Tietoliikenteen perusteet. Langaton linkki. Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3. (ei: 6.2.1, ja 6.3.5)

Transkriptio

1 Tietoliikenteen perusteet Langaton linkki Kurose, Ross: Ch 6.1, 6.2, 6.3 (ei: 6.2.1, ja 6.3.5) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 1

2 Sisältö Langattoman linkin ominaisuudet Langattoman lähiverkon arkkitehtuuri Yhteiskäyttöisen kanavan varaus langattomassa verkossa IEEE kehys ja osoittaminen Oppimistavoitteet: - Osata selittää yhteiskäyttössä olevan linkin käyttö (WLAN: CSMA/CA) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 2

3 Linkkikerros Langaton verkko Ch 6.1 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 3

4 Langattoman verkon komponentit Tukiasema LAN-yhteys pääsy Internetiin Langattomat linkit koneesta tukiasemaan koneesta koneeseen Rajattu kuuluvuusalue Isäntäkoneet Laptop, PDA, IP-puhelin Suorittaa sovelluksia kiinteä tai liikkuva Haasteet virhealtis linkki liikkuva työasema Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 4

5 Langattoman linkin ominaisuuksia Nopeus 200 Mbps n KuRo08: Fig 6.2 mukaan 54 Mbps 5-11 Mbps 4 Mbps 1 Mbps a, g b a,g point-to point WiMAX UMTS/WCDMA-HSDPA, CDMA xEVDO 3G enhanced 384 Kbps 56 Kbps UMTS/WCDMA, CDMA 2000 IS-95, CDMA, GSM m m 200 m-4 km 5 km -20 km Ongelmallisempaa kuin kiinteässä verkossa signaalin vaimeneminen, heijastukset muiden laitteiden aiheuttamat häiriöt 3G 2G Kantama Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 5

6 Ad hoc -verkko Liikkuville koneille... Ei tukiasemia Keskustelu omalla kuuluvuusalueella olevien koneiden kanssa Ei valmiita palveluja Reititys, IP-osoitteet, DNS,.. Itseorganisoituva Jonkun tuotettava tarvittavat palvelut Ketä läsnä? Reititys kuuluvuusalueelta toiselle? 6.8 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 6

7 Kätketyn aseman ongelma (Hidden terminal) C Asemat A ja C eivät kuule toisiaan eivätkä huomaa, milloin toinen lähettää samaan aikaaa ja syntyy törmäys. B Miten asema voi tietää, menikö sen lähetys perille? A A B C KuRo08:Fig. 6.4 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 7

8 Exposed terminal C ei voi lähettää D:lle, koska kuulee itse B:n lähetyksen eli joku on lähettämässä Vaikka tämä lähetys ei lainkaan häiritsisi C:n lähettämistä D:lle eikä B:n lähettämistä A:lle A B C D Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 8

9 Linkkikerros IEEE WLAN (Wi-Fi) Ch 6.3 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 9

10 IEEE lähiverkko (infrastructure wireless LAN, Wi-Fi) KuRo08:Fig 6.7 BSS 1 AP switch or router Internet AP = access point = keskustukiasema SSID = service set identifier = tukiaseman tunniste BSS = basic service set = tukiaseman palvelemat koneet AP BSS 2 Tukiasema kotona: yhteys palveluntarjoajaan (ISP) myös kytkin / reititin samassa paikassa palvelut: palomuuri, NAT, DHCP Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 10

11 Ad hoc-verkko Ei mitään infrastruktuuria ja solmut voivat liikkua BSS MANET (Mobile ad hoc network) VANET ( Vehicular ad hoc network) Solmujen on itse hoidettava kaikki toiminnot mm. reititys, jos eivät ole saman kuuluvuusalueen sisällä. Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 11

12 IEEE : Kanavat Standard Frequency Range Data Rate b 2.4 GHz up to 11 Mbps (802.11a 5 GHz up to 54 Mbps) g 2.4 GHz up to 54 Mbps Alue 2.4 GHz GHz Jakaantuu 11 limittäiseen kanavaan (Eurooppa 13 ja Japani 14) Esim. kanavat 1, 6 ja 11 eivät mene keskenään päällekkäin Tukiaseman kanava on konfiguroitavissa Naapuritukiasemalla voi olla sama kanava Linkin käytössä CSMA/CA Kaikissa sama linkkitason kehysrakenne Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 12

