2016 Toimintakertomus Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Kliininen laitos Turun yliopisto
1 Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRIn kymmenentenä toimintavuotena painottui erityisesti tutkimusprojekteissa tehtävä työ, niissä kertyneen aineiston hyödyntämiseen sekä kansainvälisen Lasten maailmat (Children s World) tutkimuksen käynnistämiseen. Toiminnassa panostettiin edelleen lapsiin kohdistuvien tutkimusten yhteistyön lähentämiseen. Kansainvälinen toiminta jatkui edelleen uusien meta-analyysipyyntöjen myötä varsinaisen yhteistyön lisäksi. Toimintavuoden alussa toteutettiin osana hallinnollista uudelleen organisointia keskuksen siirtymisen Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen laitoksen alaisuuteen. Hallinnollinen organisointi saatettiin loppuun ja Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toiminta muuttuu kokonaan projektikohtaiseksi vuoden 2017 alusta. 2 Tutkimustoiminta Tutkimuskeskuksen profiilissa korostui edelleen monitieteinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tutkimus. Keskuksen keräämä tutkimusaineisto mahdollistaa tutkijoille ja tutkimusryhmille julkaisujen tuottamisen kovatasoisiin kansainvälisiin, eri tieteenalojen julkaisusarjoihin. Kansainvälinen toiminta on perustunut suurelta osin tutkijoiden henkilökohtaisiin kongressimatkoihin ja esitelmiin sekä julkaisuihin. Keskuksen aineistoista syntyneet tuotokset on esitetty liitteessä 1. 2.1 Rekisterit Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI on kehittänyt osana Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta toimintamallia, jonka avulla voidaan poimia lapsiin liittyvää viranomaisten (sairaanhoitopiirit, terveys- ja sosiaalitoimet, THL ym.) keräämää tietoa eri tiedonkeruujärjestelmistä ja yhdistää sitä tutkimusaineistoihin. Tämä kokonaisuus eriytyi SWFB (Southwest Finland Birth Cohort 2008-2010) kohorttihankkeeksi. Hanke sai rahoitusta osana professori Souranderin johtamaa PSYCOHORTS- hanketta Suomen akatemian Health from Cohorts and Biobanks ohjelmasta. Tästä syntymäkohortista (2008-2010) kaikki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin äitiysneuvolatiedot ja syntymärekisteritiedot ovat keskuksen tutkimustietokannassa. Lastenneuvolatietojen poiminta lasten kuuden vuoden ikään saakka saatetaan loppuun alkuvuodesta 2017. 2.2 Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksessa, saatiin keväällä 2016 päätökseen aineiston keruu lapsen 6 vuoden ikäpisteeseen asti ja tutkimuksen 8-vuotisseuranta käynnistyi. Pääpainopiste käytännön tutkimustyössä vuonna 2016 oli jo kerätyn aineiston muokkaamisessa tutkimuskäyttöön.hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimuksen aineistosta on julkaistu kahdeksan (8) kansainvälistä artikkelia toimintavuoden 2016 aikana (liite 1). Tutkimushankkeen aineistoista valmistui vuoden 2016 kuluessa kolme väitöskirjaa. Tekeillä olevia väitöskirjoja on 20. Tutkimusperheille järjestettiin lokakuussa yhteinen tapahtuma, jossa lapsille oli omaa ohjelmaa ja vanhemmille tietoiskuja tutkimustuloksista. Tapahtuman tarkoituksena oli kiittää tutkimukseen osallistuneita perheitä kuluneista tutkimusvuosista ja sitouttaa heitä tutkimukseen jatkossa. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi monitieteinen johtoryhmä, johon kuuluivat dosentti- Hanna Lagström (pj), KT Piia af Ursin (sihteeri), statistikko Anne Kaljonen, professori emerita
