URHEILUOPISTOJEN HALLINTOPÄIVÄT Kisakallio 13.-14.10.2016 RAKENTAMISEN SÄÄDÖKSET RAKENTAMISEN PROSESSIT RAKENTAMISEN STRATEGIAT RAKENTAMISEN OHJEET Mauri Peltovuori Ylitarkastaja Liikunnan vastuualue OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
RAKENTAMISEN SÄÄDÖKSET
SÄÄDÖSTAUSTA LAKI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ (1998/632) ASETUKSINEEN (1998/805) LAKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMINNAN RAHOITUKSESTA (2009/1705) ASETUKSINEEN (2009/1766) VALTIONAVUSTUSLAKI (2001/688) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI (1999/132) ASETUKSINEEN (1999/895) SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA
Laki vapaasta sivistystyöstä 15 Valtionavustus perustamishankkeeseen Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan myöntää valtionavustusta perustamishankkeeseen. Perustamishankkeista ja niihin myönnettävistä valtionavustuksista on voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa säädetään perustamishankkeiden valtionavustuksista. Perustamishankkeena pidetään hanketta, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostamaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistaman euromäärän mukaiset. Liikunnan koulutuskeskukselle voidaan aikaisemmasta rakentamisesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen myöntää valtionavustusta valtion talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa.
Laki vapaasta sivistystyöstä 16 Valtionapuviranomainen Valtionapuviranomainen tässä laissa tarkoitettuja käyttökustannuksia ja liikunnan koulutuskeskusten perustamishankkeita koskevissa asioissa on opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionapuviranomainen 14 :ssä tarkoitetuissa laatu- ja kehittämisavustuksissa, opintoseteliavustuksissa sekä ylimääräisissä avustuksissa on Opetushallitus. Rakenteellisen kehittämisen tukemiseksi myönnettävät valtionavustukset sekä liikunnan koulutuskeskusten valtionavustukset myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö.
Asetus vapaasta sivistystyöstä 5 a Perustamishanke Liikunnan koulutuskeskuksen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 36 :n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 32 000 euroa. Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 42 Perustamishankkeiden rahoitussuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriö laatii vuosittain seuraavaa neljää vuotta varten opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman. Rahoitussuunnitelma sisältää suunnittelukautena toteutettaviksi tarkoitetut perustamishankkeet kalenterivuosittain toteuttamisjärjestyksessä sekä arvion hankkeiden valtionavustuksista. Liikuntalain mukaisen toiminnan perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaa varten aluehallintovirasto laatii 1 :ssä mainitun liikuntalain mukaisen toiminnan järjestäjiltä saatujen ehdotusten perusteella luettelon toiminta-alueellaan toteutettaviksi aiotuista perustamishankkeista. Hankkeet merkitään luetteloon niiden arvioidussa kiireellisyysjärjestyksessä. Ehdotukset luetteloa varten on toimitettava aluehallintovirastolle luettelon laatimista edeltävän vuoden loppuun mennessä. Rahoitussuunnitelma voidaan jättää laatimatta, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin käytettävissä oleva määräraha on vähäinen. Opetus- ja kulttuuriministeriö voi tehdä muutoksia rahoitussuunnitelmaan, jos perustamishankkeiden valtionavustuksiin osoitetaan lisämäärärahoja rahoitussuunnitelman vahvistamisen jälkeen.
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 37 Hankesuunnitelma Perustamishankkeesta tulee laatia hankesuunnitelma, joka toimitetaan valtionapuviranomaiselle. Hankesuunnitelmaan tulee sisältyä pääpiirteittäinen selostus hankkeesta, selvitys hankkeen toteuttamisen tarpeellisuudesta ja toteuttamisajankohdasta sekä luonnossuunnitelmat ja kustannusarvio. Suunnitelmassa on eriteltävä hankkeeseen sisältyvät toimitilat (tilaohjelma). Opetusministeriö voi antaa hankesuunnitelmaa ja muita hakemusasiakirjoja koskevia määräyksiä hankkeen toiminnallisuuden, teknisen laadun, turvallisuuden ja energiatehokkuuden arvioimiseksi.
Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 27 Hankkeen aloittaminen Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 :n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 :n 1 momentissa tarkoitettu tilojen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.
