Perusturvalautakunta 81 25.11.2015 Uuteen sosiaalihuoltolakiin liittyvät keskeiset muutokset PETUR 81 Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/ 2014) ja siihen liittyvät lainmuutokset ovat tulleet pääosin voimaan 1.4.2015. Tässä yhteydessä myös lastensuojelulakiin on tehty huomattavia muutoksia. Näiden lakien lisäksi on muutettu 21 muuta lakia. Kotipalvelua koskevat säännökset tulivat voimaan 1.1.2015 ja osa säännöksistä astuu voimaan vuoden 2016 alusta. Sosiaalihuoltolakia sovelletaan kunnalliseen sosiaalihuoltoon. Uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä järjestämällä sosiaalipalveluja muiden peruspalvelujen yhteydessä. Laki edellyttää, että kunnat varaavat riittävät resurssit uudistuksen toteuttamiseen ja siihen on myös varattu valtionosuutta. Sosiaalihuollosta säädetään myös useissa erityislaeissa. Lakien soveltamisen etusijajärjestyksen ratkaisemisessa sääntönä on, että erityissäännöksellä on etusija samaa kysymystä sääntelevään yleissäännökseen nähden. Sosiaalioikeudessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos yleis-hallinto-oikeuden säädöksen ja sosiaalioikeuden erityislainsäädöksen välillä on ristiriita, erityislainsäädännölle annetaan etusija. Kun kyse on sosiaalihuoltolain suhteesta erityisryhmien palveluja säänteleviin lakien aineellisiin säännöksiin, tulee myös erityisryhmien tarpeisiin vastata ensisijaisesti yleislainsäädännöllä. Jos yleislain säädökset ovat riittämättömiä/epätarkoituksenmukaisia, tulee soveltaa erityislakia. Sosiaalihuoltolain tarkoituksena on edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa sekä parantaa yhteistyötä sosiaalihuollon ja kunnan eri toimialojen sekä muiden toimijoiden välillä em. tavoitteiden toteuttamiseksi Seuraavassa on kuvattu lakiin sisältyvät keskeiset muutokset ja niiden huomioiminen ja toteutus Äänekosken perusturvan palveluissa.
Sosiaalihuollon toteuttamiseen liittyvät uudistukset: 1) Erityistä tukea tarvitsevat henkilöt Erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada sosiaali- ja terveyspalveluja. Syynä voi olla kognitiivinen tai psyykkinen vamma tai sairaus, päihteiden ongelmakäyttö, usean yhtäaikaisen tuen tarve tai muu vastaava syy. Lapsella avun tarve voi liittyä em. tekijöihin tai siihen, että kasvuolosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen vaarantaa hänen terveyttä ja kehitystä. Äänekosken perusturvan palveluissa sosiaalityön tulosalueella ja arjen tuen vastuualueella vain osa asiakkaista on erityistä tukea tarvitsevia. Heidän osaltaan palvelutarpeen arvioinnista ja asiakassuunnitelman laadinnasta vastaa sosiaalityöntekijä organisaation tehtäväjaon mukaisesti. 2) Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Kun sosiaalihuollon tarve on ilmeinen, laissa säädetään ne tahot, joilla on velvollisuus joko ohjata henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai henkilön suostuessa, ottaa itse yhteys sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen. Laki edellyttää myös, että kunnan asukkailla on saatavissa sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Äänekoskella arjen tuessa yhteydenotot tuen tarpeen arvioimiseksi tehdään palveluohjaajille. Sosiaalityön tulosalueella yhteydenotot ohjataan aikuis- ja perhesosiaalityön tiimin sosiaalityöntekijöille ja lapsiperheiden/lasten osalta lapsiperheiden palveluohjaajalle. Neuvontaa ja ohjausta sosiaalihuollon palveluista pyritään antamaan taholta, jonne asiakas on ensin yhteydessä. Periaate on, että sosiaalihuollon henkilöstöön kuuluva "ottaa kopin" asiakkaan asiassa ja vie sitä tarvittaessa eteenpäin. 3) Palvelutarpeen arviointi Kun sosiaalihuoltoon tulee tieto sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, kiireellisen avun tarve on arvioitava välittömästi. Lisäksi henkilöllä on oikeus saada palvelutarpeen arviointi. Arviointi tulee tehdä tarpeellisessa laajuudessa. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Erityisryhmien osalta määräajat säilyvät ennallaan. Yli 75 -vuotiaiden henkilöiden tai ylintä hoitotukea saavien palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 7 arkipäivänä yhteydenotosta. Erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta määräaika on niinikään 7 vrk tiedoksitulosta ja arvioinnin on valmistuttava viimeistään 3 kk aikana.
