seudun vahva teknologiateollisuus x aiesopimukset 3 yläsavolaiselta yritykseltä seudulla runsaasti vahvoja teknologia-alan yrityksiä

TechnoGrowth 2020 Arviointikriteerit Maantieteellinen kohdistuvuus kyllä ei Perustelut tarve on löydettävissä ja todennettavissa Ylä-Savosta suunnitteluvaiheessa on mukana Ylä-Savon alueella toimivia yrityksiä (sopimus) toteuttamisvaiheessa on mukana tai on realistista saada mukaan Ylä-Savon alueella toimivia yrityksiä toteuttamisessa Ylä-Savon osuus on resurssoitu tulokset ja niiden vaikuttavuuden kohdistuvuus Ylä-Savon alueelle on arvioitu realistisesti yhteensä 5 Strategian tukeminen ja perustelut kohdistuu asetettuihin x kärkitoimialoihin luo uusia työpaikkoja, yrityksiä tai x edistää merkittävästi yrittäjyyttä edistää yritysten tuotteiden, x tuotantoteknologian, tuottavuuden tai toiminnan laadun tasoa edistää alueen taloudellista kasvua, työn tuottavuutta ja työllisyyttä, tuotanto- ja palvelurakenteen vahvistumista ja monipuolistumista, jalostusasteen kohottamista lisää ja kehittää yritysten välistä verkottumista ja yritysten verkottumista muihin tahoihin kuten kehittämisorganisaatioihin, korkeakouluihin ja tutkimuslaitoksiin yhteensä 5 Projektin kustannusrakenne ja Ylä-Savon rahoitusosuuden suhde rahoituksessa kustannusrakenteen taloudellisuus Ylä-Savon osuus kustannusrakenteessa on nähtävissä Ylä-Savon osuus rahoituksessa on perusteltavissa (kunta- ja x seudun vahva teknologiateollisuus x aiesopimukset 3 yläsavolaiselta yritykseltä x x x x x x x seudulla runsaasti vahvoja teknologia-alan yrityksiä henkilöstöä, ostopalveluja suunniteltu seudulle teknologia-ala yksi kärkitoimialoista välillisesti yritysten kasvun myötä tavoitteena tavoitteena tavoitteena pääpaino henkilöstökustannuksissa, lisäksi ostopalveluja tarvittavien messu- ja asiantuntijapalveluiden ostoon toimijat ja oma budjetti ostopalveluihin x x osuus hanketoimijan omarahoitusta, mutta

yritysrahoitus) haettu seuturahaosuus on perusteltavissa haettu seuturaha on oikeassa suhteessa toimintaan yhteensä 3,5 Uutuusarvo hankkeessa tuotetaan uusia palveluja, tuotteita, verkostoja, teknologiaa, toimintatapoja tms. yrityselämän tarpeisiin hankkeessa nostetaan alueen osaamisen tasoa uudet tuotteet ovat käytettävissä Ylä-Savon alueella myös hankerahoituksen päättymisen jälkeen tuotokset luovat lisäarvoa tai säästöjä pysyvästi/pitkäaikaisesti hanke parantaa yritysten toimintamahdollisuuksia yhteensä 3,5 Projektin toteutuskelpoisuus ja hakijan osaaminen Projektin toteuttamissuunnitelma on realistinen Projekti on tehokas (kustannukset/suunnitellut toimenpiteet/tulokset) Projektin tavoitteet ovat realistisia suhteessa toimintaympäristöön Hakijalla on osaamista aihealueesta Hakijalla on osaamista ko. x rahoituskanavan hankehallinnoinnista yhteensä 4,5 mukana myös hallinnoijan kustannukset x x kts, edellinen kohta x x kts. edellinen kohta x x tavoitteena tavoitteena x x toimintatavan jatkuvuus? x x jatkuvuus ilman hankerahoitusta? x x selkeät toimenpidekokonaisuudet x x hyvin henkilöstöresurssia x x tarvetta ja kohderyhmää seudulla pitkäaikainen toimija teknologia-alan yritysten kehittämisessä pitkäaikainen toimija hankkeiden hallinnoinnissa

Arviointiyhteenveto Kriteeri Maksimipisteet Annetut pisteet Sanallinen arvio Kohdistuuko hankkeen toiminta maantietellisesti Ylä Savon talousalueelle? 5 5 Ylä-Savossa on vahvoja teknologia-alan yrityksiä, joihin hanke kohdistuu. Tavoitteena on näiden yritysten kehittäminen. Hankkeen toiminta on resurssoitu seudulle Strategian tukeminen ja perustelut Onko projektin kustannusrakenne realistinen ja Ylä Savon rahoitusosuus oikeassa suhteessa projektin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin? Projektin uutuusarvo Ylä Savon alueen näkökulmasta Onko projekti toteutuskelpoinen (ovatko tavoitteet, toimenpiteet ja budjetti realistisia) ja onko projekti suunniteltu toteutuskelpoiseksi projektiksi? Hakijan osaaminen ja uskottavuus aihealueen toteutuksessa. 5 5 kohdistuu teknologia-alan yrityksiin sekä niiden kasvun ja kansainvälistymisen kehittämiseen 5 3,5 Ylä-Savoon nimetty oma toimija, vastuualueet ja tavoitteet sekä yritysten määrä. Hallinnointikustannukset suhteellisen suuret, ja niistä 46,3% omarahoituksesta haettu Ylä-Savon seuturahasta 5 3,5 Hanke tukee yritysten kasvua ja kansainvälistymistä jo aiemmin toteutettuja toimia jatkamalla. Digitaalisuus korostuu yhä enemmän. Toimintatapojen jatkuvuus hankerahoituksen päätyttyä? 5 4,5 Hankkeella on selkeät toimenpidekokonaisuudet ja tavoitteet. Hankkeen kustannusrakenteessa huomattava määrä henkilöstöresurssia. Hakijalla on osaamista yrityspalveluista sekä hankehallinnoinnin osaamisesta.

