SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö sr Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Tuettu asuminen/mielenterveyskuntoutujat Sijaintikunnan yhteystiedot www.lahti.fi www.phsotey.fi Palvelujen tuottajan virallinen nimi Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Toimintayksikön nimi Mäntsäläntien tuetut asunnot Toimintayksikön postiosoite Mäntsäläntie 34 Postinumero 15610 Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Eija Koivuniemi vt. toiminnanjohtaja Postiosoite Vesijärvenkatu 15, 4. kerros Postinumero 15140 Sähköposti eija.koivuniemi@phsps.fi Postitoimipaikka Lahti Postitoimipaikka Lahti Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Lahti Palvelujen tuottajan Y-tunnus 1466522-2 Puhelin 040 631 1720 Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Muutosluvan myöntämisen ajankohta Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta 31.7.2014 Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Voimassa Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta 5.9.2014 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön tarkoituksena on edistää mielenterveyttä ja tukea sekä kehittää mielenterveys- ja päihdetyötä. Säätiön tarkoituksena on myös osallistua uusien kuntouttavien toimintamuotojen kehittämiseen ja työskennellä avohoidossa olevien mieleenterveys- ja päihdeasiakkaiden psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden lisäämiseksi. avi21u1 1/18
Arvot ja toimintaperiaatteet Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön arvot ovat: OSALLISUUS, VASTUULLISUUS ja YHDENVERTAISUUS. Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö vahvistaa osallisuutta sekä edistää vastuullisuutta ja yhdenvertaisuutta omalla toiminnallaan. Käytännössä säätiö vahvistaa osallisuutta tukemalla asiakkaidensa oman elämän haltuunottoa. Vastuullisena toimijana säätiö edistää sekä asiakkaiden että henkilöstön osallistumista säätiön päätöksentekoon ja kantaa omasta toiminnastaan laaja-alaisesti sosiaalista vastuuta. Säätiön toimintaa ohjaavat keskeisesti kestävän kehityksen ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Päivittämissuunnitelma Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuoden välein toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Eija Koivuniemi, toiminnanjohtaja Maria Korhonen, palvelujohtaja / palveluasuminen Virpi Penna, palvelujohtaja / osallisuutta vahvistavat palvelut Anu Toikka, henkilöstöpäällikkö Sami Metsäranta, kehittämispäällikkö Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Maria Korhonen, palvelujohtaja / palveluasuminen 040-534 7125 Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) palvelukeskuksen johtaja palvelujohtaja vastuuohjaajat (2 ohjaajaa) Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Omavalvonnan toteuttaminen on osa perehdytysohjelmaa. Katso perehdytysohjelma. 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Asiakkaiden palautetta tuetun asumisen laatukriteerien toteutumisesta kerätään vähintään kerran vuodessa. Kyselylomakkeena käytetään MPNet-verkoston laatimaa asumisen laatusuositusten arviointilomaketta. Yksikön esimies laatii palautteista yhteenvedon. Yhteenveto käsitellään yhteisesti asukkaiden ja henkilöstön kanssa. Yhteenvedon perusteella yksikköön valitaan kehittämiskohteet, sovitaan niiden toteuttamisen aikatauluista, toteuttamistavoista, työnjaosta ja vastuuhenkilöistä sekä arvioinnin aikataulusta. Säätiön asiakkaat, mielenterveys-ja päihdetyön kokemusasiantuntijat sekä omaisyhdistyksen edustajat osallistuvat säätiön palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen useissa avi21u1 2/18
säätiön pysyvissä työryhmissä. Lisäksi palautetta kerätään talokokouksissa, jossa palaute käsitellään, mahdollistetaan palautteista syntyvä keskustelu ja tehdään asukasaloitteiden pohjalta asukasdemokraattisia päätöksiä. Lisäksi tehdään palautteiden perusteella seuraavan vuoden vuosisuunnitelmaa. Asikastyytyväisyyskyselyitä laaditaan ja kerätään vähintään kerran vuodessa. Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Säätiön asiakkaat, mielenterveys- ja päihdetyön kokemusasiantuntijat sekä omaisyhdistyksen edustajat osallistuvat säätiön palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen useissa säätiön pysyvissä työryhmissä ja /tai foorumeissa erikseen kutsuttuna. Talokokouksissa käsitellään asukaspalautteet, mahdollistetaan palautteista syntyvä keskustelu ja tehdään asukasaloitteiden pohjalta asukasdemokraattisia päätöksiä. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Talokokouksen asukasaloitteiden pohjalta tehdyt päätökset pannaan toimeen välittömästi päätösten jälkeen. Toimeenpanossa, päätöksistä riippuen, otetaan mukaan yksikön asukkaat. Asukkaat ovat mukana yksikön työntekijöille suunnatussa turvallisuuskävelyllä ks. kohta 5. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Syksyllä 2017 aloitetaan säätiön laatujärjestelmän päivittäminen uuteen laatuviitekehykseen. Samassa yhteydessä säätiön asiakaspalautejärjestelmää uudistetaan viitekehyksen vaatimalla tavalla. 