Palvelutarpeen arvioinnista vastaavalla henkilöllä on oltava tehtävän kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon koulutus. Erityistä tukea tarvitsevan henkilön palvelutarpeen arvioi sosiaalityöntekijä. Äänekosken sosiaalityössä on kiireellisen avun tarpeen ja sosiaalisten hätätilanteiden hoitamista varten ma -pe klo 8-16 virka-aikainen sosiaalipäivystys. Päivystävään sosiaalityöntekijään saa yhteyden hätäkeskuksen kautta. Lisäksi aikuis- ja perhesosiaalityöntekijöillä on kaikilla päivystysaika ilman ajanvarausta tapahtuvaa asiointia varten ma - pe klo 9.30-10.00. Virka- ajan ulkopuolella sosiaalipäivystys ostetaan Jyväskylän kaupungin sosiaalipäivystysyksiköltä. Arjen tuen palveluohjaajat ovat tavoitettavissa kaikkina arkipäivinä. Palvelutarpeen arvioinnista vastaavat palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät tehtäväjaon mukaisesti. 4) Läheisverkoston kartoittaminen Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tai asiakkuuden aikana, tulee tarvittaessa selvittää, miten asiakkaan omaiset tai muut läheiset henkilöt tukevat asiakasta. Omaisiin voidaan olla yhteydessä vain asiakkaan suostumuksella. Ilman asiakkaan suostumusta omaisia kuullaan vain, jos tietoa tarvitaan lapsen edun vuoksi tai tieto on välttämätön palvelutarpeen arvioimiseksi, kun asiakas ei pysty vastaamaan huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Kartoituksessa selvitetään tarvittaessa myös omaisten tuen tarve. Lastensuojelulakiin sisältyvät omat säädökset läheisverkoston kartoittamisesta. Äänekoskella läheisverkoston kartoittaminen on ollut useissa palveluissa työkäytäntönä jo aiemmin, kun asiakkaan kokonaistilannetta on selvitetty. Läheisverkoston huomioimista ja tuen tarpeen selvittämistä on tarpeen vahvistaa. Asia on ollut esillä tiimien työkokouksissa ja mm. lakiuudistuksen valtakunnallisissa koulutuksissa. 5) Omatyöntekijä Asiakkaalla on oikeus saada oma työntekijä koko sosiaalihuollon asiakkuuden ajaksi. Omatyöntekijä tulee nimetä viimeistään palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Omatyöntekijä voidaan jättää nimeämättä, jos asiakkuus on todennäköisesti hyvin lyhytaikainen tai asiakkaalla on muu tärkeä tukihenkilö. Omatyöntekijää ei myöskään nimetä, jos asiakkaalla on vanhuspalvelulain mukainen vastuutyöntekijä tai lastensuojelulain perusteella lasten asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Omatyöntekijällä on oltava
palvelukokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillinen kelpoisuus. Äänekoskella omatyöntekijäksi nimetään pääsääntöisesti henkilö, jonka kanssa asiakas olisi muutoinkin yhteydessä. Erityistä tukea tarvitsevilla asiakkailla omatyöntekijä on sosiaalityöntekijä. 6) Asioiden vireille tulo, päätöksenteko ja toimeenpano Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta, tai kun sosiaalihuollon työntekijä saa muutoin työtehtävissään tietää mahdollisesta sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa hakemuksesta tai kun muutoin tietoon tullutta asiaa ryhdytään käsittelemään tai henkilö saa sosiaalipalveluja. Kiireellinen asia on käsiteltävä viipymättä ja muutoin ilman aiheettomia viivytyksiä. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä asioissa niinikään viipymättä/ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään 3 kk aikana. Erityisistä syistä käsittelyaika voi olla pidempi. Käsittelyaikoja koskevia säädöksiä on jo ennen uuden sosiaalihuoltolain voimaan tuloa ollut mm. vanhustenhuollossa,vammaishuollossa, lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. THL toteuttaa säännöllistä valtakunnallista seurantaa, joiden tietojen perusteella Avi ja Valvira ovat suorittaneet valvontaa. 