Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa



Samankaltaiset tiedostot
FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

Työ- ja elinkeinoministeriö E-KIRJE TEM EOS Rajala Arto(TEM) JULKINEN. Eduskunta Suuri valiokunta

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

Gasum Tommy Mattila

Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat

Pelletti Euroopan energialähteenä

Biokaasun jakelu Suomessa

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Gasum Aamukahviseminaari 1

TULOSPRESENTAATIO Johanna Lamminen

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Gasum Tommy Mattila

Meriteollisuuden laajenevat näkymät

Gasum Tommy Mattila

Haaparanta-Tornion työ- ja urakointimahdollisuudet

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

KAASUN TOIMITTAJAN NÄKEMYKSET KAASUMARKKINOIDEN KEHITYSSUUNNISTA

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

LNG POLTTOAINEENA TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

KONSERNIJOHTAJAN KATSAUS

Energiaa ja elinvoimaa

Energian tuotanto ja käyttö

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

Turveliiketoiminnan tulevaisuus ja 2020 jälkeen

Biokaasun jakelu Suomessa

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

Balticconnector-hanke

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

Energiaa ja elinvoimaa

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry,

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Millä Tampere lämpiää?

BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT. Gasum l Ari Suomilammi

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Biokaasu ja sen liikennekäyttö Varsinais-Suomessa. Erikoissuunnittelija Aleksis Klap, Varsinais-Suomen liitto

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

NESTEYTETTY MAAKAASU

Biokaasuliiketoiminta, maa- ja biokaasu liikennepolttoaineena, kuljetusten lisääntyminen. Ari Suomilammi Kuopio

Toimintaympäristö: Fortum

Midway Alignment of the Bothnian Corridor

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Kohtaamispaikka meriteollisuuden, varustamoiden ja merilogistiikan ammattilaisille Turun Messukeskus

Biokaasua yritysten kuljetuksiin ja energian tuotantoon Oulun alueella

MITEN LNG MUUTTAA SUOMEN JA POHJOISMAIDEN ENERGIAMARKINAA MIKÄ MUUTTUU?

Bioenergia ry

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

LNG UUSIA MARKKINOITA KAASULLE JOUNI BEDDA

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI Gasum Oy Jussi Vainikka 1

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

GASUM, KAASUT JA LIIKENNE- MARKKINAN SYNTYMINEN - TULEVAISUUDEN RATKAISU NYT. Juha Häkämies - Strategiajohtaja Gasum

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

Kokoeko-seminaari. Kaasutankkausverkoston laajeneminen ja sen edellytykset

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Transkriptio:

Maakaasun mahdollisuudet Pohjoisessa Toimeksiantajat Oulun kaupunki/oulun kauppakamari/barentskeskus Toteutus Iin Micropolis Oy

Selvitystyön toimeksianto Maakaasun jakelu- ja käyttömahdollisuuksien selvittäminen Pohjois-Suomessa ja Perämerenkaarella lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä, Suurteollisuuden, lähinnä Outokummun ja Rautaruukin, mahdollisuudet ja halukkuus hyödyntää maakaasua alustavan tavoitetilan ja keskeisten linjauksien muodostaminen sekä esitysmateriaalin tuottaminen kaupungin/sidosryhmien käyttöön Toteutettiin 6 10/2012

Sisältö Euroopan maakaasuverkosto Maakaasun hintakehitys Maakaasu Itämeren alueella Maakaasupotentiaali Pohjois-Suomessa ja Pohjois- Ruotsissa Maakaasun kuljetusvaihtoehdot Tornion LNG hanke

Euroopan Unionin alue

Maakaasun kysyntätilanne EU alueella Maakaasu ohittaa öljyn 2030 mennessä tärkeimpänä energialähteenä EUalueella (World Energy Outlook 2011) EU maakaasutarve v. 2030 on n. 626 mrd m 3 /vuosi (IEA 2011) EU:n oma tuotanto oli 2011 196 mrd m 3 ; arvio tuotannosta v. 2030 103 mrd m 3 EU alueen arvioitu kaasuvaje n. 200 mrd m 3 vuoteen 2030 mennessä Maakaasua tulee EU-alueelle koillisesta Venäjältä, pohjoisesta Pohjan- ja Norjan mereltä sekä etelästä Algeriasta ja Qatarista Maakaasun edut: 1) ympäristöystävällisin fossiilisista polttoaineista, 2) täydentää hyvin uusiutuvien säätötarpeen (aurinko, tuuli) Öljy Maakaasu Kivihiili Ydinvoima Uusiutuvat 2000 38 % 23 % 18 % 14 % 6 % 2010 35 % 25 % 16 % 13 % 10 % EU27 kokonaisenergiakulutus polttoaineittain 2000-2010

Norja

Norjan hallinnassa oleva merialue ja öljyn ja kaasun tuotantoalueet

Source: Norwegian Petroleum Directorate.