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Yksiköissä järjestetään työntekijöille vähintään kerran vuodessa yksikön sisäistä turvallisuuskoulutusta. Siinä käydään läpi palo- ja pelastusturvallisuutta, sekä kerrataan yksikön turvallisuussuunnitelma ja hälytysjärjestelmien käyttö. Tilaisuudessa käsitellään myös yksikkökohtaisia turvallisuusriskejä ja tehdään riskianalyysi liittyen mm. työntekijä- ja asukasturvallisuuteen, sekä mahdollisesti ympäristöstä tuleviin uhkiin. Yksiköissä on tehty turvallisuusselvitys, joka on toimitettu alueen palo- ja pelastusviranomaisille. Työntekijöille järjestetään alkusammustuskoulutus säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein alueen pelastuslaitoksella. Yksiköiden perehdytyssuunnitelman mukaisesti kaikki uudet työntekijät ja opiskelijat perehdytetään yksikön turvallisuusohjeisiin ja -laitteisiin. Yksikön esimies vastaa vuotuisten poistumisharjoitusten toteutumisesta.paloilmaisinlaitteiden toimivuuden testauksesta, huollosta ja korjauksista vastaa kiinteistöisäntä. Turvallisuuskoulutusta järjestetään vähintään 3h/v./työntekijä. Asukkaille järjestettävä poistumisharjoitus tehdään kerran vuodessa. Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Tapahtumailmoituslomakkeella, joka toimitetaan välittömästi tapahtuman jälkeen yksikön esimiehelle. Esimies käsittelee tapahtumailmoitukset säännöllisesti henkilöstönsä kanssa. Säätiöllä on käytössä kriisiavun järjestämismalli, jonka mukaan kriisitilanteissa toimitaan. Malli on nähtävillä yksiköissä ja säätiön intranetissa.tapahtumailmoituslomakkeet toimitetaan työsuojelupäällikölle (Anu Toikka). avi21u1 3/18
Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Tarvittavat epäkohdat korjataan tilanteen vaativalla tavalla ja tarvittaessa yhteistyössä paikallisen palo- ja pelastustoimen, työsuojeluviranomaisen, työsuojelutoimikunnan, työterveyshuollon tmv. toimijoiden kanssa. Tarvittaessa laaditaan henkilökunnalle ja asiakkaille toimintaohjeet epäkohtien poistamiseksi. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tekevät säännöllisin väliajoin työpaikkakäynnit ja selvittävät mahdolliset työpaikan turvallisuusriskit ja epäkohdat. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Epäkohdista informoidaan henkilöstöpalavereissa ja kirjataan toimintaohjeet yksikön omaan perehdytyskansioon. Yhteistyötahoille toimenpiteistä ilmoitetaan aina suullisesti tai kirjallisesti. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1571326 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Yhteistyöverkosto, johon kuuluvat: - 2 asiakastyötä koordinoivaa vastuuohjaajaa Kivistönmäen palvelukeskuksesta - tiiminvetäjä Oskusta Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) 1. Tehtävänkuvan ja valintakriteerien määrittäminen. Johtoryhmä ja palvelujohtaja määrittelevät mistä tehtävään valittava henkilö vastaa ja mitkä osaamis- ja ominaisuusvaatimukset ovat tehtävässä menestymisen näkökulmasta tärkeimpiä. 2. Hakuilmoitus ja hankintakanavien valinta. Keskeistä tehtävään sopivan hakijakohderyhmän tavoittaminen sopivien hankintakanavien kautta. Yleisemmin käytössä olevat hankintakanavat ovat mol.fi ja lehtihakuilmoitukset. Avoimena olevista vakansseista informoidaan myös säätiön internetsivuilla. 3. Hakuaika ja tiedusteluihin vastaaminen.tiedusteluihin vastaaminen on tehtävästä informoinnin lisäksi esimiehelle hyvä mahdollisuus saada tarkempaa kuvaa hakijoista. Tiedusteluihin vastaajan tiedot ilmoitetaan hakuilmoituksessa. 4. Hakemusten käsittely. Valintakriteerien perusteella potentiaalisimpien hakemusten määrittely tapahtuu esimiehen toimesta. Esimies tekee hakijoista koosteen ja prosessijohtaja/ johtoryhmän jäsen osallistuu tässä vaiheessa hakemusten käsittelyyn ja haastateltavien valintaan. 5. Rekrytoinnin luotettavuutta lisäävät henkilötodistuksen, koulutus- ja työtodistusten tarkistus sekä hakijan luvalla tapahtuva taustatietojen kysely aiemmista työpaikoista. 6. Valintapäätös tehdään perustellusti, ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Kaikille hakijoille tiedotetaan rekrytoinnin päättymisestä joko kirjallisesti tai puhelimitse. Mikäli ei tarpeeksi hyviä hakijoita ole, rekrytointiprosessi käynnistyy uudelleen. 7. Perehdyttäminen alkaa jo rekrytointivaiheessa. Hyvin hoidetulla perehdyttämisellä tehostetaan työntekijän sopeutumista säätiöön ja suoriutumista uudessa työssään. Katso perehdytyssuunnitelma. avi21u1 4/18
Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisen säätiön tavoitteena on, että säätiön henkilökunta on osaavaa, työtään jatkuvasti kehittävää, yhteistyökykyistä ja yhteistyöhaluista. Hyvä perehdytys on keino tukea tavoitteeseen pääsyä. Hyvän perehdytyksen avulla säätiön uusia työntekijöitä autetaan perehtymään tehtäväänsä, työyksikköönsä ja säätiöön, sen toimintakulttuuriin, turvallisiin työtapoihin ja eettisiin periaatteisiin. Uusille työntekijöille järjestetään yleisperehdytystilaisuudet 1-2 krt vuodessa. Lyhytaikaisten sijaisten perehdytys tapahtuu toimintayksikössä heitä varten erikseen suunnitellun mallin mukaisesti. Toimintayksikön esimies on vastuussa yksikköön perehdyttämisestä. Yksilöllinen perehdytysohjelma liittyy henkilön tehtäviin säätiössä, yleiseen työkokemukseen ja koulutukseen. Lisäksi kullekin uudelle työntekijälle määritellään lähiperehdyttäjä. Erityistyöntekijät perehdyttävät tarvittaessa omaan alueeseensa. Uudella työntekijällä on myös vastuu perehtymisestä, vastuu siitä, että hän ottaa oma-aloitteisesti esille, mikäli hän ei ole ymmärtänyt työtehtävää tai työkäytäntöä. Perehdytysohjelma Perehdytysohjelman tavoitteena on saavuttaa organisaatiossa yhtenäiset perehdytyskäytännöt. Tarkoitus on, että jokainen säätiön työntekijä tulee