Pirjo Korpilahti (logopedia), professori Maarit Silvén (OKL), dosentti Päivi Pihlaja (kasvatustiede), professori emerita Hannele Räihä (psykologia), dosentti Niina Junttila (OKL), akatemiatutkija Mia Hakovirta (sosiaalipolitiikka), erikoistutkija Mari Sandell (FFF), professori Ville Peltola (lasten infektiotautioppi) ja professori Päivi Rautava (kansanterveystiede). 2.3 Osallistuva nuori Nuoret luupin alla Hankevuonna 2016 aloitettiin uusi yhteistyö DYPALL-verkoston kanssa (http://dypall.com/about-dypall/), joka on EU:n aloitteesta syntynyt yhteistyöverkosto, jossa on mukana tällä hetkellä 30 eurooppalaista kumppania, nuorisojärjestöä ja kuntaa yli 20 maasta. Dypalltoimijoiden (Silvia Pieretto, project manager) kanssa on valmisteilla yhteishankehakemus Erasmus+ hankkeeksi, jossa Nuoret luupin alla -projektissa kehitetty Osallisuuden työpaja on hankkeen keskeinen muihin verkoston maihin levitettävä työkalu. Nuoret luupin alla -tutkimuksen hankerahoitus AVIsta päättyi vuoden 2016 lopussa. Hankkeen aineistoista on julkaistu 11.1.2017 kv-artikkeli oppilaiden osallistamisesta ja päätöksenteon mahdollisuuksista, ja lisäksi julkaisuprosessissa on yksi yhdysvaltalaislehteen hyväksytty artikkeli lasten ja nuorten hyvinvointia selittävistä köyhyys- ja perhetekijöistä. 2.4 Lasten maailmat Lasten maailmat on kansainvälinen kyselytutkimus, jossa kerätään tietoa lasten subjektiivisesta hyvinvoinnista. Tarkoituksena on parantaa lasten hyvinvointia luomalla tietoisuutta lasten, heidän vanhempiensa ja yhteisöjensä välille sekä mielipidevaikuttajien, päättäjien, ammatti-laisten ja julkisen yleisön välille. Tutkimus pyrkii keräämään yhtenäisen ja edustavan aineiston lasten elämästä ja päivittäisistä toiminnoista, heidän ajankäytöstään ja erityisesti heidän omista näkemyksistään ja arvioistaan koskien hyvinvointia. Tiedonkeruu toteutettiin huhti-toukokuussa ja elokuussa 2016 verkossa täytettävällä lomakekyselynä. Kyselyn perusjoukkona ovat kansallisesti edustavan satunnaisotannan perusteella valikoituneet kunnat. Osallistuneista kunnista osallistuivat 2.-, 4.- ja 6.-luokkalaiset oppilaat (N=2840). Suomen osa-aineisto on liitetty osaksi kv-dataa (N>50 000). Tutkimusaineistosta käynnistyi vuonna 2016 kolmen artikkelin kirjoitusprosessi: yksi astmaan ja allergiaan liittyvä yhdessä Kliinisen laitoksen professori Erika Isolaurin ja hänen tutkimusryhmänsä kanssa. Toisen ja kolmannen artikkelin abstraktit on hyväksytty kansainvälisen lehden teemanumeroon (Childhood Indicators Research), jossa käsitellään 8-vuotiaisiin lapsiin liittyviä hyvinvointiteemoja (artikkeli 2: The correlates of children s rights awareness; artikkeli 3: School satisfaction, body satisfaction, and subjective well-being among Finnish eight year old children). Vuonna 2016 Lasten maailmat tutkimukselle haettiin rahoitusta useista säätiöistä ja lisäksi tehtiin hankehakemus Suomen Akatemian syyskuun haussa. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi erikoistutkija Leena Haanpää. Tutkimusryhmän muut henkilöt olivat akatemiatutkija Mia Hakovirta, projektitutkija Piia af Ursin ja statistikko Anne Kaljonen. 3. Tutkimusinfrastruktuuri Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRIn käytössä oleviin tiloihin sisältyi vastaanottotilat tutkittaville lapsille ja perheille. Vastaanotossa on mm. tympanometri, otoskooppi ja imulaite lääkäreiden käyttöön. Tutkimushoitajien vastaanotossa on seuraavat laitteet: pituusmittauslaite,
