APUA SINUN AVULLASI Vuosikertomus 2010 Suomen Punainen Risti 13.5.2011 1
Kannen kuvaaja: Eero Pykäläinen Kuvassa: Kati Partanen Haitissa 13.5.2010 2
Sisältö JOHDANTO...5 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 2010...7 Tehokasta toimijaa tarvitaan myös tulevaisuudessa...7 Laitokset...8 Kehitystoiminta...8 Riskienhallinta...10 Talous...11 SOSIAALISEN TUEN TARVE NÄKYI KOTIMAAN TOIMINNASSA...12 Kiinnostus ystävätoimintaa kohtaan kasvoi...12 Omaishoitajien tueksi lähes sata uutta vapaaehtoista...12 Henkisen tuen ja ensihuollon ryhmiä tarvittiin tulipaloissa...13 Tsunamiapu...13 Hiv/aids-neuvontaa ja päihdetyötä...15 Terveyspisteiden ja kuntien yhteistyö vahvistui...15 Järjestö työllisti yli tuhat...15 ASENNETYÖN MERKITYS KASVOI PAKOLAISTYÖSSÄ...16 Lisää vapaaehtoisia maahanmuuttajien tueksi...16 Henkilötiedusteluja paljon...16 Järjestö vetosi maahanmuuttoministeriin...16 UUDET ELVYTYSOHJEET JULKAISTIIN JOULUKUUSSA...17 Turvallisuutta tieliikenteeseen...17 LUONNONKATASTROFIT TYÖLLISTIVÄT...18 Avustuskohteet...18 Aasia...18 Afrikka...20 Amerikat...20 Noin 200 000 sai vaateapua...21 OSASTOILLE KUMMEJA KOKO MAASSA...22 Osastojen verkkosivujen uudistus käyntiin...22 Kummeja ja koulutusta...22 Kohti yleiskokousta...22 NUORILLE OMA YSTÄVÄVÄLITYS...23 Reddie Kids kerhot vakiinnuttivat paikkansa...23 Nuorisopromojen koulutus ja nuorten lehti uudistuivat...23 Nuorille oma ystävävälitys...24 KANSALAISTEN ALOITTEELLISUUS HERÄTTI HUOMIOTA MEDIASSA...25 Yksinäiselle mummolle satoja kavereita Facebookissa...25 SODASSAKIN ON SÄÄNNÖT...26 3
LAHJOITTAJAT AUTTOIVAT LUONNONKATASTROFIEN UHREJA... 27 Operaatio Nälkäpäivä... 27 Feissarit ilmestyivät katukuvaan... 27 Ylen hyvän Nenäpäivä... 28 Hyvä Joulumieli -keräys... 28 Kotimaan lahjoitukset... 28 Päivätyökeräysten määrä kasvoi... 28 Pyöristä Punaiselle Ristille -kampanja... 28 Yritykset aktiivisina kampanjoissa... 29 Yritysten henkilökuntaa vapaaehtoisiksi... 29 Pallo liikkeelle -kampanja... 29 NUORTEN TURVATALOT: LISÄÄ ASIAKKAITA... 30 KONTTI-KIERRÄTYSTAVARATALOT... 31 VERIPALVELU: EI VAKAVIA VERIPULATILANTEITA... 32 TULOSLASKELMA... 34 TASE... 35 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 31.12.2010... 36 TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET... 45 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 45 TILINTARKASTUSKERTOMUS... 46 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 47 SUOMEN PUNAINEN RISTI... 48 4
Johdanto Kulunut vuosi 2010 on ollut poikkeuksellisen työntäyteinen vuosi Suomen Punaiselle Ristille. Tämä vuosikertomus kertoo varsin yksityiskohtaisesti kuluneesta avustamisentäyteisestä vuodesta, mutta tarkastelee myös avustustoimintaa keskeisesti tukevaa toimintaa. Kirjanpitolain mukainen hallituksen toimintakertomus tilikaudesta 2010 on sijoitettu tämän vuosikertomuksen alkuun. Tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot löytyvät asiakirjan lopusta. Suomessa tapahtunut kehitys sekä merkittävät kansainväliset luonnonkatastrofit heijastuvat keskeisesti Punaisen Ristin työhön. Järjestön vapaaehtoiset ja työntekijät kohtaavat päivittäin niitä ongelmia, joita viimeaikainen epävakaa talouskehitys ja laajemmin arvomaailmassa tapahtuneet muutokset heijastavat ihmisten elämään. Suomalaisten arvomaailmassa näyttää tapahtuneen muutos, josta on syytä olla huolissaan. Suvaitsemattomuus kanssaihmisiä kohtaan on lisääntynyt. Se kohdistuu erityisesti maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin. Sen lisäksi on myös lisääntyvästi tapauksia, joissa ruotsia äidinkielenään puhuvat ovat joutuneet kielteisten hyökkäysten kohteeksi. Punainen Risti katsookin, että asennetyön merkitys tulee jatkossa entistä tärkeämmäksi. Negatiivisten asenteiden korostumisen vastapainona Punaisen Ristin ystävätoiminta on saanut runsaasti uusia toimijoita. Pitkäjänteinen kampanjointi asian puolesta tuottaa siis tulosta. Syvä huoli luonnonkatastrofien ja konfliktien uhrien selviytymisestä näkyi Haitin maanjäristyksen avustustoiminnassa. Maanjäristyksen uhrien auttamiseksi järjestetty keräys tuotti lähes viisi miljoonaa euroa ja syksyllä 30. kerran järjestetty Nälkäpäivä-keräys ennätykselliset 2,6 miljoonaa euroa. Myös vuoden 2010 lopussa alkanut ja koko alkuvuoden jatkunut pohjoisen Afrikan maiden kansannousu ja maaliskuussa tapahtunut suuri Japanin maanjäristys ja sitä seurannut tsunami järkyttivät suomalaisia ja näkyivät avustustyössä ja keräystoiminnassa. Kulunut vuosi onkin ollut yksi Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen toiminnan työntäyteisimmistä vuosista. Ulkoministeriön, ECHO:n ja oman katastrofirahaston varojen turvin Punainen Risti on lähettänyt ennätysmäärän avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofialueille. Suomen Punaisen Ristin laitosten toiminta kehittyi viime vuonna myönteisesti. Veripalvelu pystyi konsulttihankintoihin liittyneestä poliisitutkinnasta ja kielteisestä julkisuudesta huolimatta toimittamaan sairaaloille niiden tarvitsemat verivalmisteet ja palvelut normaalisti aiempien vuosien tapaan. Konttikierrätystavaratalojen myynti- ja asiakasmäärät kasvoivat ja Nuorten turvatalot aloittivat uuden, nuoria palvelevan toiminnan internetissä. Suomen Punainen Risti on valmistautumassa kesäkuussa 2011 Lahdessa järjestettävään yleiskokoukseen. Niin järjestön hallitus kuin koko järjestökenttäkin on kuluneen vuoden valmistellut tulevien vuosien toimintalinjauksia. Lahdessa valittava suunta on järjestön tulevaisuuden kannalta poikkeuksellisen keskeinen, koska yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset heijastuvat suoraan myös Punaiseen Ristiin. 5
6
Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2010 Tehokasta toimijaa tarvitaan myös tulevaisuudessa Suomen Punaisen Ristin asema merkittävänä ja nopeana humanitaarisen avun antajana korostui vuonna 2010. Avustustyöntekijöiden toiminta etenkin Haitin maanjäristyksen uhrien auttamisessa mutta myös Chilessä, Pakistanissa, Zimbabwessa ja eteläisessä Afrikassa nosti jälleen kerran Suomen Punaisen Ristin yhdeksi nopeimmista ja myös suurimmista avun antajista kansainvälisen Punaisen Ristin liikkeenkin piirissä. Tuloksellisen auttamistoiminnan mahdollisti paitsi Suomen ulkoministeriön merkittävä tuki myös Punaisen Ristin oman keräys- ja tukijatoiminnan tehokkuus. Punaisen Ristin auttamistyö ja vapaaehtoisverkoston voima näkyivät myös kotimaan toiminnassa. Ystävätoiminta sai satoja uusia vapaaehtoisia, katastrofirahaston keräyksiin osallistui aiempaa enemmän vapaaehtoisia ja keräykset tuottivat rahamääräisestikin edellisvuotta enemmän. Punainen Risti auttoi tulipalojen uhreja, osallistui kadonneiden etsintään ja pystyi aiempaa tehokkaammin kanavoimaan vapaaehtoisia myös muuhun