LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT



Samankaltaiset tiedostot
LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto. Opinnäytetyö.

Tampereen ammattikorkeakoulu Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikenne ja verkot suuntautumisvaihtoehto

2. Erittäin laajakaistaiset laitteet (UWB) ja laajakaistaiset datasiirtolaitteet (WAS/RLAN) GHz:llä

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Langaton tietoliikenne 1

Petri Vehkaoja IPCS-SISÄVERKON JA WLAN-VERKON YHTÄAIKAINEN TOIMINTA

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki

Peruskerros: OFDM. Fyysinen kerros: hajaspektri. Hajaspektri: toinen tapa. FHSS taajuushyppely (frequency hopping)

Marko Ilmari. Lyhyen kantaman langattomat tiedonsiirtotekniikat

Langaton linkki. Langaton verkko. Tietoliikenteen perusteet. Sisältö. Linkkikerros. Langattoman verkon komponentit. Langattoman linkin ominaisuuksia

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Tutkintotyö, joka jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi insinöörin tutkintoa varten Tampereella

Vapaat ja langattomat näkökulmat tulevaisuuteen

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Langattomien laajakaistaverkkojen teknis-taloudellinen vertailu

MTR260C LÄMPÖTILALÄHETIN

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

LANGATTOMAN VERKON KÄYTTÖ JA ONGELMATILANTEET (WLAN/WIFI)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

Kotikarjalan IPTV:n asetukset ja ohjeet

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

TERVEYDENHUOLLON XXVI ATK-PAIVAT Uudet langattomat tekniikat. professori Hannu J. Koivisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu

UUSI STANDARDI TUO VAUHTIA JA VAKAUTTA:

Testiraportti LTE-verkon nopeusmittauksista

TW- EAV510 ketjutustoiminto (WDS): Kaksi TW- EAV510 laitetta

Radioamatöörikurssi 2016

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikan suuntautumisvaihtoehto. Tutkintotyö. Harri Salo UWB -TEKNIIKKA

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) Hidden terminal -ongelma ISM. IEEE standardi. Ratkaisu piilolähettäjän ongelmaan

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)

Tiedonsiirto puettavassa tietotekniikassa ja läsnä-älyjärjestelmissä

ECC:n päätös ECC/DEC/(06)04. Standardi EN sekä EN

Langattomat kenttäväylät rakennusautomaatiossa

Määräys LUVASTA VAPAIDEN RADIOLÄHETTIMIEN YHTEISTAAJUUKSISTA JA KÄYTÖSTÄ. Annettu Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2005

Laajakaistatekniikoiden kehitys. Lvm Laajakaistan kehittämistyöryhmä

HS-8100 BLUETOOTH CAR KIT Tuotetiedot

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN) ISM. Hidden terminal -ongelma. CSMA/CA (Collision avoidance) IEEE standardi. exposed station problem:

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

Satelliittipaikannus

Bluetooth 4.0 hyvinvointiteknologian keinona

CSMA/CA: Satunnaisperääntyminen (Random backoff)

samankaltainen kuin Ethernetissä

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

WLAN langaton lähiverkko (Wireless LAN)

MIMO -ANTENNITEKNIIKKA

mikä sen merkitys on liikkuvalle ammattilaiselle?

TK Palvelinympäristö

Bluetooth-kirjautumismenetelmiä InSitu-järjestelmässä

Kaivosympäristöön soveltuvat langattomat tiedonsiirtomenetelmät Jarmo Keski-Säntti VTT Elektroniikka

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO TW- EAV510 V2 LAITTEEN ja TW- LTE REITITTIMEN VÄLILLÄ. Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla

ULTRA WIDEBAND -TEKNIIKAN OMINAISUUDET JA MAHDOLLISUUDET

Radioyhteys: Tehtävien ratkaisuja. 4π r. L v. a) Kiinteä päätelaite. Iso antennivahvistus, radioaaltojen vapaa eteneminen.