digitaalinen henkilövaaka, digitaalinen vauvavaaka sekä verenpainemittari. Lisäksi tutkimuskeskuksen laboratoriossa on kehonkoostumusmittauslaite sekä CRP:n, veren valkosolujen ja glukoosin pikamäärityslaitteet. Tutkimusvastaanottotilat ovat olleet yhteiskäytössä monien eri tutkimusprojektien kanssa (mm. Pipari, Diara2 ja raskausdiabetes ja ravinto). Keskus on myös osa TYKS:in tietoverkkoa. Keskuksessa on tarjottu kehonkoostumusmittauksia myyntityönä. Mittauksia on voinut ostaa UTU-shopista. 5. Muu toiminta Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI toimi VII Lapsuudentutkimuksen kongressin vastuujärjestäjänä. Kongressissa oli ennätykselliset 265 osallistujaa yli 30 eri maasta, joista kansainvälisten osallistujia oli yli kolmannes. Konferenssin konkreettisena tuotoksena syntyi abstraktikirja, joka painettiin Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisusarjassa myös pdfmuodossa ja näin sen toimii hyvänä lähdemateriaalina jatkossakin lapsuudentutkimuksen projekteille ja tutkijoille. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/urn:isbn:978-951-29-5660-9. Tutkimuskoordinaattori, KM Piia af Ursinin sekä Suomessa että Saksassa kerättyyn aineistoon pohjautuvassa tutkimuksessa todettiin, että perhetausta vaikuttaa lapsen kokemukseen mahdollisuudestaan osallistua kulttuuritoimintoihin (väitös 15.9.2016, kansainvälinen tohtoriohjelma, Turun yliopisto, kasvatustiede ja Erlangen-Nürnberg yliopisto, Center for Educational Research). Alakouluikäiset lapset osallistuvat kulttuuritoimintoihin, kuten käyvät museoissa, koska se on hauskaa, kiinnostavaa ja siellä oppii uusia asioita. Kaikilla kiinnostus ja halu osallistua eivät kuitenkaan konkretisoidu käytännön osallistumisena, sillä esteeksi muodostuvat toiminnan vieraus, tietämättömyys ja osallistumismahdollisuuksien puute, mitkä ovat yhteydessä perheen sosioekonomiseen taustaan. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/urn:isbn:978-951-29-6623-3. 8. Toimintaresurssit Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI sijoitettiin toiminnan alkaessa vuonna 2007 hallinnollisesti Turun yliopistoon, lääketieteelliseen tiedekuntaan erilliseksi yksiköksi vuoden 2011 alusta ja vuoden 2016 alusta osaksi kliinistä laitosta. 8.1 Henkilöstö Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRIssä toiminnasta vastasi kliinisen laitoksen johtaja, professori Erika Isolauri. Keskuksessa toimi perushenkilökunnan (erityisasiantuntija Hanna Lagström, statistikko Anne Kaljonen, erikoistutkija Leena Haanpää ja tutkimuskoordinaattori Piia af Ursin) lisäksi suoraan ja verkottuneena vaihtuva joukko tutkijoita sekä tutkimuksissa ja toimintavuonna 2016 myös kongressin järjestelyissä avustavaa henkilökuntaa ja opiskelijoita. 8.2 Talous Toiminnan rahoituksen perustana Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan myöntämä perusrahoitus (taulukko 1). Taustaorganisaatioiden myöntämä rahoitus on sisällytetty kohtaan yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot (Åbo Akademin 60 000 ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin 35 000 ). Tutkimustoimintaa rahoitettiin myös eri lähteistä saatavilla projekti- ja apurahoilla (Taulukko 1; yksikön talous vuosilta 2013-2016).
Taulukko 1. Yksikön tulos vuosilta 2016 (vahvistamaton), 2015, 2014 ja 2013. 2016 2015 2014 2013 Perusrahoitus 170 000 217 948 212 455 (sis. strategiarah. 40000 ) 170500 Liiketoiminnan tuotot 213 8 217 15 526 760 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot 154 575 (sis. ÅA 60 000, VSSHP 35000 ) 173 482 202 990 (Sis. ÅA 60000, VSSHP 30000, TKU 10000, AMK 5000, Novia 1000 ) 288580 (Sis. ÅA 60000, VSSHP 30000 TKU 20000, Novia 1000 ) Valtionavustukset (Akatemia, TEKES) 105 442 Projektien jaksotukset -506-35 105 15 291-41 750 Muut tulot 340 40 468 TUOTOT YHTEENSÄ 324 622 364 582 446 730 523 532 Palkat ja palkkiot -217 881-251 302-305 857-327913 Henkilösivukulut -47 160-60 128-74 393-78634 Lomarahat -4 060-9 167-8 371-16487 Poistot ja arvonalentumiset -2 548-2780 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 961-4 069-3 340-10305 Palvelujen ostot -13 501-9 634-22 775-27598 Tilavuokrat ja muut vuokrat -34 549-33 961-36 380-41611 Matkakulut -7 367-8 468-6 485-3518 Apurahat 1400-7 300 Kirjallisuus -38-232 Käyttöoikeudet ja patentit Muut vapaaeht. henkilöstökulut -192-14 -200 Muut kulut -3 590-5 020-3 238-4 324 TOIMINNAN KULUT -332 261-380 363-472 195-513 602 Muut sisäiset erät (yk-lisät, yliopisto) 18 780-5 530-871 -10 016 Tilinpäätössiirrot, rahoituskulut -4-195 -36 TILIKAUDEN TULOS 11 141-21 315-26 531-122 sisältää myös Childhood 2016 kongressin kuluja.
LIITE 1. Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisut vuodelta 2016 Artikkelit Tuominen M, Kaljonen A, Ahonen P, Mäkinen J, Rautava P. A comparison of Medical Birth Register outcomes between maternity health clinics and integrated maternity and child health clinics in Southwest Finland. International Journal of Integrated Care, 2016;16:1. DOI: http://doi.org/10.5334/ijic.2024 Tuominen M, Junttila N, Ahonen P, Rautava P.The effect of relational continuity of care in maternity and child health clinics on parenting selfefficacy of mothers and fathers with loneliness and depressive symptoms. Scandinavian Journal of Psychology 2016;57:193 200. DOI: 10.1111/sjop.12284 Matarma T, Tammelin T, Kulmala J, Koski P, Hurme S, Lagström H. Factors associated with objectively measured physical activity and sedentary time of 5 6-year-old children in the STEPS Study. Early Child Development and Care, 2016 (doi: 10.1080/0300430.2016.1193016). [Epub ahead of print]. Korpilahti P, Kaljonen A, Jansson-Verkasalo E. Population-Based Screening for Language Delay: Let s Talk STEPS Study. Psychology, 2016;7:205-214. Matarma T, Koski P, Löyttyniemi E, Lagström Hanna. The factors associated with toddlers' screen time change in the STEPS Study: A two-year follow-up. Preventive Medicine 84(2016), 27-33. Holmlund S, Tuominen M, Ahonen P, Kaljonen A, Mäkinen J, Rautava P. Does Induced Abortion Affect the Experience of Maternity Services? Health Behavior & Policy Review 2016; 3(1): 21-32 Ahlqvist-Björkroth S, Vaarno J, Junttila N, Pajulo MT, Räihä H, Niinikoski H, Lagström H. Initiation and exclusivity of breastfeeding: association with mothers and fathers prenatal and postnatal depression and marital distress. Acta Obstet Gynecol Scand. 