Euroopan maakaasuverkosto

Euroopan maakaasuverkko ja LNGterminaalit Lähde: Eurogas

Maakaasun hintakehitys

Maakaasun hinta LNG:n hinta varastossa Belgiassa (Zeebrügge) on n. 25,- /MWh ja sen päälle tulevat jatkokuljetus- sekä varastointikustannukset LNG:lle Perämerellä ei ole hintaa, koska sitä ei vielä tänne toimiteta, mutta hinta-arvio on n. 30 35,- /MWh Seuraavissa kalvoissa on LNG hinta eri puolilla maailmaa ja keskeisimmät spot-hinnat maakaasulle Mittayksikkönä 1 MMBtu = 0,29307; 1 MWh = 3,4121 MMBtu Btu = British Termal Unit

Maakaasuprojekti Nord Stream

Nord Stream kaksi maakaasuputkea Venäjältä Itämeren kautta Saksaan ja Keski-Eurooppaan EU 2006: TEN-E (Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskeva ohjeistus) status = strategisesti merkittävä 1997 1999 toteutettavuusselvitys; käyttöön 2011 2012 projektikesto n. 15 vuotta 7,4 mrd investointi, josta 1 mrd omistajilta, loput sijoittajilta Pituus 1224 km; kapasiteetti 55 mrd m 3 /vuosi; käyttöaika 50 vuotta Omistajat: Gazprom, BASF, E.ON + muutama muu Lähde: Nord Stream

Maakaasu Itämeren alueella

BEMIP Baltic Energy Market Interconnection Plan (2009)

Suomi Maakaasuverkon Suomessa omistaa Gasum Oy Gasumin suunnitelmat Vaiheittainen LNG terminaalin rakentaminen Inkooseen tai Porvooseen Vaihe 1 (2015), pienet laivat = 7000 15000 m 3 ; 2 5 TWh/vuosi; lähtösatama esim. Rotterdam Laivaliikenteen tarpeeseen; jakelu tankkiautoilla (vrt. Barents Natur Gas) Vaihe 2, kelluvat varastot ja yhteys kaasuverkkoon Vaihe 3 (2018), isot laivat + kiinteät varastot (terminaali); 10 20 TWh/vuosi = puolet nykyisestä kaasun käytöstä 30 40 laivalastillista/ vuosi; YVA-prosessi käynnissä keväästä 2012 Haaste: A1-luokan LNG -aluksia vain muutama maailmassa LNG rahtialusten vetoisuus 120 000-170 000 m3 Gasum ja NesteOil: suunnitelma LNG -terminaalin rakentamisesta Naantaliin jäissä, kun Viking Line päätti ostaa kaasun AGA:lta Gasum ja Turun Satama tehneet 21.5. aiesopimuksen LNG-terminaalin rakentamisesta Pansion satamaan (arviolta 60 M ) Outokumpu suunnittelee LNG terminaalia Tornioon (Tornio ManGa LNG) Hallituksen EU- ministerivaliokunta teki strategisen linjauksen 13.6.2012 kaasuverkon ja kaasukäytön kehittämisestä Suomessa

Rikkidirektiivipäätös Direktiivi voimaan 2015 alusta Koskee Itämeren ja Pohjanmeren liikennettä Laivojen käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus voi olla enintään 0,1 % Laivojen/varustamojen mahdollisuudet Ostaa vähärikkistä polttoainetta Siirtyä LNG:n käyttöön (esim. terminaaliverkosto) Asentaa nykykalustoon rikkipesurit (esim. Wärtsilä) Arvio rikkipesurien asennuksista 1 5 M /alus, muutos 2-4 vko/alus Koskettaa vuoteen 2015 mennessä n. 8000 alusta (arvio) ja vuoteen 2020 mennessä 40000 alusta (maailmanlaajuisesti) Käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi jää ostaa vähärikkistä polttoainetta, sillä toimivia pesuriratkaisuja ei vielä ole eikä laivoja ei ehditä varustaa pesureilla ennen vuotta 2015; maakaasu tulee käyttöön uusien alusten käyttöönoton myötä (vrt. Viking Grace)

Maakaasupotentiaali Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa

TEKNINEN MAAKAASUPOTENTIAALI - TOIMIALOITTAIN Tekninen maakaasupotentiaali Pohjoisja Länsi-Suomessa noin 25 TWh eli 2,5 mrd.m 3 Kaasun nykyinen käyttö Etelä-Suomessa 45 TWh Lappi 1 TWh (0,1 mrd.m 3 ) Oulun seutu 10 TWh (1 mrd.m 3 ) Kuvassa esitetty maakaasupotentiaali toimialoittain Metalliteollisuus 5 TWh Kemianteollisuus 3,5 TWh Metsäteollisuus 5 TWh Yhdyskunnat (sähkö ja kaukolämpö) 10 TWh Muu 1 TWh Vaasan seutu 6 TWh (0,6 mrd.m 3 ) Turun seutu 7,5 TWh (0,75 mrd.m 3 ) Metalliteollisuus Kemianteollisuus Metsäteollisuus Yhdyskunnat Muu Lähde: Pöyry Oy 21