toimintaan. Suomen Punaisen Ristin tuloksellinen auttamistyö ei onnistu ilman ihmisiä ja taloudellisia resursseja. Tätä puolta järjestön hallitus pyrki kuluneena vuonna vahvistamaan myös pitkäjänteisesti tulevaisuutta ajatellen niin, että järjestö voisi tulevaisuudessa entistä tehokkaammin keskittyä ydintehtäviensä hoitamiseen. Hallitus tekikin päätökset varainhoidon ja järjestön lisäeläkesäännön uudelleenjärjestämisestä. Punainen Risti luopui omasta työehtosopimuksesta ja liittyi toimialalla käytössä oleviin sopimuksiin. Järjestön toiminnan ohjaaminen ja valvonta uudistettiin perustamalla tarkastusvaliokunta ja käynnistämällä sisäisen tarkastuksen uudelleenjärjestely. Pari vuotta sitten alkaneen kansainvälisen talouslaman vaikutukset heijastuivat edelleen järjestön talouteen, mutta toimintaympäristössä tapahtui muitakin merkittäviä muutoksia. Yhteiskunnallinen asenneilmasto on usean vuoden ajan kiristynyt. Kielteinen asennoituminen maahanmuuttajiin, pakolaisiin ja syrjäytyneihin on eurooppalainen ilmiö. Sosiaalisen median uudet, helposti käytettävät kanavat ja huomiohakuisen median kärjekkäät ja provosoivat keskustelupalstat ovat mahdollistaneet loukkaavien, jopa rasististen mielipiteiden esilletuomisen. Perinteisen median tiedonvälityksen pinnallistuminen on myös tuonut keskusteluun monia asioita ja epäkohtiakin, jotka eivät ole olleet oikeassa suhteessa käsitellyn asian merkitykseen. Monia yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ei ole pystytty raportoimaan ymmärrettävällä tavalla. Suurin osa suomalaisista elää taloudellisesti vakaata elämää. Silti Suomi on kahden viime vuosikymmenen aikana huolestuttavasti jakaantunut niihin, jotka pärjäävät ja niihin, joilla ei mene kovin hyvin. Syrjäytyminen ei enää merkitse vain järjestelmän ulkopuolelle joutumista. Moni ihminen on henkisesti syrjäytynyt. Punainen Risti onkin joutunut pohtimaan kotimaan työssään sitä, miten järjestö pystyy auttamaan ja tukemaan yksinäisiä, masentuneita, uupuneita tai omanarvontunteen kadottaneita. Punainen Risti on pyrkinyt vastaamaan tähän vahvistamalla vapaaehtoistyön toimintamahdollisuuksia sekä rohkaisemalla ihmisiä lähtemään mukaan mm. ystävätoimintaan. Vapaaehtoistoiminta onkin selvästi nousussa, vaikka toiminnan muodot eivät välttämättä noudata aiempien vuosikymmenien kaavaa. Hallitus hyväksyi uudet linjaukset ensiaputoimintaa, Nuorten turvataloissa tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa ja vaikuttamistyötä varten. Avustustoiminnan ennätysvuosi Vuosi 2010 oli avustustoiminnan ennätysvuosi. Heti vuoden alussa käynnistynyt Haitin maanjäristyksen uhrien avustusoperaatio rikkoi monia SPR:n avustustoiminnan ennätyksiä. Hätä sai Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja tukijat liikkeelle. Haiti-keräys tuotti lähes viisi miljoonaa euroa. Haitiin lähetettiin enemmän avustustyöntekijöitä kuin mihinkään aiempaan avustusoperaatioon. Myös avustusmateriaalipuolella tehtiin ennätyksiä mm. lentokuljetuksissa. Kansainvälistä avustustyötä tukeva Operaatio Nälkäpäivä saavutti 30-vuotisjuhlansa kunniaksi ennätystuloksen 2,6 miljoonaa euroa. Kerääjiä oli myös selvästi aiempaa enemmän. Kotimaan valmius- ja avustustoiminnan suurharjoitus Myrskytuuli kokosi Turun seudulle yli 500 vapaaehtoista ja ison joukon viranomaisia. 7
Veripalvelulle uusi johtaja Veripalvelu nousi syyskuussa otsikoihin epäselvien konsulttihankintojen vuoksi. Veripalvelun johtajaa epäillään ilman kilpailutusta ja ilman kirjallisia sopimuksia tehdyistä konsulttihankinnoista. Asiasta syntyi merkittävä kielteinen valtakunnallinen julkisuus. Selvittääkseen asiaa hallitus perusti hallituksen valvontavelvollisuuden täyttämistä avustavan tarkastusvaliokunnan, jonka ensimmäiseksi tehtäväksi hallitus asetti Veripalvelun epäselvyyksien selvittämisen. Tarkastusvaliokunta käynnisti Veripalvelun erityistarkastuksen, joka alkoi vain viikko asian julkisuuteen tulon jälkeen. Myös poliisi käynnisti oman rikostutkintansa. Selvityksen jälkeen SPR:n hallitus päätti Veripalvelun johtajan työsuhteen. Tilanteen rauhoittamiseksi osaltaan Veripalvelun hallitus jätti paikkansa. Hallitus nimitti marraskuussa Veripalvelulle uuden hallituksen. Samalla tarkennettiin Veripalvelun hallituksen roolia ja tehtäviä. Veripalvelun uuden johtajan rekrytointi alkoi loppuvuodesta. Uudeksi johtajaksi nimitettiin maaliskuussa 2011 toimitusjohtaja, lääketieteen ja kirurgian tohtori Martti Syrjälä Helsingistä. Laitokset Veripalvelu sai uusia luovuttajia Veripalvelu huolehtii koko Suomen verivalmistehuollosta. Se järjestää verenluovutukset ja tuottaa keräämästään verestä potilaiden hoidossa tarvittavat verivalmisteet. Veripalvelu tarjoaa sairaaloille myös kudos- ja laboratoriopalveluja sekä välittää lääkkeitä. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu tutkimus- ja tuotekehitystoiminta. Verta kerättiin sairaaloiden tarpeen mukaisesti volyymien ollessa lähes edellisen vuoden tasolla. Vuonna 2010 kokoveren luovutuksia oli 265 592 (267 417 vuonna 2009). Verenluovuttajista oli yli 12 prosenttia ensikertalaisia. Verenluovuttajia aktivoitiin mm. sosiaalisessa mediassa. Facebook-sivustosta on muodostunut erittäin suosittu kanava. Asiakastyytyväisyyden taso on pysynyt aikaisemmalla korkealla tasolla. Toukokuussa 2010 avattiin Sanomataloon uusi Helsingin keskustan veripalvelutoimisto. Veripalvelu julkaisee erillisen Veripalvelun vuosi -julkaisun toiminnastaan. Kontti kasvatti myyntiään Valtakunnallinen kierrätystavarataloketju Kontti tarjosi tuetun työllistämisen eri muotoihin perustuvia työpaikkoja 901 henkilölle. Lisäksi toiminnassa oli mukana muutamia kymmeniä työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Työllistämisprojekteja toteutettiin yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Kontin tarjoama myynnin ammattitutkintoon valmistava koulutus laajeni neljälle uudelle paikkakunnalle. Kontit vastaanottivat lahjoituksina vaatteita, astioita, huonekaluja ja muuta käytettyä tavaraa. Vaatteita Kontit keräsivät 115 000 kiloa. Kontit tuottivat varoja vapaaehtoistoimintaan Punaisen Ristin piireissä yhteensä 836 791 euroa. Katastrofirahastoon tilitettiin 418 396 euroa. Lahjoitustavaroiden myynti kasvoi 7,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lisää vapaaehtoistoimintaa Nuorten turvataloihin Turvatalojen tarkoituksena on avun ja tuen antaminen kriisissä oleville nuorille sekä tarvittaessa heidän perheilleen. Turvatalotoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, jonka keskeisenä tavoitteena on vähentää viimekädessä huostaanottoja. Nuoret sekä heidän perheensä hakeutuvat vapaaehtoisesti toimintaan. Toiminta perustuu vapaaehtoisten ja alan ammattilaisten väliseen yhteistyöhön. SPR ylläpitää