CITATION SURROUND KÄYTTÖOHJE

Radiolaitteet. Ostajan opas. Opas myyjille ja maahantuojille

FTR960 RADIODATATOISTIN

CITATION SUB KÄYTTÖOHJE

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Johdatus radiotekniikkaan. Ville Viikari ELEC-C5070 Elektroniikkapaja

Digitaalinen Televisio

IoT ja 3D-tulostus. Riku Immonen

KEMI-TORNIONLAAKSON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ LAPPIA LANGATON VIERAILIJAVERKKO 2(7) VERKKOYHTEYDEN MÄÄRITTELY WINDOWS XP:LLE (WINDOWS XP SP3)

TW-LTE REITITIN: INTERNET-YHTEYKSIEN KAISTANJAKO

TW- EAV510 v2: WDS- TOIMINTO KAHDEN TW- EAV510 V2 LAITTEEN VÄLILLÄ

S Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski

Käyttöohje Ohjelmistoversio V MTR kanavainen langaton lähetin mv- ja TC-tuloilla

Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

TAAJUUSMAKSULASKENNAN ESIMERKIT

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Antti Rosendahl PITKÄNMATKAN WLAN. Tekniikka Pori Tietotekniikan koulutusohjelma Tietoliikennetekniikka

Langattoman verkon spektrianalyysi

Fortuna Clip-On Bluetooth GPS

Bluetooth-tekniikan tietoturva SANTERI PELTONEN JA AARO ALHAINEN

Lähettimet ja vastaanottimet

Langattomat verkot ja liikkuvuus

Kanavat eivät ole enää pelkästään broadcasting käytössä Uudet palvelut kuten teräväpiirtolähetykset vaativat enemmän kapasiteettia

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

1. Tietokoneverkot ja Internet Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

Tutkintotyö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi Petri Leskisen insinöörintutkintoa varten Tampereella

PIKAOPAS MODEM SETUP

Käyttöohje BTGP-38KM Bluetooth GPS Data Logger V1.0

TAMKIN LANGATTOMAN LÄHIVERKON UUDISTAMINEN

Nykyaikainen IP pohjainen provisiointi operaattorin verkkoon

Tulevaisuuden langattomat järjestelmät. Jukka K. Nurminen

KÄYTTÖOHJE. Digi-TV-toistin DVB-T ja DVB-H signaaleille

TELIA YRITYSINTERNET. Langaton asennusohje Huawei AR161

SDR-Ohjelmistoradio. Esitelmä ohjelmistoradiosta (SDR-Tikku) Esitetty OH7AA kerhoillassa Tehnyt OH7NW

Janne Kokkonen. Langattoman lähiverkon päivitys IEEE g -laitteista IEEE n -laitteisiin

PLL CIRCUIT. 2.4 GHz MIC BUILT-IN LCD TFT VID-TRANS300 VID-TRANS310 VID-TRANS320 NIGHT VISION IR LED SUOMI PAN & TILT KÄYTTÖOHJE CHANNELS UNIT

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO

Käyttöopas kahden kameran väliseen tiedostojen siirtoon

Kun kännykkä ei kuulu tai mobiililaajakaista tökkii. Mitä voin tehdä?

Transkriptio:

Last update : 05.09.2012 LYHYEN KANTAMAN LANGATTOMAT SIIRTOTAVAT H. Honkanen Lyhyen matkan langattoman siirron tarkoitus on siirtää tietoa ( = dataa ) lähietäisyydellä ( alle 1m 50m ) Siirtotekniikoita ovat: Infrapunasäteily ( InfrapunaLED ja IR vastaanotin ) Radioaallot Magneettikenttä IrDA = Infrared Data Association IEEE = Institute of Electrical and Electronics Engineers INFRAPUNASÄTEILY - Infrapunasäteilyn toimintaperiaatteena on IR-lähettimen ( LED ) ja vastaanottimen toiminta - IR linkki vaatii näköyhteyden lähettävän ja vastaanottavan laitteen välille. IrDA - IrDA, Infrared Data Association, on standardisoitu IR-linkki. - IrDA linkki on suunniteltu ( kannettavien ) tietokonelaitteiden liittämiseksi oheislaitteisiin ( Kirjoitin, GPRS puhelin yms ) - IrDA linkin siirtomatka on vain noin kolme metriä. - Liitäntä käyttää sarjamuotoista dataliikennettä, jonka siirtonopeusmaksimi oli julkaisuvuonna (1994) 115,2 kilobittiä sekunnissa. Vastaanottavassa laitteessa liikenne viedään normaalin sarjaliikennepiirin kautta. - Normiin on määritelty myöhemmin myös suurinopeuksinen siirtotapa, joka ei käytä enää sarjaliikennepiiriä, vaan omaa erillistä IrDA-moduulia. Tällä siirtotavalla saavutetaan jopa kuudentoista megabitin sekuntinopeus ( = 16 Mb/s ). Sovelluskohtaiset ratkaisut - Viihde-elektroniikkalaitteiden IR kaukosäätimet ovat tällaisia sovelluskohtaisia ratkaisuja. - Kaukosäätimen käskyn anto saa aikaan pulssisarjan, jossa ensin annetaan tunniste ja sen jälkeen data ( = laitteen tunnuskoodi ja painetun painikkeen data )