1 (15) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä 17.2.2017 Käsittelijä Diaarinumero EURA 2014/5032/09 02 01 01/2017/PSL Puhelinnumero Hakemusnumero 303839 Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Pohjois-Savon liitto 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Navitas Kehitys Oy Organisaatiotyyppi Pieni yritys Jakeluosoite PL 1 Postinumero 78201 Tilinumero (IBAN) FI5555003920010517 WWW-osoite http://www.navitas.fi Hankkeen yhteyshenkilön nimi Matti Lönnroos Yhteyshenkilön sähköpostiosoite matti.lonnroos@navitaskehitys.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus 0775736-4 Puhelinnumero 044 720 2401 Postitoimipaikka Varkaus BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Yritysasiamies Yhteyshenkilön puhelinnumero 0400674008 Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Iisalmen Teollisuuskylä Oy 0170262-9 Pieni yritys Kehitysyhtiö Savogrow Oy 2660204-2 Pieni yritys Savonia-ammattikorkeakoulu Oy 2629463-3 Ammattikorkeakoulu Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hanke on perusteltua toteuttaa yhteishankkeena, koska kullakin hakijaorganisaatiolla on vahva tuntemus oman alueen teknologiateollisuuden yrityksistä ja kokemusta kyseessä olevan alueen yritysten kanssa toimimisesta. Toimenpiteiden yhteissuunnittelulla ja -toteutuksella ehkäistään eri organisaatioiden toimien päällekkäisyys ja saavutetaan parempi kehitysresurssien käyttö. Hakijaorganisaatioilla on käynnissä olevia toimenpiteitä yrityksissä Varkauden seudulla, Ylä-Savossa, Sisä-Savossa ja Kuopion seudulla, minkä vuoksi uuden hankkeen toimenpiteiden käynnistäminen on tarkoituksenmukaista niiden organisaatioiden toimesta, jotka jo ovat sisällä yritysten toiminnassa ja tuntevat ne. Näin toimenpiteet, joita yritysten kanssa on aloitettu aikaisempien teknohankkeiden toimesta jatkuvat keskeytyksettä. Savonia-ammattikorkeakoulu tuo laaja-alaista näkemystä ja osaamista omalta osaltaan yritysten käyttöön mm. digitalisaation ja liiketoimintaosaamisen saralla. Asiantuntijapoolin kautta heidän ammattitaitonsa on käytettävissä koko hankealueen yrityksille. Asiantuntijapooli mahdollistaa joustavan ja täsmällisen reagoinnin yrityksistä nousseisiin kehittämistarpeisiin kyseessä olevan aihealueen asiantuntijan ammattitaitoa hyväksikäyttämällä. Savonia-ammattikorkeakoulu vastaa kenttätyön osalta Kuopion seudun palvelutarpeista ja he ovat myös Kuopion kaupungin strateginen kumppani tämän tyyppisen hanketoiminnan toteuttajaksi. Savonia-ammattikorkeakoulun digitalisuuden toimiala-asiantuntija vastaa myös osaltaan tki-ympäristöjen kehittämisestä yritystarpeiden pohjalta. Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen Teollisuuskylä Oy ja Navitas Kehitys Oy ovat myös yhteistyössä laatimassa koko Pohjois-Savoa koskevaa kone-, energia- ja terveysteknologia alan digitaalisuuden toimenpideohjelmaa, jonka tuloksia tällä hankkeella aktivoidaan. Kaikkien toteuttajien hanketyöntekijät toimivat osaltaan digitaalisuuden toimenpideohjelman aktivaattoreina. Navitas Kehityksellä on vahvaa osaamista energiateknologian saralla, johtuen Varkauden seudun energiateknologia-alaan erikoistuneiden yritysten verkostosta, ja sen osaamispohjan laajentaminen koko Pohjois- Savoon on mahdollista tällaisen yhteishankkeen kautta. Verkostoituminen alueen yritysten kesken on luonnollisempaa, kun myös osatoteuttajat ovat keskenään yhteistyössä. Lisäksi Navitas Kehitys Oy vastaa Joroisten ja Pieksämäen alueiden palvelutarpeista, jolla turvataan edelleen luontainen yritysten välinen yhteistyö alueella. Ylä-Savossa hankkeen hallinnointivastuun osatoteuttajana jatkaa Iisalmen Teollisuuskylä Oy ja Kehitysyhtiö Savogrow Oy vastaa omasta alueestaan. Heillä molemmilla on vahva näkemys oman alueensa kohdeyritysten tilanteesta ja kehittämistarpeista. Hanke vastaa niihin vaateisiin, mitä maakuntasuunnitelmassa ja sen toteuttamisosassa on asetettu uusien hankkeiden vaikutusalueelle. 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.0 Alkamispäivämäärä 1.9.2017 Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Teknologiateollisuus on maakunnan merkittävä toimiala, jonka yritykset työllistävät huomattavan määrän osaajia ja joidenka vientitulot vaikuttavat suuresti koko alueen hyvinvointiin ja kehitykseen. Hankkeella haetaan ratkaisua yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, digitalisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja tehokkaampaan käyttöönottoon, sekä kansainvälistymisen ja kasvun lisäämiseen. Kohderyhmänä on teknologia- ja energia-alan, sekä niille palveluja tuottavat pk-yritykset Pohjois-Savossa, Pieksämäellä ja Joroisissa. Päättymispäivämäärä 31.12.2019 2 (15) Keskeisimmät toimenpiteet hankkeessa liittyvät pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseen, tuottavuuden ja kilpailukyvyn sekä kasvun parantamiseen digitalisaation avulla sekä verkostoitumisen edistämiseen. Hanke pyrkii osaltaan turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta, mm. tiivistämällä yritys-oppilaitosyhteistyötä. Yritysten Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

3 (15) tuotannon kannattavuutta ja strategisia kyvykkyyksiä kehitetään ja aktivoidaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita. Energiatehokkuuden edistämiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa aktivoidaan ja tki-ympäristöjä kehitetään yritystarpeiden mukaan, niiden käytön tehostamiseksi. Hankkeen tuloksena pk-yritykset ovat kyvykkäämpiä vastaamaan kansainväliseen kilpailuun ja heidän markkina-alue laajenee. Tuotannon kehittämisen aktivoinnin myötä, yritykset ovat monelta osin kilpailukykyisempiä. Yritykset osaavat hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia liiketoiminnassaan ja ottavat käyttöönsä uutta teknologiaa ja uusia menetelmiä. Verkostoitumisen hyödyt ymmärretään ja yritysten välinen yhteistyö on tiiviimpää. TKI-ympäristöt kehittyvät yritystarpeiden pohjalta ja niiden käyttö on tehokkaampaa. Pk-yritysten kokonaisvaltaisen kehittymisen ja kansainvälistymisen myötä alueen vientitulot kasvavat ja yrityksiin avautuu uusia työpaikkoja. 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä TechnoGrowth 2020, TG 2.0 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The technology industry is an important sector in the province, whose companies employ a significant number of experts and whose export revenues greatly impact the entire region well-being and development. The project seeks solutions to improve competitiveness of companies, to exploit digital opportunities and implement them more efficient, and to enhance internationalization and growth. The target group is SMEs in the technology and energy sectors, as well as other companies providing services to them in Northern Savo, Pieksämäki and Joroinen. The most important measures related to the project aim to promote the growth and internationalization of SMEs, improve productivity, competitiveness as well as growth of digitalisation and increase networking. The project aims to secure the availability of skilled labor, e.g by closer business-institution collaboration. Profitability of production and strategic capabilities of enterprises will be developed and activate the companies will be activated to specific development and investment projects. In order to improve energy efficiency close cooperation with other actors in the region will be done and companies will be informed on current subjects. R & D and innovation actions will be activated and R & D-environments will be developed according to the needs of companies in order to enhance their use. As a result of the project, SMEs are more capable to respond to international competition, and their market is expanding. By activation of the production development, companies are in many respects more competitive. Companies can take advantage of digitalisation opportunities in its business operations and will deploy the new technologies and new methods. Companies understand benefits of networking and cooperation between enterprises will be enhanced. RDI environments evolve based on the needs of the companies and their use is more efficient. With comprehensive development and internationalization of small and medium-sized enterprises a export income region is growing and companies open up new jobs. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Teknologiateollisuus on maakunnan merkittävä toimiala, jonka yritykset työllistävät huomattavan määrän osaajia ja joidenka vientitulot vaikuttavat suuresti koko alueen hyvinvointiin ja kehitykseen. Pitkään jatkuneen taantuman jälkeen, nyt on selkeästi nähtävissä orastavaa kasvua ja kiinnostusta liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. OECD:n tekemässä Suomen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan maa-arvioinnin luonnoksessa, todetaan, että Suomen on parannettava yritystason tuottavuutta erityisesti pienissä, keskisuurissa ja startup-yrityksissä sekä tuettava niiden Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