Suomessa viittä Nuorten turvataloa Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Turussa. Turvatalojen uusi toimintastrategia hyväksyttiin SPR:n hallituksessa tammikuussa 2010. Sen myötä sekä visio että perustehtävä määriteltiin uudestaan. Keskeinen tavoite on tukea vapaaehtoistoiminnan kehittämistä. Tavoitteena on rekrytoida ja kouluttaa enemmän vapaaehtoisia ja lisätä näin nuorille annettavan avun ja tuen määrää. Tavoitteena on myös monipuolistaa vapaaehtoistyön muotoja ja vapaaehtoisten rooleja toiminnassa. Kehitystoiminta Uudet vapaaehtoiset edellyttävät muutoksia järjestön toimintatavoissa Punaisen Ristin internet -sivuston uudistustyö on käynnistetty hallituksen hyväksymän talousarvion pohjalta. Tavoitteena on paitsi uudistaa vanhentunut tekninen ratkaisu myös uudistaa sivuston sisältö vastaamaan paremmin toiminnan tarpeita. Keskustoimiston toimintaa on organisoitu uudelleen perustamalla johtotiimiin uusi järjestöjohtajan tehtävä. Myös keskustoimiston ja osastojen toimintaa tukevien piiritoimistojen yhteistyötä on kehitetty selkiinnyttämällä pääsihteerin johdolla toimivan -toiminnanjohtajista ja keskustoimiston johtotiimistä koostuvan laajennetun johtoryhmän toimintaa. Viime vuoden alussa käynnistyneet vuoden 2011 yleiskokouksen valmistelut tiivistyvät kevään aikana. Yleiskokouksen käsittelyyn menevä toimintalinjausluonnos vuosille 2011-2014 palaa kommentointikierrokselta osastojen ja piirien järjestökäsittelystä. 8
Hallitus valmistelee kevään aikana kaikki yleiskokouksen käsiteltäviksi menevät toimintaan ja talouteen liittyvät linjaukset. Järjestömme toiminta kokee seuraavan vuosikymmenen aikana suuria muutoksia, suurempia kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Aktiiviset toimijat ja jäsenet ikääntyvät ja jäävät pois toiminnasta. Ihmisten ajankäyttö ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Tulevaisuudessa myös kilpailu vapaaehtoistoimijoista lisääntyy. Veripalvelu odottaa lähivuosina verivalmisteiden kysynnän pysyvän entisellä tasolla ja verivalmisteiden tuotantomallin uudistuksia jatketaan hyväksytyn strategian mukaisesti. Valmistelut laboratoriotoimintojen yö- ja viikonloppuajan toiminnan aloittamiseksi on jo käynnistetty. Verivalmisteiden tuotantovalmius paranee, lyhytkestoisten verihiutalevalmisteiden valmistus nopeutuu ja sairaaloiden tarvitsemat viikonloppupalvelut paranevat. Tutkimuspuolella merkittävä panostus on Kivihakaan rakennettu uusi solutuotantokeskus. Se tarjoaa jatkossa kliinisille tutkimusryhmille alustan uusien soluhoitomuotojen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Myös kantasolujen pintarakenteiden erityisominaisuuksiin liittyvän patenttiportfolion kaupallistamisen odotetaan etenevän ensimmäisiin sopimuksiin vuonna 2011. Patenttiportfolio on kehitetty yhteistyökumppanin kanssa. Tilikauden päättymisen jälkeen hallitus on hyväksynyt Kontti-ketjun laajennuksen investoinnin vuosille 2011-2014. Ketjua laajennetaan uusille paikkakunnille. Kontin suurimpia haasteita on riittävä työvoiman saanti, jonka voidaan odottaa vaikeutuvan talouden kasvaessa. Uuden toimintastrategian mukaisesti Nuorten turvatalot suuntaavat toimintansa selkeämmin ehkäisevään työhön. Nykyisten työmuotojen rinnalle tuodaan mm. sosiaalisessa mediassa ja ryhmissä tapahtuvaa toimintaa, joita voidaan toteuttaa myös turvatalopaikkakuntien ulkopuolella. Yhteistyötä piirien, osastojen sekä nuoriso- ja valmiustoiminnan kanssa kehitetään. Vapaaehtoisten rooli kasvaa. He toimivat tukihenkilöinä ja ystävinä nuorille sekä osallistuvat ryhmätoimintaan. Punainen Risti etsii aktiivisesti uusia toimintamalleja ja innovaatioita Suomen Punaisen Ristin järjestötoiminnan kehitys tukee strategisesti tärkeiden tavoitteiden toteuttamista noudattaen Punaisen Ristin arvoja ja periaatteita. Kehittämisen tavoitteena on tukea aktiivista vapaaehtoisuutta ja vapaaehtoistoimintaa sekä mahdollistaa mahdollisimman tehokas toimihenkilöorganisaation työskentely. Moniportainen hallinnollinen rakenteemme ja pienet yksiköt luovat paljon päällekkäistä hallintoa ja johtamista. Toisaalta ne hidastavat päätösten toimeenpanoa ja tuottavat kustannuksia mm. hajautetuissa hankinnoissa ja rinnakkaisissa kehittämisprosesseissa. Monet kehitystoiminnan kysymykset kytkeytyvätkin näihin asioihin. Järjestössämme käynnistettiin tilikaudella useita pääprosessien toiminnan kehittämishankkeita. Pääprosessimme ovat johtaminen, ydintoiminnot ja tukitoiminnot. Johtamisessa kehitämme toiminnan, viestinnän ja talouden suunnittelua sekä riskienhallintaa. Lisäksi aloitimme johtamisjärjestelmän systemaattisen ja pitkäaikaisen kehittämisen. Vapaaehtoistoimintaa kehitetään mm. tietojärjestelmiä (vapaaehtoisverkko), koulutusta ja kummitoimintaa kehittämällä. Osastot ovat antaneet positiivista palautetta. Osastokyselyssä osastot kiittelivät vapaaehtoisten toiminnanohjausta, tukea ja koulutusta. Osastojen kehittämisessä painotuksina ovat olleet lähituki sekä kustannustehokkaat ja laadukkaat verkko- ja palvelutekniikat. Muina kehittämisen asioina ovat ensiapukoulutus ja valmiustoiminta sekä yhdenvertaisuusaiheet. Tukitoiminnoissa kehitämme yhtenäisiä palveluita ja toimintamalleja siten, että ne soveltuvat jatkossa myös piirien tarpeisiin. Vuoden aikana valmisteltiin osastoille tarkoitettu taloushallinnon ohjeistus. Pitkällä aikavälillä pyrimme laajentamaan myös palveluita osastoille, esimerkiksi osastojen taloushallintoon. Vuoden aikana on keskustoimistossa otettu käyttöön matkalaskujen täysin sähköinen kierrätys ja aloitettu myynti- ja ostolaskujen sähköistys. Muita merkittäviä hallituksen käynnistämiä hankkeita olivat lisäeläkesääntöön liittyvä eläkesäännön uudistaminen ja sijoitustoiminnan toimintamallin uudistaminen. Hallitus käynnisti selvityksen siitä, kuinka lisäeläkesäännön piiriin kuuluvat haluaisivat kehittää lisäeläkesäännön mukaista eläketurvaa ja sen toteutustapaa. Selvitys laadittiin yhdessä etuudensaajista muodostetun työryhmän kanssa, joka teki yksimielisen esityksen uudeksi lisäeläkesäännöksi ja esitti lisäeläkesäännön vakuuttamista. Hallitus on hyväksynyt työryhmän esityksen ja esittää valtuustolle lisäeläkesäännön muuttamista ja vakuuttamista työryhmän ehdottamalla tavalla. Valtuusto käsittelee hallituksen esitystä toukokuussa. Varainhoidon täyden valtakirjan toimintamalli perustuu sijoitustoiminnan asiantuntemuksen varmistamiseen tuotto-riski -suhteen optimoimiseksi hallituksen hyväksymän sijoitustoiminnan linjauksen puitteissa. Systemaattisen varainhoitajien kilpailutusprosessin kautta hallitus valitsi järjestölle päävarainhoitajan ja kolme muuta varainhoitajaa. Hallituksen nimittämä sijoitustoimikunta ohjaa ja valvoo varainhoitajien toimintaa sekä kehittää järjestön varainhoitokäytäntöjä yhdessä varainhoitajien kanssa. 9