Pohjois-Suomen yritysten tarpeet 1 Outokumpu ja Rautaruukki suunnittelevat LNG terminaalin rakentamista Tornioon (Tornio ManGa LNG) ja kuljetusratkaisua Raaheen Investointi n. 100 M (+ LNG -alus); investointipäätös 2013 ja valmis 2016 Maakaasulla korvataan propaania n. 1,5 TWh vastaava määrä Hanke ehdolla EU PCI hankkeeksi (Public of Common Interest) Jos toteutuu, niin luo maakaasulle hinnan ja kuljetuskanavat erittäin merkittävä maakaasun saatavuuden näkökulmasta! Taivalkosken Mustavaaran kaivos ja sulatto tarve n. 1 TWh Päätös 2015; maakaasua selvitetään yhtenä vaihtoehtona Varustamojen/Laivojen tarpeet pitkällä aikavälillä? Edellyttää terminaaliverkostoa pohjoisen satamiin

Pohjois-Suomen yritysten tarpeet 2 Energiayhtiöt ovat kiinnostuneita ensisijaisesti harkitsemaan maakaasun käyttöä öljyn korvaajana vuosittainen öljyn käyttö on n. 150 250 GWh Käyttö ensisijaisena polttoaineena korvaamalla turve ja puu ei ole todennäköistä ja sillä olisi merkittävät aluetaloudelliset ja työllisyysvaikutukset vuosittainen käyttö n. 5 TWh Oulun energian Toppilan voimalaitoksen uudistaminen Päätös viimeistään 2015 - monipolttolaitos? Millä polttoaineilla? Yhteenvetona: Monet tahot ovat kiinnostuneita maakaasusta, mutta koska asia ei ole ollut relevantti, eivät ole koeponnistaneet todellista tarvetta

Pohjois-Ruotsin yritysten tarpeet Pohjois-Ruotsissa tilanne on hyvin samantapainen kuin Suomessa Suuri potentiaalinen käyttäjä on LKAB (yhtiö on mukana Outokummun Tornion LNG -hankkeessa) Pienempiä potentiaalisia maakaasusta kiinnostuneita käyttäjiä on useita, mutta käyttö edellyttää valmista jakeluketjua sekä LNG:n hintakilpailukykyä suhteessa nykyisiin polttoaineisiin

Kuljetusvaihtoehtojen vertailua

Miten maakaasua pohjoiseen 1 Kaasuputki Pohjois- ja Länsi-Suomen tekninen potentiaali vastaa n. 10 % kapasiteettia Nord Stream kaasuputkesta Pohjois- ja Länsi-Suomi ei itsessään tarjoa riittävää kulutuspotentiaalia kaasuputken rakentamiselle Perämeren alue voi tulevaisuudessa olla kauttakulkualue Barentsinmereltä Keski-Eurooppaan menevälle kaasuputkelle Edellyttää, että Barentsin aluetta ei yhdistetä Norjanmeren kaasuputkistoon, josta on kaasuverkosto Keski-Eurooppaan ja Brittein saarille Kaasuputki voi olla pitkän tähtäimen tavoitteena edellyttää laajaa poliittista yksimielisyyttä ja on osa yleiseurooppalaista energiaratkaisua tulevaisuuden maakaasuvajeen täyttämiseksi

LNG Miten maakaasua pohjoiseen 2 Nesteytettyä maakaasua voidaan kuljettaa laivoilla, rautatievaunuilla ja kuljetusautoilla hyvin erilaisia määriä Monikäyttöinen polttoaine Soveltuu kaasuputkea paremmin pohjoisen energiatarpeen mittasuhteisiin Laivakuljetusten edellytyksenä on terminaaliverkoston rakentaminen Perämeren satamiin (ensimmäinen terminaali Tornion Röyttään) Rautatiekuljetuksia voi tulevaisuudessa tulla Venäjältä ja Norjasta Venäjällä ei vielä LNG -tuotantoa, suunnitelmia on useita; rataverkko on (!) Norjasta Ofotbanaa pitkin Narvikista Luulajaan ja edelleen Tornioon Rata mineraalikuljetuksista ylikuormitettu jo nyt ja käyttö lisääntyy lähivuosina Uusi rata Suomesta suoraan Norjaan olisi hyvä maakaasun kuljetusväylä! Maantiekuljetukset Norjasta Perämerelle? Nopein mahdollinen toimitusmuoto hinta?

Tornion LNG -hanke Lisätietoa: www.torniomangalng.fi

Lähde: Gasum

Barentsin alueen päärautatieverkosto

Lisätietoja Oulun kaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja, 044 703 1110 Oulun kauppakamari Jaakko Okkonen, toimitusjohtaja, 040 546 4732 Barentskeskus Martti Hahl, toimitusjohtaja, 040 505 7611 Iin Micropolis Oy Ari Alatossava, toimitusjohtaja, 040 567 6700