4 (15) kasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä. Luonnoksessa todetaan myös, että perinteistä teollisuutta on uudistettava ja sen kansainvälistä kilpailukykyä on vahvistettava. Korkeatasoista osaamista ja uusia teknologioita on hyödynnettävä aiempaa paremmin markkinoiden kasvua edistävien innovaatioiden tuottamiseksi. Haettavalla hankkeella vastataan näihin tarpeisiin. Hankkeella haetaan ratkaisua yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, digitalisuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja tehokkaampaan käyttöönottoon, sekä kansainvälistymisen ja kasvun lisäämiseen. Teknologiateollisuudessa pk-yrityksillä on suuri rooli uusien työpaikkojen ja vientitulojen kasvattamisen syntymisessä. Alan suuret toimijat ovat tietenkin avainasemassa ja omalla panoksellaan tässä merkittävä tekijä, mutta suurin kasvupotentiaali on pk-yrityksissä, jotka tarvitsevat systemaattista liiketoiminnan kehittämistä ja sen varmistamiseksi laaja-alaista yhteistyötä yritys-, kehittämisyhtiöiden- ja koulutusverkostojen kesken. Perinteiset päämies-alihankkijasuhteet ovat muutosten alla ja pk-yritysten on yhä aktiivisemmin pyrittävä etsimään uusia päämiehiä ja laajentamaan toimintaansa uusille ja myös kansainvälisille markkinoille. Yritysten on myös kehitettävä omaa toimintaansa kilpailukykyisemmäksi ja yritysten strategisia kyvykkyyksiä on vahvistettava, jotta he pärjäävät kovassa kilpailussa. Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on nähtävä yhtenä mahdollisuutena kasvun tiellä. Kansainvälistyminen on kasvuhaluisille pk-yrityksille elinehto. Jotta tämä on mahdollista, yrityksessä täytyy olla perusta kunnossa, että toimintaa voidaan laajentaa kansainvälisille markkinoille. Kansainvälinen kyvykkyys täytyy olla kunnossa ja toiminta suunnitelmallista, jotta siihen satsatut panostukset tuottavat tulosta. Uusien ovien avautuminen kansainvälisillä markkinoilla ei ole helppoa ja vaatii systemaattista työtä, joka onnistuessaan palkitsee. Yritysten on kyettävä uusiutumaan ja lisäämään tuottavuuttaan, kehittämään uusia tuotteita ja palveluita ja laajentamaan verkostojaan niin koti- kuin kv-markkinoilla. Näin he pystyvät laajentamaan asiakaspohjaansa, joka varsinkin alihankkijayrityksillä on usein liian kapea. Digitalisaatio ja IoT tarjoavat pk-yrityksille keinoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, liiketoiminnan laajentamiseen sekä joustavuuden ja tuottavuuden parantamiseen. Niiden avulla voidaan niin kasvattaa markkinapotentiaalia kuin lisätä tuottavuuttakin, unohtamatta mahdollisuuksia uusien palveluiden, tuotteiden ja innovaatioiden saralla. Tulevaisuus on yhä digitalisoidumpaa ja pk-yritykselle on välttämätöntä olla perillä kaikista siihen liittyvistä mahdollisuuksista. Ongelmana sen hyödyntämisessä on ollut, että yrityksillä ei ole vielä riittävästi tietoa digitalisaation tarjoamista mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista ja he ovat vasta selvittämässä asiaa. Osa haettavan hankkeen toteuttajista on ollut mukana laatimassa Pohjois-Savoa koskevaa kone-, energia- ja terveysteknologia alan digitaalisuuden toimenpideohjelmaa ja sitä myötä heillä on hyvä näkemys siitä, mikä digitalisaation taso ja tiedon tarve alueen yrityksissä on. Valmistunutta toimenpideohjelmaa hyödynnetään vahvasti hankkeen toimenpiteiden suuntaamisessa ja sieltä nousseita kehittämiskohteita otetaan haettavan hankkeen toiminnassa huomioon. Kaikki edellä esitetyt asiat ovat tärkeitä ja vaikuttavat osaltaan yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kasvattamiseen ja parantamiseen. Mikään niistä ei ole erillinen osa, vaan kaikki liittyvät toisiinsa. Siitä syystä pk-yritysten tuotannollisten ja strategisten kyvykkyyksien analysointi ja kehittäminen ovat edelleen avainasemassa. Robotiikka, automaatio, 3D, palveluliiketoiminnan kehittäminen, tuotantohenkilöiden osaamisen vahvistaminen, muun muassa kaikki nämä tähtäävät siihen, että yritysten tuotannollinen kyvykkyys paranee. Myynti- ja markkinointitaidot kuuluvat liiketoiminnan peruskulmakiviin, kuten myös strategisen liiketoiminnan taidot. Näissä löytyy edelleen paljon kehitettävää yrityskentässä. Hanketoimijoiden kesken on nähty haasteelliseksi niiden keskinäinen koordinointi. Haettava hanke pyrkii koordinoimaan alueen teknologiateollisuuden parissa toimivat hanketoimijat yhteen ja pitämään säännöllistä yhteistyötä yllä, jotta hankkeista saataisiin mahdollisimman paljon synergiaetuja ja toisaalta vältettäisiin päällekkäinen toiminta. Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