13 802.11: Kanavan valinta (1) Koneen kuuluvuusalueella voi olla useita tukiasemia Kone liittyy tiettyyn tukiasemaan (associate) 'näkymätön' lanka ko. tukiasemaan Kone skannaa kanavat (passiivinen selaus) Kuuntelee merkkikehyksiä (beacon frames), joilla tukiasemat mainostavat itseään Kehyksessä tukiaseman nimi (SSID, Service set id) ja MAC-osoite Tai kone itse lähettää yleislähetyksenä kyselykehyksen (probe) kaikille kantaman sisällä oleville tukiasemille. (aktiivinen selaus) Tukiasemat vastaavat ja kertovat nimensä ja MACosoitteensa. Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 13

14 802.11: Kanavan valinta (2) Standardi ei määrittele tukiaseman valintaa varten mitään erityista algoritmia, vaan laitevalmistajat voivat toteuttaa sen eri tavoin Yleensä valitaan voimakkaimmalla signaalilla lähettävä tukiasema Yhteys valittuun asemaan WiFi Jungle Mahdollinen auttentikointi (tukiasema konfiguroitavissa) - Käyttö vain sallituilta MAC-osoitteilta, tunnus, salasana,.. Saa asemalta IP-osoitteen DHCP:llä Saa asemalta DNS-palvelijan IP-osoitteen DHCP:llä Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 14

15 802.11: Linkkitason protokolla (1) CSMA kuten Ethernet (carrier sense multible access) Ei vuoronjakelua: lähetä, kun on lähetettävää (random access) Kuuntele ennen lähetystä, että linkki on vapaa Mutta ei CD (collision detection) Ei huomaa törmäyksiä eikä keskeytä kehyksen lähetystä Käyttää kuittauksia: jos kuittausta ei tule (=törmäys), lähetetään uudestaan Pyritään välttämään törmäyksen syntymistä CSMA /CA (collision avoidance) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 15

16 802.11: Linkkitason protokolla (2) Miksi ei yritä huomata törmäystä? Vaikea lähettää ja ottaa vastaan yhtäaikaa. Saapuva signaali on vaimentunut matkalla ja voi siksi olla hyvinkin paljon heikompi kuin lähetettävä signaali. Ei voi huomata törmäystä, jossa toinen lähettävä solmu on oman kuuluvuusalueen ulkopuolella (hidden terminal) Tai voi luulla törmäykseksi, vaikka lähetys ei sotkisikaan omaa lähetystä (exposed terminal) Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 16

17 802.11: CSMA/CA KuRo08: Fig 6.10 Lähetys 1. Jos kanava vapaa Kuuntele DIFS aikayksikköä Lähetä kehys kokonaan 2. Jos kanava varattu Käynnistä peruutuslaskuri (backoff) random(max), jota vähennetään vain kun kanava on vapaa, Lähetä, kun laskuri nollassa Jos ei tule kuittausta, niin yritä uudestaan max = 2*max Vastaanotto Jos kehys OK Odota SIFS aikayksikköä Lähetä ACK (linkkikerroksen ACK) Distributed inter farme spacing Short interframe spacing Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 17

18 802.11: Optio RTS/CTS Lähettäjä voi varata kanavan datakehyksen siirtoa varten Harvoin käytössä Lähetä ensin pieni RTS-kehys (request-to-send) Lähettäjän ympäristö kuulee kehyksen eikä lähetä Tässä voi tulla törmäys (CSMA) Vastaanottaja vastaa CTS-kehyksellä (clear-to -send) Varaaja saa luvan lähettää kehyksensä Vastaanottajan ympäristö kuulee kehyksen eikä häiritse vastaanottoa omilla lähetyksillään Datan lähetyksessä ei törmäyksiä! Ratkaisee myös piiloaseman (kätketyn aseman) ongelman Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 18

19 KuRo08: Fig Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 19

20 802.11: Kehyksen rakenne Langattomien MAC-osoitteet Reitittimen MAC-osoite vastaanottaja lähettäjä 4 osoitekenttää isännän ja tukiaseman MAC-osoitteet (kenttä 1 ja 2) Sen reitittimen osoite, jossa tukiasema on kiinni (kenttä 3) Reitittimen ja tukiaseman välillä tavallinen kehys (esim. Ethernet) Tukiasema on 'näkymätön' reitittimelle, reititin luulee saavansa kehyksen suoraan isäntäkoneelta Kenttä 4 käytössä vain ad hoc -verkossa Lähetyksen kesto (duration) Jos RTS/CTS, varauksen kesto (lähetys-kuittaus) Seq control Järjestysnumeroa tarvitaan kuittauksia varten Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 20