Riskienhallinta Riskienhallinta tuodaan osaksi toiminnan suunnittelua ja seurantaa Hallitus käynnisti riskienhallinnan tuomisen osaksi järjestön johtamista käynnistämällä järjestön historian ensimmäisen ja samalla kattavan toiminnallisten riskien kartoituksen. Keskushallinto, piirit ja laitokset laativat riskianalyysinsa. Samalla ne pohtivat, miten riskejä voitaisiin huomioida toiminnan johtamisessa. Vuonna 2011 päivitetään riskiarviot ja kiinnitetään erityistä huomiota niihin toimenpiteisiin, joilla riskien toteutuminen voidaan ehkäistä tai niiden vaikutusta pienentää. Järjestön toiminnan keskeisinä riskeinä ovat myös talouteen liittyvät riskit. Tämän johdosta hallitus käynnisti tarkastustoiminnan kehittämisen. Se sisälsi tarkastusvaliokunnan perustamisen, esityksen tilintarkastuskäytännön yhtenäistämiseksi sekä sisäisen tarkastuksen roolin ja tehtävien määrittelyn tarkastusalan normiston pohjalta. Kartoituksen pohjalta järjestön merkittävin riski on maineriski sekä vapaaehtoisten ja jäsenten määrän riittävyys. 90000 Kulut 2008-2010 80000 78699 75784 70000 68009 60000 50000 Euroa (1 000) 40000 30000 20000 32735 40184 40853 24778 17956 20358 10000 0 3711 3830 2344 3329 2230 2428 Veripalvelu Järjestö ulkomaa Järjestö kotimaa Kontti-ketju Turvatalot 2008 2009 2010 90 000 Tuotot 2008-2010 80 000 70 000 78 270 75 315 67 062 60 000 50 000 Euroa (1 000) 40 000 30 000 20 000 10 000 0 22 695 21 045 15 176 16 624 6 817 9 131 11 833 8 590 8 568 8 224 6 708 8 162 2 217 6 000 3 647 2 904 3 025 3 173 4 165 3 384 3 163 3 083 2 9642 668 2 999 1 639 2 620 Veripalvelu VP UM:n UM:n avust. Sijoitukset Sijoitukset Katastrofi- Kat.rahasto Muut Muut tuotot tuotot Muut Muut avust. RAY:n RAY:n avust. Tuotemarkk. Tuote- Korv. Korvaukset valt. ja Jäs.maksut, Jäsenmaksut, avustukset rahasto avustukset avustukset markkinointi valtiolta kunn. ja muut lahj. lahjoitukset kunnilta 2008 2009 2010 10
Talous Keskushallinnon työntekijät Keskushallinnon merkittävä ylijäämä syntyi kertaluonteisista omaisuuden myynneistä. Tulevina vuosina järjestötoiminnan kustannustehokkuuden lisääminen ja tulorahoituksen kehittäminen korostuvat. Suomen Punaisen Ristin talouden kannalta sijoitustoiminta, rahoittajien avustuspäätökset, oman varainhankinnan kehittyminen ja yleinen kustannuskehitys vaikuttavat olennaisesti taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Vuoden 2011 alkupuoliskolla eri tutkimuslaitokset ovat julkaisseet aikaisempaa positiivisempia ennusteita taloudellisen tilanteen kehityksestä, vaikkakin talouskasvu on vielä suhteellisen epävarmalla pohjalla. Työllisyystilanne on jonkin verran odotettua parempi, mutta viime aikoina inflaatiokehitys on kiihtynyt. Jotta voimme parantaa taloudellisia toimintaedellytyksiämme, meidän täytyy satsata kolmeen asiaan. Tulorahoitusta pitää kehittää pitkäjänteisesti. Kustannusrakennetta pitää arvioida kriittisesti. Kustannustehokkuutta edistäviä toimintatapoja on edistettävä. Järjestön keskushallinnon tilikauden kirjanpidollinen tulos oli 7,7 miljoonaa euroa. Keskeisinä syinä erittäin ylijäämäiseen tilikauden tulokseen olivat omaisuuden kertaluonteiset luovutusvoitot. SPR myi loput osakkeensa Esperi Care Oy:stä, josta tuloutui 2,7 miljoonan euron kertaluonteinen luovutusvoitto. Tämän lisäksi järjestön sijoitusomaisuuden hoitomallin muutoksen yhteydessä realisoitiin osakesidonnaisiin sijoituksiin sisältyneet arvostuserot, joista syntyi yhteensä 5,3 míljoonan euron kertaluonteinen nettomääräinen luovutusvoitto. Ilman kertaluonteisia eriä keskustoimiston tilikauden tulos on selvästi alijäämäinen. Tämän rakenteellisen alijäämän tasapainottamiseen hallitus on laatinut erillisen talouden tasapainottamisohjelman, joka ulottuu seuraavan yleiskokouskauden loppuun saakka. Kokonaisuutena keskushallinnon taloudellinen asema on vakaa. Henkilöä Tuhatta euroa 2010 2009 2008 Keskustoimisto 172 174 175 Veripalvelu 603 610 551 Kontit 31 31 32 Nuorten turvatalo 44 48 40 Keskustoimisto yhteensä 850 863 798 Palkat ja palkkiot Keskushallinnossa maksetut palkat ja palkkiot 2010 2009 2008 35 001 534 33 053 741 30 855 360 Sivukulut 11 496 371 11 122 742 11 249 357 Huom. Sivukulut sisältävät Suomen Punaisen Ristin lisäeläkesäännöstä johtuvat kustannukset. Palkat ja palkkiot sisältävät myös avustustyöntekijäkustannukset. Avustustyöntekijäsopimuksia oli 291 kpl vuonna 2010, 200 kpl vuonna 2009 ja 154 kpl vuonna 2008. Järjestömme toiminta ei ole erityisesti ympäristöä rasittavaa Kiinnitämme huomiota ympäristöasioihin. Ympäristörasitteemme kotimaassa on tyypillinen toimistotyötä tekevälle organisaatiolle, poikkeuksina Veripalvelu ja Kontti. Hyödyntämällä sähköisiä palveluita pyrimme vähentämään painomateriaalin ja kuljetusten sekä postitusten tarvetta. Vapaaehtoistoimintana tapahtuva järjestötyö tapahtuu suureksi osaksi osastoissa, mikä tarkoittaa keskustoimiston asiantuntijoiden matkakuluja sekä erilaisen kaluston ja materiaalien kuljetuskustannuksia. Uudet työehtosopimukset Talokohtaisesta työehtosopimuksesta siirryttiin normaalisitovien sopimusten alaisuuteen tammikuussa 2010. Talokohtainen sopimus päättyi 31.1.2010. Järjestössä siirryttiin noudattamaan järjestötyössä Sosiaalialan järjestöjä koskevaa sopimusta, turvataloissa ja vastaanottokeskuksissa Sosiaalipalvelualan sopimusta sekä Veripalvelussa ja hoitolaitoksissa Terveyspalvelualan sopimusta. TES muutoksen seurauksena siirryttiin uuteen palkkausjärjestelmään. Aiemmasta palkkaluokkaan ja kokemuslisään perustuvasta järjestelmästä siirryttiin työn vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuvaan järjestelmään. Järjestön yhdenvertaisuussuunnitelma lähetettiin järjestökäsittelyyn ja toimenpiteiden toteutus alkaa vuonna 2011. Järjestölle valmistellaan myös Code of Conduct -tyyppistä eettistä ohjeistusta. 11 Veripalvelu pyrkii tuottamaan palvelunsa ympäristöystävällisin ratkaisuin, vaikka erillistä ympäristöjärjestelmää tai ympäristönsuojeluohjelmaa ei olekaan käytössä. Merkittävin ympäristökuorma syntyy käytännössä jätteiden kertymästä, jota toiminnan luonteesta johtuen ei voida välttää. Turvallisuussyistä joudutaan käyttämään paljon kertakäyttöisiä ja yksittäispakattuja materiaaleja. Keskustoimiston tilinpäätökseen ei liitetä piirien ja osastojen tilinpäätöksiä Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu siitä säädettyyn lakiin ja asetukseen. Asetuksessa on erikseen määrätty piirit ja osastot omiksi oikeustoimihenkilöiksi, jotka kukin laativat toiminnastaan erilliset tilinpäätöksensä. SPR:n laitokset Veripalvelu, Kontti ja Nuorten turvatalot ovat juridisesti osa keskushallintoa. Niiden toiminta sisältyy keskushallinnosta laadittuun tilinpäätökseen.