5 (15) Hankkeessa toteutetaan yllä mainittuihin seikkoihin liittyviä korkean tason koulutuksia kohderyhmän yrityksille, joilla parannetaan ja kehitetään niiden henkilöstön osaamista. Hankkeiden tarjoama tuki yrityksille koulutuksissa on elintärkeää, jotta ne saadaan aktivoitua mukaan. Hanketta on valmisteltu yhdessä Iisalmen Teollisuuskylä Oy:n, Navitas Kehitys Oy:n, Kehitysyhtiö Savogrow Oy:n, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy:n ja muiden alueen oppilaitosten ja sidosryhmien sekä rahoittajan kanssa. Hankkeessa on otettu huomioon aikaisempien teknohankkeiden tiimoilta nousseet yritysten kehittämistarpeet ja toimenpiteitä on suunnattu ja keskitetty ne huomioiden. Näin ollen alueen yritykset ovat myös olleet vahvasti mukana hankesuunnittelussa. Hankkeessa on myös huomioitu hankkeen kirjoitusvaiheessa työn alla olevan digitaalisuuden toimenpideohjelman laadinnan materiaalia. Hankkeen valmistelussa on otettu huomioon mm. seuraavien aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset: TechnoGrowth 2020 (A70088), TechnoKnowhow hanke (S20201), Digitaalisuuden toimenpideohjelma DigiTale (A72317). 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Kansainvälistyminen Hankkeen tavoitteena on, että pk-yritysten kansainvälinen kilpailu- ja uusiutumiskyky paranee. Kansainvälistymisen eri vaiheissa olevista pk- yrityksistä osa aloittaa kansainvälistä liiketoimintaa ja tunnustelee vientimarkkinoita, osa kasvattaa ja tehostaa vientiään jo olemassa olevilla markkinoilla tai laajentaa vientimyyntiään uusille markkinoille. Kansainvälisten rahoitusinstrumenttien tietoisuutta lisätään kohdeyrityksissä, tavoitteena aktivoida heitä käyttämään niitä enemmän, tehokkaammin ja tuloksellisemmin kuin tähän asti. Pk-yritykset hakevat uusia kansainvälisiä kumppaneita ja päämiehiä ja kehittävät uusia myynnin ja markkinoinnin välineitä digitalisaation avulla. Kansainvälistymistä ja kasvua edistäviä yritysverkostojen toimintaa kehitetään ja aktivoidaan. Kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa (mm. Invest in Finland, Team Finland, Saksan kauppakamariverkosto, European Enterprise Network, Itä-Suomen alueen kansainvälistymiseen liittyvät hankkeet) Digitalisaatio Hankkeen tavoitteena on laaja-alaisesti tuoda esille digitalisaation mahdollisuuksia pk-yrityksille. Toimenpiteiden myötä pk-yritysten tietoisuus digitaalisten teknologioiden sekä tiedon analysoinnin hyödyntämisestä liiketoiminnassa lisääntyy. Pk-yritykset hyödyntävät automatisoinnin mahdollisuuksia b2b myyntitoimissaan sisältäen kotimaan myynnin ja viennin, laajentavat olemassa olevaa liiketoimintaa digitalisaation avulla (uudet mahdollisuudet palvelu- /tuotekonseptissa, kokonaan uuden liiketoiminnan kehittäminen, uudet asiakkaat jne.) ja ottavat digitaalisen markkinoinnin suunnitelmallisesti käyttöön. Digitalisaation avulla pk-yritykset parantavat kustannustehokkuutta ja pkyritysten tietoisuus tietoturvasta ja cyber-uhkista lisääntyy ja ne otetaan huomioon liiketoiminnassa. Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti nostaa pk-yritysten automaatioastetta mm. robotiikkaa, konenäköä, anturointia, IoT ja teollista internetiä hyödyntäen. Verkostoituminen Hankkeen tavoitteena on saada pk-yritykset tekemään tiiviimpää yhteistyötä, jotta mahdollisuudet liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen parantuvat. Verkostoitumista edistetään monella tasolla; niin alihankintaketjun keskinäisten jäsenten, kuin päämies-alihankkija suhteidenkin välillä. Tavoitteena on lisätä erilaisten yhteistyömuotojen tietoisuutta pk-yritysten keskuudessa muun muassa benchmarkkaamalla hyviä esimerkkejä niin kotimaan- kuin kansainvälisiltäkin markkinoilta. Yritys-oppilaitos yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään ja T&K-ympäristöjä käytetään tehokkaammin hyödyksi. Hanke toimii myös alueen teknologiateollisuuden parissa toimivien hanketoimijoiden Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

6 (15) kokoonkutsujana ja yhteistyön koordinoijana pitämällä säännöllistä yhteistyötä yllä, jotta hankkeista saataisiin mahdollisimman paljon synergiaetuja ja toisaalta vältettäisiin päällekkäinen toiminta. Verkostoitumista Itä-Suomen hanketoimijoiden kanssa pidetään myös yllä ja kehitetään edelleen mm. yhteisten toimenpiteiden kautta. Verkostoitumista kansainvälisiin verkostoihin edistetään (esim. Horizon) ja toteuttajien kesken verkostoituminen on luontainen toiminnan tulos, josta myös yritykset hyötyvät. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Hankkeen tavoitteena on alan imagon kehittäminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Yritys-oppilaitos yhteistyötä tiivistetään ja kehitetään tässäkin mielessä. Hyviä käytänteitä osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen edistämiseksi benchmarkataan niin kv- kuin kotimarkkinoiltakin. Ulkomaalaisten opiskelijoiden hyödyntämistä yrityksissä pyritään edistämään. Tuotannon kannattavuuden ja strategisten kyvykkyyksien kehittäminen Hankkeen tavoitteena on, että pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja tuotannon kannattavuus kasvaa. Tuotannollisia yrityksiä aktivoidaan kehittämään omaa tuotannollista kyvykkyyttään ja yritykset ottavat käyttöönsä uutta teknologiaa ja uusia menetelmiä sen edistämiseksi, lisäten pk-yritysten automaatioastetta. Hankkeen tavoitteena on kehittää myös yritysten strategisen johtamisen tasoa niin, että yritykset pystyvät tekemään suunnitelmia kasvun varmistamiseksi ja toteuttamaan yrityksen valittua strategiaa. Tavoitteena on myös yritysten henkilöstön osaamisen suunnitelmallisen kehittämisen tukeminen. Energia- ja materiaalitehokkuuden sekä kiertotalouden edistäminen Hankkeen tavoitteena on, että pk-yritysten toiminnan, tuotantoprosessien, tuotteiden ja palveluiden energia- ja resurssitehokkuus paranee mm. uusien ratkaisuiden käyttöönoton avulla. Hankkeessa tehdään yhteistyötä alueen muiden toimijoiden (esim. oppilaitokset, kehittämishankkeet, jne.) kanssa energia- ja materiaalitehokkuuden sekä kiertotalouden edistämiseksi yrityksissä. Tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan aktivointi sekä TKI-ympäristöjen hyödyntäminen Hankkeen tavoitteena on rohkaista pk-yrityksiä käyttämään jo olemassa olevia TKI-ympäristöjä omissa tutkimus- ja kehittämishankkeissaan sekä lisäämään tietoisuutta Pohjois-Savossa toimivista tutkimus-, kehitys- ja oppimisympäristöjen palveluista ja käytön mahdollisuuksista. TKI-ympäristöjä myös kehitetään yritysten tarpeiden pohjalta. Tavoitteena on rohkaista pk-yrityksiä tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseksi ja kasvattamiseksi. Yrityksille tarjotaan tietoa mm. rahoitusmahdollisuuksista ja niiden hyödyntämisestä ja tehdään yhteistyötä Hankkeen tavoitteena on yleisesti ottaen saada yrityksiä aktivoitua jatkuvan parantamisen ja kehittämisen polulle, ja sitä kautta vahvistamaan liiketoimintansa uudistumista, kannattavuutta ja kansainvälisyyttä. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Digitaalisuus on aihealueena sellainen, jota ei ole kovinkaan voimakkaasti vielä yrityksissä huomioitu. Sen mahdollisuuksien järjestelmällinen tietoisuuden lisääminen ja yritysten käytönasteen lisääntyminen on haettavan hankkeen yksi uutuusarvoista. Uutuusarvoa tuo entistä syvempi ja suorempi yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden kanssa (esim. eurooppalaiset kauppakamarit) sekä suomalaisten kv-toimijoiden kuten Finnpartnership ohjelmissa mukana olo ja sitä kautta nopea reagointi usein äkillisestikin maailmalla (varsinkin uusilla markkina-alueilla) aukeaviin liiketoimintamahdollisuuksiin. Yritykset pääsevät hankkeen kautta testaamaan ja hyödyntämään uusia verkostoja ja toimintamalleja. Alueen TKI- Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