RADIOAALLOT WLAN - WLAN = Wireless Local Area Network IEEE 802.11a, ETSI Hiperlan2 ( 5 GHz ) - Sekä IEEE 802.11a että Hiperlan 2 toimivat 5,15-5,35 gigahertsin taajuuskaistalla. - Siirtonopeus max. 54 Megabittiä sekunnissa ( Mb/s ) - Tekniikkaa: Fyysisen kerroksen modulaatio perustuu Orthogonal Frequency Division Multiplexing (OFDM) -tekniikkaan, joka sietää hyvin monitie-etenemisestä aiheutuvaa signaalin hajaantumista. Kunkin yksittäisen kanavan 20 megahertsin spektri on lisäksi jaettu 52 kapeaan kantoaaltoon, joiden modulaatio voidaan tehdä käyttöolosuhteista ja tarpeista riippuen BPSK:lla, QPSK:lla, 16QAM:llä tai 64QAM:llä. Näillä voidaan sitten toteuttaa seitsemän fyysisen tason bittinopeutta; 6, 9, 12, 18, 27, 36 ja 54 megabittiä sekunnissa IEEE 802.11b ( 2.4 GHz ) - IEEE 802.11b ja g -lähiverkkotekniikat toimivat 2,400-2,4835 gigahertsin taajuusalueella. Tämä kaista on kaikkien vapaasti käytettävissä, ns. ISM -kaista - Käytännön kantama sisätiloissa on noin 20 metriä. - Tiedonsiirtonopeudet ovat 1, 2, 5,5 ja 11 Megabittiä sekunnissa ( Mb/s ). - Kyseessä on niin sanottu yhteistaajuusalue, johon erilaisilla käyttäjillä on yhtäläiset oikeudet. Yhteistaajuusalueella toimivalle hyväksytylle radiolaitteelle ei tarvitse hankkia erillistä radiolupaa. - Tämän taajuusalueen käytössä on otettava huomioon, että siinä toimii jo nyt erittäin paljon muitakin sovelluksia. Näitä ovat esimerkiksi langattomat valvontakamerat, langattomat videolinkit, Bluetooth-laitteet, radioamatöörilähetykset sekä erilaiset ohjaus- ja hälytyslaitteet. - Tyypillinen tapa toteuttaa langaton paikallisverkko (WLAN) on liittää kiinteään paikallisverkkoon radiotukiasema (Access point), joka huolehtii yhteyden pitämisestä radiotien päässä olevien koneiden kanssa. Paikallisverkon suuntaan tukiasema näkyy paikallisverkon siltana ja radiotien päässä olevat koneet näkevät yhteyden normaalina paikallisverkkoyhteytenä. - WLAN voidaan toteuttaa myös ilman tukiasemaa, jolloin verkon muodostavat kuuluvuusalueella olevat päätelaitteet. Tyypillisesti tällaiset verkkoarkkitehtuurit vaativat tehokasta adaptiivisuutta, mikäli joustava ja nopea palvelujen tarjonta kuuluvuusalueella halutaan taata kaikille päätelaitteille. IEEE 802.11g ( 2.4 GHz ) - IEEE 802.11b ja g -lähiverkkotekniikat toimivat 2,400-2,4835 gigahertsin taajuusalueella. - Tiedonsiirtonopeus jopa 54 Megabittiä sekunnissa ( Mb/s ) - Alaspäin yhteensopiva IEEE802.11b laitteiden kanssa ( Toimii näissä verkoissa luonnollisesti 802.11b verkon hitaammalla nopeudella ) IEEE 802.11n ( 2,4 GHz ja 5 GHz ) - Käytössä sekä 2,400-2,4835 GHz, että 5,15-5,35 GHz taajuusalueet - Teoreettinen maksiminopeus jopa 600 Megabittiä sekunnissa!, käytännön nopeuden ollessa 100 200 Mbit/s - Tukee MIMO tekniikkaa, jolloin tietoliikenteessä voidaan käyttää useampia antennipareja