RAKENTAMISEN PROSESSIT
RAHOITUSSUUNNITELMAN KAUTTA VALTIONAVUSTUSHANKKEEKSI RAHOITUSSUUNNITELMAT Liikunnan koulutuskeskukset lokakuu Kunnalliset ja yksityiset hankkeet marraskuu AVUSTUSPÄÄTÖKSET Liikunnan koulutuskeskukset maaliskuu Kunnalliset ja yksityiset hankkeet huhtikuu
AVUSTUSPROSESSIT 2017 HAKEMENETTELYJEN AIKATAULUT Avustushakemukset vuodelle 2017 opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 31.12.2016 asiakirjoja voi täydentää 31.1.2017 asti Esitykset rahoitussuunnitelmaan vuosille 2018-2021 opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään 31.12.2016 hakemuksia voi päivittää syksyyn asti
RAKENTAMISEN STRATEGIAT
OHJAUSKEINOT LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA Hanke palvelee laajojen käyttäjäryhmien liikuntatarpeita. Kunta tai sen määräämisvallassa oleva yhteisö on ensisijainen avustuksen saaja. Hanke on suunniteltu yleisiä rakentamisen laatuperiaatteita korostaen. Hankkeella vastataan muuttuviin ja kehittyviin olosuhdetarpeisiin ja sen tarve on selkeästi osoitettu. Hanke on perusparannus- tai peruskorjaushanke. Hanke on yhteisrahoituskohde useamman kunnan, hallintokunnan tai muiden toimijoiden kanssa. Hanke edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta liikunnassa ja huippu-urheilussa.
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA Rakentamishanke palvelee liikunnan koulutuskeskuksille laissa vapaasta sivistystyöstä määrättyjä tehtäviä. Rakentamishanke palvelee liikunnan koulutuskeskukselle määrättyä valmennuskeskustoimintaa. Rakentamishankkeella parannetaan liikunnan koulutuskeskusten esteettömyyttä.
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA PERUSTAMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUKSEN MÄÄRÄ Liikunnan koulutuskeskusten hankkeissa avustuksen määrä on enimmillään 50 % hankkeen kustannusarvion vapaan sivistystyön osuudesta. Liikunnan koulutuskeskusten osalta kustannuksiltaan erityisen mittavien hankkeiden avustus harkitaan tapauskohtaisesti. Jos hankkeessa toteutetut ratkaisut merkittävästi parantavat sen elinkaaren aikaista energiatehokkuutta tai energiaratkaisuna on uusiutuvan energian käyttö, avustuksen määrää voidaan harkita korotettavaksi.
RAKENTAMISEN OHJEET
HANKESUUNNITELMAN SISÄLTÖ NYKYTILANTEEN SELVITYS PÄÄPIIRTEITTÄINEN SELOSTUS HANKKEESTA PERUSTELUT HANKKEEN TOTEUTTAMISEN TARPEELLISUUDESTA HUONETILAOHJELMA KUSTANNUSARVIO RAHOITUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA AIKATAULU
HYVÄN HAKEMUKSEN ASIAKIRJAT TONTTI OMISTUS TAI PITKÄAIKAINEN VUOKRASOPIMUS ( VÄHINTÄÄN 15 VUOTTA) RAKENNUS- TAI MUU VASTAAVA LUPA TODISTUS LUVAN SAAMISEN ESTEETTÖMYYDESTÄ KUNNALLISELTA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISELTA RAHOITUSSUUNNITELMA OTE OPISTON TALOUSSUUNNITELMASTA TAI PANKIN PÄÄTÖS LAINASTA
HYVÄN HAKEMUKSEN LIITTEEKSI TARVITTAVAT RAKENNUSTEKNISET SUUNNITTELUASIAKIRJAT Liikuntahallit ja salit yleiskartta asemapiirros 1:500 perustamistapalausunto pohjapiirrokset 1:100 ja leikkaukset 1:50 julkisivupiirustukset 1:100 huonetilaohjelma; kenttien koko/jako, kuntosali, pukuhuoneet, varastot ym. lattiarakenne ja pintamateriaali energiatehokkuusratkaisut rakennustapaselostus, myös LVISA energiatodistus kustannusarvio peruskorjausten osalta kuntotutkimus esteettömyysselvitys (lomake) Edellytyksenä on, että toteutuksessa noudatetaan soveltuvin osin OKM:n oppaita.