7 (15) ympäristöjä kehitetään yritystarpeiden pohjalta, jotta ne voivat paremmin vastata yritysten tarpeisiin. Alueen teknologiateollisuuden hanketoimijoiden välinen yhteistyö tiivistyy entisestään ja hankkeet tuottavat toisilleen parempaa synergiaetua. Hankkeen toimenpiteet ovat fokusoituneempia, suorempia ja syvempiä kuin aikaisemmissa teknohankkeissa. Hankkeen toiminnan tuloksena halutaan saada pk-yritykset enenemissä määrin näkemään kansainvälistymisen mahdollisuudet ja merkitys kasvun vauhdittamiseksi, verkostoitumisen hyödyt liiketoiminnassa, digitalisaation merkitys ja hyödyt toiminnan tehostamiseksi ja sitä kautta kilpailukyvyn kehittämiseksi sekä tuottavuuden kannattavuuden kehittämisen merkityksen. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon maakunnan, Pieksämäen ja Joroisten teknologia- ja energia-alan, sekä Kuopion seudulla terveysteknologia-alan yritykset sekä niille palveluja tuottavat pk-yritykset, jotka; - haluavat kehittää liiketoimintaansa systemaattisesti - ovat kasvu- ja kehittämishaluisia - haluavat laajentaa kansainvälisille markkinoille tai laajentaa jo olemassa olevia kv-markkinoita 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat: - teknologiatoimialan työntekijät työpaikkojen kautta, - maakunnan päähankkijayritykset alihankintaverkoston kyvykkyyksien kehittymisen kautta, - oppilaitokset ja kehittämisorganisaatiot tiivistyneen yhteistyön kautta - yritysten muut yhteistyötahot liiketoiminnan tukemisen kautta - kunnat lisääntyneiden verotulojen muodossa - Itä-Suomen ja Pohjois-Savon hanketoimijat yhteistyön kautta - kansainväliset verkostot yhteistyön kautta - kv-rahoitusinstrumenttien verkostot verkostoitumisen kautta 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Kansainvälistyminen - osallistutaan yritysryhmän kanssa alan kv-messuille tai muuhun laadukkaaseen kv-tapahtumaan joko yhteisosastolla tai kohdistetulla ja ennakkoon hyvin valmistellulla matchmaking-/kontaktoitumismatkalla - perusvientivalmiuksien kuten riittävän kielitaidon, tarvittavien henkilöstö- ja taloudellisten resurssien, tuotteen/palvelun riittävän laadun, tuotantokapasiteetin laadullisen ja määrällisen riittävyyden, yhteistoimintakyvyn jne. varmistaminen/rakentaminen yrityksissä. Hankehenkilöstön toimesta prepataan yrityksiä soveltuvin osin ja muutoin hankitaan ulkopuolista apua ja/tai ohjataan yrityksiä muiden kv-tukea antavien organisaatioiden ja järjestelmien yhteyteen - hankitaan tietoa yrityksiä/yritysryhmää kiinnostavista markkinoista ko. liiketoiminta-alueilta - hankitaan uusia kumppaneita ja pilotoidaan uusia yhteistyö ja verkostoitumismalleja European Enterprise Networkin ja esim. Saksan kauppakamariverkoston avulla - hankitaan markkinaselvityksiä uusista alueista ja varmistutaan, että yritysten tarjooma ja markkinan tarpeet kohtaavat - tutkitaan mahdollisuudet liittyä mahdolliseen vientirengas -tyyliseen konsortioon tai koota sellainen hankealueelta - hyödynnetään Finpron ja muiden vastaavien organisaatioiden palvelut ja tarjoamat liidit - opastetaan tarkoituksenmukaisesti ja soveltuvissa tapauksissa yrityksiä hakeutumaan kehitysmaihin (kolmansiin maihin) kohdistuviin Finnpartnership liikekumppanuusohjelmiin - pidetään alueen pk-yritykset ajan tasalla esim. Barentsin alueen ja Venäjän vientimahdollisuuksista osallistumalla Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