Sosiaalisen tuen tarve näkyi kotimaan toiminnassa Laman vaikutukset näkyivät yhä järjestön toiminnassa vuonna 2010. Sosiaalisen avun, kuten ystävätoiminnan, omaishoitajien tukitoiminnan ja terveyspisteiden tarve oli suurta. Näiden toimintamuotojen kysynnän määrä osoitti, että monet kokevat jäävänsä yhteiskunnan turvaverkon ulottumattomiin. Järjestöjen rooli näiden ryhmien auttamiseksi on kasvanut, ja se näkyi myös Punaisessa Ristissä. Ainoastaan toiminnan kysyntä ei kasvanut, vaan myös vapaaehtoiset olivat aiempaa kiinnostuneempia. Vapaaehtoisten rekrytointiin panostettiin ja se näkyi vapaaehtoisten määrässä. Esimerkiksi ystävätoimintaan saatiin paljon uusia, sekä nuoria että iäkkäitä vapaaehtoisia. Punaisen Ristin kotimaan auttamisvalmius sai runsaasti julkisuutta pariin otteeseen vuonna 2010. Media kiinnostui Punaisesta Rististä ja Vapepasta, kun Vapepan vapaaehtoinen löysi kadonneen pikkupojan Etelä-Savossa heinäkuussa. Valmiustoiminta sai huomiota myös syksyllä, kun vapaaehtoiset auttoivat tamperelaisia viranomaisia tulipalon tieltä pelastettujen asukkaiden evakuoinnissa marraskuussa. Kiinnostus ystävätoimintaa kohtaan kasvoi Jo 40 vuotta vankilavierailuja Punaisen Ristin vankilavierailijatoiminta täytti 40 vuotta. Sen kunniaksi pidettiin juhlaseminaari Tartossa, jossa tutustuttiin Tarton vankilaan. Uusia vankilavierailijoita koulutettiin Vaasan vankilaan ja Oulun vankilassa toiminta aloitettiin uudestaan tauon jälkeen. Maamme vankiloissa käy tätä nykyä 70 vankilavierailijaa. Omaishoitajien tueksi lähes sata uutta vapaaehtoista Omaishoitajien tukitoiminta jatkui yhteensä 27 osastossa eri puolilla Suomea. Toimintavuoden aikana kahdeksan uutta osastoa lähti mukaan toimintaan. Tavoitteena oli antaa omaishoitajille psyykkisiä ja fyysisiä edellytyksiä arjessa jaksamiseen ja ehkäistä näin osaltaan hoidettavien laitoshoidon tarvetta. Tarvetta omaishoitajien tuelle oli paljon. Erityisesti omaishoitajien vertaistukea, järjestettyä virkistystoimintaa ja koulutusta kaivattiin lisää. Vapaaehtoiset löysivät omaishoitajien tukitoiminnan kiitettävästi. Uusia vapaaehtoisia saatiin rekrytoitua lähes sata. Toiminnassa oli mukana yhteensä 270 vapaaehtoista. Ystävätoiminnan tarve on voimakkaasti kasvanut ja vuonna 2010 toiminnan teemana oli katseet kohti nuoria aikuisia. Toimintavuonna panostettiin erityisesti nuorten aikuisten rekrytointiin. Nuorten houkuttelemiseksi mukaan järjestettiin eri puolella Suomea onnistuneita kampanjoita. Helsingin ja Uudenmaan piirissä ystävätoiminnan tukipiste kehitti nuori nuorelle ystäväksi -kampanjan ja Länsi-Suomen piirissä kehitettiin valtaajasta ystäväksi -pilotti, jossa nuoret aikuiset haastettiin vanhainkodin valtaukseen ja sen jälkeen ystäväkurssille. Katja Lösönen Henkilöä Erilaiset tempaukset ja projektit kantoivat hedelmää, sillä ystävätoimintaan saatiin mukaan runsaasti uusia vapaaehtoisia sekä nuorten aikuisten että eläkkeelle siirtyvien ryhmistä. Ystävätoiminnan peruskurssit olivat hyvin kysyttyjä ympäri Suomen. Kursseilla koulutettiin yhteensä lähes 1 500 ystävää. 9000 8500 8000 7500 7000 Sosiaalipalveluissa toimivien vapaaehtoisten määrä 7280 Sosiaalipalveluissa toimivien vapaaehtoisten määrä 2006-2010 7128 7486 7578 8475 Henkilöä 180 160 140 120 100 80 60 40 Toiminnassa Omaishoitajien mukana olevat tukitoiminnassa vapaaehtoiset 2006-2010 mukana olevat vapaaehtoiset 142 106 107 76 77 77 45 36 27 163 6500 20 6000 2006 2007 2008 2009 2010 0 2006 2007 2008 2009 2010 Säännöllisesti mukana Kertaluontoisesti mukana 12
Niklas Meltio Henkisen tuen ja ensihuollon ryhmiä tarvittiin tulipaloissa Vuonna 2010 kotimaassa vältyttiin suuronnettomuuksilta ja kriiseiltä. Henkisen ensiavun vapaaehtoisia ja ensihuollon ryhmiä tarvittiin kuitenkin lukuisissa tulipaloissa, etsinnöissä ja erilaisissa pienissä onnettomuuksissa. Median huomio kiinnittyi erityisesti Punaisen Ristin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan heinäkuussa, kun eteläsavolaisessa Ristiinan kunnassa 2,5-vuotias poika katosi. Vapepan etsijä löysi hyväkuntoisen pojan vuorokauden kuluttua katoamisesta. Paikan päällä auttamassa oli myös henkisen ensiavun ja ensihuollon vapaaehtoisia. Yhteensä etsinnässä oli mukana lähes 200 vapaaehtoista. Tampereella ensihuoltoa tarvittiin marraskuussa, kun keskustassa sijainnut ravintola syttyi tuleen. Rakennuksesta evakuoitiin nelisenkymmentä asukasta. Punaisen Ristin ja Vapepan vapaaehtoiset huolehtivat asukkaiden tarpeista ja järjestivät heille vaatteita, lääkkeitä ja majoitusta tarpeen mukaan. Toimintavuonna Suomessa toimi parikymmentä henkisen tuen ryhmää tai ensihuoltoryhmää. Uusia henkisen tuen ryhmiä perustettiin kahdeksan. Punainen Risti mukana onnettomuuksien jälkihuoltotyössä Punaisen Ristin apua tarvitaan myös onnettomuuden jälkeen jälkihuoltovaiheessa. Onnettomuuksista kärsineiden yhteisöjen vahvistaminen on osa auttamisvalmiutta. Kauhajoen koulusurmat 2008 Kauhajoen koulusurmien ammatillista jälkihoitoa koordinoi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Kauhajoki-hanke. Punainen Risti oli mukana hankkeen ohjausryhmässä. Jälkihuoltotyötä Kauhajoella tuettiin katastrofirahaston varoin. Apu ohjattiin koulun oppilaiden selviytymiseen ja ehkäisevään nuorisotyöhön. Jokelan koulusurmat 2007 Jokelan koulusurmien jälkihuoltotyö jatkui koulun ja sen lähiyhteisön tukemisella. Jälkityötä koordinoi hanke, jonka ohjausryhmässä Punainen Risti oli mukana. Myyrmannin räjähdysonnettomuus 2002 Punaisen Ristin yhteistyö Vantaan kaupungin kanssa Myyrmannin räjähdysonnettomuuden uhrien jälkihuollossa jatkui edelleen. Apua annettiin uhrien lääkinnälliseen ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Tsunamiapu Suomen Punainen Risti oli auttamassa niin suomalaisten etsinnässä, evakuoinneissa kuin uhrien omaisten tukemisessakin heti tapaninpäivän jälkeen. Suomessa palanneita vastassa olivat Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja psykologit. Psykologit ja vapaaehtoiset ylläpitivät myös henkisen tuen puhelinta avuntarvitsijoille. Punaisen Ristin rahoittama läheistensä menettäneiden vertaistuen hanke toteutettiin 2005-2007. Se oli yksi Suomen laajimmista vertaistukihankkeista. Tilaisuuksiin osallistui 320 omaista, jotka olivat menettäneet 123 läheistä. Henkilöä Euroa Autettujen määrä osastojen ja piirien Autettujen avustamissa määrä osastojen äkillisissä ja piirien kotimaan avustamissa äkillisissä kotimaan onnettomuustilanteissa onnettomuustilanteissa Euroa 600 500 500 400 391 345 381 346 300 200 100 0 2006 2007 2008 2009 2010 Osastojen ja ja piirien piirien katastrofirahastosta katastrofirahastosta antama äkillinen antama äkillinen apu apu kotimaan kotimaan onnettomuustilanteissa onnettomuuksissa 160000 136 780 140000 117023 120000 105064 100000 93340 88148 80000 60000 40000 Euroa 500000 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Kotimaan apu 2006-2010 / Kotimaan apu 117023 93341 57500 85295 33909 24000 15500 270000 105064 250000 88148 136780 78340 92814 65204 29204 10290 2006 2007 2008 2009 2010 Tsunami Muut isot onnettomuustilanteet Äkillinen apu kotimaassa Huono-osaisuutta ehkäiseisevät hankkeet Huono-osaisuutta ehkäisevät hankkeet Äkillinen apu kotimaassa Muut isot onnettomuustilanteet 20000 0 2006 2007 2008 2009 2010 Tsunami 13