7) Nuorisopalvelutakuu Nuorisopalvelutakuu on suunnattu alle 25 -vuotiaille nuorille ja siihen sisältyy moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, omatyöntekijä ja kohdennettu sosiaalinen kuntoutus sekä muut tarvittavat palvelut yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Äänekoskella sosiaalityön tulosalueella 18-24 vuotiaille on nimetty oma sosiaalityöntekijä, joka hoitaa myös nuorten jälkihuoltoa. Perhetyön yksikössä yhden työntekijän työpanos kohdennetaan nuorten lähiohjaukseen ja lastensuojelun jälkihuoltoon. Asiakaskohtaista verkostotyötä tehdään laajasti eri toimijoiden kanssa ja perusturva osallistuu nuorisolain mukaiseen nuorisoverkosto -työryhmän toimintaan. Sosiaalisen kuntoutuksen sisältöä ja toteutusta tulee kehittää. Nuorten sosiaalityöntekijän työajasta joudutaan vielä vuosina 2015-2016 kohdentamaan iso osa toimeentulotukityöhön, mikä rajoittaa tehtävän tarkoituksenmukaista sisältöä ja sen kehittämistä. Työelämään kuntoutumisen palveluissa on monia nuorten tukeen suunnattuja palveluja.
Sosiaalipalveluja koskevia muutoksia Sosiaalihuoltolaki määrittelee ne tuen tarpeet, joissa on järjestettävä sosiaalipalveluja.sosiaalipalveluja järjestetään tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen. Näitä toimia ovat itsestään huolehtiminen, kotona suoriutuminen, liikkuminen, koulutus, työ, kommunikointi, sosiaaliset vuorovaikutussuhteet, yhteisöllisyys, oppiminen ja tiedon soveltaminen. Tarvetta vastaavan tuen tulee perustua henkilön omien kykyjen ja voimavarojen tunnistamiseen ja mahdollistaa henkilön mahdollisimman itsenäinen ja omaehtoinen toiminta. Uudessa laissa määritellään keskeisiä jo kunnissa käytössä olevia sosiaalipalveluja. Ehkäisevien perhepalvelujen osuus kasvaa. Suurin osa sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista on ns. määrärahasidonnaisia palveluja, joiden myöntämisessä kunta voi käyttää harkintaa. Sosiaalipalvelujen eri toimintamuodot on kuvattu oheismateriaalina olevassa kaaviossa. Sosiaalihuoltolain 13 :n mukaan lapsella ja hänen perheellään on oikeus saada viipymättä lapsen terveyden ja kehityksen kannalta välttämättömät sosiaalipalvelut. Palveluja on järjestettävä tarvittavassa laajuudessa ja tarvittavina vuorokauden aikoina. Laissa on säädetty palvelukohtainen oikeus lapsiperheiden kotipalveluun (19 ), lapsen ja hänen vanhempansa välisten tapaamisten valvontaan (27 ) sekä päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut raskaana olevalle henkilölle (24 ). Äänekoskella uuden sosiaalihuoltolain mukaisia sosiaalipalveluja on järjestetty valtaosin jo aiemman lainsäädännön perusteella. Lapsiperheiden kotipalvelua tilapäiseen avun tarpeeseen on järjestetty kasvun ja opetuksen toimialalla ja tapaamispalvelua on toteutettu osana perhetyön yksikön toimintaa. 1.4.2015 alkaen perhetyötä on järjestetty perhetyön yksikössä sekä sosiaalihuoltolain perusteella perhetyönä että lastensuojelulain perusteella tehostettuna perhetyönä. Kasvun ja opetuksen toimialialan budjettiesitys vuodelle 2016 sisältää esityksen neuvolan perhetyöntekijän vakanssista. Arjen tuen kotipalvelua kohdennetaan tarvittaessa myös lapsiperheille (esim. pitkäkestoiset ja hoidolliset tarpeet) ja työnjakoa lapsiperheiden kotipalvelun kanssa on linjattu. Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuus edellyttää kehittämistyötä ja tehtävärakenteen tarkistamista. Sosiaalisen kuntoutuksen laajempi huomioiminen osana sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta voidaan toteuttaa perustoimeentulotuen Kelalle siirron jälkeen. Arjen tuessa kuntouttavan työotteen periaatteet huomioidaan kaikissa palveluissa ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen on kokonaisuus, jota