8 (15) aluetta koskeviin tilaisuuksiin ja mahdollisuuksien mukaan osallistumalla ko. alueille suuntautuville kontaktimatkoille. Tässä tehdään myös tiivistä yhteistyötä muiden sidosryhmien kanssa. - tutkitaan tarpeen mukaan mahdollisuuksia hakea suoria rahoituksia ja lisätään yritysten tietoisuutta EU:n eri rahoitusinstrumenteista (nykyisin esim. Horizon2020, European Investment Bank, Ulkoministeriön alaiset järjestöt) - valmistetaan ja vahvistetaan yrityksiä tietotaitojen ja resurssien osalta, jotta he ovat kykeneviä yllämainittuihin vaativiin hakuprosesseihin - tutkitaan ja otetaan käyttöön globaalisti parhaita digitaalisia menetelmiä ja välineitä kv-kaupan ja markkinoinnin tehostamiseksi - aktiivinen yhteistyö Team Finland, Invest in Finland, Euroopan maiden kauppakamarit, EEN ja muiden vastaavien organisaatioiden kanssa sekä maakunnan ja Itä-Suomen hanketoimijoiden kanssa - aktivoidaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita Digitalisaatio - Pohjois-Savon digitalisuuden toimenpideohjelman tuloksia ja kehittämistoimia aktivoidaan ja niiden mahdollisuuksista tiedotetaan, hankehenkilöt toimivat kaikki osaltaan tämän työn aktivaattoreina - digitaalisen markkinoinnin suunnitelmallinen käyttöönotto yrityksissä - tutkitaan ja tiedotetaan cyber-turvallisuuteen liittyvistä asioista - aktivoidaan yritysten ja TKI-ympäristöjen kehittämis- ja investointihankkeita. Verkostoituminen - yritysten välistä verkostoitumista edistetään erilaisten foorumitilaisuuksien kautta - benchmarking-toimintaa edistetään ja hyviä käytänteitä otetaan käyttöön - päämies-alihankkija suhteita vahvistetaan yhteisillä tilaisuuksilla ja kyvykkyyksien tunnistamisella ja kehittämisellä - erilaisten yhteistyömuotojen tietoisuutta lisätään ja yritysten välistä tietoisuutta toistensa toiminnasta kasvatetaan - yhteismarkkinoinnillisia toimenpiteitä toteutetaan tarpeen mukaan - yhteiset messuosastot (kotimaan ja kv-messuilla) ja verkostoitumismatkat - yritys-oppilaitosyhteistyötä kehitetään ja lisätään, tämä on luontaista jo siitäkin syystä, että toteuttajina on kehitysorganisaatioita sekä oppilaitos - aktivoidaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita - kutsutaan kokoon ja pidetään säännöllistä yhteyttä alueen muiden teknologiateollisuuden parissa toimivien hankkeiden kanssa Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen - aktiivinen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa (paikalliset järjestöt, Teknologiateollisuus ry, oppilaitokset, elinkeinotoimijat jne.) - tutkitaan ja otetaan käyttöön hyviä käytänteitä yritys-oppilaitosyhteistyön tiivistämiseksi ja kehittämiseksi - yhteismarkkinoinnillisia toimenpiteitä toteutetaan tarpeen mukaan - alueen kv-opiskelijoita ja heidän tarjoamia mahdollisuuksia esitellään alueen yritysten käyttöön, yhteistyö oppilaitosten kanssa - saatetaan erilaisten tilaisuuksien myötä yrityksiä ja aiheen tiimoilta tärkeitä toimijoita yhteen - yrityksistä nousevien tarpeiden/kehittämisideoiden/huolenaiheiden eteenpäin vieminen oikealle taholle - aktivoidaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita Tuotannon kannattavuuden ja strategisten kyvykkyysien kehittäminen - SKI-analyysien tekemistä yrityksissä jatketaan Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

9 (15) - hankitaan tietoa ja lisätään tietoisuutta uudesta teknologiasta sekä uusista tuotannollisista menetelmistä ja materiaaliratkaisuista (tietojärjestelmät, 3D tulostus ja mittaus, robotiikka jne.) - yritysten johtamis-, myynti- ja markkinointikyvykkyyksiä kehitetään - yritysten liiketoiminta- ja strategista osaamista kehitetään ja pyritään nostamaan - yritysten henkilöstön osaamisen tasoa nostetaan koulutusten avulla - aktivoidaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita Energia- ja materiaalitehokkuuden sekä kiertotalouden edistäminen - tiedotetaan uusista energia- ja materiaalitehokkuutta edistävistä ja siihen liittyvistä ajankohtaisista asioista - aktivoidaan yrityksiä ottamaan energiatehokkuus ja vähähiilisyys huomioon liiketoiminnassa sekä kehittämisprosesseissa - tehdään tiivistä yhteistyötä alueen muiden tähän aiheeseen liittyvien hankkeiden ja toimijoiden kanssa (mm. KierRe hanke, Teolliset symbioosit hanke, Kestävää kehitystä Pohjois-Savon yrityksissä KePoSa-hanke, Uusiutuva energia pienkohteissa-hanke, LUT, Itä-Suomen yliopisto ja alueen muut oppilaitokset ja organisaatiot ja heidän kehittämishankkeet) - aktivoidaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita Tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan aktivointi sekä TKI-ympäristöjen hyödyntäminen - aktivoidaan yrityksiä viemään eteenpäin tai/ja aloittamaan tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa - tehdään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa (esim. Tekes, oppilaitokset) - palveluliiketoiminnan kehittämistä edistetään - aktivoidaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Hankealueen yritykset saavat todellista ja ajantasaista markkinatietoa valituista markkinoista sekä liidejä sieltä ja pystyvät osallistumaan enenemässä määrin kv-projektien tarjouskilpailuihin. Heidän strategisia liiketoimintakyvykkyyksiä analysoidaan ja kehitetään, kilpailukyvyn ja markkina-alueen kasvaessa. Alueen pk-yritysten vientikaupat lisääntyvät ja sitä myöten kasvavan liikevaihdon ansiosta yritykseen avautuu uusia työpaikkoja, yrityksen tk- ja investointimahdollisuudet paranevat ja alueen vientitulot kasvavat. Yritysten tietoisuus digitalisuuden tarjoamista mahdollisuuksista lisääntyy ja he hyödyntävät sitä enenemissä määrin liiketoiminnassaan. Yritykset ottavat käyttöönsä uutta teknologiaa ja uusia menetelmiä. He näkevät verkostoitumisen hyödyt ja tekevät tiiviimpää yhteistyötä. Hankkeen mitattavat tulokset: - 3-5 kv-messuosallistumista, matchmaking- ja/tai kontaktoitumismatkaa - tunnistetaan 1-2 uutta markkinaa ja arvioidaan niiden todellinen potentiaali - tunnistetaan globaalisti 2-4 pilottikohdetta, joihin hankkeen kohdeyrityksistä koostuvalla yritysryhmällä on todellista tarjoomaa ja avustetaan alkuvaiheen kontaktien löytymisessä - digitalisuuteen liittyviä yrityskohtaisia kehittämishankkeita lähtee liikkeelle vähintään 10 kpl - 15 kpl yrityskohtaisia kv- tai yrityksen kehittämishankehakemuksia lähtee liikkeelle - 1-2 yrityksen H2020 tai EIB-hakemusta lähtee liikkeelle 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Yritysten johtaminen on systemaattisempaa, henkilöstön kyvykkyyksiä kehitetään, kansainvälinen liiketoiminta alueella lisääntyy. Alueen yritykset operoivat kasvaneessa määrin kansainvälisillä markkinoilla. Digitaalisuus on tullut Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

