LUKUVUOSIMAKSUTYÖRYHMÄ Esitys yliopiston hallitukselle Jäsenet: Palvelupäällikkö Merija Timonen, pj Vararehtori Jukka Mäkelä Kansainvälisten opiskelijapalveluiden päällikkö Jaana Severidt Varadekaani, yliopistonlehtori Outi Kyrö-Ämmälä Varadekaani, yliopistonlehtori Mirva Lohiniva-Kerkelä Varadekaani, professori Jonna Häkkilä Varadekaani, yliopistonlehtori (ma) Pia Skaffari Edunvalvonta-asiantuntija Laura Ylinampa Vieraskielisen opetuksen koordinaattori Liisa Ansala (siht.) 1. Prosessikuvaus ja päätöksen taustat Eduskunta on päättänyt lukuvuosimaksujen käyttöönotosta EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville kansalaisille 15.12.2015 (HE 77/2015 ja SiVM 13/2015vp). Eduskunnan päätös tiivistetysti: Maksuja voi periä 1.1.2016 alkaen. Lain lähtökohta on laajentaa korkeakoulujen koulutusvientiä ja rahoituspohjaa. Maksun tulee tukea korkeakoulun kansainvälistymiseen liittyvää strategiaa. Maksua tulee periä EU- ja ETA alueen ulkopuolisen valtion kansalaiselta, ei kuitenkaan henkilöltä, jolla on EU:n sininen kortti, jatkuva tai pysyvä oleskelulupa tai pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa, eikä edellä mainittujen perheenjäseneltä. Maksua ei peritä myöskään tilauskoulutukseen osallistuvalta opiskelijalta. Maksun tulee olla vähintään 1500 / lukuvuosi, ylärajaa ei ole. Maksu peritään vieraskielisestä alemmasta tai ylemmästä korkeakoulututkinnosta, ei jatko-opinnoista. Yliopiston on luotava apurahajärjestelmä. Korkeakoulu päättää maksun perimiseen liittyvistä käytännöistä. Rehtori Mauri Ylä-Kotola asetti työryhmän valmistelemaan lukuvuosimaksuja 1.3.2016 (dnro 110/00.04/2016). Työryhmässä on ollut edustus kaikista tiedekunnista, opiskelupalveluista, kansainvälisten asioiden yksiköstä, sekä ylioppilaskunnasta. Työryhmä on kokoontunut 29.3., 20.4. ja 23.5. Työryhmä on kuullut asiantuntijatapaamisissa opiskelijapalveluita, tiedekuntien kansainvälisiä 1

suunnittelijoita, maisteriohjelmien vastuuhenkilöitä, ylioppilaskuntaa, taloushallintopalveluita ja yliopistosäätiötä. Esityksen taustamateriaaleina on hyödynnetty CIMO:n tutkimusta Roadmap of key decisions and activities, sekä StudyPortals yrityksen Portfolio review ja Tuition fee market research raporttia. StudyPortalsin tutkimukset suosittelevat Lapin yliopistoa pohtimaan kriittisesti tarjoamiaan nykyisiä maisteriohjelmia ja kehittämään uusia ohjelmia alueille, jossa on laajempaa kansainvälistä kysyntää. Lukuvuosimaksujen markkinatutkimuksessa annetaan konkreettisia ehdotuksia lukuvuosimaksun tasosta ja apurahajärjestelmästä. Työryhmän esityksestä on käynnissä avoin lausuntokierros, jossa yliopistoyhteisön jäsenet voivat lausua mielipiteensä. Mielipiteet koostetaan yliopiston hallituksen käsiteltäväksi ja toimitetaan hallituksen jäsenille ennen kokousta. 2. Lukuvuosimaksun suuruus Päätetään Lapin yliopiston lukuvuosimaksujen määräksi 8000 euroa / lukuvuosi. Maksu on sama jokaiselle maisteriohjelmalle. Lukuvuosimaksun määrä ei muutu opiskelemaan hyväksytylle opiskelijalle kesken opintojen, vaikka yliopisto päättäisi jossakin vaiheessa muuttaa lukuvuosimaksun määrää. Perustelu: Lukuvuosimaksujen käyttöönotosta johtuen Lapin yliopistossa on odotettavissa laskua EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevissa opiskelijamäärissä. Tällä hetkellä yliopiston kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista 76 % tulee EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Odotus on että määrä laskee vähintään 50 % tasolle (vertailuna Ruotsi, Tanska, Hollanti). Asettamalla maksun kilpailijoita kohtuullisemmalle tasolle, voimme yrittää kilpailla muiden saman alan ohjelmia tarjoavien korkeakoulujen kanssa. Cimo toteutti korkeakoulujen rehtoreille kyselyn lukuvuosimaksuista. Kyselyn mukaan maisteriopintojen lukuvuosimaksuksi tullee keskimäärin 9,200 10,100 ja kandidaatin tutkinnon maksuksi keskimäärin 8,500 10,000. StudyPortalsin tuottamassa lukuvuosimaksujen markkinatutkimuksessa vertailtiin 56 yliopistoa Tanskassa, Ruotsissa ja Hollannissa jotka tarjoavat samanlaisia ohjelmia kuin Lapin yliopisto. Näissä vertailuyliopistoissa lukuvuosimaksu oli keskimäärin 6,467 / vuosi. Jos huomioidaan vain yli 5,000 lukuvuosimaksuja periviä yliopistoja, keskimääräinen maksu nousee 11,574 euroon. 2

