Oma Säästöpankki Oyj VUOSIKERTOMUS 2016

Oma Säästöpankki Oyj VUOSIKERTOMUS 2016 VUOSIKERTOMUS 2016

SISÄLLYS SISÄLLYS Toimitusjohtajan katsaus: Uudistuminen luo uskoa tulevaan 3 Muutosten vuosi palvelu- ja kilpailukykyä vahvistaen 4 Palvelut: Lähellä ja läsnä verkossa, mobiilisti ja konttorissa 6 Tulevaisuus: Siellä pankki, missä asiakkaat 8 Hallinto Halllintoperiaatteet 12 Hallitus 14 Johtoryhmä 16 Tilinpäätös Hallituksen toimintakertomus 20 Strategia ja taloudelliset tavoitteet 20 Pankin liiketoiminta 21 Toimintaympäristö 22 Tulos 22 Tase 24 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot 25 Konsernin vakavaraisuuden ja riskien hallinta 25 Pilari III julkistamisperiaatteet 33 Hallinto ja henkilöstö 33 Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä 34 Palkitsemisjärjestelmät 34 Yhteiskuntavastuu 35 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 35 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2017 35 Ehdotukset vuoden 2017 yhtiökokoukselle 35 Konsernitilinpäätös 39 Emoyhtiön tilinpäätös 101 Vakavaraisuutta koskevat liitetiedot 144 Allekirjoitukset 163 Tilintarkastuskertomus 164 Tunnuslukujen laskentakaavat 166 2 VUOSIKERTOMUS 2016

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS MÄÄRÄTIETOISIA TEKOJA Uudistuminen luo uskoa tulevaan Liiketoimintamme kasvu on jatkunut vauhdikkaasti. Tehokas operatiivinen toiminta sekä tyytyväiset asiakkaat luovat hyvät toimintaedellytykset kannattavalle ja kehittyvälle liiketoiminnalle. Oma Säästöpankille kertyi liikevoittoa 20,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 10,5 prosentin kasvua edellisvuodesta. Tilikauden tulos on pankin historian paras. Taseen loppusumma ylitti keväällä 2016 kahden miljardin euron rajapyykin. Pankin liiketoiminnan kasvu on ollut vauhdikasta: miljardin euron rajapyykki ylitettiin vuonna 2014. Liiketoiminnan positiivinen kehitys selittyy onnistuneilla rakennejärjestelyillä sekä aktiivisella uusasiakashankinnalla. Volyymit eri tuotealueilla kasvoivat edelleen nopeammin kuin pankkimaailmassa keskimäärin, joten Oma Säästöpankki vahvistaa markkina-asemaansa koko laajalla toimialueella. Myös luottokysyntä on Suomen parhaan säästöpankin asema oli hieno tunnustus pankissa tehdystä tuloksekkaasta työstä. korkealla tasolla, mikä kertoo yleisestä luottamuksesta Suomen taloustilanteen kohenemiseen. Asuntokauppa on piristymään päin ja yritysten investointihalukkuus on lisääntynyt. Tilikauden aikana toteutetusta toiminnan uudelleen organisoinnista ja sisäisistä liiketoimintajärjestelyistä saadut säästöt mahdollistavat merkittävät investoinnit verkko- ja mobiilipalveluiden kehittämisen. Pankkipalvelut tulevat jatkossa yhä tiiviimmin asiakkaiden luo chat- ja videoasioinnin muodossa. Henkilökunnan koulutus nousee entistä tärkeämpään roolin liiketoimintaympäristön digitalisoituessa ja asiakaskäyttäytymisen muuttuessa. Kauppalehden suuressa pankkivertailussa saavutettu Suomen parhaan säästöpankin asema oli hieno tunnustus pankissa tehdystä tuloksekkaasta työstä. Haluan esittää vilpittömät kiitokset Oma Säästöpankin asiakkaille, henkilöstölle, omistajille ja yhteistyökumppaneille. Haluamme jatkossakin tarjota aina paikkakunnan parasta pankkipalvelua. Pasi Sydänlammi toimitusjohtaja 3 VUOSIKERTOMUS 2016

YHTEENVETO VUODESTA 2016 MUUTOSTEN VUOSI Palvelu- ja kilpailukykyä vahvistaen Positiivisen asiakaskokemuksen vaaliminen ja pankkipalveluiden asiakaslähtöinen kehittäminen ovat olleet kautta historian liiketoimintamme ohjenuora. Oma Säästöpankki on asiakkailleen vahvasti lähellä ja läsnä sekä fyysisesti että digitaalisesti. Vuonna 2016 laajensimme konttorien aukioloaikoja toimialueemme suurimmissa kasvukeskuksissa. Asiakkaita on riittänyt perinteisen toimistotyöajan jälkeen hyvin aina iltakuuteen asti. Kansainvälisen IFRS-tilinpäätösstandardin mukaisesti tehty vuoden 2016 tilinpäätös on ensimmäinen laatuaan. Standardiin siirtymisen myötä Oma Säästöpankin keinot likviditeetin hallintaan paranevat kuluvalla toimintakaudella. Olemme nyt uskottava toimija myös kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Vuodenvaihteessa pankki yhdisti yhdeksän pientä konttoria lähistön suurempiin yksiköihin. Ratkaisun taustalla on tarve uudistaa palveluverkostoa siten, että pankin toiminta- ja kilpailukyky säilyvät vahvana. 4 VUOSIKERTOMUS 2016

YHTEENVETO VUODESTA 2016 Liiketoiminnan uudelleen organisoinnin seurauksena syntyi parikymmentä uutta työtehtävää digitalisiin pankkipalveluihin. Syyskuussa käynnistetystä mittavasta koko organisaatiota koskevasta toiminnan uudelleen organisoinnista selvittiin ilman irtisanomisia. Tarvittavat henkilöstövähennykset saavutettiin määräaikaisten työsuhteiden päättymisen, eläköityminen, sisäisten siirtojen ja pankin tarjoamien tukipakettien kautta. Panostukset uudenlaisten palveluiden kehittämiseen synnyttivät parikymmentä uutta työtehtävää. Asiantuntijapalvelumme ovat helposti saatavissa. Pystymme reagoimaan nopeasti asiakkaidemme tarpeisiin läheltä maakunnista käsin. Tämä näkyy erityisesti yritysasiakkaiden jatkuvasti kasvavassa määrässä. Vuoden 2016 merkittävimmät tapahtumat TAMMIKUU: Erikoislainojen hoito siirtyy Säästöpankkien Keskuspankilta omaan hallintaan. Pankki hoitaa itsenäisesti kaikki luottoihin liittyvät palvelut suhteessa eri viranomaisiin. MAALISKUU: Online-tiimin toiminta käynnistyy ja mahdollistaa pankin asiakkaiden palvelun sähköisissä kanavissa entistä laajemmin palveluajoin. Onlinetiimi palvelee pankin asiakkaita puhelinpalvelussa sekä chatissa. HUHTIKUU: Oma Säästöpankki keräsi joukkovelkakirjalainalla 110 miljoonaa euroa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. TOUKOKUU: Oma Säästöpankki arvioitiin Suomen parhaaksi säästöpankiksi Kauppalehden valtakunnallisessa pankkivertailussa. TalletusOtto-palvelu otettiin Oma Säästöpankin asiakkaiden käyttöön. TalletusOtto