10 (15) luonnolliseksi osaksi yritysten toimintaa ja sen kehittämiseen panostetaan jatkossakin. Hankkeen toimenpiteillä kehitetyt viitekehykset ja toimintatavat ovat käytössä kehittämishankkeisiin osallistuneissa yrityksissä jokapäiväisessä toiminnan johtamisessa ja operatiivisessa toiminnassa. Alueelliset kehittämisorganisaatiot ovat kyvykkäämpiä hallitsemaan yritysten vaativia kehittämishaasteita. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset 1 185 692 2 Ostopalvelut 452 500 3 Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate 284 569 Kustannukset yhteensä 1 922 761 7 Tulot 167 000 Nettokustannukset yhteensä 1 755 761 Kustannusarvio yhteensä 1 755 761 Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 404 606 80 2 Kuntien rahoitus 253 457 14,4 3 Muu julkinen rahoitus 31 198 1,8 4 Yksityinen rahoitus 66 500 3,8 Rahoitus yhteensä 1 755 761 100 Rahoitussuunnitelma yhteensä 1 755 761 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Hankkeen toteuttamisesta on laadittu aiesopimus pää- ja osatoteuttajien kesken ja yhteistyösopimus laaditaan hankerahoituksen varmistuttua. Sitoumukset kuntarahoituksista saadaan kevään 2017 (arvio maalis-huhtikuun) aikana. Yritystulot toteutuvat hankkeessa hankkeen toteuttamisen ja toimenpiteiden mukaisesti (pl. valmennukset). Kerättävät tulot saadaan yrityksiltä markkinahintaisiin toimenpiteisiin osallistumisesta. Yksityinen rahoitus kertyy hankkeen valmennusten toteutusten mukaisesti. Valmennuksiin osallistumista tuetaan hankkeella. Osalta alueen yrityksistä on haettu yksityiseen rahoitukseen liittyen ilmoitukset hankkeen toimenpiteisiin osallistumisesta. Nämä ovat hankehakemuksen liitteinä. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Ei ole 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Hanke täydentää alueen muiden oppilaitosten ja sidosryhmätoimijoiden hanketarjontaa, mm. Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Ylä-Savon ammattiopisto, Kuopion kauppakamari, sekä hanketoimijoiden omien muiden hankkeiden tarjontaa. Yhteistyötä tehdään tiiviisti eri hankkeiden kanssa. Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

11 (15) 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Varkauden Innovaatioalusta, mukana Savonian energiatutkimuskeskus ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston tutkijaryhmä. 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Pohjois-Savo Seutukunnat Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Kuopion, Koillis-Savon Kunnat Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto, Vieremä Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Navitas Kehitys Oy, Kehitysyhtiö Savogrow Oy ja Savonia amk ovat pitkäaikaisia hanketoimijoita ja toteuttaneet myös teknologia-alan hankkeita. Iisalmen Teollisuuskylä Oy on pitkäaikainen toimija Ylä-Savossa, jolla on myös jo kokemusta hanketoiminnasta. Navitas Kehitys Oy, Kehitysyhtiö Savogrow Oy ja Iisalmen Teollisuuskylä Oy ovat toteuttajia myös aikaisemmassa A70088-hankkeessa. Navitas Kehityksellä on kokemusta suurten hankkeiden ja myös maakunnallisten hankkeiden hallinnoinnista. 11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

12 (15) Riski Hankkeen talous Hankehenkilöstön hankehallinnoinnin osaamisen ml. muut osatoteuttajat ja niiden hanke- ja taloushallinnon osaaminen Hankkeeseen sitoutuminen Hankkeen toimenpiteet Hankkeen toteutuksen mahdollisesti edellyttämiin lupaehtoihin Yksityisen rahan saatavuus Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Hankkeen talouteen liittyvät riskit voivat olla hallinnoijan kassan riittävyys. Toisaalta vasta toimenpiteiden onnistuminen mahdollistaa tulo- ja yritysrahoituksen kerryttämisen ja jokaisen toteuttajan osalta budjetit ovat toteutuksen kannalta realistisiksi todetut. Hankehallinnoija on kokenut toimija, minkä vuoksi hankehallinnointiin ei sinänsä liity riskejä. Yritysten sitoutumisen parantamiseksi osa kustannuksista katetaan tuloina hankkeen toimenpiteiden kautta. Valmennuksien osalta osallistuminen on yritysrahoitusta. Pää- ja osatoteuttajat vastaavat alueidensa kuntarahoituksen ja yritystulojen kerryttämisestä. Navitas Kehitys vastaa valmennusten osalta yritysrahoituksen keräämisestä. Hankkeen toimenpiteisiin voi sisältyä riskiä, jos toimenpiteet eivät ole riittävän yrityslähtöisiä. Toimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon A70088-hankkeen toiminnan tulokset ja toimenpidetarpeet, sekä valmistuvan Pohjois-Savon maakunnan digitalisuuden toimenpideohjelma. Tiedossa ei ole lupaehtoihin liittyviä riskejä Selvitetään koulutustarpeita ja koulutuksiin osallistujia yrityksistä, hankitaan aiesopimuksia. Hankittavien koulutusten täytyy olla hinnoiltaan kilpailukykyisiä yrityksille, jotta heidät saadan niihin osallistumaan. Tästä on keskusteltu jo hankkeen valmisteluvaiheessa rahoittajan kanssa. 11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Hankkeen ohjausryhmään pyydetään rahoittajan edustaja, teknologiateollisuuden yritysten edustajia ja muita alan toimijoita, jotka edustavat hankkeen toiminnan kannalta keskeisiä tahoja (esim. Teknologiateollisuus ry, Team Finland, jne.). Ohjausryhmän lopullinen kokoonpano ja edustus katsotaan tarkemmin sitten, kun sidosryhmien sisäiset organisoitumiset ja mahdolliset yhteenliittymiset ovat selvinneet. Hankkeen laajasta alueesta johtuen on järkevää perustaa erilliset kehitystiimit Varkauteen, Iisalmeen, Suonenjoelle ja Kuopioon, joihin haetaan vahva alueen yritysten edustus. Tällä tuetaan alueellisten näkökulmien esille tuomista ja hankkeen toimenpiteiden vaikutusta alueellisista näkökulmista. 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen Pk-yritykset hankkeessa, jossa keskeinen tavoite yrityksen kasvu ja kansainvälinen liiketoiminta 40 Pk-yritykset, jotka aloittavat viennin tai laajentavat uudelle vientimarkkina-alueelle 20 Pk-yritykset, joissa merkittävä liikevaihdon tai henkilöstön lisäys 30 Uudet tuella aikaansaadut työpaikat yrityksissä 25 joihin työllistyvät naiset 5 Vähähiilisyyttä edistävät yritykset 10 Yrityksissä säästetty energia 100 13 Horisontaaliset periaatteet Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

13 (15) 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý Hankkeen luonne yritysten kehittäminen. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý 13.2 Kestävä kehitys Hankehenkilöstö tulee sisältämään molempien sukupuolten edustajia. Myös hankkeen toimenpiteissä ja valmennuksissa huomioidaan sukupuolten tasapuolinen näkökulma. Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý Hankkeen luonne yritysten kehittäminen. Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