Ohjelmakohtainen vertailu: Lähde: StudyPortals, Market research on tuition fees for University of Lapland 3. Apurahajärjestelmä Päätetään perustaa maksuvapautukseen perustuva apurahajärjestelmä. Apurahajärjestelmän tarkoituksena on houkutella parhaat osaajat ja opiskelijat yliopiston maisteriohjelmiin, sekä tukea yliopiston opiskelijarekrytointia ja - markkinointia. Apurahajärjestelmän toimivuutta on hyvä arvioida säännöllisesti. Lukuvuonna 2017 2018 aloittava opiskelijaryhmä: Osuus hyväksytyistä opiskelijoista 1 / 4 100 % 3 / 4 50 % Maksuvapautuksen määrä Ensimmäisenä sisäänottovuotena kaikille opiskelijoille myönnetään vähintään 50 % maksuvapautus. Tällä pyritään loiventamaan lukuvuosimaksujen vaikutusta opiskelijamäärään. Ensimmäisen sisäänoton jälkeen katsotaan lukuvuosimaksujen ja stipendijärjestelmän vaikutukset ja tehdään tarvittavat päätökset seuraavien vuosien osalta. 3

Lukuvuonna 2018 2019 aloittava opiskelijaryhmä: Osuus hyväksytyistä opiskelijoista 1 / 4 100 % 1 / 4 50 % 2 / 4 25 % Maksuvapautuksen määrä Toisena sisäänottovuotena kaikille opiskelijoille myönnetään vähintään 25 % maksuvapautus. Tällä pyritään edelleen loiventamaan lukuvuosimaksujen vaikutusta opiskelijamäärään. Lukuvuonna 2019 2020 aloittava opiskelijaryhmä (alustava malli): Osuus hyväksytyistä opiskelijoista 1 / 4 100 % 1 / 4 50 % 1 / 4 25 % 1 / 4 0 % Maksuvapautuksen määrä Skenaario kertyvien maksujen määrästä lukuvuosittain: Kertyvä / 17 18 opintonsa aloittavat Kertyvä / 18 19 opintonsa aloittavat Kertyvä / 19 20 opintonsa aloittavat Lukuvuosi 2017 2018 Lukuvuosi 2018 2019 84 000 84 000 Lukuvuosi 2019 2020 112 000 112 000 126 000 Lukuvuosi yhteensä 84 000 196 000 238 000 *Taulukossa käytetty laskennallista 28 opiskelijaryhmää. Sekä aloittava opiskelijamäärä, että kertyvä rahamäärä voi olla laskennallista mallia myös huomattavasti pienempi. Muut periaatteet 4