laajentaa korttipalveluja ja mahdollistaa talletuspalvelut pankin asiakkaille myös konttorin aukioloaikojen ulkopuolella tai silloin, kun konttoria ei ole lähettyvillä. HEINÄKUU: KLP-luottojen siirrot Aktia Hypoteekkipankista pankin omaan taseeseen alkoivat ennalta sovitun mukaisesti. Luottojen siirtoa jatketaan vuoden 2017 aikana. SYYSKUU: Oma Säästöpankki aloitti toiminnan uudelleenorganisointiin liittyvät koko organisaatiota koskevat YT-neuvottelut. Tehostamisohjelma kyettiin toteuttamaan ilman työsuhteiden irtisanomisia. Toiminnan uudelleen organisointi synnytti noin 20 uutta työtehtävää pääosin digitaalisten palveluiden pariin. LOKAKUU: Sähköinen allekirjoitus otettiin kokeiluun kevään ja kesän aikana. Se on ollut pankin kaikkien asiakkaiden käytettävissä lokakuusta alkaen. MARRASKUU: mobiilivarmenne otettiin Oma Säästöpankin Tupas- ja verkkomaksupalvelun käyttöön. JOULUKUU: Oma Säästöpankki osti yhdessä Elite Varainhoidon kanssa SAV-Rahoitus Oyj:n. Kauppa vastaa rahoitusyhtiötuotteiden kasvavaan kysyntään. Tampereen yliopiston kanssa toteutettava 1,5-vuotinen esimies- ja asiantuntijakoulutus starttasi. K-ruokakauppojen ilmainen Osta&Nostapalvelu tuli mahdolliseksi myös Oma Säästöpankin asiakkaille. Uudet, entistä käyttäjäystävällisemmät verkkopalvelut ja intranet otettiin käyttöön. 5 VUOSIKERTOMUS 2016

PALVELUT Lähellä ja läsnä verkossa, mobiilisti ja konttorissa Olemme apuna arjen raha-asioissa. Ja silloinkin, jos arki takkuaa. Palvelemme 125 000 asiakastamme 36 konttorin ja 229 henkilön voimin. Sekä henkilö- että yritysasiakkaamme asioivat pankissamme silloin, kun se heidän aikatauluunsa parhaiten sopii joko 24/7 verkossa ja mobiilisti tai perinteisemmin kasvotusten omassa konttorissa. Suomen suurimpana säästöpankkina meille on tärkeää tarjota paikkakunnan parasta palvelua. Meiltä löytyy tyytyväiset asiakkaat. 6 VUOSIKERTOMUS 2016

PALVELUT HENKILÖASIAKKAAT TILIT KORTIT LAINAT VERKKOPALVELUT SÄÄSTÄMINEN Käyttötili Säästötalletustili Sijoitustalletus OmaTuottoTalletus ASP-tili Visa Credit/Debit Visa Debit Visa Credit Visa Electron Asuntolaina Kulutusluotto Joustoluotto Opintolaina Lainaturva Verkkopankki OmaMobiili e-laskut Verkkopalkka Chat-palvelu Videoasiointi Rahastosäästäminen Säästövakuutus Osakesijoittaminen Eläkesäästäminen Varainhoitovakuutus YRITYSASIAKKAAT TILIT JA KORTIT RAHOITUS SIJOITTAMINEN VERKKO- PALVELUT YHTEISTYÖ- KUMPPANIT Maksuliikennetili Säästötalletus Sijoitustalletus OmaTuottoTalletus Visa Business Debit Yritystili Velkakirjalaina Pankkitakaus Yrityslainaturva Rahastot Osakkeet Kapitalisaatiovakuutukset Yritysverkkopankki Maksuliikenneohjelma Verkkolaskupalvelu Verkkomaksu Tunnistuspalvelu OmaMobiili Yhteistyökumppanimme Finnvera Oyj, Pohjoismaiden Investointipankki NIB, Tekes, SITRA ja Teollisuussijoitus ovat yritysasiakkaiden tukena. 7 VUOSIKERTOMUS 2016

TULEVAISUUS TAVOITETTAVUUS PARANEE SIELLÄ PANKKI, MISSÄ ASIAKKAAT Oma Säästöpankki panostaa henkilökohtaiseen palveluun. Digitaaliset kanavat täydentävät perinteisiä konttoripalveluita joustavin palveluajoin. Tarvittaessa pankki tulee fyysisesti asiakkaiden luo. Asiakaslähtöinen pankkipalvelu, lähellä ja läsnä, on kantava teema kaikessa Oma Säästöpankin liiketoiminnassa. Tavoitteena on taata mahdollisimman miellyttävä palvelukokemus kaikille asiakkaille, mitä edesauttaa hyvä asiakastuntemus ja nopea reagointi asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin. Oma Säästöpankki haluaa olla asiakkaidensa tavoitettavissa entistä helpommin. Vuonna 2015 Oma Säästöpankki lanseerasi uusia digitaalisia palvelukanavia, joiden kehittäminen jatkuu edelleen. Yhä useampi pankkikonttori, etenkin kasvukeskittymässä sijaitseva, palvelee asiakkaita laajennetuin aukioloajoin arkisin aina iltakuuteen 8 VUOSIKERTOMUS 2016

TULEVAISUUS Tulevaisuuden palveluneuvojat ovat moniosaajia, joiden toiminta ulottuu laajalle konttorin ulkopuolelle. asti. Pankkipalvelua saa konttorissa ajanvarauksella myös lauantaisin. Videoneuvottelusta arkipäivää Tavoitteena on, että videoneuvottelu siirtyy kokeiluasteelta kaikkien konttoreiden palvelutarjontaan vuoden 2017 aikana. Näin ollen pankkineuvojan kanssa asiointi ei vaadi käyntiä pankkikonttorissa. Videoasiointi tulee noudattamaan myös pankin laajennettuja palveluaikoja. Ilta- ja viikonloppuasiointi onnistuu myös kotoa. Oma Säästöpankki on ottanut viime vuosina merkittäviä askelia sähköisen asiakaspalvelun kehittämisessä. Uudenlaisia palvelumalleja pilotoidaan ahkerasti. Esimerkiksi sopimusten sähköinen allekirjoittaminen on ollut mahdollista jo toista vuotta. Verkkosivuilla palveleva pankin oma chat koetaan matalan kynnyksen asiointikanavaksi, josta neuvoja ja vastauksia saa vähällä vaivalla ja nopeasti. Tulevaisuudessa myös mobiilipankkipalvelut laajenevat ja henkilökohtaistuvat. Chat-palvelu ja videoasiointimahdollisuus tulevat osaksi OmaMobiilia keväällä 2017. Palveluneuvojat tien päälle Digitalisaation ja asiakkaiden muuttuneiden käyttäytymistottumusten myötä pankkitoimialalle syntyy uusia rooleja ja tehtäviä. Päivittäisasiointi kuten laskunmaksu sujuu kätevästi verkko- tai mobiilipankissa, mutta esimerkiksi sijoitus- ja lainaneuvontaan kaivataan yhä perinteistä kasvokkain viestintää. Tulevaisuuden palveluneuvojat ovat moniosaajia, joiden toiminta ulottuu laajalle konttorin ulkopuolelle. He matkustavat tapaamisiin asiakkaiden luo ja tuovat pankkipalvelut koteihin ja työpaikoille. Tämä tekee erityisesti yritysasiakkaiden ja ikäihmisten asioinnin helpommaksi. Toimintamallia aletaan pilotoida talvella 2017. 9 VUOSIKERTOMUS 2016

Oma Säästöpankki Lähellä ja läsnä. HALLINTO VUOSIKERTOMUS 2016