kohdelluksi tasavertaisesti. Perehdytysohjelma muodostuu seuraavista perehdytyksen portaista 1. Rekrytointivaiheen perehdytys 2. Yleisperehdytystilaisuus 3. Toimintayksikköön perehdytys 4. Yksilöllinen perehdytys 5. Mahdollisuus kerrata asioita non stop 1. Rekrytointivaiheen perehdytys Työhön perehdyttäminen alkaa työhöntulohaastattelussa; haastattelija antaa hakijalle kuvauksen työn luonteesta, työryhmän koosta, työpaikan sijainnista, työajoista, suojavaateasioista, palkasta, kokemuslisien laskennasta ja työn suunnitellusta aloitusajankohdasta. Työhöntulolomakkeen täyttö ohjaa osaltaan, että tärkeät asiat keskustellaan läpi. 2. Yleisperehdytystilaisuus Yleisperehdytystilaisuus suunnitellaan ja toteutetaan samanlaisena ja samansisältöisenä kaikille ammattiryhmille. Perehdytysmateriaali päivitetään vuosittain. Tilaisuudessa käydään läpi kaikille yhteinen perehdytysmateriaali. Esimiehet vastaavat siitä, että henkilökunta voi osallistua yleisperehdytykseen työajallaan. 3. Toimintayksikköön perehdytys Yksikön esimies vastaa yksikkökohtaisesta perehdytyksestä ja yksikkökohtaisesta perehdytysmateriaalista. 4. Tarvittava yksilöllinen lisäperehdytys avi21u1 5/18
Yksikön esimies arvioi yhdessä työntekijän kanssa mahdollisesti tarvittavasta erillisestä lisäperehdytyksestä. 5. Mahdollisuus kerrata asioita non stop Asiat ja käytännöt muuttuvat. Yksikön esimies arvioi kehityskeskustelussa tai muussa tilanteessa yhdessä työntekijän kanssa työsuhteen keston aikana mahdollisesti tarvittavasta kertauksesta. Perehdytysohjelman sisällön tarkistus ja päivitys Perehdytysohjelma tarkistetaan aina vuoden ensimmäisessä johtoryhmän palaverissa, jolloin sovitaan myös sen vuoden yleisperehdytystilaisuudet. Perehdytysohjelma liitteenä. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Kehityskeskustelut ovat olennainen osa johtamis- ja täydennyskoulutusjärjestelmää. Yksilökohtaiset kehityskeskustelut käydään säännöllisesti kerran vuodessa tai esimiesalaisviikkovartein ja tiimikehityskeskustelut (tiimivalmennus) vähintään kerran vuodessa. Kehityskeskusteluissa esiintulevat koulutustarpeet muodostavat osan täydennyskoulutussuunnitelmasta. Toimintasuunnitelmakausille määritellään toiminnan kehittämisalueet. Johtoryhmä ja esimiehet linjaavat vuosittain koulutussuunnitelmassa millaista osaamista tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan. Koulutussuunnitelma laaditaan vuosittain. Koulutussuunnitelma liitteenä. Työhyvinvoinnista huolehditaan yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon työpaikkaselvitys tehdään 3-5- vuoden välein. Työpaikkaselvityksen avulla työterveyshuolto ja työsuojeluhenkilöstö arvioi ja seuraa työolojen ja työmenetelmien turvallisuutta ja terveysvaikutuksia. Työpaikkaselvitys tehdään työterveyshuoltoa aloitettaessa, toimintasuunnitelmaa päivitettäessä, merkittäviä muutoksia suunniteltaessa ja niiden toteutumista arvioitaessa. Työkykyä ylläpitävän toiminnan tavoitteeena on henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn ylläpitämisen keinoin pyrimme vähentämään ja ehkäisemään ennalta sairauspoissaoloja. Työterveysyhteisötyön tavoitteena on työyhteisön työhyvinvoinnin seuranta ja tukeminen etenkin työn sujuvuuden ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden osalta. Työyhteisön tukemiseen ongelmatilanteissa kuuluu psykologin konsultointimahdollisuus, toimintamallien luominen ongelmatilanteisiin ja esimiestyön tukeminen työnohjauksen avulla. Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijöiden terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaikuttamalla työperäisiin ja elämäntapoihin perustuviin riskeihin. Menetelminä ovat työhöntulotarkastus koeajalla, määräaikaistarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä, terveydenseurantatarkastus ikäryhmittäin ja vajaakuntoisen/osatyökykyisen työntekijän terveydentilan seurantatarkastus (työkyvyttömyyden uhka seuraavan viiden vuoden kuluessa). Työkykyongelmien arvioinnin ja seurannan tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. Menetelminä TYÖkuntoon-malli, sairauspoissaolojen seuranta ja toimenpiteiden suunnittelu työterveyshuollossa, esimiesten, henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon yhteistyö, yhteistyö eläkevakuutusyhtiön, Kelan ja kuntoutuslaitosten kanssa, työterveyspsykologin, työfysioterapeutin ja muiden asiantuntijoiden arviointi- ja ohjaustoiminta avi21u1 6/18
sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Sairauspoissaolojen seurantaa toteutetaan kaksi kertaa vuodessa tapahtuvalla tunnuslukujen katsauksella yhteistyössä Mehiläisen työterveyshuollon kanssa. Samalla seurataan toiminnan ja kustannusten kehitystä ja kartoitetaan muita yhteistyötarpeita. Säätiössä hälytysrajoiksi sairauspoissaoloille on sovittu yli 10 pv kestänyt yksittäinen sairausloma ja lyhyissä sairauspoissoloissa 3 erillistä sairauspoissaoloa puolen vuodenaikana. Esimies keskustelee työntekijän kanssa ja täyttää puheeksiotto-lomakkeen. Työhyvinvointikysely toteutetaan keskimäärin joka toinen vuosi ja tarvittaessa useammin. esiintuleviin kehittämistarpeisiin vastataan yhteistyössä työsuojelutoimikunnan kanssa. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Säätiöllä on henkilöstö- ja koulutussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Päivittämisestä vastaavat henkilöstöpäällikkö ja toiminnanjohtaja yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Jokaisella asukkaalla on STM:n suositusten mukaiset asunnot. Pienin neliömäärä on 17,60 m2. Lisäksi yhteisten neliöosuus 10,71 m2 on käytettävissä jokaisessa asunnossa. Asunnoissa on kylpyhuone ja "minikeittiö", jossa keittolevyt ja laskutilaa. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Yksikössä on yhteiset keittiö- ja oleskelutilat sekä sauna- ja kodinhoitotilat. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Asukkaat valmistavat ateriansa itse pääasiassa omassa asunnossaan. Asukkaiden kanssa tehdään sopimus yhteisten tilojen käytöstä ja siisteyden ylläpidosta. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Säätiössä on kuvaus siivoustyön ohjauksesta, jota noudatetaan kaikissa toimipisteissä. Säätiöllä on oma siivoustyönohjaaja, joka päivittää siivoustyön käytäntöjä yms. ohjeita. Jätteet lajitellaan ja toimitaan Päijät-Hämeen jätehuoltosuunnitelman ohjeiden mukaisesti. Pyykkihuolto on järjestetty keskitetysti kiinteistön kodinhoitotilaan. Mäntsäläntien tuettujen asuntojen yhteiset tilat siivotaan 1 x vko säätiön siivoustyön ohjaajan toimesta. Asukkaat siivoavat omat asuntonsa. Lisäksi asukkaat siivoavat yhteisen keittiö- ja oleskelutilan aina niiden käytön jälkeen sekä aina vähintään 1 x vkossa yhteisen sopimuksen ja ohjauksen avulla. Asukkaat ja työntekijät lajittelevat jätteet: Biojäte, energiajäte, pahvi- ja paperipakkausjäte. avi21u1 7/18
Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Kosteushaitat todetaan silmämääräisesti ja tehdään tarvittavat mittaukset alan asiantuntijoiden toimesta. Työntekijät on ohjeistettu ilmoittamaan työnantajalle, mikäli he havaitsevat vikoja tai puutteita kiinteistöissä. Sisäilman mittaukset tehdään rakennusvaiheessa ja muutoin tarvittaessa. Mittauksista laaditaan aina pöytäkirja. Ilmanvaihtokanavien ja venttiilien nuohous tapahtuu vuosiohjelman mukaan. Säätiön kiinteistöisäntä vastaa säätiön omien ja vuokrattujen kiinteistöjen huoltolinjauksista yhdessä toiminnajohtajan kanssa. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Toimintamme on sosiaalipalvelun alaista toimintaa, eikä meillä ole käytössä terveydenhuollon laitteita. Jokaisella asukkaalla on oma hänen tarpeitaan vastaava välineistönsä (esim. injektioneulat ja verensokerimittarit). Vastuuhenkilön yhteystiedot Palvelujohtaja Maria Korhonen p. 040-534 7125 Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 24 26 :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: http://www.valvira.fi/files/tiedostot/m/a/maarays_4_2010_kayttajan_vt_ilmoitus.pdf Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Kaikkia laitteita, tarvikkeita yms. irtaimistoa hallinnoidaan kalusteluetteloseurannalla. Toimitilojen kehittämistarpeet katselmoidaan talousarvion ja toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Palvelukeskuksen johtaja Heidi Palo-oja, 0400-250 994, heidi.palo-oja@phsps.fi Henkilöstö- ja työsuojelupäällikkö Anu Toikka, 040-180 1523, anu.toikka@phsps.fi, työntekijöiden työsuojelun osalta. Kiinteistöisäntä Tuomo Hännikäinen, 040-560 6452, tuomo.hannikainen@phsps.fi Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Yksikössä on automaattinen paloilmoitinkeskus, josta menee hälytys suoraan kunnan palo- ja pelastuslaitokseen. Lisäksi yksikössä on turvakahvat (2 kpl), jonka turvahälytys menee vartiointiliike Avarn securitas Oy:lle. Vartiointiliike tulee aina paikalle hälytyksen sattuessa, mikäli kyseessä ei ole vikahälytys, jonka vain työntekijä pystyy salasanan avulla todentamaan. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Yksiköissä on automaattinen paloilmoitinkeskus, jonka kuukausittaisesta kojeistamisesti huolehtii säätiön kiinteistöisäntä Tuomo Hännikäinen. avi21u1 8/18
Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Hälytysjärjestelmä ja turvalaitteet testataan säännöllisesti kerran kuukaudessa (dokumentointi testauslomakkeeseen). Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Turvallisuusohjeistus päivitetty koko säätiötä koskeneen riskikartoituksen yhteydessä (Tapiola 2014). Säätiöllä laaditaan malli asiakastapaturmien ehkäisystä ja käsittelystä vuoden 2017 aikana. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Asiakkaan ohjaus, neuvonta ja palvelutarpeen arviointi on kuvattu tuetun asumisen prosessiin. Ks.liite. Asukas osallistetaan omien asioiden hoitoon ja päätöksentekoon kuntoutussuunnitelman avulla. Asukkaan kanssa laaditaan kuntoutussuunnitelma vähintään puolen vuoden välein. Suunnitelma perustuu asukkaan elämäntarinaan ja itsearviointiin ja asukas määrittää muutostavoitteensa itsearvoinnin (muutoksen ruorin) avulla. Suunnitelman yhteydessä sovitaan käytännön toiminnalliset menetelmät tavoitteisiin pääsemiseksi sekä sovitaan työnjako yhteistyöverkoston ja asukkaan kesken. Asukkaiden kanssa pidetään talokokouksia, joissa asukkaalla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisöllisiin sopimuksiin, esim. siivouskäytännöt. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Asukas voi tulla tutustumaan yksikköön-kuvattu prosessin. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Tuetun asumisen asukkaan nimetyt vastuuohjaajat informoivat asukasta asumisen alkaessa ja asumisen aikana. Lisäksi sopimukset kirjataan kuntoutussuunnitelmaan, josta asukkaalle luovutetaan oma kappale. Säätiö laatii vuokrasopimuksen ja asukkaan kotikaupunki myöntää viranomaispäätöksenä tuetun asumisen maksusitoumuksen. Asukas toimittaa kotikaupunkinsa sosiaali- ja terveysviranomaisille tulo- ja menotietonsa, jonka pohjalta kaupunki laskuttaa asukkaalta tuetun omavastuuosuuden asukkaan tulojen ja menojen mukaisesti. avi21u1 9/18
Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Asukkaalla on oma asunto, johon hänellä on henkilökohtaiset avaimet. Ko. avain käy myös yksikön ulko-oveen. Henkilökunta ei mene asukkaan asuntoon ilman asukkaan lupaa, poikkeuksena vuokrasopimuksessa mainittu oikeus kiinteistöhuollon kannalta tarvittaviin tarkistuskäynteihin. Myös tällöin pyritään ensisijaisesti siihen, että asukas olisi itse läsnä. Mikäli asukkaan asuntoon joudutaan menemään ilman asukkaan lupaa, kirjataan käynti asiakastietojärjestelmään ja asukasta informoidaan käynnistä. Asiakasta informoidaan asumisen alkaessa sähköisestä asiakasrekisteristä. Asiakasrekisteristä on laadittu yksikössä säilytettävä rekisteriseloste. Asukkaita koskevat rajoitteet perustuvat asukkaan kanssa tehtäviin yksilöllisiin sopimuksiin. Asukas ja hänen kuntouttava verkostonsa on mukana kuntoutussuunnitelman laadinnassa. Kuntoutussuunnitelma laaditaan kuukauden kuluessa asukkaan muuttamisesta Kuntoutumisen prosessi käsittää viisi vaihetta: 1. Asukkaan elämäntarina 2. Asukkaan itsearviointi 3. Tavoiteasetanta 4. Tavoitteiden mukainen toiminta 5. Arviointi Kuntoutussuunnitelmassa otetaan huomioon asukkaan omat toiveet kuntoutumisen tavoitteista ja palveluista. Kuntoutumisen prosessissa käytetään työvälinettä, joka tukee asiakkaan muutosprosessia ja oman elämän haltuunottoa. Työvälineen nimi on muutoksen ruori. Kyseinen työväline on kehittämishankkeen avulla syntynyt työväline asiakkaan kuntoutumisen suunnitteluun, tavoiteasetantaan, toteutukseen ja arviointiin. Sen avulla asiakas voi mitata muutostaan kahdeksalla eri osa-alueella. Työvälineen avulla mahdollistetaan asiakkaan elämäntarinan näkyväksi tuleminen ja asiakkaan itsearviointi. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan asumisen pää- ja välitavoitteet, palvelut, vastuuhenkilöt, aikataulut ja sopimukset. Kuntoutumissuunnitelma arvioidaan ja päivitetään vähintään puolivuosittain ja tarvittaessa useammin yhdessä asukkaan kanssa. Asukkaalle annetaan kopio kuntoutussuunnitelmasta. Ohjaajat ohjaavat asukasta yksilöllisen kuntoutussuunnitelman ja sopimusten mukaisesti. Havaintoja asukkaan kuntoutumisen edistymisestä kirjataan asiakastietojärjestelmään (Sofia). Asiakkaasta ei anneta tietoja muille viranomaisille tai omaisille ilman asiakkaan kirjallista suostumista (suostumuslomake). Asukkaat osallistuvat yhteisöllisiin asukaskokouksiin sekä toiminnallisten ryhmien, retkien ja tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Asukkaat osallistuvat säätiön kehittämiseen yhteisillä koulutus- ja kehittämispäivillä sekä asukaspalautteen avulla. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Asukkaat vastaavat raha-asioista yksilöllisen toimintakyvyn mukaan. Mikäli asukkaalla on edunvalvoja, toimii henkilökunta tarvittaessa yhdyshenkilönä asukkaan ja edunvalvojan välillä. Asukkaiden raha-asioiden hoito perustuu asukkaan kanssa tehtävään sopimukseen. Asukkaan raha-asioiden hoidon harjoittelu voi kuulua asukkaan kuntoutumisen tavoitteisiin. Asukkaan yhteistyöverkosto ohjaa asukasta raha-asioiden hoidossa yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti. avi21u1 10/18
Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Tuetussa asumisen kaikki mahdolliset rajoitteet ja pakoitteet perustuvat asukkaan kanssa tehtyihin sopimuksiin. Asukasta ohjataan toimimaan mahdollisimman itsenäisesti, jolloin hän ottaa vastuuta omista asioistaan ja elämästään. Näin ollen rajoitteet ja pakotteet eivät lähtökohtaisesti tue asukkaan kuntoutumista ja itsenäistä vastuun ottoa. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Mahdollisten rajoitteiden käyttö perustuu asukkaan kanssa tehtäviin sopimuksiin. Sopimukset kirjataan asiakastietojärjestelmään. Mikäli joudutaan käyttämään fyysisiä rajoitteita, kuten kiinnipitoa tms. tehdään lisäksi aina kirjallinen selostus (tapahtumailmoitus). Tapahtumailmoitukset käsitellään yksiköittäin esimiehen toimesta. Yksikkö on päihteetön yhteisö. Asukas sitoutuu päihteettömyyteen vuokrasopimusta allekirjoittaessaan. Päihteiden käyttö yksikössä on kielletty. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Säätiön asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää. Asikasta on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan eikä hänen ihmisarvoaan loukata. Säätiön työntekijän on toimittava siten, että asiakkaalle annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan laadukkaasti. Työntekijän on ilmoitettava viipymättä toiminnasta vastaavalla henkilölle, jos hän tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kokee tulleensa kohdelluksi epäasiallisesti hänellä on mahdollisuus toimia eri tavoin asian selvittämiseksi ja epäkohdan poistamiseksi. Säätiöllä on ohje/prosessikuvaus asiakkaan epäasiallisen johtelun käsittelymenettelystä. Ohje sijaistee säätiön internet-sivuilla omavalvontasuunnitelman liitteenä. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakassuhteen päättyminen on kuvattu tuetun asumisen prosessiin. ks. liitteet. Asikassuhteen päättyessä tehdään yhteenveto annetuista palveluista. Lisäksi on laadittu kirjallinen ohjeistus: "Asukkaan muuttosuunnitelma" kts. liite. Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Palveluasumisen esimiehille. Palvelujohtaja, Maria Korhonen, 040-5347125 Palvelukeskuksen johtaja, Heidi Palo-oja 0400-250 994 Os: Vesijärvenkatu 15, 4.krs, 15140 Lahti S-posti: etunimi.sukunimi@phsps.fi Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Lahti, Heinola, Sysmä: Sosiaaliasiamies YTM Anne Korpelainen p. 044-729 7989 sosiaaliasiamies(at)phsotey.fi avi21u1 11/18
Hyvinvointikuntayhtymän muut jäsen kunnat ja Porvoo, Sipoo, Askola, Loviisa ja Lapinjärvi Sosiaaliasiamies VTM Ritva Liukonen p. 044-729 7987 sosiaaliasiamies(at)phsotey.fi Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Ks. ohje /prosessikuvaus asukkaan epäasiallisesta kohtelusta www.phsospsyk.net Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Asukkaan asumisesta vastaa kunnan sosiaaliviranomaiset. Asukkaiden sijoittuminen tuettuun asumiseen tapahtuu kunnan viranomaispäätöksellä maksusitoumuksella. Kunnan sosiaalityöntekijät ovat mukana erityisesti nuorten asukkaiden kuntoutussuunnitelmien laadinnassa ja tarkistuksissa sekä seuraavat säännöllisesti asukkaan kuntoutumisen toteutumista arviointikäynneillä ja / tai puhelimitse. Asukkaan asumisessa tapahtuvissa äkillisistä muutoksista ja/tai tapahtumista ilmoitetaan aina tilanteen vaatiessa kunnan sosiaalityöntekijälle. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Tuetun asumisen yksikössä ei myydä asiakkaalle tuotteita. Täten kuluttajasuojaan liittyvää informaatiota ei synny. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Ks. ohje asukkaan epäasiallisesta kohtelusta www.phsospsyk.net. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: http://www.valvira.fi/ Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Kuntoutujaa tuetaan harjoittamaan päivittäisiä asumiseen ja elämiseen liittyviä toimintoja kuten esim. kodinhoitoa, asiointia ja muita päivittäisiä toimintoja. Häntä ohjataan käyttämään kodin ulkopuolisia palveluja sekä tuetaan löytämään subjektiivisesti mielekästä virikkeellistä vapaa-ajan toimintaa. Kuntoutujaa ohjataan raha-asioissa ja tarvittavien etuuksien hakemisessa. Kuntoutujalla on vastuuohjaaja, joka koordinoi kuntoutussuunnitelman mukaista toimintaa ja toimii yhdyshenkilönä asukkaan yhteistyöverkostoon. Omaisten kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisuuksien ja asukkaan toiveiden mukaan. Tämä voi tarkoittaa käytännössä esim. omaisten osallistumista kuntoutussuunnitelmapalavereihin. Asukasta tuetaan osallistumaan päivä-, työ- tai opiskelutoimintaan yksilöllisen kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Kuntoutusta annetaan pääsääntöisesti oman asunnon avi21u1 12/18
ulkopuolella. Jokaiselle asukkaalle luodaan mahdollisuus osallistua vähintään Osallisuutta vahvistavien palveluiden (OSKU) päivätoimintaan. Lisäksi kartoitetaan mahdollisuus osallistua säätiön avotyötoimintaan, mikäli asukas ei opiskele tai käy työssä. Kuntoutujaa ohjataan mahdollisuuksien mukaan yksilöllisen työhönvalmennuksen avulla siirtymään opiskeluun tai työelämään. Asukkaiden saama tuki vaihtelee kevyestä tuesta vahvaan tukeen asukkaan yksilöllisen palvelutarpeen ja kuntoutussuunnitelman mukaan. Kevyen tason tuki tarkoittaa 1 5 h ohjausta ja tukea viikossa, sisältäen sekä yksilö- että ryhmätoimintaa ja josta yksilökäyntien osuus on vähintään 2 h kahdessa viikossa. Perustason tuki tarkoittaa sitä, että asukas saa suunnitelmallista tukea ja ohjausta 6 10 h viikossa. Tuki sisältää sekä yksilö- että ryhmätoimintaa ja yksilöohjauksen määrä on vähintään 3 h viikossa. Vahva tuki pitää sisällään suunnitelmallista ohjausta ja tukea 11 20 h viikossa, sisältäen sekä yksilöohjausta että ryhmätoimintaa ja josta yksilökäyntien osuus on vähintään 6 h viikossa. Kuntoutuja voi ottaa puhelimitse yhteyttä yhteistyöverkostoonsa. Yksilöohjausta toteutetaan sekä kotikäynteinä että esimerkiksi työhönvalmentajan vastaanotolla. Jokaiselle asukkaalle laaditaan yhdessä asukkaan ja hänen kuntoutumista tukevan verkostonsa kuntoutussuunnitelma, joka tarkistetaan ja päivitetään vähintään puolen vuoden välein. Kuntoutussuunnitelma (muutostyösuunnitelma) sisältää asukkaan itsearvioinnin ja asukkaan valitsemat tavoitteet. Suunnitelmassa sovitaan siitä toiminnasta, joka tukee asukkaan tavoitteiden mukaista kuntoutumista ja osallisuutta. Kuntouttava toiminta on suunniteltua ja tavoitteellista toimintaa. Toiminta lähtee liikkeelle asukkaiden tarpeista ja mielenkiinnon kohteista. Toimintaryhmät voivat olla sekä asukas- että työntekijävetoisia. Kuntoutumista tukeva viikkoohjelma sisältää suljettujen ja avointen toimintaryhmien lisäksi osallisuutta vahvistavia retkiä, tapahtumia ja erilaisia toimintaprojekteja. Toimintaryhmissä otetaan huomioon myös vertaistuki. Tämä tarkoittaa esimerkiksi asukasvetoisten toiminta- ja keskusteluryhmien mahdollistamista. Asukkaiden yksilöllistä osallisuutta pyritään vahvistamaan luomalla mahdollisuuksia asunnon ulkopuoliseen toimintaan, esim. harrastustoimintaan. Lisäksi asukkaalle annetaan tarpeenmukaista yksilöohjausta päivittäisissä asumisen ja arjen askareissa sekä raha-asioiden hoidossa. Kuntoutumiseen kuuluu asteittainen vastuunotto ja harjoittelu niillä alueilla, joilla asukas tarvitsee tukea. Asukkaan olemassaolevia voimavaroja pyritään tukemaan ja hyödyntämään kuntoutumisen suunnittelussa ja tavoiteasetannassa. Kuntoutumisen tukemiseen kuuluu asukkaan verkoston huomioiminen. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaan verkostoa pyydetään aktiivisesti mukaan asukkaan asioita koskeviin neuvotteluihin asukkaan luvalla. Kuntouttavien palvelujen tavoitteet perustuvat intensiiviseen ja pitkäjänteiseen monipuoliseen kuntoutukseen, terveyden edistämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Toiminnan tavoitteita ovat: -Toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen: Tavoitteena on kuntoutujan kokonaisvaltainen toimintakyvyn säilyminen tai paraneminen ja sen myötä kuntoutujan siirtyminen itsenäiseen asumiseen. - Elämänlaadun lisääminen: Kuntouttavien palvelujen tarkoituksena on lisätä asukkaan elämänlaatua tarjoamalla tukea ja ohjausta elämänhallintaan sekä tuoda päiviin mielekästä sisältöä ja virikkeitä monipuolisen toiminnan kautta. -Sosiaalisen vuorovaikutuksen edistäminen ja tukeminen: Asukkaan on mahdollista harjoittaa sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja ryhmämuotoisen harraste- ja virkistystoiminnan ja terveysliikunnan avulla. -Arkielämän taitojen mahdollisimman itsenäinen hallinta: Kuntouttavien palvelujen tarkoituksena on asukkaan ohjauksen ja tuen avulla edistää asukkaan omaehtoista ja itsenäistä asioiden hoitoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijä kulkee asukkaan rinnalla ja ohjaa asukasta hänen toiminnoissaan ja vähentää yhdessä tekemistä / ohjausta sitä mukaa, kun asukas kykenee suoriutumaan sovituista asioiden hoidosta ja toiminnasta itsenäisesti (esim. virastoissa asiointi, ostoksien tekeminen, raha-asioiden hoitoon liittyvät paperityöt ja asiointi, ruoanlaiton opettelu, avi21u1 13/18
siivous ja vaatehuolto, vuorokausirytmiin tukeminen, saattaminen ryhmiin tarvittaessa) -Sairauden kanssa selviytyminen: Kuntouttavien palvelujen ja ohjauksen avulla pyritään ehkäisemään sairaalahoidon tarvetta ja lisäämään omaehtoista sairauden hallintaa ja sen myötä sairauden kanssa selviytymistä. Tämä tarkoittaa asukkaan itsehoidon tukemista. Asukkaan kanssa käydään keskusteluja lääkärin määräämän lääkehoidon toteutumisesta ja vaikutuksista asukkaan terveyteen, harjoitellaan reseptien lukemista, apteekkiasiointia ja tuetaan tarvittaessa asukkaan ja hoitavan tahon yhteistyötä. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Asukkaat valmistavat ja ruokailevat pääsääntöisesti omassa asunnossaan. Asukkailla on mahdollisuus valmistaa aterioita myös yksikön yhteisessä keittiötilassa. Asukkaiden asunnoissa on jääkaapit mahdollisten asukaskohtaisten ruoka-aineiden säilyttämiseen. Asukkailla on myös mahdollisuus tilata ja ostaa itselleen kotiinviety ateriapalvelu säätiön valmistuskeittiöstä Viherlaakson palvelukeskuksesta säätiön yleisen hinnaston mukaan. Asukkaille annetaan tarvittaessa ravitsemustietoa sekä ryhmä- että yksilöohjauksen avulla. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/ Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Mikäli asukas tilaa ruokansa säätiön valmistuskeittiöstä, ateriapalvelusta vastaa emäntä Virpi Stång, p. 040-7028630, virpi.stang@phsps.fi. Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/liikunta Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisella säätiöllä on olemassa oleva varautumissuunnitelma influenssaepidemian / pandemian varalta. Ko. suunnitelma on nähtävissä INTRAnetissa kohdassa työsuojelu. Jokaiseen palvelukeskukseen laaditaan tilannekohtaisesti tarpeenmukainen pandemia- /epidemiasuunnitelma. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä Asiakastyötä kehitetään aina vähintään palveluprosessien päivittämisen yhteydessä sekä asiakaspalautteen perusteella. Vuonna 2017 päivitetyt palveluprosessit jalkautetaan toiminnan ohjausjärjestelmä IMS:n avulla sekä toiminnallisten ja osallistavien menetelmien avulla jokaiseen yksikköön. Yksiköt suunnittelevat toimintaansa myös IMS-järjestelmän Vuosikello-työkalun avulla. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN avi21u1 14/18
Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Tuetuissa asunnoissa olevien asukkaiden hoitovastuu on perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa ( psykiatrian poliklinikka). Asukkaat kuuluvat perusterveydenhuollon ja päihdehoidon piiriin. Asukkaita neuvotaan, tuetaan ja ohjataan kotikäyntien yhteydessä terveydenhoidon piiriin. Kotikäyntien yhteydessä motivoidaan asukkaita, vaikutetaan myönteisesti heidän elintapoihinsa ja kartoitetaan asukkaan lääkityksen mahdollisia epäkohtia. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Asukkaiden hoitovastuutaho on joko perusterveydenhuollossa tai erityissairaanhoidossa (päivittämishetkellä kaikkien asukkaiden avohoito on erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikalla). Ohjaajat tekevät yhteistyötä avohoitotahon kanssa, esim. menevät tarvittaessa mukaan asiakkaan lääkäri- tai hoitajakäynneille. Mikäli asukas on antanut luvan, voivat ohjaajat olla tarvittaessa yhteydessä hoitotahoon, mikäli havaitsevat tarvetta hoitotahon konsultointiin asiakkaan terveydentilaan liittyvissä asioissa. Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Asukas lähetetään kiireelliseen sairaanhoitoon tilanteen edellyttämällä tavalla ambulanssilla tai muulla kulkuneuvolla yksin tai saatettuna. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Erikoissairaanhoito järjestetään hoitovastuutahon määrittelemässä järjestyksessä lääkärin lähetteellä. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/_julkaisu/1083030 Säätiöllä on lääkehoidon suunnitelma, jota päivitetään säännöllisesti. Ks. liite. Lääkehoito järjestetään lääkesuunnitelman mukaisesti. Tukiasumisessa asukas on itse vastuussa lääkehoidostaan. Lääkehoitoa toteutetaan yhteistyössä asukkaan lääkehoidosta vastaavan tahon kanssa. Tuetussa asumisessa asukasta ohjataan ja neuvotaan lääkehoidon toteuttamisessa. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Palvelukeskuksen johtaja Heidi Palo-oja, 0400-250 994, heidi.palo-oja@phsps.fi, Vesijärvenkatu 15, 4. krs, 15140 Lahti Potilasasiamiehen yhteystiedot Mervi Piekkari. Potilasasiamies/ Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Keskussairaalankatu 7 15850 Lahti puh. 03 819 2504 sähköposti: potilasasiamies@phsotey.fi avi21u1 15/18
Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Säätiöllä ei ole kehittämissuunnitelmaa, koska yksikkö ei tuota terveydenhuollon tai sairaanhoidon palveluita. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Yksiköissä on tietosuojalain mukainen henkilöstörekisteriseloste jokaisesta rekisteristä. Mäntsäläntiellä tällaisia rekisterejä on kaksi: asiakaspaperit ja atk-pohjainen asiakastietojärjestelmä Sofia. Näistä rekistereistä on tehty henkilötietosuojalain mukainen rekisteriseloste. Asukkaalta pyydetään suostumus tietojen luovuttamiseen ja hankkimiseen hänen muuttaessaan palveluasumiseen. Asukkailla on oikeus pyytää luettavakseen häntä koskevat säätiön työntekijän kirjaamat dokumentit, esim. Sofian muistiot. Jokainen uusi työntekijä ja opiskelija täyttävät vaitiolovelvollisuussitoumuksen, jota säilytetään yksiköissä. Yksikön esimies vastaa keräämisestä ja arkistoinnista. Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: http://www.tietosuoja.fi/uploads/6jwqd57_1.pdf Tietosuojavastaavan yhteystiedot Kehittämispäällikkö Sami Metsäranta p.040-1824733, sami.metsaranta@phsps.fi Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet www.tietosuoja.fi Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: http://www.tietosuoja.fi/uploads/m290kggfj8w.pdf ja http://www.tietosuoja.fi/uploads/drs1w.pdf Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas http://www.tietosuoja.fi/uploads/r63fxb8bp1c8toy.pdf Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: http://www.sosiaaliportti.fi/file/eef14b19-bacf-4820-9f6e- 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Ko. asiat sisältyvät säätiön perehdytysohjelmaan. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: http://www.tietosuoja.fi/uploads/64znaj.pdf ja http://www.tietosuoja.fi/uploads/8cv17p0zbo1.pdf Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla http://www.tietosuoja.fi/1582.htm : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Kun asukas muuttaa pois säätiön palveluista, ohjaajat toimittavat asukaspaperit säätiön toimistoon arkistoitavaksi. Papereista poistetaan tarpeettomat asiakirjat, kuten esimerkiksi vanhat Kelan päätökset. Lääkärinlausunnot ja hoitotyön tiivistelmät yms. muut viranomaislausunnot sekä yhteenveto toteutuneista palveluista säilytetään ja arkistoidaan. Mikäli asukas muuttaa säätiön sisällä toiseen palveluun, esim. tukiasumiseen, toimitetaan asiakaspaperit ja yhteenveto em. palveluihin. Yhteenveto toteutuneesta palvelusta toimitetaan myös Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymään tilaajan edustajalle. avi21u1 16/18
Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Asukkaan suostumuksen mukaisesti tiedonkulku tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse ja sähköpostitse. Sähköpostia käytettäessä asukasta koskevat yksilöintitiedot (esim. nimi ja sosiaaliturvatunnuksen alkuosa) toimitetaan liitetiedostona. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Toimintavuonna 2017 laaditaan kirjallinen asiakastietojen kirjaamis- ja käsittelykäytäntöjen ohjeistus liittyen asiakkaan oman elämän haltuunoton tukemiseen. Muutoksen ruori- työväline saatetaan käyttökuntoon vuonna 2017. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että työvälinettä muokataan sekä siihen liittyvät ohjeistukset esim. dokumentoinnin suhteen kirjataan. Työvälineestä, sen käytöstä ja muista elämän haltuunottoa tukevista työvälineistä laaditaan yleisopas tammikuun 2017 loppuun mennessä. Lisäksi laaditaan ko. työvälineen ja siihen liittyvän työotteen jalkauttamissuunnitelma, jonka tavoitteena on varmistaa, että koko henkilöstö omaa uuden työotteen toimintavuoden aikana. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Esimies vastaa yhteistyöstä turvallisuuspalvelujen osalta. Turvallisuuslaitteistoa testataan 1 x kk ja tehdään tarvittavat reklamaatiot turvallisuuspalveluja tuottavalle yritykselle. Luettelo alihankkijoita Avarn security Services Oy - turvallisuuspalvelut Kehittämissuunnitelma Säätiön kiinteistöisäntä toimii yhdyshenkilönä säätiön ja turvallisuuspalveluiden välillä. Kiinteistöisäntä raportoi yksikön johtajaa ja palvelujohtajaa turvallisuuspalveluiden toiminnan poikkeuksista. 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Omavalvontasuunnitelma käydään läpi jokaisen uuden työntekijän kanssa (perehdytysohjelma) sekä vuosittain tiimipalavereissa. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Päivitetään vuoden välein toimintasuunnitelman yhteydessä. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. avi21u1 17/18