2016;95:396-404. Sandell M, Mikkelsen BE; Lyytikäinen A; Ojansivu P, Hoppu U, Hillgrén A, Lagström H. Future for Food Education of Children. Futures, May 11;2016 (online). doi:10.1016/j.futures.2016.04.006 Waling M, Olafsdottir AS, Lagström H, Wergedahl H, Jonsson B, Olsson C, Fossgard E, Holthe A, Talvia S, Gunnarsdottir I, Hörnell A. School meal provision, health and cognitive function in a Nordic setting the ProMeal-study: description of methodology and the Nordic context". Food Nutr Res. 2016:10;60:30468. doi: 10.3402/fnr.v60.30468. Knaapila A, Laaksonen O, Virtanen M; Lagström H, Sandell M. Pleasantness, familiarity and identification of spice odors are interrelated and enhanced by consumption of herbs and food neophilia. Appetite 2016. Online: http://dx.doi.org/10.1016/j.appet.2016.11.025 Haanpää, L. Youth environmental consciousness in Europe: The influence of psycho-social factors on pro-environmental behavior. Green European. Environmental Behaviour and Attitudes in Europe in a Historical and Cross-Cultural Comparative Perspective. 2016. Routledge, 205 220. Roos S, Haanpää L. Decision-making opportunities at school moderate the effects of positive youth development on civic behaviors. Nordic Psychology, DOI: 10.1080/19012276.2016.1268540 Kuula, M, Haanpää, L, Hakovirta, M. Poverty, Social Relationships, and Life Satisfaction of Schoolchildren. Journal of Child and Family Studies (painossa)
Muu julkaisut ja opinnäytteet The VII Conference on Childhood Studies: Childhood in everyday life. June 6th 8th 2016 Turku, Finland. Abstract book. Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRIn julkaisuja 9/2016. Finnäs, Ida.Ordförrådet hos enspråkiga och tvåspråkiga barn i Finland i åldrarna 3 och 5;6 år. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademi, logopedia 2016. Pyykkönen, Johanna. Sosioemotionaalisten vaikeuksien yhteys leikkikäyttäytymiseen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustieteen laitos, erityispedagogiikka 2016. Bruun, Milla. Varhaislapsuuden tuen tarpeen yhteys esiopetusikäisen tuen portaan valikoitumiseen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustieteen laitos, erityispedagogiikka 2016. af Ursin, Piia-Kaisa. Explaining Cultural Participation in Childhood - Applying the Theory of Planned Behavior to German and Finnish Primary School Children. Department of Education. Doctoral thesis (monograph). Annales Universitatis Turkuensis B 423, 2016. Toivonen Laura. Rhinovirus infections in young children: Clinical manifestations, susceptibility, and host response. Doctoral thesis (article-based). Institute of Clinical Medicine. Department of Pediatrics. Annales Universitatis Turkuensis D 1249, 2016. Tuominen Miia. Hyötyvätkö perheet äitiysneuvolan ja lastenneuvolan palvelujen yhdistämisestä? Vertaileva palvelujärjestelmätutkimus. Väitöskirja (artikkeli). Kliininen laitos, Kansanterveystiede. Annales Universitatis Turkuensis C 426, 2016. Vaarno Jenni. Parental influences and mothers experiences on infant and young child feeding practices Doctoral thesis (article-based). Institute of Clinical Medicine. Department of Paediatrics. Annales Universitatis Turkuensis D 1233, 2016. Kuula, Mirka, Haanpää, Leena, Hakovirta, Mia (2016) Poverty, social relationships and subjective well-being of schoolchildren. VII Conference on Childhood Studies: Childhood in Everyday Life 6.-8.62016. ISBN 978-951-29-5659-3. Peloille oikeat mittasuhteet puhumalla. af Ursin, Piia & Haanpää, Leena. Alio. Turun Sanomat. 2.11.2016.