HALLINTOPERIAATTEET PANKILLA ON PAIKALLINEN OMISTUS Oma Säästöpankin hallintoperiaatteet Yhtiökokous Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa, joka on pankin korkein päätöksentekoelin. Pankin osakkeet omistavat paikalliset säästöpankkisäätiöt ja osuuskunnat: Hauhon, Rengon, Töysän, Kuortaneen, Parkanon, Etelä-Karjalan ja Suodenniemen säästöpankkisäätiöt sekä Joroisten Oma Osuuskunta ja Pyhäselän Oma Osuuskunta. Oma Säästöpankin yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain mukaisesti sille kuuluvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, toimenpiteistä, joihin vahvistetun taseen osoittama voitto antaa aihetta ja vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heille maksettavista palkkioista. Tilintarkastus Pankilla tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla yksi tai kaksi tilintarkastajaa, joiden tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia tai tilintarkastusyhteisöjä, sekä varatilintarkastaja, jos on valittu vain yksi tilintarkastaja, ja tämä ei ole Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajat valitaan vuosittain varsinai- 12 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLINTOPERIAATTEET Pankki pyrkii harjoittamaan toimintaansa kohtuullisin ja harkituin riskein. sessa yhtiökokouksessa toistaiseksi. Yhtiökokouksessa 9.4.2016 valittiin yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi KHT tilintarkastaja Juha-Pekka Mylén ja varalle tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta ja riskien hallinta kuuluvat työntekijöiden päivittäisiin tehtäviin. Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa lakien, viranomaismääräysten ja sisäisten ohjeiden noudattaminen. Tavoitteena on varmistaa, että taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa ja riittävää ylläpitäen tehokasta toimintaa sekä strategisten tavoitteiden saavuttamista. Pankki pyrkii harjoittamaan toimintaansa kohtuullisin ja harkituin riskein. Pankin kannattavuus on riippuvainen organisaation kyvystä tunnistaa, hallita ja hinnoitella riskit. Riskienhallinnan tarkoituksena on alentaa odottamattomien tappioiden todennäköisyyttä ja pankin maineeseen kohdistuvia uhkia sekä myötävaikuttaa kannattavuuden paranemiseen. Liiketoiminnoista riippumaton riskien valvonnan arviointitoiminto varmistaa, että riskinotto noudattaa hallitusten määrittämiä rajoja ja periaatteita. Säännösten noudattaminen ja valvonta Säännösten noudattamisen riippumattomasta valvonnasta vastaa pankin compliance-toiminto, riskienhallinnan arviointitoiminto sekä luottoriskin arviointitoiminto. Compliance-toiminto valvoo ja varmistaa, että toimintatavat ja ohjeet suhteessa lakeihin tai muista säännöksistä tuleviin vaatimuksiin on sovitettu yhteen ja kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja, viranomaismääräyksiä ja sisäisiä ohjeita. Compliance-toiminnon havainnosta raportoidaan säännöllisesti sekä ylimmälle että toimivalle johdolle. Riskienhallinnan arviointi ylläpitää riskienhallinnan toimintaperiaatteita ja puitteita sekä edistää tervettä riskikulttuuria tukemalla liiketoimintaa sen riskienhallinnassa. Luottoriskin arviointitoiminto edistää ennakoivaa ja järjestelmällistä luottoriskin hallintaa. 13 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUS OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ:N Hallitus Hallitus edustaa pankkia ja johtaa sen toimintaa lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus huolehtii pankin hallinnosta sekä vastaa siitä, että toiminta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus vastaa myös laajakantoisista toiminta- ja strategialinjauksista sekä riskienvalvonnan riittävyydestä ja varmistaa johtamisjärjestelmien toimivuuden. Hallituksen tehtäviin kuuluu myös toimitusjohtajan nimittäminen. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Hallitusten jäsenten riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan antamien määräysten mukaisesti. Hallituksen varsinaiset jäsenet 30.11.2014 alkaen Hallituksen puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jarmo Partanen Jyrki Mäkynen Aki Jaskari Timo Kokkala Heli Korpinen Jarmo Salmi Ari Yli-Kaatiala 14 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUS Hallituksen varsinaiset jäsenet 30.11.2014 alkaen JARMO PARTANEN, S. 1956 hallituksen puheenjohtaja filosofian maisteri, MBA hallituksen puheenjohtaja, Oma Säästöpankki Oyj JYRKI MÄKYNEN, S. 1964 hallituksen varapuheenjohtaja ekonomi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä, Oy HM Profiili Ab AKI JASKARI, S. 1961 hallituksen jäsen kauppatieteiden maisteri toimitusjohtaja, Nerkoon Höyläämö Oy TIMO KOKKALA, S. 1960 hallituksen jäsen maatalous- ja metsätieteiden maisteri maatalousyrittäjä HELI KORPINEN, S. 1965 hallituksen jäsen yhteiskuntatieteiden maisteri koulutuspäällikkö, Saimaan ammattikorkeakoulu JARMO SALMI, S. 1963 hallituksen jäsen oikeustieteen kandidaatti toimitusjohtaja, Asianajotoimisto Jarmo Salmi Oy ARI YLI-KAATIALA, S. 1955 hallituksen jäsen koneteknikko metsäkoneyrittäjä 15 VUOSIKERTOMUS 2016

JOHTORYHMÄ OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ:N Toimitusjohtaja ja johtoryhmät Oma Säästöpankki Oyj:n johtoryhmässä on kahdeksan jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa pankin juoksevasta hallinnosta ja siitä, että sitä hoidetaan lakien, yhtiöjärjestyksen, viranomaissäännösten sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Lisäksi toimitusjohtaja vastaa hallituksen päätösten täytäntöönpanosta. Toimitusjohtaja raportoi säännöllisesti hallitukselle. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssivalvonnan antamien määräysten mukaisesti. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa hänen tehtävässään ja toimii neuvoa antavassa roolissa. Kaikille Oma Säästöpankki Oyj:n johtoryhmän jäsenille on määritelty omat vastuualueensa. 16 VUOSIKERTOMUS 2016