Taina Keinänen Myrskytuuli 2010-harjoitus järjestettiin toukokuussa Varsinais-Suomessa. Siinä harjoiteltiin vapaaehtoisten, viranomaisten ja kansainvälisten avustustyöntekijöiden yhteistyötä. Potilasta kantamassa Aurajoen osaston Jessi Vuorinen. Taina Keinänen Vapepa -foorumissa marraskuussa huomioitiin ansioituneita vapaaehtoisia sekä valittiin valtakunnallinen ja maakunnalliset pelastajat. Valtakunnalliseksi vuoden pelastajaksi valittiin sauvolainen Pekka Törmä (vas.) Kuvassa myös pelastetun miehen poika Teemu Lehtikankare. Vapepan ja Punaisen Ristin vapaaehtoiset auttoivat tulipalosta evakuoituja Tampereella marraskuussa. Anna Vuorinen Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toiminnassa keskityttiin sekä Vapepan sisäisen yhteistyön että viranomaisyhteistyön vahvistamiseen. Poliisihallituksen ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat kutsuttiin keskustoimikuntaan. Hälytykset lisääntyivät liki sadalla aiempaan vuoteen verrattuna. Yhteensä hälytystehtäviä oli vuoden aikana 380. 2 1 10 80 76 Hälytystehtävät, Hälytystehtävät yhteensä 381 Eksyminen/katoaminen Ensihuolto Liikenneonnettomuus Suuronnettomuus 212 Muu auttamistilanne Valmiushälytys Kpl Koulutus- ja harjoitustoiminta, koko Suomi Vapepan peruskurssi 10 Etsinnän peruskurssi 76 Ensihuollon jatkokurssi 2 Viestitoiminnan peruskurssi 18 Muu koulutus 159 Ensihuollon peruskurssi 20 Harjoitus; etsintä 65, Henkisen tuen peruskurssi 9 ensihuolto 3, muu harj. 41= 109 Etsinnän jatkokurssi 11 Viestitoiminnan jatkokurssi 1 KAIKKI YHTEENSÄ (kpl) 415 14
Laura Kotila Päihdetyön vapaaehtoiset päivystivät Ilosaarirockissa ja kymmenissä muissa kesätapahtumissa. Hiv/aids-neuvontaa ja päihdetyötä Laura Kotila Pääpaino järjestön hiv/aids-työssä oli ehkäisevässä työssä, varsinkin kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Kampanjoilla tavoitettiin vuoden aikana noin 100 000 ihmistä. Koulutus- ja kondomiajokorttitilaisuuksia järjestettiin yli 60. Neuvonta- ja testauspaikat eli Pluspisteet toimivat Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Seinäjoella. Hiv- ja aids -työn vapaaehtoiset jakoivat kesäkumeja kesäfestareilla ympäri Suomea. Päihdetyössä pääpaino oli ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa päihteiden käyttöön. Päihdetyön vapaaehtoiset päihdeneuvojat kouluttivat sekä järjestön omia vapaaehtoisia että ulkopuolisia toimijoita. Päihdetyö oli myös näkyvä osa Punaisen Ristin festarityötä. Vapaaehtoiset päivystivät kesällä 64 tapahtumassa, joista neljässä oli kiertävän päihdetyöparin lisäksi selviytymisasema. Iin osasto on auttanut kolmea henkilöä työpaikan hankinnassa. Jaana Riihijärvi veti tätä Merta-projektia, jossa kokeiltiin tuetun työllistämisen keinoja. Järjestö työllisti yli tuhat Järjestön rooli työllistäjänä on merkittävä. Yhteensä 1 479 henkilölle tarjottiin vuoden aikana työllistämispaikka Konteissa tai paikallisosastoissa. Työllistämisen avulla ihmisiä kannustettiin pyrkimään työhön tai opiskelemaan. Työllistämisellä on suuri merkitys myös monille osastoille. Ne pystyivät pitämään ovensa auki myös päiväaikana työllistettyjen henkilöiden avulla. Työaskel -projekti auttoi osastoja työsuhdeasioissa. Kirsi Timonen Terveyspisteiden ja kuntien yhteistyö vahvistui Terveyspisteiden maksuttomille neuvonta- ja terveyspalveluille oli kysyntää erityisesti ikääntyvän väestön keskuudessa. Palveluita tarjottiin myös muille ihmisille, joilla monista syistä johtuen oli vaikeuksia hakea julkisia palveluita. Kuntien joutuessa säästämään terveyspisteet on otettu lämpimästi vastaan. Monilla paikkakunnilla kunnat ovat terveyspisteen hyvä yhteistyökumppani. Yhteistyötä tehtiin myös esimerkiksi seurakuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Terveyspisteiden työ oli pääasiallisesti neuvontaa terveysasioissa ja verenpaineen mittausta. Lisäksi vapaaehtoiset avustivat terveyskeskuksia muun muassa sikainfluenssarokotuksissa ja rokotettujen seurannassa. Terveyspisteitä toimi yhteensä 40, joista 10 perustettiin toimintavuoden aikana. Punainen Risti avasi terveyspisteen Lapinlahdella 1.3.2010. Pentti Vänskä 15
Asennetyön merkitys kasvoi pakolaistyössä Kielteiset asenteet maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta kohtaan kasvoivat Suomessa edelleen. Punainen Risti pyrki toiminnallaan lisäämään tietoa ja ymmärrystä pakolaisten vastaanottoa kohtaan. Rasisminvastaisen kampanjan suosio nousi yhä. Rasismin vastaisella viikolla toteutettiin ennätysmäärä tapahtumia, yhteensä yli 120. Helsingin Narinkkatorilla järjestettiin kampanjan päätapahtuma, rasisminvastainen konsertti, jotka kerääntyi katsomaan lukuisa joukko ohikulkijoita. Henkilötiedusteluja paljon Punainen Risti piti yllä 11 turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusta. Useiden toimintaa jouduttiin supistamaan viranomaisten päätettyä paikkamäärien pienentämisistä. Näin tehtiin, kun turvapaikanhakijoiden määrät tasaantuivat. Punaisen Ristin tilapäiseen majoitukseen perustamat hätämajoitusyksiköt lopettivat toimintansa vuoden alussa. Muutamassa keskuksessa toimi myös alaikäisten ilman huoltajaa saapuneiden ryhmäkoti tai nuorille tarkoitettu tukiasuntoyksikkö. Henkilötiedusteluja tuli edelleen runsaasti. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tiedustelujen määrä kuitenkin laski noin puoleen johtuen turvapaikkahakemusten määrän laskusta. Yhteensä välitettiin 73 Punaisen Ristin viestiä ja käsiteltiin 284 henkilötiedustelua, joissa etsittiin 762 perheenjäsentä. Järjestö vetosi maahanmuuttoministeriin Vaikuttamistyön painopisteitä olivat pakolaisten kuntapaikkojen lisääminen sekä valmistelussa ollut uusi kotouttamislaki ja laki turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Niklas Meltio Aso ja Kätlin Big Brother -ohjelmasta osallistuivat Rasisminvastaiseen päivään Narinkkatorilla maaliskuussa. Lisää vapaaehtoisia maahanmuuttajien tueksi Vapaaehtoistoiminnalla nähtiin olevan suuri merkitys Suomeen muuttavien ihmisten kotoutumisessa. Toiminnan kehittyminen näkyi koulutuksissa. Vuonna 2010 järjestettiin ennätykselliset 14 Tulijan tukena -kurssia, joissa koulutettiin lähes 200 henkilöä. Toimintaa tuettiin myös kouluttamalla monikulttuurisia promoja ja käynnistämällä uusi monikulttuurisen toiminnan kouluttajakoulutus. Punainen Risti vetosi yhdessä Pakolaisneuvonnan ja ECRE:n (European Council on Refugees and Exiles) kanssa maahanmuuttoministeri Astrid Thorsiin, jotta turvapaikanhakijoiden käännytykset Suomesta takaisin Kreikkaan lopetettaisiin hakijoiden huonon kohtelun ja maan turvapaikkajärjestelmän vakavien ongelmien vuoksi. Henkilöä Henkilöä 800 700 600 500 400 300 200 100 0 7000 6000 5000 4000 Suomen Punaisen Ristin vastaanottamat SPR:n vastaanottamat kiintiöpakolaiset 749 724 657 547 540 2006 2007 2008 2009 2010 Turvapaikkahakemukset 4036 5910 4018 Myös maahanmuuttajia tavoiteltiin mukaan toimintaan. Maahanmuuttajataustaisia henkilöitä onnistuttiinkin rekrytoimaan mukaan muun muassa ystävätoimintaan pääkaupunkiseudulla. Kpl 3000 2000 1000 0 2324 1505 2006 2007 2008 2009 2010 16
Uudet elvytysohjeet julkaistiin joulukuussa Ensiapukoulutuksen tavoitteena on väestön ensiapuvalmiuden ylläpitäminen ja lisääminen. Punainen Risti oli aktiivisesti mukana ensiapuohjeiden levittämisessä kansalaisille, mistä esimerkkinä olivat netissä julkaistut kesän ensiapuohjeet. Suomen Punaisen Ristin asiantuntijat kuuluivat Käypä hoito -työryhmään, joka hyväksyi uudet elvytysohjeet sekä ammattilaisille että maallikoille. Uudet väestön elvytysohjeet julkaistiin joulukuussa. Pohjana olivat Euroopan Elvytysneuvoston (ERC) lokakuussa julkaistut päivitetyt ohjeet. Niiden keskeinen sisältö on, että nopeasti aloitettu ja laadukas painelu-puhalluselvytys sekä varhainen defibrillaatio eli sydämen rytmin muuttaminen lisäävät äkillisen sydänpysähdyksen saaneen henkilön selviytymistä. Keskustoimiston ensiapukoulutustiimi koordinoi ensiapukoulutuksen valtakunnallisia yritysasiakkuuksia. Valtakunnallisia yritysyhteistyökumppaneita on järjestössä 12, joista viisi on turvapassiasiakkaita. Turvapassikoulutus on järjestön rekisteröimä koulutusohjelma työpaikoille. Kahdeksan tunnin Turvapassi-koulutuksia järjestetiin vuoden aikana yhteensä 79 kertaa. Osanottajia näissä oli yhteensä 2 677 henkilöä. Muita yrityskursseja oli yli sata. Koulutettavien määrä noin 2 100 henkilöä. Elvytysharjoitus Helsingin ja Uudenmaan piirin ensiapukurssilla. Mauri Ratilainen Turvallisuutta tieliikenteeseen Syksyllä julkaistiin nuorille mopoikäisille suunnattu interaktiivinen ohjelma, jonka tarkoituksena on parantaa nuorten liikennekäyttäytymistä ja kehittää heidän ensiaputaitojaan. Suomen Punainen Risti allekirjoitti joulukuun lopulla 2009 eurooppalaisen tieliikenneturvallisuusperuskirjan. Olemme näin sitoutuneet tieliikenneturvallisuuden edistäjäksi muun muassa ensiapukurssien avulla. Kpl 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 3549 Ensiapupäivystykset 2650 2644 1998 2836 2006 2007 2008 2009 2010 Kpl 300 250 200 150 100 262 Ensiapuryhmiä 212 219 182 206 Henkilöä 25000 20000 15000 10000 Avunsaajat ensiapupäivystyksissä Avunsaajat ensiapupäivystyksissä 21788 20320 16358 9642 15564 50 5000 0 2006 2007 2008 2009 2010 0 2006 2007 2008 2009 2010 17
Luonnonkatastrofit työllistivät Vuosi 2010 oli vakavien luonnonkatastrofien vuosi. Jo tammikuussa järjestömme oli mukana Punaisen Ristin liikkeen historian suurimmassa avustusoperaatiossa, kun Haitissa miljoonat ihmiset jäivät kodittomiksi ja satojatuhansia kuoli ja loukkaantui maanjäristyksen seurauksena. Haitin katastrofia seurasi Chilen maanjäristys ja sen jälkeinen tsunami. Chilessä autoimme lähettämällä maahan kenttäsairaalan ja henkilökuntaa. Pakistanissa kesän lopulla alkanut poikkeuksellinen tulva vaikutti suoraan suurempaan joukkoon ihmisiä kuin Chilen ja Haitin maanjäristykset yhteensä. Pakistanissa työskenteli vuoden aikana suomalaisia avustustyöntekijöitä ja lähetimme maahan logistiikkayksikön. Katastrofiapua tarvittiin eri syistä myös Etiopiassa, Keniassa, Tsadissa, Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Keski-Afrikassa, Nigerissä, Malissa, Filippiineillä ja Kirgisian levottomuuksien yhteydessä. Kansainvälisestä avusta noin kolmannes meni kehitysyhteistyöohjelmiin. Niiden avulla kohennetaan perheiden ja yhteisöjen terveyttä sekä kykyjä auttaa itseä ja muita katastrofien aikana. Järjestömme on ollut Punaisen Ristin liikkeen sisällä keskeisessä ja aloitteellisessa asemassa kehittämässä uutta yhteisöperustaista työmenetelmää. Se tarkoittaa, että yhteisö määrittelee itse tarpeensa, järjestää työn ja tekee sen, hyödyntäen kaikissa vaiheissa Punaisen Ristin tarjoamia mahdollisuuksia saada tukea ja apua. Avustuskohteet Aasia Apua Pakistanin tulvien uhreille Heinäkuussa alkaneet monsuunisateet johtivat Pakistanissa maan historian pahimpiin tulviin. Tulvat aiheuttivat maassa valtavan hätäavun tarpeen. Pakistaniin lähetettiin avustustyöntekijöitä sekä logistiikkayksikkö yhdessä Tanskan Punaisen Ristin kanssa. Lisäksi lähetettiin huopia, lääkintätarvikkeita, suojapeitteitä sekä malariasääskiltä suojaavia hyttysverkkoja. Tukea paimentolaisille Mongoliassa Mongoliassa tuettiin hanketta, joka auttaa vähäosaisimpia niin pääkaupunki Ulan Batorin piireissä kuin maaseudun yhteisöissäkin. Talvi 2009 2010 oli Mongoliassa erityisen kylmä, ja sen takia lähetettiin vaatteita paimentolaisille. Tulevan talven varalle karjalle hankittiin ruokaa ja paimentolaisia opastettiin varautumaan kylmään talveen. Terveyttä Pohjois-Afganistanissa SPR ryhtyi tukemaan Afganistanin Punaisen Puolikuun terveystyötä Sar-i Pulin alueella Pohjois-Afganistanissa. Eero Pykäläinen 18 Haitissa työskenteli vuonna 2010 yli sata suomalaista avustustyöntekijää. Kuvassa Kati Partanen. Tavoitteena on parantaa yhteisöjen valmiuksia ehkäistä sairauksia. Lisäksi