Apurahajärjestelmän perusperiaatteena pidetään sitä, että apuraha myönnetään akateemisin perustein ja sen myöntämisessä huomioidaan menestyminen tieteen ja taiteen saralla. Käytännössä arviointi tehdään hakumenestyksen osalta. Tarkemmista apurahan myöntämisen arviointiperusteista päättää tiedekuntaneuvosto hyväksyessään maisterivalintojen valintaperusteet. Apurahaa haetaan samaan aikaan opiskelupaikan hakemisen kanssa. Apurahan osalta sekä hakulomakkeen kysymykset, että myöntöperusteet voivat erota opiskelupaikan hakemista koskevista kysymyksistä ja myöntöperusteista. Apurahan myöntäminen arvioidaan yhtä aikaa hakijan hakumenestyksen arvioinnin kanssa, tiedekunnat suorittavat arvioinnin. Jos Apurahan saanut opiskelija ei ota opiskelupaikkaa vastaan, tiedekunta voi siirtää apurahan eteenpäin. Apurahan saaneen opiskelijan osalta opiskelupaikan vastaanottamisen ilmoittamista lyhennetään. Apuraha myönnetään yhtä aikaa opiskelupaikan myöntämisen kanssa ja opiskelijalle ilmoitetaan sekä opiskelupaikan että stipendin saamisesta kerralla. Apuraha myönnetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toisen vuoden apurahan saamisen edellytyksenä on, että opinnot ovat edenneet suunnitellusti ja opiskelija on suorittanut vähintään 55 opintopistettä. Kahden vuoden opintojen jälkeen opiskelija ei ole oikeutettu hakemaan apurahaa. Yliopistosäätiön stipendi Esitetään yliopistosäätiölle, että se lahjoittaisi Lapin yliopiston käyttöön kaksi kappaletta full tuition + living costs stipendiä lukuvuosille 2017 2019. Stipendi kattaisi sekä opiskelijan lukuvuosimaksun, sekä elinkustannukset kahden vuoden ajalta. Stipendin tarkoituksena on erityisesti edistää yliopiston markkinointia. Maksuvapautusjärjestelmän vuoksi yliopistosäätiöltä voidaan periä pelkästään opiskelijan elinkustannuksia vastaava summa. 4. Maksun periminen ja palauttaminen Lukuvuosimaksun määrästä ja opiskelijan saamasta apurahasta ilmoitetaan hyväksymiskirjeessä ja samat tiedot toimitetaan myös maahanmuuttoviranomaiselle oleskelulupahakemuksen käsittelyä varten. Täysi lukuvuosimaksu maksetaan kahdessa erässä. Maksun eräpäivä riippuu siitä onko maksaja uusi vai jatkava opiskelija. Maksun eräpäivät linkitetään opiskelijan lukuvuosiilmoittautumisen päivämääriin. Ensimmäisen erän päivämäärä on syyskuun puolivälissä 5

(syyslukukauden ilmoittautumisen eräpäivä) ja toisen erän päivämäärä tammikuun puolivälissä (kevätlukukauden ilmoittautumisen eräpäivä). Tästä poikkeuksen tekevät uudet opiskelijat, joiden osalta ensimmäinen erä tulee maksaa lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä, jonka eräpäivä on heinäkuun lopussa. Jos opiskelija on saanut 50 % maksuvapautuksen, tämä tarkoittaa että opiskelija maksaa osuutensa lukuvuosimaksusta kerralla. Opiskelija kirjataan läsnä olevaksi yliopistoon vasta, kun syksyn lukuvuosimaksu on maksettu. Jos opiskelija laiminlyö maksuvelvoitteen, hänen tulee suorittaa korkolain mukainen viivästyskorko. Lisäksi maksettavaksi tulee yliopiston normaalin käytännön mukainen uudelleenkirjautumismaksu. Kahden vuoden määräajan jälkeen opiskelijalla on 3 kuukautta aikaa loppuunsaattaa keskeneräiset opinnot ilman lukuvuosimaksun maksuvelvoitetta. Ensivaiheessa maksun periminen suoritetaan kongressijärjestelmään perustettavalla verkkokaupalla. Maksun voi suorittaa kansainvälisellä luottokortilla (Visa, Mastercard, Amex, Eurocard) tai laskulla. Maksujärjestelmästä ja maksun perimisestä vastaa yliopiston talouspalvelut. Lukuvuosimaksun lisäksi opiskelijalta peritään ylioppilaskunnan jäsenmaksu ja korkeakoululiikunnan sporttipassi, jotka tilitetään ylioppilaskunnalle ja korkeakoulukonsernille heidän kanssaan sovittavalla tavalla. Lukuvuosimaksu voidaan palauttaa opiskelijalle, jos opiskelija on valittu ehdollisena eivätkä ehdot täyty, opiskelija ei saa oleskelulupaa, hänen oleskelulupastatuksensa muuttuu eikä hän enää ole maksuvelvollinen, tai force majeure tilanteessa. Maksu palautetaan muutoshetkestä alkaen, ei takautuvasti. Jos opiskelija on maksanut maksun koko lukuvuodelle, mutta ilmoittautuu poissaolevaksi kevätlukukauden ajaksi, maksu palautetaan. Maksun palauttamisen käytänteistä pyritään sopimaan yhdessä OHAfoorumin toimijoiden kanssa. 5. Muutoksenhakuoikeus ja opiskelijasopimus Opiskelija voi hakea muutosta opiskelijavalintapäätökseen hakemalla sitä kirjallisesti tiedekunnan dekaanilta neljäntoista (14) päivän kuluessa valinnan tuloksen julkistamisesta. Oikaisupyyntö tulee toimittaa yliopiston kirjaamoon. Oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Stipendipäätöksestä voi hakea oikaisua oikaisupyynnöllä. 6