21 Osoitteiden käyttö: Internetistä langattomalle H1 R1 router Internet AP H1 MAC addr R1 MAC addr H1 MAC addr AP MAC addr R1 MAC addr address 1 address 2 address 3 WLAN-kehys (802.11) dest. address source address Ethernet-kehys KuRo05:Fig.6.14 muutettuna Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 21

22 Osoitteiden käyttö: langattomalta Internetiin H1 R1 router Internet AP R1 MAC addr H1 MAC addr AP MAC addr H1 MAC addr R1 MAC addr address 1 address 2 address 3 WLAN-kehys (802.11) dest. address source address Ethernet-kehys KuRo05:Fig.6.12 muutettuna Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 22

23 Frame control Type, Suptype miten kehystä tulkittava: RTS/CTS/ACK/ data? ToAP ja FromAP miten osoitekenttiä tutkittava: lähettäjä /vastaanottaja ad hoc? WEP (Wired Equivalent Privacy) Käyttääkö kryptausta... bits 6.13 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 23

24 Kertauskysymyksiä Miksi WLAN:ssa ei hyödytä käyttää törmäysten havaitsemista? Miten sitten tiedetään, onko törmäystä tapahtunut? Miten WLAN:ssa hoidetaan linkin yhteiskäyttö? Miksi WLAN-kehyksessä kaksi osoitetta ei oikein riitä? Onko törmäys lainkaan mahdollinen, jos käytetään RTS/CTS-varausmenetelmää? Ks. myös kurssikirja s Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 24

25 CDMA (Code Division Multiple Access) yksi kanava usea samanaikainen lähetysl kukin koko kanavan taajuudella! yhden bitin lähetysaika jaetaan pienempiin osiin (aikasiruihin) - 64 tai 128 sirua bittiä kohden kullakin asemalla oma sirukuvio 1-bitin lähetykseen - 0-bitti on tämän yhden komplementti Bittikuviot ortogonaalisia: bittikuvioiden sisätulot nollia Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 25

26 Esimerkiksi: aseman A 1-bitti: bitti: aseman B 1-bitti: bitti: aseman C 1-bitti: bitti: aseman D 1-bitti: bitti: Ps. Oikeasti käytetään 64 tai 128 sirua Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 26

27 Laskemisen helpottamiseksi koodataan sirut 0 ja 1 seuraavasti: - 1 = 1-0 = -1 aseman A 1-bitti: = bitti: = aseman B 1-bitti: = bitti: = aseman C 1-bitti: = bitti: = aseman D 1-bitti: = bitti: = Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 27

28 Kaikki bittikuviot parittain ortogonaalisia: A B = 0 = 1/m ΣAiBi (sisätulo) A A = 1 -A A = -1 => yhteissignaalista löydetään eri asemien omat lähetykset! A:n 1-bitti: = B:n 1-bitti: = A B = = 0 => keskenään ortogonaalisia Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 28

29 kukin asema lähettää omat 1-bittinsä ja 0-bittinsä kun moni lähettää samanaikaisesti tuloksena on yhteissignaali S. - lähetettyjen signaalien summa aseman datan purkaminen yhteissignaalista - A = aseman oma bittikuvio -S A tuottaa aseman lähettämän bitin - kerrottuna bitin aikasirujen lukumäärällä Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 29

30 Esimerkki - merkintä 1 =1, 0 = -1, - helpompi laskea yhteen S = ( ) C = ( ) S C = ( ) = -8 => -1 eli C lähetti l 0-bitin0 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 30

31 Esimerkki jatkuu: Mitä B lähetti? S = ( ) B = ( ) S B = ( ) = 8 => 1 eli B lähetti l 1-bitin1 Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 31

32 Esimerkki jatkuu Entä mitä A lähetti? S = ( ) A = ( ) S A = ( ) = 8 => 1 eli A lähetti l 1-bitin1 Lähettikö myös s D jotain? Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 32

33 Käytännössä CDMA on vaativa toteuttaa 64 tai 128 bitin ortogonaalisia koodeja edellyttää signaalien voimakkuuksien vertailua ja yhteenlaskua => signaalien heikkeneminen eri etäisyyksillä otettava huomioon tarkat ajoitukset tunnettava lähettäjien sirukoodit sirukoodit Tietoliikenteen perusteet /2009/ Liisa Marttinen 33