14 (15) Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Vaikutuksen kohde Perustelu Ekologinen kestävyys Hankkeella pyritään vaikuttamaan resurssi- ja energiatehokkuuteen. Kohderyhmän yritykset tuottavat ja suunnittelevat tuotteita, palveluja ja järjestelmiä jotka mm. käyttävät uusiutuvia ja kierrätyspolttoaineita. Kehittämällä heidän liiketoimintaansa ja henkilöstön osaamista, myös heidän kykynsä suunnitella ja toimittaa Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4 ympäristöystävällisempiä ratkaisuja paranee. Hankkeella pyritään vaikuttamaan resurssi- ja energiatehokkuuteen. Kohderyhmän yritykset tuottavat ja suunnittelevat tuotteita, palveluja ja järjestelmiä jotka mm. käyttävät uusiutuvia ja kierrätyspolttoaineita. Kehittämällä heidän liiketoimintaansa ja henkilöstön osaamista, myös Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien heidän kykynsä suunnitella ja toimittaa vähentäminen 3 3 ympäristöystävällisempiä ratkaisuja paranee. Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0 Ei vaikutusta Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 Uusien tuotantoteknologioiden myönteiset 3 vaikutukset Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0 Ei vaikutusta Taloudellinen kestävyys Hankkeessa mukana olevien yritysten materiaalien käytön tehokkuus ja jätteiden kierrätettävyyden tehostaminen ja niistä tiedottaminen. Tehdään tiivistä yhteistyötä Materiaalit ja jätteet 5 6 tämän alan muiden hankkeiden kanssa. Hankkeessa ei suoranaisesti edistetä uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Hankkeeseen osallistuvien yritysten tuotekehityksen ja alueen t&k-ympäristöjen hyödyntämisen lisäämisen myötä heille syntyy uusia ja tehokkaampia energian tuotannon Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 5 tapoja. Hankkeen tavoitteena on parantaa yritysten toiminnan tehokkuutta, kannattavuutta ja tuloksellista toimintaa sekä parantaa alueen elinkeinorakennetta ja kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös paikallisen osaamisen kehittäminen ja työpaikkojen säilyttäminen Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 paikallisissa yrityksissä sekä osaavan työvoiman 10 saatavuuden turvaaminen. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 Hankkeessa edistetään yritysten palveluliiketoiminnan kehittämistä, mm. 7 digitalisaation avulla. Liikkuminen ja logistiikka 6 Hankinta- ja jakeluverkostojen kehittäminen ja osaamisen kehittäminen (mm. digitalisaation 6 avulla). Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 7 Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen myötä alueen vientitulot lisääntyvät ja syntyy uusia työpaikkoja. Nämä vaikuttavat osaltaan koko yhteiskunnan myönteiseen kehitykseen ja 7 hyvinvoinnin kasvuun. Tasa-arvon edistäminen 1 Muuttuneet toimintaympäristöt teollisuudessa edesauttavat molempien sukupuolen edustajien 1 sijoittumista työhön. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 Hankkeen koulutuksissa ja valmennuksissa yritykset ja henkilöt ovat tasavertaisia riippumatta yhteiskunnallisesta tai kulttuuri 2 taustasta. Kulttuuriympäristö 3 3 Parempi teollisen kulttuurin ymmärtäminen ja oikean tiedon välittäminen parantaa teollisuuden Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

15 (15) asemaa ja sen kiinnostavuutta työnantajana. Ympäristöosaaminen 4 Uudet tuotantoteknologiat, materiaalitehokkuus ja energiatehokkuus lisäävät 4 ympäristöosaamista 14 Liitteet Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet Aiesopimuksen esitysliite Aiesopimus Andritz Aiesopimus KPA Unicon Aiesopimus Morehouse Aiesopimus PCM Technology Aiesopimus RollTest Aiesopimus Sahala Aiesopimus Tehokoneistus Aiesopimus U-Cont Aiesopimus Lapinlahden Koneistus Aiesopimus Suomivalimo Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia. Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus 17.2.2017 Matti Lönnroos Hankevalmistelija (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella) Tulostettu 17.2.2017 14:31:37

Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (9) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Navitas Kehitys Oy Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite PL 1 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö Matti Lönnroos Y-tunnus 0775736-4 Postinumero 78201 Yhteyshenkilön puhelinnumero 044 720 2401 Organisaatiotyyppi Pieni yritys Postitoimipaikka Varkaus Yhteyshenkilön sähköpostiosoite matti.lonnroos@navitaskehitys.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Hankkeen tarkoituksena on hankealueen teknologia- ja energia-alan sekä niille palveluja tuottavien pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen, digitalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen ja tehokkaampi käyttöönotto, sekä kansainvälistymisen ja kasvun lisääminen. Hankkeen tärkeimmät tavoitteet ovat: - Pk-yritysten kansainvälinen kilpailu- ja uusiutumiskyky paranee - Pk-yritykset aloittavat kansainvälisen liiketoiminnan ja/tai laajentavat/kasvattavat/tehostavat liiketoimintaa jo olemassa olevilla markkinoilla tai uusilla markkinoilla - Kansainvälisten rahoitusinstrumenttien tietoisuus ja käyttö yritysten keskuudessa lisääntyy - Yritysten tietoisuus digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisestä lisääntyy ja he hyödyntävät niitä laaja-alaisesta liiketoiminnassaan, tiedostaen myös siihen liittyvät uhkat - Digitalisaation avulla pk-yritykset parantavat mm. kustannustehokkuuttaan ja niiden automaatioaste nousee - Pk-yritykset tekevät tiiviimpää yhteistyötä niin keskenään kuin oppilaitosten kanssa, hyödyntäen myös T&K-ympäristöjä joita kehitetään yritystarpeiden pohjalta - Päämies-alihankkija suhteita vahvistetaan ja pk-yritykset löytävät myös uusia päämiehiä kotimaan markkinoilta - Alueen teknologiateollisuuden hanketoimijoiden yhteistyö tiivistyy entisestään - Toimialan imagon ja ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden varmistaminen - Aktivoidaan yrityksiä ja niiden henkilöstöä osaamisen suunnitelmalliseen kehittämiseen - Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja tuotannon kannattavuus kasvaa Hankkeen uutuus- ja lisäarvo: - Pk-yritysten tietoisuus digitaalisuuden mahdollisuuksista ja käytönaste liiketoiminnassa lisääntyy - Tki-ympäristöjä kehitetään yritystarpeiden pohjalta ja niitä hyödynnetään tehokkaasti - Alueen teknologiateollisuuden hanketoimijoiden yhteistyö tiivistyy entisestään - Yhteistyö kansainvälisyyttä edistävien kotimaisten ja ulkomaisten organisaatioiden kanssa on syvempää ja suorempaa - Yritysten, kehittämisorganisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö on syvempää ja moniulotteisempaa - Pk yritykset ovat kyvykkäämpiä laajentamaan liiketoimintaansa kv-markkinoille