Lukuvuosimaksujen periminen johtaa siihen, että yliopiston ja opiskelijan välille muodostuu sopimussuhde, jossa opiskelija suostuu maksamaan koulutuksesta, ja yliopisto tarjoamaan koulutuksen tiedekunnan päättämien valintaperusteiden mukaisesti. Tästä syystä yliopiston ja opiskelijan välille luodaan kirjallinen opiskelijasopimus, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Opiskelijasopimus voi lähteä hyväksymiskirjeen mukana. Muista mahdollisista ongelmatilanteista, jota tässä dokumentissa tai muussa lukuvuosimaksutyössä ei ole osattu ottaa huomioon, päättää Markus Aarto Merija Timosen esittelystä. 6. Opiskelusta perittävän rahan käyttäminen Lukuvuosimaksuista kertyvät rahat käytetään maisteriohjelmien laadun ja opiskelijarekrytoinnin kehittämiseen. Tiedekunnat: 70 % lukuvuosimaksuista kertyvästä rahasta osoitetaan käytettäväksi maisteriohjelmissa opiskelevien opiskelijoiden ohjaukseen ja maisteriohjelman laadun kehittämiseen. Asiantuntijakuulemisissa sekä muussa taustatyössä on korostunut tarjottavien opintojen laadun tärkeys, sekä opiskelijoiden ohjaaminen. Yliopiston tulee tarjota lukuvuosimaksun maksaneille opiskelijoille moitteeton ja sujuva opintopolku opintojen läpi. Maksun osoittaminen osaltaan tiedekuntien kansainvälisen opetuksen kehittämiseen ja maisteriohjelmien opiskelijoiden ohjaukseen luo sekä positiivista laatumielikuvaa opiskelijoille, että kannustaa tiedekuntia opiskelijarekrytoinnin kehittämiseen. Kansainväliset asiat: 30 % lukuvuosimaksuista kertyvästä rahasta osoitetaan käytettäväksi maisteriohjelmien yhteismarkkinointiin. Uudessa kilpailutilanteessa entistä tärkeämpää että kansainvälistä opiskelijarekrytointia ja markkinointia tehdään suunnitellusti, kunkin ohjelman markkina-alueen huomioiden. Samalla kuitenkin todetaan, että tämä osuus ei auta kattamaan opiskelijarekrytoinnin tarvitsemaa lisäresurssia kovenevassa kansallisessa ja kansainvälisessä kilpailutilanteessa, vaan yliopiston tulee myös muulla tavoin osoittaa tehtävään riittävä resurssi. 7. Päätöksen toimeenpaneminen Maksujärjestelmän toimeenpanosta laaditaan toimeenpanosuunnitelma elokuun 2016 loppuun mennessä. Toimeenpanosuunnitelmassa eritellään maksujärjestelmän 7