IEEE 802.11p ( 5,9 GHz ) - Ajoneuvojen väliseen liikennöintiin Älyliikenteen sovellukset ITS Intelligent Transport Systems CVIS Cooperative Vehicle Infrastructure Systems - Taajuusalue 5,85-5,925 GHz BLUETOOTH - Bluetooth tekniikka käyttää vapaata ISM taajuuskaistaa 2,40GHz 2,4835GHz. Joissain maissa tämä kaista on kapeampi - Täydelle ISM kaistalle sopii 79 kanavaa ( ver 1 ja 2 ), joiden leveys on 1 MHz. - Bluetoothin käyttämä protokolla on yhdistelmä piiri- ja pakettikytkentää ja tiedonsiirrossa käytetään taajuushyppelyyn (frequency hopping) perustuvaa hajaspektriä. Kanava on myös aikajakoinen (TDD) ja yhden paketin siirtoon kuluu aikaa 625 mikrosekuntia (aikaväli). Tämän jälkeen seuraa taajuuden vaihto ja uuden paketin lähetys. Sekunnissa taajuutta vaihdetaan siis 1600 kertaa. - Kuva: Taajuushyppely - Bluetooth- järjestelmässä kommunikoivat laitteet muodostavat verkon, piconetin. Masterlaite on se, joka on ottanut yhteyden. Orjalaitteita yhdessä piconetissa, Bluetooth versioissa 1 ja 2, voi olla maksimissaan seitsemän kappaletta. Versiossa 4 ei rajoitusta. - Kuva: Yksittäinen Piconet - Sama laite voi kuulua useampaan piconettiin, se voi täten olla yhden piconetin masterlaite ja toisen piconetin orja

- Kuva: Kahden piconetin verkko Eri Bluetooth versioiden ominaisuuksia: - Kuva: Protokollakaavio ( BT ver 1.x ) UWB - UWB = Ultra Wide Band. - UWB eroaa selvästi esimerkiksi Bluetoothista, joka lähettää suhteellisen paljon dataa pienellä taajuusalueella. - UWB:ssä 7,5 gigahertsin levyinen kaista jaetaan 500 megahertsin alakaistoihin, joilla dataa lähetetään hyvin nopeina radioimpulsseina. Etuna tästä on pieni

lähetystehon tarve sekä suuri kaistaleveys. Muutaman metrin matkalla UWB:llä päästään helposti yli sataan megabittiin sekunnissa. - UWB-impulssit näyttävät muiden radioiden näkökulmasta lähinnä kohinalta, joten UWB ei sekoita muuta radioliikennettä. - Pienestä tehontarpeesta seuraava hyöty on myös se, että piirit voidaan valmistaa yksinkertaisina CMOS-toteutuksina. CMOS-prosessin myötä valmistuskustannukset ja piirien hinta pysyvät halpoina. - USA:ssa kansallinen tietoliikennekomissio FCC on jo jakanut UWB:n käyttöön taajuusalueen 3,1-10,6 gigahertsiä. IEEE 802.15.4 - Päästandardi, joka on hyödynnettävissä suoraan. Tukee vain tähtimäistä liikennöintiprotokollaa - Maksimi datasiirtonopeus jopa 2 Mbps 2,4 GHz alueella - Taajuusalueet: 868 MHz, ISM [ Eurooppa ] 915 MHz, ISM [ USA ] 2,4 GHz, ISM [ Koko maailma ] ZigBee - Tukee myös MESH tyyppistä tietoliikenneprotokollaa, jossa solmut voivat toimia toistimena. - Yksinkertainen konfigurointi verrattuna WLAN ja Bluetooth -tekniikoihin - Taajuusalueet, modulaatiotapa ja siirtonopeudet: 868 MHz, ISM [ Eurooppa ], BPSK, siirtonopeus 20 kb/s 915 MHz, ISM [ USA ], BPSK, siirtonopeus 40 kb/s 2,4 GHz, ISM [ Koko maailma ], QPSK, siirtonopeus 250 kb/s MiWi [ Microchip Wireless ] - Datanopeus suhteessa valittuun kaistanleveyteen - Käytössä myös 433 MHz taajuusalue MAGNEETTIKENTTÄ - Magneettikentän avulla voidaan siirtää tietoa lyhyen matkan ( < 1m ). - Myös antennien keskinäinen suunta merkittävä - Lyhyen kantaman ansiosta luonnostaan tietoturvallinen - Käytössä yleisesti mm. sykemitta-anturin ja päätelaitteen ( kello ) välillä