hankitaan kaivoja ja käymälöitä sekä liikkuvia hätäapuyksiköitä. Tarvikkeita Kirgisian pakolaisille Kesäkuiset levottomuudet ajoivat kymmenet tuhannet kirgiisit ensin Uzbekistaniin ja jo heinäkuussa takaisin Kirgisiaan pakolaisleireille. Heille hankittiin lääkintä- ja muita tarvikkeita. Ensiapupisteitä Pohjois-Koreassa Pohjois-Koreassa keskityttiin parantamaan terveydenhuoltoa muun muassa kehittämällä ensiapupisteitä. Pohjois-Koreassa työskenteli avustustyöntekijä. Katastrofiapua ja terveyttä Kaakkois-Aasiassa SPR avusti hirmumyrsky Megin uhreja Filippiineillä. Lisäksi käynnistettiin yhteistyö valmiusasioissa Filippiinien ja Kambodzhan Punaisten Ristien välillä. Kambodzhassa, Myanmarissa ja Itä-Timorissa edistettiin terveyttä ja hyvinvointia. Hankkeiden tavoitteina oli parantaa ihmisten kykyä tunnistaa riskejä sekä auttaa toisiaan onnettomuuksissa. Mongolian Punainen Risti kiersi Arkhangain ja Khovsolin provinsseissa keräämässä tietoa avustustarpeista. Solongo Khulerbaatar
Taru Tuohiniemi Suomen Punainen Risti on ollut tukemassa Thaimaan veripalvelujärjestelmän perustamista. Työ on ollut merkittävä osa tsunamiohjelmaa Thaimaassa. Tsunamiapu lähestyy loppuaan Suomen Punaisen Ristin laaja avustusohjelma tsunamin tuhoista kärsineissä maissa on kuusi vuotta katastrofin jälkeen lähes päätöksessään. Eniten apua on käytetty Sri Lankassa. Vuonna 2010 jatkettiin muun muassa sairaaloiden rakentamista. Itäisessä maakunnassa sijaitsevan Pottuvilin sairaala luovutettiin viranomaisille heinäkuussa. Thaimaahan rakennettu veripalvelujärjestelmä on ollut Suomen Punaisen Ristin Thaimaan tsunamiohjelman merkittävimpiä hankkeita. Phuketin alueverikeskus aloitti toimintansa elokuussa 2009. Vuoden aikana valmistuivat Siglin koulurakennukset Indonesian Acehiin. Tsunamiapuun saaduista lahjoitusvaroista oli joulukuussa 2010 kirjattu käytetyksi 30,3 miljoonaa euroa. Loput 31,4 miljoonan euron kokonaissummasta käytetään loppuvuoden 2010 ja vuoden 2011 aikana pääosin Sri Lankassa. Suomen Punaisen Ristin Aasia-keräys tsunamin jälkeen tuotti yhteensä 26,7 miljoonaa euroa. Ulkoministeriöltä tukea tsunamiapuun saatiin 4,5 miljoonaa euroa ja sisäasiainministeriöltä 0,2 miljoonaa euroa. Kotimaan tsunamiapuun on käytetty 1,6 miljoonaan euroa. Työ on saatu päätökseen. Avustustyöntekijöitä Kansainvälisen henkilöreservin koulutus 300 284 900 854 250 200 150 167 137 154 199 800 700 600 500 400 451 466 587 528 100 300 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 200 100 0 14 18 19 21 24 2006 2007 2008 2009 2010 Kursseja Osanottajia 19
Afrikka Ruoka-apua Zimbabwessa Zimbabwessa SPR antoi avustusta maan heikon ruokatilanteen takia. Avustustyö rakennettiin katastrofiavun pohjalle siten, että vuoden takaisen koleraepidemian aikana aloittaneet vapaaehtoiset jatkoivat toimintaansa kehitysyhteistyöohjelmassa. Ruokaa ja aids-apua eteläisessä Afrikassa Malawissa, Mosambikissa ja Swazimaassa yhdistettiin ruoka- ja hiv/aids-ohjelmia. Niillä lisätään tartunnan saaneiden ihmisten ja orvoksi jääneiden lasten kykyjä elää mahdollisimman omavaraisina kotonaan. Terveyttä Kongossa ja Keski-Afrikan tasavallassa Hiv/aids-työ eteni Kongon demokraattisessa tasavallassa sekä Keski-Afrikan tasavallassa. Tartunnan saaneiden elämänlaatua kohennettiin mm. kotihoidon, ravintotuen ja omaisten neuvonnan avulla. Samoin lisättiin valistusta niin viruksen tartuntatavoista kuin syrjinnän vähentämiseksi. Malarian vähentämistä Sierra Leonessa Länsi-Afrikassa Sierra Leonessa ryhdyttiin vähentämään malarian ja muiden tautien leviämistä alle viisivuotiaiden ja raskaana olevien naisten keskuudessa. Tiedottaminen ja parempi hygienia ovat keinoina. Ruokaa Nigerissä ja Malissa Nigerin ja Malin pohjoisosissa kärsittiin pahasta kuivuudesta. Nigerissä jopa puolet seitsemän miljoonan kansasta oli ilman ruokaa. Suomalaisten tuella hankittiin ruokaa 300 000 ihmiselle. Avustustyö Haitin maanjäristyksen jälkeen. Sairaanhoitaja Virpi Teinilä tutkii maanjäristyksessä loukkaantuneen pojan ruhjeita kenttäsairaalassa. Amerikat Haitin avustusoperaatio historian suurin Haitin tammikuisen maanjäristyksen jälkeinen avustustyö oli sekä kansainvälisen Punaisen Ristin että Suomen Punaisen Ristin historian suurin hätäapuoperaatio. SPR osallistui siihen liikkuvalla terveysklinikalla ja sairaalalla, hätämajoituksella ja avustustarvikkeilla sekä antamalla asiantuntija-apua. Liikkuva klinikka toimi myös loppuvuoden kolera- ja myrskyuhan aikana normaalisti ja hoiti viikoittain noin 1 000 potilasta. Heidän joukossaan oli paljon odottavia ja vastasynnyttäneitä äitejä ja heidän vauvojaan. Lukuisat vapaaehtoiset työntekijät antoivat ensiapua sekä auttoivat malarian ja hivin torjunnassa. Tätä kautta apua sai yli 50 000 ihmistä. Suomen ja Saksan Punaisen Ristin perustamassa Carrefourin sairaalassa hoidettiin 68 000 potilasta. Ari Räsänen Leoganessa ja Gressierissä pääkaupunkiseudun länsipuolella jaettiin hätämajoitukseksi telttoja ja pressuja, avustustarvikkeita sekä 1 000 perheelle rakennusmateriaalia väliaikaisiin koteihin. Lisäksi hankittiin asukkaille asumis- ja keittiötarvikkeita. Terveysvalistusta jaettiin myös asukkaille. Kenttäsairaala Chilessä Chileä ravisteli yksi kaikkien aikojen voimakkaimmista maanjäristyksistä helmikuussa 2010. Monet sairaalat joko tuhoutuivat tai vaurioituivat pahasti. Mark Snelling Nainen ja lapsi hakemassa avustuslähetystä Tigarin kaupungissa Nigerissä. Vaatteita pakolaisille Vaatteita lähetettiin Sierra Leoneen sodasta kärsiville lapsille ja Liberiaan katastrofiavuksi. Tshadiin paenneet sudanilaiset saivat myös vaatteita. Ruokaa Etiopiassa Ruokatilanne Etiopiassa huononi edelleen. Maahan hankittiin maissia, palkokasveja, ruokaöljyä ja soijamaissisekoitetta. Samoin hankittiin makuualustoja ja huopia. Suomen Punainen Risti lähetti Chileen 50-paikkaisen kenttäsairaalan. Siihen kuuluu vuodeosaston lisäksi kaksi leikkaussalia sekä poliklinikka ja se vastaa pientä aluesairaalaa. Valmius- ja nuorisotyötä Karibialla Valmiustyön ansiosta 60 000 ihmistä oppi toimimaan yhteisöjensä tukena Karibialla sekä Etelä-Amerikan kuivuus- ja tulva-alueilla Chacossa Boliviassa, Paraguayssa ja Argentiinassa. Punaisen Ristin nuorisotyö tehostui Keski-Amerikassa ja Karibialla. Nuorisotyön tavoitteena oli vähentää nuorten syrjäytymistä ja lisätä heidän osaamistaan auttaa yhteisöjään. 20