käyttöönoton askeleet. Lukuvuosimaksujen toimeenpanoa ja hallinnointia varten voidaan osoittaa työryhmä, jossa maksupolitiikasta vastaavat tahot ovat edustettuina. Lukuvuosimaksujärjestelmän vastuutahot: Yliopiston hallitus: Päättää lukuvuosimaksujen suuruudesta, sekä stipendijärjestelmän yleisistä periaatteista. Lisäksi päättää maisteriohjelmien laatukriteereistä, sekä sisäänottomäärästä. Opiskelijapalvelut: Lukuvuosimaksujärjestelmän prosessin omistaja. Lukuvuosimaksujen ja apurahajärjestelmän prosessin hallinnointi. Kansainvälisten opiskelijoiden rekisteröintiprosessi, sekä opiskelijoiden neuvonta. Kansainväliset asiat: Maisteriohjelmien yhteismarkkinointi, sekä valintaan liittyvät Admissions service toiminnot (yhdessä opiskelijapalveluiden kanssa). Maisteriohjelmien vastuuhenkilöt: Maisteriohjelman markkinointi, laadun kehittäminen, opiskelijoiden neuvonta ja ohjaus. Maisteriohjelmien opiskelija- ja stipendiaattivalinta. Taloushallintopalvelut: Maksujen vastaanotto, sekä maksujen vastaanottamisen järjestelmän kehittäminen. 8. Jatkokehitykset Lukuvuosimaksutyössä on tullut esille myös useita jatkokehityskohteita, jotka kuvataan tässä tiiviisti. Stipendeille voidaan hakea myös ulkopuolista rahoitusta esimerkiksi yliopiston yhteistyötahoilta sekä alueen yrityksiltä. Ulkopuolista rahoitusta varten voidaan perustaa yliopiston stipendirahasto, jota voi hallinnoida joko yliopistosäätiö tai yliopisto itse. Lisäksi perustetaan YVV-hanke, jossa yhdistetään kansainväliset osaajat ja alueelliset toimijat Lapissa. Maisteriohjelmien portfolion kehittäminen ja laatutyö. Päätetään maisteriohjelmille laatukriteeristö. Käydään tiedekuntien kanssa läpi 8

maisteriohjelmaporfoliota ja uusien maisteriohjelmien perustamista. Yhteistyö Lapin AMK:n kanssa. Koulutuksen kansainvälinen kilpailukyky ja tilauskoulutus. Lukuvuosimaksut liittyvät osana koulutusviennin kokonaisuuteen, johon kuuluu tiiviisti myös tilauskoulutus. Tehdään toimenpiteitä kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseen. Uudistetaan maisteriohjelmien hakujärjestelmä ja tehdään päätökset UAFjärjestelmään osallistumisesta. Jatkossa on tähdättävä maisterivalinnoissa nopeampaan päätöksentekoprosessiin kilpailuedun turvaamiseksi. Hakudokumenttien tarkastus voidaan tehdä ostopalveluna. 2018 alkaen siirrytään käyttämään opintopolkua hakujärjestelmänä. Kehitetään edelleen yliopiston brändiä ja mainetta. Tärkeä osa lukuvuosimaksujärjestelmän onnistumisessa. Järjestetään lukuvuosimaksujen tiimoilta koulutuksia ja workshoppeja. Kaikki lukuvuosimaksuvelvollisten opiskelijoiden kanssa työskentelevät sitoutuvat osallistumaan koulutuksiin aiheen tiimoilta. Toimiva maksujärjestelmä koko yliopistoyhteisön käyttöön, esim. yliopiston yhteinen verkkokauppa. Selvitetään LUC rahoitusjärjestelmän mahdollisuus. Kehitetään stipendijärjestelmä vuosille 2020 eteenpäin. 9

Liite hallituksen pöytäkirjaan 7.6.2016 kohta 7 37a Tieteellisin perustein täytettävä apulaisprofessorin tehtävä Apulaisprofessorin nimikettä voidaan käyttää strategisessa urapolkujärjestelmässä perustettaessa tehtävä yliopiston strategisille painoaloille. Strategisessa urapolkujärjestelmässä apulaisprofessorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, jonka suorittamisesta on kulunut enintään 10 vuotta. Valittava on toiminut aktiivisesti laajoissa, tuloksellisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa tai taiteellisen toiminnan produktioissa yliopiston profiilin strategisten kärkien alueilla. Tarkemmat edellytykset on määritelty yliopiston urapolkujärjestelmässä. 38a Taiteellisin perustein täytettävä apulaisprofessorin tehtävä Apulaisprofessorin nimikettä voidaan käyttää strategisessa urapolkujärjestelmässä perustettaessa tehtävä yliopiston strategisille painoaloille. Strategisessa urapolkujärjestelmässä apulaisprofessorin tehtävään valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa, jonka suorittamisesta on kulunut enintään 10 vuotta. Valittava on toiminut aktiivisesti laajoissa, tuloksellisissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimushankkeissa tai taiteellisen toiminnan produktioissa yliopiston profiilin strategisten kärkien alueilla. Tarkemmat edellytykset on määritelty yliopiston urapolkujärjestelmässä.