JOHTORYHMÄ PASI SYDÄNLAMMI, S. 1974 toimitusjohtaja, hallintotieteiden maisteri, MBA Sydänlammi on toiminut Oma Säästöpankin toimitusjohtajana vuodesta 2007 alkaen. Aiemmin hän toimi Lappajärven Osuuspankin toimitusjohtajana. SARIANNA LIIRI, S. 1981 hallintojohtaja, kauppatieteiden maisteri Liiri on toiminut Oma Säästöpankin hallintojohtajana vuodesta 2015. Aikaisemmin hän on toiminut Oma Säästöpankissa ja Etelä-Karjalan Säästöpankissa asiantuntija- ja esimiestehtävissä. KARI-MIKAEL MARKKANEN, S. 1973 tietohallintojohtaja, emba, diplomi-insinööri Markkanen on toiminut Oma Säästöpankin tietohallintojohtajana vuodesta 2014. Aiemmin hän oli johtotehtävissä Kuntien Tiera Oy:ssä ja Suomen itsenäisyyden juhlarahastossa sekä Oy Samlink Ab:n osastopäällikkönä. JUSSI POHTO, S. 1982 aluejohtaja, GeMBA Pohto on toiminut Oma Säästöpankin aluejohtajana vuodesta 2014. Aiemmin hän toimi Lammin Osuuspankissa pankinjohtajana ja varatoimitusjohtajana. PEKKA RUOKONEN, S. 1956 pankinjohtaja, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Ruokonen on toiminut Oma Säästöpankkiin yhdistyneen Etelä-Karjalan Säästöpankin palveluksessa vuodesta 1986 pankkilakimiehenä ja aluejohtajana. Sitä ennen hän toimi Vuoksen Säästöpankin pankkilakimiehenä. ERKKI RÄMÄ, S. 1956 aluejohtaja, kauppatieteiden maisteri Rämä on toiminut Oma Säästöpankin aluejohtajana vuodesta 2016. Aiemmin hän toimi Danske Bankissa aluejohtajana ja muissa vastaavissa esimiestehtävissä. PASI TURTIO, S. 1974 varatoimitusjohtaja, aluejohtaja, agrologi Turtio on toiminut Oma Säästöpankin pankinjohtajana vuodesta 2009. Aiemmin hän toimi pankinjohtajana Kuortaneen Säästöpankissa ja Lammin Osuuspankissa. TEEMU TUUKKANEN, S. 1979 aluejohtaja, kauppatieteiden maisteri Tuukkanen on toiminut Oma Säästöpankkiin yhdistyneessä Etelä-Karjalan Säästöpankissa Haminan konttorin esimiehenä vuodesta 2014. Tätä ennen hän toimi OP-ryhmässä asiantuntijaja esimiestehtävissä. 17 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Oma Säästöpankki Lähellä ja läsnä. TILINPÄÄTÖS VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. 31.12.2016 Strategia ja taloudelliset tavoitteet Oma Säästöpankki Oyj keskittyy liiketoiminnassaan vähittäispankkitoimintaan. Keskeisiä asiakasryhmiä ovat henkilöasiakkaat, pienet ja keskisuuret yritykset sekä maa- ja metsätalouden harjoittajat. Pankin tavoitteena on vahvistaa markkina-asemaansa koko toimialueellaan ja kaikissa edellä mainituissa asiakasryhmissä. Kasvua haetaan kuitenkin vain liiketoiminnan osa-alueilla, joilla se kulloinkin on mahdollista toteuttaa toiminnan kannattavuuteen ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet täyttäen. Pankin kilpailustrategian ydin on erottautuminen asiakaskokemuksella, lisäksi erityistä huomioita kiinnitetään kustannustehokkuuteen sekä kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan. Oma Säästöpankki on ollut jo vuosia yksi Suomen kannattavimmista ja 20 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS tehokkaimmista pankeista ja se asema on tavoitteena säilyttää myös jatkossa. Liiketoimintavolyymien kehitys perustuu orgaaniseen kasvuun, mutta yritysjärjestelyt ovat mahdollisia myös jatkossa. Pankin liiketoiminta Oma Säästöpankki harjoittaa vähittäispankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen monipuolisia pankkipalveluja sekä oman taseensa kautta että välittäen yhteistyökumppaneidensa tuotteita. Välitetyt tuotteet käsittävät luotto-, sijoitus- ja vakuutustuotteita. Välitetyt luotot koostuvat Aktia Hypoteekkipankki Oyj:n myöntämistä kiinnitysluotoista, joiden määrä vuoden 2016 lopussa oli 22,9 miljoonaa euroa. Aktia Hypoteekkipankki ei enää katsauskaudella ole myöntänyt uusia asuntoluottoja. Erikoislainoihin liittyvien tukipalvelujen hoitaminen siirtyi Oma Säästöpankille tammikuussa 2016. Erikoislainojen toiminnot liittyvät valtion varoista myönnettyihin lainoihin tai lainoihin, joilla on valtion takaus tai korkotuki. Yhteistyö Pohjoismaisen Investointipankin (NIB) kanssa jatkui. Pankin rahoituspalveluja täydentävät lisäksi yhteistyökumppaneiden tuotteet kuten lainaturvavakuutukset ja erilaiset täytetakaukset. Pankin yhteistyökumppaneita ovat mm. Sp-Henkivakuutus, AXA ja Vakuutusosakeyhtiö Garantia. Oma Säästöpankki toimii itsenäisenä Visa-korttien liikkeeseenlaskijana. Pankki siirtyi uuteen korttiliiketoimintamalliin syksyllä 2015. Pankki rahoittaa Visa-korttiluotot omasta taseestaan. Oma Säästöpankki on korttiliiketoiminnassaan välittänyt Visa Europen korttipalveluja ja pankki on ollut Visa Europen osakas. Visa Europen hallitus teki keväällä 2016 sopimuksen Visa Europen myymisestä Visa Inc.-yhtiölle. Myynti toteutettiin kesäkuussa 2016 ja Oma Säästöpankki sai kaupasta myyntivoittoina noin 2,1 milj. euroa. Osana kauppahintaa pankki vastaanotti Visa Inc.:n C-sarjan osakkeita. Pankin digitaalisten palvelukanavien kehitys jatkui vahvana vuoden aikana. Vuoden lopussa pankki otti käyttöön täysin uudistetun verkkosivuston. Vuoden aikana pankki toi asiakkailleen mahdollisuuden sähköiseen allekirjoitukseen. Digitaalisten asiointikanavien kehitys on yksi keskeisiä kehityskohteita myös vuoden 2017 aikana ja pankki aikoo tuoda asiakkailleen uudenlaisia palvelumalleja. Sijoitustuotteina pankin tuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, mm. Sp-Rahastoyhtiö Oy:n, Aktia Rahastoyhtiö Oy:n sekä SEB Varainhoito 21 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Suomi Oy:n sijoitusrahastot. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on FIM sekä Säästöpankkien Keskuspankki Suomi Oyj tilinhoitajayhteisönä. Pankin välittämät eläke- ja henkivakuutustuotteet tuottaa pankin osittain omistama Sp-Henkivakuutus Oy. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 258,6 miljoonaa euroa. Oma Säästöpankki osti joulukuussa 2016 yhdessä Elite Oyj:n kanssa SAV-Rahoitusyhtiön. SAV-Rahoitus Oyj on vuodesta 2000 toiminut rahoitusyhtiö, joka myöntää yksityishenkilöille autorahoitusta. SAV-Rahoitus Oyj tulee osaksi Oma Säästöpankki Oyj:n konsernirakennetta tytäryhtiönä. Oma Säästöpankin osuus omistuksesta on 48,97 %. Toimintaympäristö Suomen talouskehitys on ollut vaisua jo vuosien ajan ja finanssikriisin vaikutukset näkyvät edelleen. Kansantalouden tilanteella on suora vaikutus Suomessa toimivien pankkien liiketoimintaan. Suomen pankkisektori on menestynyt haastavasta taloustilanteesta huolimatta varsin hyvin. Pankkien toimintaympäristöön vaikuttavat toimialan tiukan kilpailutilanteen lisäksi myös lisääntyneen pankkisääntelyn tuomat rasitukset. Poikkeuksellisen alhaiset markkinakorot rasittavat pankkien kannattavuutta korkokatetta heikentämällä. Asiakaskäyttäytymisen nopea muutos, ennen kaikkea digitaalisten pankkipalvelujen käytön lisääntymisen myötä on asettanut omat haasteensa toimialan kehitykselle. Oma Säästöpankki on kyennyt vastaamaan onnistuneesti toimintaympäristön asettamiin haasteisiin. Menestyksekkäästi toteutetut rakennejärjestelyt sekä pankin toiminnan uudelleen organisointi ovat mahdollistaneet tuloksekkaan toiminnan murroksen keskellä. Tulos Oma Säästöpankki Oyj:n tilikauden tulos ennen veroja oli 20,6 miljoonaa euroa (18,4 miljoonaa euroa vuonna 2015). tulos ennen veroja kasvoi edellisestä vuodesta 2,2 miljoonaa euroa ja oli 29 (28) prosenttia liikevaihdosta. Tehokas operatiivinen toiminta sekä lujat asiakassuhteet mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan myös taloudellisesti haastavina aikoina. Pankin kulu/tuotto-suhde oli 58,9 (59,5) prosenttia. Konsernin korkokatteeksi muodostui 36,5 miljoonaa euroa (31,7). Korkokate kasvoi 15,2 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkokatetta vahvistivat suojaavista korkojohdannaisista saadut korot, joiden määrä korkokatteessa oli 2,4 miljoonaa euroa (3,0). Korkotuottojen määrä oli 43,9 miljoonaa euroa (39,9), jossa kasvua edellisvuodesta oli 4,0 miljoonaa euroa, 10,0 prosenttia. Korkokulut olivat 7,3 miljoonaa euroa (8,2). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattuna 0,9 miljoonaa euroa. Nettopalkkiotuotot olivat 17,7 miljoonaa euroa (15,3). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 21,2 miljoonaa euroa (17,5) ja palkkiokulujen 3,5 miljoonaa euroa (2,2). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuotteista saatuja palkkioita yhteensä 3,2 miljoonaa euroa (2,9), Muista palkkiotuotoista merkittävimpiä olivat palkkiot antolainauksesta 6,6 miljoonaa euroa (4,7), palkkiot kortti- ja maksuliikenteestä 8,9 miljoonaa euroa (6,6), Sijoitustoiminnan nettotuotot olivat 2,3 miljoonaa euroa (4,3). Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3,7 miljoonaa euroa (3,0). Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy kertaluonteisena eränä Visa-osakkeiden kaupasta saatu myyntivoitto noin 2,1 miljoonaa euroa. Saadut osingot olivat 1,0 miljoonaa euroa (0,6), jossa lisäystä edellisvuoteen oli 0,4 miljoonaa euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -1,0 miljoonaa euroa (0,1), johtuen kiinteistöistä kirjatuista arvonalentumista ja myyntitappioista. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 14,1 miljoonaa euroa (11,7), mikä oli 20 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Näihin kuluihin sisältyy tehostamisohjelmaan liittyviin sopimuksiin perustuen kirjattu noin 1,4 miljoonan suuruinen kertaerä. Liiketoiminnan muut kulut olivat 19,3 miljoonaa euroa (18,9). Kulut muodostuvat pääasiassa muista hallintokuluista 13,4 (13,2) miljoonaa euroa, joista suurimpana tietohallintokulut noin 8,3 miljoonaa euroa sekä pankkitoiminnan käytössä olevien kiin- 22 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Tulos ja tase Konsernin tunnusluvut (tuhatta euroa) 31.12.2016 31.12.2015 Liikevaihto 71 239 64 707 Korkokate 36 547 31 733 % liikevaihdosta 51,3 % 49,0 % Tulos ennen veroja 20 611 18 420 % liikevaihdosta 28,9 % 28,5 % Liiketoiminnan tuotot yhteensä 60 339 54 352 Liiketoiminnan kulut yhteensä -35 531-32 338 Kulu/tuotto-suhde 58,9 % 59,5 % Taseen loppusumma 2 150 768 1 932 328 Oma pääoma 220 158 202 126 Kokonaispääoman tuotto, ROA % 0,8 % 0,8 % Oman pääoman tuotto, ROE % 7,6 % 7,8 % Omavaraisuusaste 10,2 % 10,5 % Vakavaraisuussuhde, (TC) % 19,1 % 20,2 % Ydinpääomasuhde, (CET1) % 18,6 % 19,4 % Ensisijaisen pääoman suhde, (T1) % 18,6 % 19,4 % Arvonalentumistappiot lainoista ja muista saamisista -4 197-3 594 Henkilöstön määrä tilikauden lopussa 229 252 23 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS teistöjen kuluista 2,8 (2,0) miljoonaa euroa. Poistoja ja arvonalentumistappioita aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä kirjattiin 2,0 (1,7) miljoonaa euroa. Luotoista ja takauksista kirjattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tilikauden tuloksessa oli 4,2 miljoonaa euroa (3,6), jossa kasvua edellisvuodesta oli 0,6 miljoonaa euroa. Arvonalentumistappioiden bruttomäärä oli 6,2 miljoonaa euroa (4,5). Lisäksi kirjattiin noin 1,0 miljoonaa euroa saamisryhmäkohtaisia arvonalentumistappiota. Tase Konsernin tase kasvoi vuoden 2016 aikana 11,3 prosenttia ja oli vuoden lopussa 2 150,7 miljoonaa euroa (1 932,3). Taseessa olevien luottojen määrä oli 1 785,4 miljoonaa euroa. Talletusten määrä oli 1 482,8 miljoonaa euroa. Taseen vauhdikas kasvu perustui orgaaniseen kasvuun ja rakennejärjestelyihin. Oma Säästöpankki Oyj konsernin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Luotonanto Konsernin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 1 785,4 miljoonaa euroa (1 530,2). Luotonanto sisältää pankin taseessa olevat luotot 1 728,6 miljoonaa euroa (1 490 0) ja käytetyt tililuotot ja luottokorttisaamiset 55,9 miljoonaa (39,0) sekä valtion varoista välitetyt lainat 0,7 miljoonaa euroa (1,1). Luotonannon nettolisäys oli 255,1 miljoonaa euroa eli 16,7 prosenttia. Luotonannon kasvusta n. 83,7 miljoonaa euroa johtui kiinnitysluottopankkiluottojen siirtämisestä Aktia Hypoteekkipankin taseesta pankin taseeseen. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 13,6 miljoonaa euroa (16,8) muodostuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset Aktia Hypoteekkipankki Oyj:lle liittyen välitetyistä kiinnitysluotoista mahdollisesti aiheutuvien tappioiden korvaamiseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 116,8 miljoonaa euroa (112,8) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista. Sijoitukset Konsernin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa K18. Konsernin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 61,9 miljoonaa euroa (139,4). Määrä oli 77,5 miljoonaa euroa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 148,5 miljoonaa euroa (98,6), mikä on 50,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 97,5 miljoonaa euroa (103,9). Konsernilla ei ole hallussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Konsernin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 24,0 miljoonaa euroa (26,3). Tästä omassa käytössä olevien kiinteistöjen arvo oli 14,7 miljoonaa euroa (15,0) ja sijoituskiinteistöjen arvo 9,3 miljoonaa euroa (11,3). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa K16. Johdannaissopimukset Konserni käyttää johdannaissopimuksia korkoriskiensä suojaamiseen. Tilikauden päättyessä johdannaisten positiivinen käypä arvo taseen vas- 24 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS taavaa-puolella, tase-erässä Johdannaissopimukset, oli yhteensä 2,6 miljoonaa euroa (5,4), jotka olivat kaikki käypää arvoa suojaavia johdannaisia. Pankki suojasi käyvän arvon suojauksella talletussalkkua koronvaihtosopimuksilla sekä osakejohdannaisilla. Rahavirtaa suojaavat johdannaissopimukset päättyivät vuoden 2016 aikana. Johdannaissopimukset eritellään liitetiedossa K15. Vakavaraisuuslaskennassa johdannaiset sisältyvät luotto- ja vastapuoliriskin vakavaraisuusvaatimukseen. Talletukset Konsernin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 1 482,8 miljoonaa euroa (1 472,7). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 10,0 miljoonaa euroa eli 0,7 prosenttia. Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille ja liikkeeseen lasketuista velkakirjoista, joita ovat sijoitustodistukset, joukkovelkakirjalainat sekä debentuurit, joilla on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla veloilla. Velat luottolaitoksille olivat 34,2 miljoonaa euroa (36,9). Erä sisältää muiden luottolaitosten pankkiin tekemät talletukset. Pankki laski liikkeeseen vuoden aikana joukkovelkakirjalainoja 110,0 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä liikkeeseen laskettujen velkakirjojen määrä pankin taseessa oli yhteensä 353,0 (161,5). Liikkeeseenlasketut velkakirjat on eritelty liitetiedossa K22. Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Oma Säästöpankki -konsernin oma pääoma vuoden lopussa oli 221,1 miljoonaa euroa (202,1), josta määräysvallattomien omistajien osuus on 0,9 miljoonaa euroa (-). Kauden aikana emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta kasvoi 18,0 miljoonaa euroa (24,7) Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot Talletussuoja Talletuspankeissa olevat yksityishenkilöiden, yhdistysten ja yritysten talletukset kuuluvat talletussuojan piiriin. Talletussuojarahastosta korvataan asiakkaan talletukset 100 000 euroon saakka. Talletussuojajärjestelmään kuuluvat kaikki suomalaiset talletuspankit. Talletussuojajärjestelmän toiminnasta vastaa ja talletuspankeilta kerättävillä talletussuojamaksuilla rahoitettavaa talletussuojarahastoa hallinnoi Rahoitusvakausvirasto. Sijoittajien korvausrahasto Oma Säästöpankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Konsernin vakavaraisuuden ja riskien hallinta Vakavaraisuuden hallinta Oma Säästöpankki Oyj on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin riskeihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavaraisuutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. 25 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vakavaraisuuden hallintaprosessin kautta määritettävät sisäiset pääomatarpeet perustuvat vakavaraisuussääntelyn Pilari I:n pääomavaateisiin ja sen ulkopuolisiin riskeihin kuten rahoitustaseen korkoriskiin, sijoitussalkun markkinariskiin ja liiketoimintariskiin. Sisäisessä arviointiprosessissaan pankki arvioi pääoman määrän, joka riittää kattamaan myös Pilari 1:n ulkopuolisista riskeistä syntyvät odottamattomat tappiot. Pankin hallitus vahvistaa yleiset vaatimukset vakavaraisuuden mittaus- ja arviointimenetelmille sekä yleiset periaatteet vakavaraisuuden hallintaprosessin järjestämisestä. Hallitus vahvistaa riskistrategiat ja määrittää tavoitetasot pääomalle, joka kattaa kaikki liiketoiminnasta ja ulkoisesta toimintaympäristön muutoksista aiheutuvat olennaiset riskit. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoiminta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Pankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuuden hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennusteet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrategian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Vakavaraisuuden hallintaprosessin osana pankki arvioi omaa riskiasemaansa ja pääoman riittävyyttä stressitesteillä. Stressitestejä käytetään arvioitaessa, miten erilaiset poikkeuksellisen vakavat, mutta mahdolliset tilanteet voivat vaikuttaa pankin tuloksentekokykyyn, vakavaraisuuteen ja pääomien riittävyyteen. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuuryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Oma Säästöpankki Oyj julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Puolivuosittain tehtävässä osavuosikatsauksessa julkistetaan keskeiset vakavaraisuustiedot. Oma Säästöpankki Oyj:n omat varat (TC) yhteensä olivat 219,8 miljoonaa euroa (208,8), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 92,3 miljoonaa euroa (82,9). Ensisijainen pääoma (T1) oli 215,0 miljoonaa euroa, josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 215,0 miljoonaa euroa. Toissijainen pääoma (T2) oli 4,8 miljoonaa euroa (8,2). Oma Säästöpankki Oyj:n vakavaraisuussuhde säilyi edelleen hyvällä tasolla, vaikka pankin vakavaraisuussuhde laski 1,09 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 19,06 prosenttia. Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 18,64 % (19,36 %). Euroopan Unionin uusi varavaraisuusasetus ja -direktiivi annettiin 27.6.2013. Uusi sääntely astui voimaan 1.1.2014 ja pohjautui Baselin pankkivalvontakomitean vuonna 2010 antamiin suosituksiin, eli niin sanottuun Basel III -kehikkoon. Uusi vakavaraisuusasetus on suoraan jäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä, ja sen myötä suuri osa Finanssivalvonnan vakavaraisuuslaskentaa käsittelevistä standardeista kumottiin. Euroopan Pankkiviranomainen (EBA) antaa asetusta tarkentavia standardeja, jotka ovat asetuksen lailla sitovia. Uuden sääntelyn mukainen Basel III -vakavaraisuusraportointi alkoi 31.3.2014 tilanteesta. Sen myötä pankkien pääomavaatimukset tiukentuivat sekä pääomainstrumenteille asetettujen ehtojen että lisäpääomapuskureiden kautta. Likviditeetille asetetaan uusia vaatimuksia ja velkaantuneisuuden seurantaan otetaan käyttöön uusi tunnusluku, vähimmäisomavaraisuusaste. Pankkien vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 8 %:n vähimmäistason. Vähimmäisvakavaraisuusvaatimuksen lisäksi 1.1.2015 otettiin käyttöön kiinteä lisäpääomavaatimus 2,5 % sekä muuttuva lisäpääomavaatimus, jonka viranomaiset voivat tarvittaessa asettaa 0 2,5 %:n tasolle. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaatimusta Oma Säästöpankki Oyj:lle vuonna 2016. Maksuvalmiusvaatimus LCR:n sitova soveltaminen alkoi 60 %:n tasolla 1.10.2015, josta se nousee asteittain 100 %:n tasolle 1.1.2018 mennessä. EU päättää pysyvän varainhankinnan vaatimuksen NSFR:n ja vähimmäisomavaraisuusasteen sitovuudesta ja sisällöstä seurantajakson jälkeen. Tämänhetkisen tiedon perusteella ne tulevat sitoviksi vaatimuksiksi aikaisintaan vuonna 2018. Oma Säästöpankki raportoi vakavaraisuutensa pankkitasolla. Vakavaraisuusraportoinnissa tytärja osakkuusyritysten konsolidoinnin raja ei ylity Oma Säästöpankin yritysten kohdalla. Tytär- tai osakkuusyritys on konsolidoitava osaksi vakavaraisuusraportointia, kun yhtiön taseen loppusum- 26 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Vakavaraisuuslaskelma (tuhatta euroa) 2016 2015 Omat varat Ydinpääoma ennen vähennyksiä 221 401 205 045 Vähennykset ydinpääomasta -6 400-4 435 Ydinpääoma (CET1) yhteensä 215 001 200 610 Ensisijainen lisäpääoma ennen vähennyksiä 0 0 Vähennykset ensisijaisesta lisäpääomasta 0 0 Ensisijainen lisäpääoma (AT1) yhteensä 0 0 Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 215 001 200 610 Toissijainen pääoma ennen vähennyksiä 4 765 8 230 Vähennykset toissijaisesta pääomasta 0 0 Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 4 765 8 230 Omat varat (TC = T1 + T2) yhteensä 219 766 208 840 Riskipainotetut erät Luotto- ja vastapuoliriski 1 039 867 930 278 Vastuun arvonoikaisuriski (CVA) 3 756 5 823 Markkinariski 19 883 20 892 Valuuttariski 19 883 20 892 Operatiivinen riski 89 632 79 227 Riskipainotetut erät yhteensä 1 153 138 1 036 219 Luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomapuskuri (2,5 %) 28 828 25 905 Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 18,64 % 19,36 % Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 18,64 % 19,36 % Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 19,06 % 20,15 % Vähimmäisomavaraisuusaste (tuhatta euroa) 2016 2015 Ensisijainen pääoma (T1) 215 001 200 610 Vastuut yhteensä 2 183 637 2 062 329 Vähimmäisomavaraisuusaste, % 9,85 % 9,73 % 27 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS ma on yli 10 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma ylittää 10 prosenttia emopankin omasta pääomasta. Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja operatiiviset riskit. Pankki seuraa riskikartalla eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia. Periaatteet ja organisointi Riskienhallinnalla tarkoitetaan liiketoiminnasta aiheutuvien sekä siihen olennaisesti liittyvien riskien tunnistamista, arviointia, mittaamista, rajoittamista ja seurantaa. Riskienhallinnalla pyritään vähentämään ennakoimattomien tappioiden todennäköisyyttä tai uhkaa pankin maineelle. Oma Säästöpankki Oyj:n riskienhallintastrategia perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osa-alueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden liian suuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä, eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankin hallitus asettaa riskinottohalukkuuden tason hyväksymällä riskialuekohtaiset riskistrategiat ja tarvittavat riskilimiitit ja seurantarajat. Riskistrategian toteutumista seurataan riskilimiittien ja seurantarajojen valvonnalla ja raportoinnilla, jota suoritetaan liiketoiminnasta riippumattomasti. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tappiokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinariskeille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan järjestelmien tuottamia raportteja eri riskien osa-alueilta. Riskien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden. Pankkiin on perustettu seuraavat liiketoiminnasta riippumattomat toiminnot varmistamaan tehokas ja kattava sisäisen valvonta: Riskienhallinnan arviointitoiminto Säännösten noudattamisen varmistamisesta vastaava toiminto (compliance) Sisäisen tarkastuksen toiminto. Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Riskienvalvonnan ja säännösten noudattamisen riippumattoman valvonnan suorittavat riskienhallinnan arviointitoiminto, pankin compliance-toiminto sekä luottoriskin arviointitoiminto. Riskienhallinnan arviointi ylläpitää riskienhallinnan toimintaperiaatteita ja puitteita sekä edistää tervettä riskikulttuuria tukemalla liiketoimintaa sen riskienhallinnassa. Riippumattoman riskienvalvonnan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että pankin riskienhallinta on riittävällä tasolla suhteessa pankin liiketoiminnan laatuun, laajuuteen, monimuotoisuuteen ja riskeihin. Luottoriskin arviointitoiminto edistää ennakoivaa ja järjestelmällistä luottoriskin hallintaa. Compliance vastaa säännösten noudattamisen varmistamisesta. Compliance varmistaa, että toimintatavat ja ohjeet suhteessa lakeihin tai muista säännöksistä tuleviin vaatimuksiin on sovitettu yhteen ja kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja, viranomaismääräyksiä ja sisäisiä ohjeita. Riskienvalvonta ja compliance-toiminto toimivat suoraan toimitusjohtajan alaisina. Sisäinen tarkastus varmistaa riippumattomalla toiminnallaan, että pankin hallituksella ja toimivalla johdolla on käytettävissään oikeellinen ja kattava kuva pankin kannattavuudesta, tehokkuudesta, sisäisen valvonnan tilasta ja erityyppisistä toimintaan liittyvistä riskeistä. Sisäinen tarkastus esittää raporttinsa pankin hallitukselle. Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen tähtäävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Luottolaitoksen halli- 28 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS tuksella on oltava sen tehtävien kannalta riittävästi ja monipuolisesti osaamista ja kokemusta luottolaitoksen liiketoiminnasta ja toimintaan liittyvistä riskeistä. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maatilayritykset sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pankin taseessa olevista luotoista kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 66,7 % (67,5 %) Maatilayrittäjien osuus taseessa olevista luotoista on 6,8 % (7,7 %) sekä yritysten ja muiden asiakkaiden osuus 26,5 % (24,8 %). Valtaosa, 72,5 % (72,2 %) pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Järjestämättömät saamiset sisältäen arvonalentumistappiot olivat vuoden lopussa 21,7 miljoonaa euroa (19,2). Lainanhoitojoustojen määrä oli 122,7 miljoonaa euroa vuoden lopussa (173,0). Lainanhoitojoustoina raportoidaan saamiset, joiden ehtoja on neuvoteltu uudelleen asiakkaan heikentyneestä maksukyvystä johtuen. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä, joka perustuu asiakkaan käytettävissä olevien tulojen ja velkojen suhteeseen. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin kahdelle luottoryhmälle ja nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon, ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuotojen arvostuksista ja niiden vakuusarvoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakasvastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan kerran vuodessa 15 suurinta asiakaskokonaisuutta sekä järjestämättömien saamisten kokonaismäärä kuukausittain. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankki pyrkii estämään henkilöasiakkaiden ylivelkaantuneisuutta laskemalla asiakkaalle luottokelpoisuusluokan aina uutta luottoa myöntäessään. Luottokelpoisuusluokan muodostumiseen vaikuttavat maksuhäiriötiedot, pankkia kohtaan todettu sisäinen maksukäyttäytyminen sekä luoton takaisinmaksukyky. Luottokelpoisuusluokan oikean määrittelyn vuoksi asiakkaan vastuisiin lasketaan myös muissa rahoituslaitoksissa olevat vastuut. Jos luottokelpoisuusluokka on huono, luoton myöntöä harkitaan erityisen tarkkaan, tai luotto jätetään kokonaan myöntämättä. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit). Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Yritysasiakkaille myönnettävissä luotoissa asiakasarvioinnin perusteena oleva tilinpäätösanalyysi, asiakkaan taloudellinen tila, maksukyky, kilpailuasema, hakemuksen luottoluokitus sekä tarjotut vakuudet muodostavat perustan luottopäätöksille ja luoton riskiperusteiselle hinnoittelulle. Lisäksi selvitetään rahoituksen kohteena olevan hankkeen vaikutusta asiakkaan taloudelliseen tilaan. 29 VUOSIKERTOMUS 2016

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Yritysluottojen luottoluokitusjakauma 2016 Osuus 2015 Osuus AAA 19 792 3,41 % 13 202 2,73 % AA+ 123 831 21,35 % 67 122 13,87 % AA 44 883 7,74 % 51 573 10,65 % A+ 106 898 18,43 % 71 381 14,75 % A 169 564 29,24 % 156 155 32,26 % B 64 936 11,20 % 70 446 14,55 % C tai Blank 41 668 7,18 % 45 542 9,41 % D 8 411 1,45 % 8 663 1,79 % Yhteensä 579 983 100,00 % 484 084 100,00 % Luotonannossa riskikeskittymiä syntyy tai voi syntyä esimerkiksi silloin, kun luottosalkku sisältää suuria määriä luottoja ja muita vastuita: yksittäiselle vastapuolelle ryhmille, jotka muodostuvat yksittäisistä vastapuolista tai niihin sidoksissa olevista yhteisöistä tietyille toimialoille tiettyjä vakuuksia vastaan joiden maturiteetti on sama tai joissa tuote/instrumentti on sama. Yritysluottojen toimialajakauma 2016 Osuus 2015 Osuus Peruselinkeinot, kaivostoiminta 123 816 21,35 % 118 801 24,54 % Teollisuus 27 172 4,68 % 22 252 4,60 % Rakentaminen 60 587 10,45 % 55 659 11,50 % Kauppa ja moott.ajon.korjaus 48 902 8,43 % 43 906 9,07 % Kuljetus ja varastointi 24 297 4,19 % 22 851 4,72 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 22 673 3,91 % 15 471 3,20 % Rahoitus- ja vakuutustoiminta 8 766 1,51 % 5 743 1,19 % Kiinteistöalan toiminta 200 149 34,51 % 160 994 33,26 % Ammatill., tieteell. ja teknin. toim 11 629 2,01 % 7 346 1,52 % Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 11 748 2,03 % 8 930 1,84 % Taiteet, viihde ja virkistys 17 871 3,08 % 7 202 1,49 % Muu palvelutoiminta 9 070 1,56 % 4 643 0,96 % Muut toimialat 13 303 2,29 % 10 287 2,12 % Yhteensä 579 983 100,00 % 484 084 100,00 % 30 VUOSIKERTOMUS 2016