 3-vuotiaille. Lippuja on jaossa Klaukkalan kirjastossa 27.10. alkaen. /Klaukkalan kirjasto (09) 2500 2550 Joulukuu Näyttelyt Risto Suomi: Maalauksia 3.-30.12. Kirjastogalleria, Punamullantie 1, Avoinna ma-to 10-20, pe 10-18, la ja aattoina 10-16. Vapaa pääsy. Tapahtumat Ali Baba ja 40 rosvoa 4-7.12. Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27, Näytännöt: 4.12. klo 19.00, 5.12. klo 19.00 (ensi-ilta), 6.12. klo 12.00 ja 16.30, 7.12. klo 14.00 ja 18.00. Liput 12 8 alle 13 v. Ennakkomyynti kirjastoissa ja tanssiopiston toimistossa. Nurmijärven tanssiopisto ja Nurmijärven musiikkiopisto (09) 879 9284 Itsenäisyyspäivän juhla perheille la 6.12. klo 16.30 Maaniitun koulu, Heikkiläntie 27, Ohjelmassa musiikkia, tervehdyssanat, juhlapuhe sekä Ali Baba ja 40 rosvoa tanssiteos. Liput 12 euroa, alle 13-v. 8 euroa, ennakkomyynti kirjastoissa. www.nurmijarvi.fi Itsenäisyyspäivä la 6.12. Itsenäisyyspäivän juhlan ohjelma julkaistaan myöhemmin tapahtumakalenterissa www.nurmijarvi.fi Elokuvat Kino Juha Keskustie 7, 01900 041 5189 490 www.kinojuha.com Tanssit Ruusulinna Aspinniituntie 80, 01900 (09) 250 4360, 040 542 7474 www.ruusulinna.net Muutokset mahdollisia. Lue lisää tapahtumista: www.nurmijarvi.fi Satusafarin nukkenäyttelijä Ilpo Mikkonen PikkuKulkurista. Teija Muurisen Teatteri Helmi esittää jouluisen Sika säkissä -näytelmän. 12 www.nurmijarvi.fi