toteutetaan yhteistyössä eri vastuu- ja tulosalueiden ja terveydenhuollon kanssa. Muutokset lastensuojeluun Uuden sosiaalihuoltolain voimaantulo on tuonut/tuo myös muutoksia lastensuojeluun. Lasta koskeva ilmoitusvelvollisuus laajenee koskemaan myös tullia, rajavartiolaitosta sekä ulosottoviranomaisia. Tahoilla, joilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus on velvollisuus ilmoittaa poliisille epäilystä lapsen joutumisesta henkeen tai terveyteen kohdistuneen rikoksen uhriksi. Säännös koskee rikoksia, joista enimmäisrangaistus on 2 vuotta. Laissa säädetään kiireellisestä avohuollon tukitoimesta vaihtoehtona kiireelliselle sijoitukselle.ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle on arvioitava olisiko lapsen edun mukaista sijoittaa hänet yhdessä vanhemman kanssa (perhekuntoutukseen). Kiireellisen sijoituksen ehtojen tiukkenemista koskeva tulee voimaan 1.1.2016. Muutos aiempaan on myös se, että lastensuojelu asiakkuus ei ala selvitysvaiheessa. Uuden lain tavoitteena on siirtää painopistettä ehkäisevään työhön ja peruspalveluihin ja siten vähentää asiakasmäärää lastensuojelussa. Ministeriön mukaan lastensuojelutyötä voidaan tehdä lainmukaisesti, jos asiakkaita on 30-40 yhtä työntekijää kohden. Lakiuudistus edellyttää, että ennen lainmuutosta olleiden lastensuojelun asiakkaiden asiakkuuden perusteet tarkistetaan. Äänekosken lastensuojelussa asiakkuuksia on käyty läpi ja siirtoja sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin on tehty. Prosessi on vielä kesken. Lapsen asioista vastaavaa työntekijä on pyritty säilyttämään samana. Kiireellisiä sijoituksia on arvioitu vuoden 2016 alusta voimaan tulevien kriteerien mukaisesti. Lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen suuria ja tällä hetkellä ministeriön mukaiset suositukset asiakasmäärästä/sosiaalityöntekijä ylittyvät. THL:n lastensuojelun määräaikojen seurannassa 1.4. - 30.9.2015 kaikki ilmoitukset ja palvelutarpeen arvioinnit voitiin toteuttaa lakisääteisissä määräajoissa. Valvonta ja muutoksenhaku Uuden sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon toimintayksiköiden tai muun toimintakokonaisuuden tulee laatia omavalvontasuunnitelma sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi.
Perusturvajohtajan ehdotus: Sosiaalihuollon päätöksistä tehtävä oikaisuvaatimusaika on pidentynyt 30 vuorokauteen (aiemmin 14 vrk). Oikeus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätöksiin laajenee kaikkiin sosiaalipalveluihin. Muutokset eivät kuitenkaan koske asiakasmaksulainsäädäntöä eikä niillä kavenneta voimassa olevaan erityislainsäädäntöön sisältyviä oikeuksia. Arjen tuen vastuualueella toimintayksiköiden omavalvontasuunnitelmat on laadittu. Sosiaalitoimistojen ja perhetyön yksikön omavalvontasuunnitelmat ovat työn alla ja valmistuvat joulukuussa. Uuteen sosiaalihuoltolakiin keskeisesti liittyvät muutokset merkitään tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin. - - - - -