URHEILUOPISTOJEN TILATYYPIT 1. Liikunta- tai niihin liittyvät oheistilat (LT) 1.1 Liikuntasali tai -halli 1.2 Uimahalli 1.3 Kenttä 1.4 Jäähalli 1.5 Muu 2. Koulutus- tai testaustilat (KT) 3. Ruokailu- tai keittiötilat (RT) 4. Majoitustilat (MT) 5. Saunatilat (ST) 6. Hallinto- tai toimistotilat (HT) 7. Muut tilat (MU)
OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA Syyskuu 2016 No 32 Rinnehiihtokeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas, 1989 No 36 Tennishallien toimivuus- ja taloudellisuus, 1993 No 37 Tekojääratojen routasuojausohje, 1994 No 40 Urheilukenttien nurmikoiden laatuluokitus, 1993 No 41 Jääratojen jään pakkashalkeilu, 1995 No 42 Uimahallien käyttö- ja saneeraustutkimus, 1993 No 43 Kalliotiloihin rakennettujen liikuntatilojen toiminta ja käyttö, 1993 No 44 Ratsastuskenttien päällysteiden kehittäminen. Esitutkimus, 1994 No 45 Frost Protection of Ice Rinks Guidelines for Design, 1994 No 46 Hiekkatekonurmikenttien käyttö- ja kuntokartoitus, 1994 No 48 Uimahallien vedenkäsittelylaitteiden materiaalien kestävyys, 1994 No 51 Hiekkatekonurmien ominaisuuksista, 1994 No 52 Hiihtosuunnistuksen kiinteät liikuntapaikat, 1994 No 54 Uimahallin nykytilaselvitys, 1995 No 55 Uima-altaiden vedenpuhdistus, 1995 No 55 Uima-altaiden vedenpuhdistus, 1995 No 56 Hiekkatekonurmen vaikutuksesta avotekojääratojen jään pakkashalkeiluun ja energiankulutukseen, 1995 No 58 Jäähallin automaatio- ja säätöjärjestelmät, 1996 No 59 Jäähallien riskianalyysi ja onnettomuuksien hallinta, 1996 No 60 Liikuntarakennusten elinkaaren kustannukset, 1996
OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA Syyskuu 2016 No 61 Liikuntarakennusten kunnossapito, 1996 No 62 Hiekkatekonurmiopas, 1997 No 63 Esteettömät liikuntatilat, 1997 No 64 Tekolumiladut, 1997 No 65 Sulkapallohallien suunnittelu- ja rakentamisopas, 1998 No 66 Jääkenttien luonnonjään valmistaminen, 1997 No 67 Uimahallien veden laatu ja käsittely, 1998 No 68 Uimahallien korjaustutkimus, 1998 No 69 Ratsastuskenttien pintamateriaalit, 1998 No 70 Jäähallien riskianalyysi - esimerkkinä Valkeakosken jäähallin suunnittelu, 1998 No 71 Jäähallit ja tekojääkentät, 1999 No 73 Uima-altaiden betonirakenteiden kuntotutkimus ja korjaaminen, 1999 No 77 Jaloteräsaltaat uimahallien uudis- ja korjausrakentamisessa, 2001 No 78 Teollisuus- ja liiketilojen muuttaminen liikuntakäyttöön, 2001 No 79 Beach Volley -kenttäopas, 2009 No 80 Jäähdytetty hiihtolatu, 2001 No 81 Jää- ja palloiluhallien kantavien rakenteiden varmuus, 2002 No 82 Urheilukenttien suunnittelu- ja rakentamisopas, 2002 No 83 Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu, 2002 No 84 Uimahallien ulkovaippa ja sisäilmasto, suunnittelu ja rakentamisopas, 2005
OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA Syyskuu 2016 No 85 Esteetön perhepuisto ja liikuntapolku, 2003 No 86 Ratsastuskeskusten suunnittelu- ja rakentamisopas, 2005 No 87 Ampumarataopas, 2005 No 88 Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät CD, 2005 No 89 Vesistöt liikuntapaikkoina, 2006 No 90 Uimarantaopas, 2006 No 91 Liikuntapaikkarakentamisen ympäristövaikutukset, 2007 No 92 Jäähallien lämpö- ja kosteustekniikka suunnittelu- ja rakennuttamisopas, 2007 No 93 Esteetön luontoliikunta, 2007 No 94 Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu Arki- ja terveysliikunnan tilat palvelu- ja hoivaasumisympäristöissä, 2007 No 95 Rullalautailualueiden suunnittelu ja rakentaminen, 2008 No 96 Urheilunurmikoiden perustaminen ja hoito, 2008 No 97 Uimahallien ja kylpylöiden rakennuttaminen, 2010 No 98 Puurakenteisen salibandyhallin suunnittelu- ja rakentamisopas, 2010 No 99 Keilahalliopas, 2011 No 100 Ratsastuspohjaopas, 2011 No 101 Uimahallien rakennushankkeiden vastaanottovaiheen laadunvarmistusmenettely, 2012 No 102 Liikuntahallien lasirakenteet, 2012 No 103 Voimistelutilojen suunnittelu, 2012 No 104 Sisäliikuntatilojen laatuluokitus ja elinkaarikustannusten arviointi, 2012
OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA Syyskuu 2016 No 105 Vesiretkeilyreitit, suunnittelu ja rakentaminen, 2013 No 106 Esteettömät sisäliikuntatilat, 2013 No 107 Pienet hyppyrimäet, rakentaminen ja huolto, 2014 No 108 Ulkoliikuntapaikkojen laatuluokitus ja elinkaarikustannusten arviointi, 2015 No 109 Uimahallien ja kylpylöiden laatoitus, 2016 No 110 Uimahallien ja kylpylöiden suunnittelu käytännössä toimiviksi todettuja ratkaisuja, 2016 No 111 Kiipeilyseinäopas, 2016
OHJEITA VALTIONAVUSTUKSEN HAKIJALLE AVUSTUSPÄÄTÖS Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee vuosittaiset avustuspäätökset tavallisesti maaliskuussa. Avustuspäätöksestä ilmenevät säädökset, joihin päätös perustuu sekä avustuksen määrä, saaja, käyttötarkoitus, avustuksen maksutapa ja -aika sekä avustuksen käyttöehdot. Lisäksi avustuksen saaja velvoitetaan hankkeen valmistumisen jälkeen tallentamaan hanketta koskevat tiedot valtakunnalliseen Lipas-tietokantaan (www.liikuntapaikat.fi).
OHJEITA VALTIONAVUSTUKSEN HAKIJALLE AVUSTUKSEN MAKSAMINEN Avustus maksetaan maksatuspyynnön perusteella avustuksen saajan käytössä olevalle pankkitilille. Avustus voidaan maksaa yhdessä, kahdessa tai kolmessa erässä. Ensimmäinen erä (30 % avustuksesta) voidaan maksaa, kun hankkeen rakennustyöt on aloitettu. Toinen erä (50 % avustuksesta) voidaan maksaa, kun hankkeen valmiusaste on vähintään 50 %. Kolmas erä maksetaan, kun hanke on valmis ja valtionapuviranomainen on hyväksynyt hakijan toimittaman hankeselvityksen liitteineen. Maksatuspyyntöön ja hankeselvitykseen on liitettävä kunnan rakennusvalvontaviranomaisen hanketta koskeva valmiusastetodistus. Avustuksen saaja voi hakea avustuksen maksuun myös yhdellä kertaa hankkeen valmistuttua.
OHJEITA VALTIONAVUSTUKSEN HAKIJALLE AVUSTUKSEN KÄYTTÄMINEN Opetus- ja kulttuuriministeriön tai aluehallintoviraston myöntämä avustus voidaan käyttää avustuksen myöntämisvuonna ja sitä seuraavana kahtena vuotena, ellei avustuspäätöksessä muuta määrätä. Avustusta voidaan käyttää hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin, määrältään koh- tuullisiin menoihin sekä hankkeeseen liittyvän irtaimen omaisuuden hankinnasta aiheutuviin menoihin. Avustusta ei voi käyttää maapohjan hankinnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Ellei hankkeen rakennustöitä ole aloitettu ja hankkeesta ole esitetty myöntövuoden lokakuun loppuun mennessä maksatuspyyntöä, avustuksen saajan tulee esittää mainittuun ajankohtaan mennessä selvitys hankkeen aloittamisvalmiudesta. Mikäli selvityksen perusteella hankkeen käynnistyminen avustuksen myöntövuoden aikana on vaarantunut, voi opetus- ja kulttuuriministeriö tai aluehallintovirasto peruuttaa myönnetyn valtionavustuksen.
TIETO -TUSKAA VAI JOHTAMISEN TYÖKALU? WWW.MINEDU.FI AVUSTUKSET 2000-LUVULLA VOIMASSA OLEVA RAHOITUSSUUNNITELMA HAKEMUSLOMAKKEET RAHOITUSSUUNNITELMAAN AVUSTUKSIIN OHJEET VALTIONAVUSTUKSEN HAKIJALLE OHJE ESTEETTÖMÄÄN LIIKUNTAPAIKKASUUNNITTELUUN ESTEETTÖMYYSSELVITYSLOMAKE LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMISEN SUUNTA HANKESELVITYSLOMAKE TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET OKM:N LIIKUNTAPAIKKAJULKAISUSARJA JULKAISUSARJAA TÄYDENTÄVÄT JULKAISUT KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET