TUULIVOIMAKYSELYN ANALYYSI

TUULIVOIMAKYSELYN ANALYYSI Satakuntaliitto Sarja A:302 ISBN 978-952-5862-18-8 ISSN 0789-6824 Satakuntaliitto 8/2011 Kannen kuva: Aki Hassinen Vaihde: (02) 620 4300 Fax: (02) 620 4301 Y-tunnus 0830322-5 Postiosoite: PL 260, 28101 PORI Käyntiosoite: Pohjoisranta 11 D, 28100 PORI www.satakuntaliitto.fi

ESIPUHE Satakuntaliitto toteutti alkuvuodesta 2011 osana Mannertuuli -tutkimushanketta kansalaiskyselyn tuulivoimasta. Mannertuuli -hankkeen tavoitteena oli selvittää Satakunnan manneralueilla tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet sekä kehittää tuulivoimala-alueiden kartoittamiseksi soveltuvia suunnittelumenetelmiä manneralueella. Kysely oli ensimmäinen valtakunnallinen kaikille halukkaille suunnattu tuulivoimaan liittyvä kansalaiskysely Suomessa. Tavoitteena oli kerätä mielipiteitä tuulivoimatuotantoon liittyvistä asioista. Tämä Satakuntaliiton kansalaiskysely herätti suurta mielenkiintoa ja siihen saatiin kaikkiaan 1854 vastausta eri puolilta valtakuntaa. Aikaisemmat mielipidekyselyt on suoritettu valikoiduille joukoille ihmisiä, ja niiden tarkoituksena on yleensä ollut kerätä mielipiteitä suunnitelluista tai jo toteutetuista tuulivoimahankkeista niiden lähialueilla. Tällainen tuulivoimaan liittyvä mielipidekysely Suomessa tehdään esimerkiksi laajojen, yleensä yli kymmentä tuulivoimalaa koskevien suunnitteluhankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tässä raportissa on otettu tarkasteluun keskeisiä muuttujia kyselyn vastausaineistosta. Muuttujien välisiä riippuvuussuhteita tutkimalla on saatu selville suomalaisten vastaajien suhtautumista tuulivoimaan. Koska kysely toteutettiin Satakuntaliitossa, on raporttiin lisätty oma kappale Satakunnan maakunnan alueelta saaduista vastauksista. Tutkimuksen on tehnyt ja raportin on kirjoittanut FM Veli-Matti Rintala Satakuntaliitosta. Tässä yhteydessä Satakuntaliitto kiittää kaikkia tutkimushankkeemme kansalaiskyselyyn vastanneita henkilöitä. Antamanne mielipiteet ovat olleet arvokkaita, ne on kaikki käsitelty ja analysoitu osaksi Mannertuuli -hankkeen ja sen jälkeen laadittavan Satakunnan vaihemaakuntakaavan I aineistoa. Hyvällä tuulella kiittäen - Porissa, 7. heinäkuuta 2011 Jukka Moilanen Alueiden käytön johtaja SATAKUNTALIITTO 2

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 4 2. KYSELYN TULOKSET... 4 2.1 Kyselyn vastausaineisto ja aineiston käsittelymenetelmät... 4 2.2 Tuulivoimalaitosten sijoituspaikat... 6 2.3 Tuulivoimalan läheisyydessä asumisen vaikutus mielipiteeseen... 8 2.4 Näkemykset tuulivoiman hyödyistä ja haitoista... 9 2.5 Sukupuolen, iän ja asuinmaakunnan vaikutus mielipiteisiin tuulivoimasta... 11 2.5.1 Sukupuoli... 11 2.5.2 Ikä... 13 2.5.3 Maakunta... 15 2.6 Tiedonsaanti tuulivoimasta... 16 3. SATAKUNTA... 19 4. JOHTOPÄÄTÖKSET... 22 LIITTEET... 24 3

1. JOHDANTO Satakuntaliito toteutti kansalaiskyselyn tuulivoimasta osana Mannertuuli-tutkimushanketta. Mannertuuli -hankkeen tavoitteena oli selvittää Satakunnan manneralueilla tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet sekä kehittää tuulivoimala-alueiden kartoittamiseksi soveltuvia suunnittelumenetelmiä manneralueella. Kyselyyn oli mahdollista vastata Internetissä 19.1.2011-31.3.2011. Kysely oli ensimmäinen kaikille halukkaille suunnattu tuulivoimaan liittyvä mielipidekysely Suomessa ja sen tavoitteena oli kerätä mielipiteitä tuulivoimatuotantoon liittyvistä asioista. Aikaisemmat mielipidekyselyt on suoritettu valikoiduille joukoille ihmisiä, ja niiden tarkoituksena on yleensä ollut kerätä mielipiteitä suunniteltujen tai jo toteutettujen tuulivoimahankkeiden lähialueilta. Tällainen tuulivoimaan liittyvä mielipidekysely Suomessa tehdään esimerkiksi laajojen, yli kymmentä tuulivoimalaa koskevien suunnitteluhankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Tämän raportin tarkoituksena on ottaa tarkasteluun keskeisiä muuttujia kyselyn vastausaineistosta, ja muuttujien välisiä riippuvuussuhteita tutkimalla saada selville suomalaisten vastaajien suhtautumista tuulivoimaan. Koska kysely toteutettiin Satakuntaliitossa, on raporttiin lisätty Satakunnan maakunnan vastauksista oma kappaleensa. 2. KYSELYN TULOKSET 2.1 Kyselyn vastausaineisto ja aineiston käsittelymenetelmät Mannertuuli hankkeen kysely sisälsi 23 tuulivoiman tuotantoon liittyvää kysymystä. Neljään kysymykseen oli mahdollista täydentää vastausta myös sanallisesti, sekä kyselyn lopuksi oli mahdollista vapaamuotoisesti kommentoida kyselyä ja sen aihetta. Kysely toteutettiin myös ruotsin kielellä. Kyselylomakkeet suomen ja ruotsin kielellä sekä suorat vastaukset on esitetty liitteissä 1, 2 ja 3. Kyselyssä käytettiin Webropol 2.0 kyselylomake sovellusta, ja siitä tiedotettiin aktiivisesti helmi-maaliskuussa 2011. Tiedotus kohdennettiin ympäristöalan yhdistyksiin ja järjestöihin sekä erilaisiin käyttäjäryhmiin Facebookissa (www.facebook.com). Kyselystä tiedotettiin myös Cisionwire-uutissivustolla (www.cisionwire.fi) ja siitä laadittiin lehdistötiedote (Liite 4). Kyselyyn osallistui 1854 vastaajaa eri puolilta Suomea. Vastaajista 1787 vastasi suomenkieliseen ja 67 ruotsinkieliseen kyselyyn. Vastanneista 1018 oli miehiä ja 836 naisia. Eniten vastaajia oli Uudenmaan maakunnasta, 601 vastaajaa. Satakunnasta vastaajia oli 467. Muista maakunnista vastaajia oli huomattavasti vähemmän, mutta yli sata vastaajaa oli myös Varsinais-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta ja Pirkanmaalta kustakin (Taulukko 1). Noin puolet vastaajista (926) oli 20-40-vuotiaita. Yli 40-vuotiaita vastaajia oli 881. Alle 20-vuotiaiden vastaajien määrä oli vähäinen, yhteensä 2,5 % kaikista vastaajista. Alle 15-vuotiaita vastaajia oli kuusi kappaletta (0,3 %) ja 15-19 vuotiaita vastaajia 40 kappaletta (2,2 %). Sanallisia vastauksia tai palautetta antoi yhteensä 711 vastaajaa. Uusimaa Satakunta Varsinais- Suomi Etelä- Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois- Karjala Pohjanmaa Pohjois- Pohjanmaa 601 467 165 136 124 59 52 46 39 32 Keski- Suomi Kanta- Häme Etelä- Savo Kymenlaakso Etelä- Karjala Ahvenanmaa Pohjois- Savo Taustatietoina vastaajilta kysyttiin sukupuolta, ikää sekä kotimaakuntaa. Vastaajien tarkkaa ikää ei kysytty, vaan ikä valittiin valmiista ikäryhmistä. Kysymysten Mikäli kesämökkisi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan kesämökkisi vähemmän miellyttäväksi viettää vapaa-aikaa? sekä Olisitko valmis vuokraa- 4 Kainuu 31 28 15 14 13 11 8 7 6 Taulukko 1. Kyselyn vastaajat maakunnittain. Lappi Keski- Pohjanmaa Päijät- Häme

maan maitasi tuulivoimatuotantoa varten? vastauksia tulkitessa on huomioitava, että kaikkien vastaajien ei oleteta omistavan kesämökkiä tai maata. Kyselyn toteutus Internetin välityksellä vaikutti vastaajien keski-ikään laskemalla sitä. Erityisesti nuoret naiset ovat aineistossa yliedustettuina. Taulukossa 2 on esitetty kyselyyn osallistuneiden vastaajien prosenttiosuudet ikäluokittain miesten ja naisten osalta sekä vastaavat luvut koko väestön osalta vuoden 2010 lopussa 1. Alle 20-vuotiaita vastaajia ei tässä eikä myöhemmissä ikään perustuvissa tarkasteluissa ole huomioitu vastaajien vähäisen määrän takia. 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v yli 60v Naiset Koko väestö 7,9 % 7,6 % 8,6 % 9,2 % 18,1 % Kysely 16,7 % 10,3 % 8,3 % 6,9 % 3,1 % Miehet Koko väestö 8,3 % 8,1 % 8,9 % 9,1 % 14,2 % Kysely 11,3 % 12,9 % 10,7 % 10,9 % 9,0 % Taulukko 2. Kyselyn vastaajien ja koko väestön ikäluokittaiset prosenttiosuudet 20-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta. Vastaajajoukon lisätarkastelu osoittaa, että Uudenmaan maakunnassa kysely on ollut nuorten, alle 30-vuotiaiden suosiossa. Uudenmaan vastaajista 44,4 % on alle 30-vuotiaita, kun vastaava luku Satakunnassa, jossa vastaajat ovat keskimääräistä iäkkäämpiä, luku on 15 %. Uudenmaan maakunnan osalta nuorten vastaajien suuri osuus selittynee kyselyn aktiivisella tiedottamisella Helsingin yliopiston opiskelijoille. Kuvassa 1 on eritelty vastaajat iän, sukupuolen ja kotimaakunnan mukaan. Nuorimman ikäryhmän, 20-29-vuotiaiden, vastaajista 50,3 % on Uudeltamaalta ja vanhimman ikäryhmän, yli 60-vuotiaiden, vastaajista 43,6 % on Satakunnasta. Uusimaa on yli sadan vastaajan maakunnista ainoa, jossa enemmistö vastaajista on naisia. 350 300 250 200 150 100 50 0 Satakunta Mies Satakunta Nainen Uusimaa Mies Uusimaa Nainen Varsinais- Suomi Mies Varsinais- Suomi Nainen Etelä- Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Mies Nainen Pirkanmaa Mies Pirkanmaa Nainen Muu maakunta Mies yli 60v 75 20 26 8 7 5 14 5 6 4 34 14 50-59v 68 51 36 25 10 10 19 16 17 6 47 16 40-49v 60 47 54 36 19 13 18 16 12 15 31 23 30-39v 43 33 72 77 33 17 16 12 13 17 56 30 20-29v 25 31 76 179 26 22 6 13 18 14 54 43 Muu maakunta Nainen Kuva 1. Kyselyyn vastanneiden määrät ikäryhmissä asuinmaakunnan ja sukupuolen mukaan eriteltynä. 1 http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html 5

Kyselyn vastausaineisto on käsitelty ristiintaulukoimalla sitä eri muuttujien välillä, jolloin on saatu selville muuttujien välisiä riippuvuuksia. Taustamuuttujina on käytetty vastaajien ikää, sukupuolta, kotimaakuntaa, suhtautumista tuulivoimaan sekä sitä, että asuvatko vastaajat näköetäisyydellä tuulivoimalasta. Kaikkiaan tarkasteltuja muuttujapareja on 66. Muuttujien väliset riippuvuudet on testattu khiin neliötestillä ja analysoidut havainnot on todettu tilastollisesti merkitseviksi (p-arvo <0,05). Kyselyn kysymyksiin 17, 20, 21, ja 23 oli mahdollista täydentää vastauksia myös sanallisesti. Vastausten sanallisten täydennysten antamat lisätiedot on käsitelty aiheita käsittelevien kappaleiden yhteydessä. Vastauksista osa on analysoitu Webropolin Text Mining-lisäosaa käyttäen. Yhteensä 354 vastaajaa antoi kyselyn päätteeksi sanallista palautetta kohtaan 24. Palaute sisälsi kommentteja itse kyselyyn liittyen sekä mielipiteitä tuulivoiman puolesta ja vastaan. Palauteosion vastaukset on käsitelty varsinaisia vastauksia täydentävänä aineistona. 2.2 Tuulivoimalaitosten sijoituspaikat Selkeä enemmistö vastaajista (75 %) on sitä mieltä, että tuulisähkön tuotanto tulisi keskittää tuulipuistoihin. Kysyttäessä minkälaisiin paikkoihin voimalat tulisi rakentaa, saivat merialueet suurimman kannatuksen. Vastaajista 67 % on sitä mieltä, että merialueet sopivat voimalayksiköiden sijaintipaikoiksi. Rannikot (53,9 %) ja teollisuusalueet (50,1 %) saivat myös paljon kannatusta. Seuraavaksi eniten kannatusta saivat asumattomat alueet, peltoalueet sekä käytöstä poistetut turvetuotantoalueet. Valmiiden vastausvaihtojen lisäksi vastaajat ehdottivat sopiviksi sijaintipaikoiksi myös tuntureita (41 vastaajaa). Osan vastaajista mielestä parhaita paikkoja tuulivoimaloille ovat alueet, joilla jo ennestään esiintyy maisema- ja meluhäiriöitä. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi moottoriteiden varret ja satama-alueet (25 vastaajaa). Lisäksi osa vastaajista on sitä mieltä, että voimaloiden sijaintia valittaessa olisi ensisijaisesti käytettävä alueita, joilla on paras tuotantopotentiaali olosuhteiden perusteella (65 vastaajaa). Vastaajista 79,1 % kertoi kannattavansa tuulivoimaloiden rakentamista omaan kotikuntaansa. Kysymykseen Mikäli asuinalueesi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan asuinaluetta vähemmän miellyttäväksi asua?, vastasi 60,4 % vastaajista En. Vastaajista 31,6 % uskoo tuulivoimaloiden vähentävän asumismukavuutta, ja loput 8 % ovat asiasta epävarmoja. Siirryttäessä vakinaisesta asumisesta vapaa-ajan viettoon tulokset hieman muuttuvat. Kun vastaajilta kysyttiin, että Mikäli kesämökkisi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan kesämökkisi vähemmän miellyttäväksi viettää vapaa-aikaa, vastasi 45,9 % vastaajista En. Kyllä -vastauksen antoi 41,2 % vastaajista ja epävarmoja oli 12,9 %. Kuvasta 2 voidaan nähdä miten vastaajat eri maakunnissa suhtautuisivat asuinalueensa tai kesämökkinsä läheisyyteen rakennettavaan tuulipuistoon. Satakuntalaisten ja etelä-pohjanmaalaisten vastaajien suhtautumisen on hieman kielteisempää kuin muiden. 6

70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 39,0 % 55,4 % 52,0 % 64,2 % 66,5 % 50,3 % 40,0 % 47,7 % 48,8 % 65,3 % 44,0 % 60,8 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Muut maakunnat Mikäli kesämökkisi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan kesämökkisi vähemmän miellyttäväksi viettää vapaa-aikaa?: En Mikäli asuinalueesi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan asuinaluetta vähemmän miellyttäväksi asua?: En Kuva 2. Suhtautuminen asuinalueen ja kesämökin läheisyyteen rakennettavaan tuulipuistoon eri maakunnissa. Kuvasta 3 voidaan nähdä miten eri ikäluokkien vastaajat kokevat tuulipuiston sijoittamisen sekä asuinalueensa että kesämökkinsä läheisyyteen. Vastausten perusteella voidaan todeta, että nuorimmat vastaajat tekevät enemmän eroa sille, onko kyseessä vakinaiseen asumiseen vai loma-asumiseen tarkoitettu asunto. 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 68,8 % 50,8 % 46,0 % 37,2 % 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v Yli 60v Mikäli kesämökkisi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan kesämökkisi vähemmän miellyttäväksi viettää vapaa-aikaa?: En Mikäli asuinalueesi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan asuinaluetta vähemmän miellyttäväksi asua?: En Kuva 3. Iän vaikutus mielipiteeseen asuinalueen ja kesämökin läheisyyteen rakennettavasta tuulipuistosta. Kysyttäessä sopivaa etäisyyttä tuulivoimaloista asuin- ja vapaa-ajanviettoalueeseen mielipiteet hajosivat. Eniten kannatusta saivat vaihtoehdot 1000 metriä, 2000 metriä ja 500 metriä. Moni vastaaja kertoi, että riittävää etäisyys on tapauskohtainen ja pitää selvittää aina erikseen tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä. Jotkut 2000 metriä vastausvaihtoehdokseen valinneet kertoivat valinneensa kyseisen vaihtoehdon siksi, että se oli kaukaisin annetuista vaihtoehdoista, ja että todellisuudessa he haluaisivat voimalat vielä sitäkin kauemmas. Tässä kysymyksessä ei ollut 7

merkittävää eroa sillä, oliko kyseessä asuin- vai vapaa-ajanviettoalue. Voimalat haluttiin ainoastaan hieman etäämmälle vapaa-ajan viettoalueista kuin asuinalueista. 2.3 Tuulivoimalan läheisyydessä asumisen vaikutus mielipiteeseen Kyselyn vastaajista 131 ilmoitti asuvansa näköetäisyydellä tuulivoimalasta. Määrä on 7,1 % kyselyyn osallistuneista. Eniten näköetäisyydellä asuvia vastaajia on Satakunnasta (46). Pohjois-Pohjanmaan vastaajista 20 asuu näköetäisyydellä tuulivoimalasta ja Uudenmaan vastaajista 15. Muissa maakunnissa näköetäisyydellä ilmoitti asuvansa alle kymmenen vastaajaa. Tuulivoimalan lähellä asuvista vastaajista 48,8 % on yli 50-vuotiaita, kun kaikista kyselyyn vastanneista yli 50-vuotiaita on 29,1 %. Taulukossa 3 vertaillaan vastausprosentteja yhdeksään mielipidekysymykseen niiden vastaajien välillä, jotka ilmoittivat asuvansa näköetäisyydellä tuulivoimalasta ja niiden jotka ilmoittivat etteivät asu. Vastaukset osoittavat, että näköetäisyydellä tuulivoimalasta asuvat suhtautuvat tuulivoimaan ja sen lisärakentamiseen muita kielteisemmin. Ei näköetäisyyttä Näköetäisyys Suhtaudutko tuulivoimatuotantoon myönteisesti?: Kyllä 89,0 % 70,1 % Ostaisitko tuulivoimalla tuotettua sähköä?: Kyllä 84,4 % 69,3 % Onko tuulivoimatuotanto tärkeää energiantuotannon kannalta?: Kyllä 75,9 % 62,3 % Kannatatko tuulivoiman rakentamista omaan asuinkuntaasi?: Kyllä 80,6 % 64,1 % Onko tuulivoimatuotanto tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta?: Kyllä 79,3 % 60,6 % Onko mielestäsi hyvä asia, että Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa?: Kyllä 87,7 % 69,0 % Häiritsevätkö sinua tuulivoimalat maisemassa?: Kyllä 18,8 % 40,6 % Mikäli asuinalueesi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan asuinaluetta vähemmän miellyttäväksi asua?: En Mikäli kesämökkisi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan kesämökkisi vähemmän miellyttäväksi viettää vapaa-aikaa?: En 61,4 % 51,9 % 46,5 % 41,5 % Taulukko 3. Mielipidevertailu tuulivoimalan läheisyydessä asuvien ja näköetäisyyden ulkopuolella asuvien välillä. Vertailtaessa näköetäisyydellä tuulivoimalasta asuvien ja muiden mielipiteitä tuulivoiman ympäristövaikutuksista (kuva 4), voidaan todeta mielipiteiden olevan varsin yhteneväiset. Merkittävin ero näiden kahden ryhmän välillä on näkemys tuulivoimaloiden aiheuttamasta auringon valon vilkkumisesta ja varjojen muodostumisesta. Näköetäisyydellä tuulivoimalasta asuvista 40 % pitää tätä negatiivisena vaikutuksena, kun muualla asuvista vain 22,9 % kokee asian samoin. Mainittavaa on myös se, että kohdassa Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia, on prosenttiluku suurempi voimaloiden läheisyydessä asuvilla kuin muilla vastaajilla. 8

Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset? Äänivaikutukset, melu Maiseman muuttuminen Vesistöjen muuttuminen tai pilaantuminen Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöstöön, luontotyyppeihin Maaperän muuttuminen tai saastuminen Liikennehaitat (maa-, vesi- ja ilmaliikenne) Haitat tutkavalvonnalle Haitat linnustolle ja lepakoille Auringon valon vilkkuminen ja varjojen muodostuminen Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia Muu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Näköetäisyys Ei näköetäisyyttä Kuva 4. Vertailu tuulivoimaloiden läheisyydessä asuvien ja kauempana asuvien näkemyksistä tuulivoiman ympäristövaikutuksiin. 2.4 Näkemykset tuulivoiman hyödyistä ja haitoista Yleinen suhtautuminen tuulivoimaan on myönteistä. Kysymykseen Suhtaudutko tuulivoimaan myönteisesti?, vastasi 87,6 % vastaajista Kyllä. Kysymyksen Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset Suomessa? perusteella vastaajien mielestä suurimmat hyödyt tuulivoiman lisäämisestä ovat sähkön tuottaminen, kestävän kehityksen edistäminen, teknologian kehittyminen sekä taloudelliset hyödyt. Annettujen yhdeksän vastausvaihtoehdon ohella vastaajat toivat esille avoimissa vastauksissa tuulivoiman hyvinä puolina ilmastonmuutoksen hillitsemisen, ydinvoiman tarpeen vähenemisen, energiaomavaraisuuden lisääntymisen sekä mahdollisuuden sähkön lähituotantoon. Kuvassa 5 tarkastellaan tuulivoimaan myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien näkemyksiä tuulivoiman merkittävimmistä positiivisista vaikutuksista Suomessa. Kuvan perusteella voidaan todeta tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvien olevan jyrkkiä mielipiteissään. Valtaosan (71,5 %) mukaan tuulivoimalla ei ole ollenkaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Osa tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvista näkee tuulivoiman tuovan taloudellista hyötyä ja edistävän teknologian kehittymistä. 9

Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset Suomessa? Alueimago Kestävän kehityksen edistäminen Osaamisen vientimahdollisuudet Sähkön tuottaminen Taloudelliset vaikutukset esim. työpaikkojen lisääntyminen Teknologian kehittyminen Tietoisuuden ja keskustelun lisääntyminen Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä positiivisia vaikutuksia Uuden tutkimustiedon saaminen Muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvat Tuulivoimaan myönteisesti suhtautuvat Kuva 5. Tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien mielestä. Kysymyksen Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset? perusteella tuulivoiman pahimpina ympäristöongelmina pidetään maiseman muuttumista, meluhaittoja sekä vaikutuksia linnustoon ja lepakoihin. Annettujen kymmenen vastausvaihtoehdon ohella tuulivoiman kielteisinä ympäristövaikutuksina tuotiin avoimissa vastauksissa esiin muitakin tekijöitä. Joidenkin vastaajien mielestä tuulivoimalayksiköiden rakentaminen sekä niiden yhteyteen rakennettavan infrastruktuurin tekeminen kuluttavat energiaa ja materiaaleja liikaa suhteessa voimaloista saatavaan hyötyyn. Lisäksi edellä mainittu infrastruktuuri, eli tiet ja sähkölinjat, koetaan maisemaa ja luontoa pilaavaksi tekijäksi. Osa vastaajista ei pidä tuulivoimaa ympäristöystävällisenä, koska suuri tuulivoimakapasiteetti vaatii myös suurta säätövoimakapasiteettia, ja säätövoima tuotetaan puolestaan ympäristön kannalta epäedullisilla tavoilla. Ympäristövaikutusten ohella vastaajien sanallisessa palautteessa käsiteltiin myös muita tuulivoimatuotannon kielteisiä puolia. Varsinkin taloudellisia tekijöitä otettiin vastauksissa esille. Tuulivoimaan liittyvää syöttötariffijärjestelmää pidettiin ongelmallisena. Joidenkin vastaajien mielestä sähköä pitäisi tuottaa pelkästään tavoilla, jotka eivät vaadi tukea tai muuta taloudellista helpotusta yhteiskunnalta. Tuulivoiman rakentamiseen kaivattiin myös lisää avoimuutta, eli voimaloiden rakentamista suunnitellessa tulisi alueen asukkaat ja maanomistajat huomioida paremmin. Kuvasta 6 voidaan nähdä, kuinka tuulivoimaan myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvat kokevat tuulivoiman ympäristövaikutukset. Sekä myönteisesti että kielteisesti tuulivoimaan suhtautuvat pitävät samoja tekijöitä merkittävimpinä, mutta kielteisesti suhtautuvat kokevat varsinkin maiseman muuttumisen ja meluhaitat suurena ongelmana tuulivoimatuotannossa. Haitat linnustolle ja lepakoille koetaan myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien ryhmissä lähes yhtä merkittävänä ongelmana, mutta auringon valon vilkkumisen ja varjojen muodostumisen kielteisesti suhtautuvat kokevat selkeästi merkittävämpänä haittavaikutuksena kuin myönteisesti suhtautuvat. 10

Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset? Äänivaikutukset, melu Maiseman muuttuminen Vesistöjen muuttuminen tai pilaantuminen Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöstöön, luontotyyppeihin Maaperän muuttuminen tai saastuminen Liikennehaitat (maa-, vesi- ja ilmaliikenne) Haitat tutkavalvonnalle Haitat linnustolle ja lepakoille Auringon valon vilkkuminen ja varjojen muodostuminen Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia Muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvat Tuulivoimaan myönteisesti suhtautuvat Kuva 6. Tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset tuulivoimaan myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien mielestä. 2.5 Sukupuolen, iän ja asuinmaakunnan vaikutus mielipiteisiin tuulivoimasta 2.5.1 Sukupuoli Kysely sisälsi 14 tuulivoima-aiheista kysymystä, joihin oli mahdollista vastata Kyllä, Ei tai Ei mielipidettä. Näistä kysymyksistä seitsemän mielipidekysymystä on tässä yhteydessä otettu lähempään tarkasteluun. Taulukossa 4 on esitetty miesten ja naisten Kyllä -vastausten osuudet näihin seitsemään tuulivoimaa koskevaan mielipidekysymykseen. Naisten suhtautuminen tuulivoimaan on vastausten perusteella miehiä myönteisempää. Miehet Naiset Suhtaudutko tuulivoimatuotantoon myönteisesti?: Kyllä 83,0 % 93,2 % Ostaisitko tuulivoimalla tuotettua sähköä?: Kyllä 77,8 % 89,7 % Häiritsevätkö sinua tuulivoimalat maisemassa?: Kyllä 25,5 % 14,3 % Onko tuulivoimatuotanto tärkeää energiantuotannon kannalta?: Kyllä 67,1 % 83,9 % Onko tuulivoimatuotanto tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta?: Kyllä 68,7 % 88,7 % Onko mielestäsi hyvä asia, että Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa?: Kyllä 82,0 % 91,6 % Kannatatko tuulivoiman rakentamista omaan asuinkuntaasi?: Kyllä 74,2 % 85,0 % Taulukko 4. Miesten ja naisten kannat seitsemään mielipidekysymykseen tuulivoimasta. Kuvissa 7 ja 8 on esitetty sukupuolen vaikutus kysyttäessä tuulivoiman positiivisia vaikutuksia sekä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Positiivisia vaikutuksia tarkastellessa (kuva 7) voidaan todeta naisten näkevän tuulivoiman kestävän kehityksen edistäjänä miehiä enemmän. Naiset myös uskovat tuulivoimaan sähköntuotantomenetelmänä miehiä enemmän sekä arvostavat tuulivoiman mukanaan tuomaa tietoisuuden ja keskustelun lisäämistä. Miehet puolestaan näkevät tuulivoiman taloudelliset vaikutukset, teknologian kehittymisen ja osaamisen vientimahdollisuudet tärkeämpinä kuin naiset. 11

Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset Suomessa? Alueimago Kestävän kehityksen edistäminen Osaamisen vientimahdollisuudet Sähkön tuottaminen Taloudelliset vaikutukset esim. työpaikkojen lisääntyminen Teknologian kehittyminen Tietoisuuden ja keskustelun lisääntyminen Uuden tutkimustiedon saaminen Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä positiivisia vaikutuksia Muu 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Miehet Naiset Kuva 7. Miesten ja naisten näkemykset tuulivoiman merkittävimmistä positiivisista vaikutuksista. Miesten ja naisten näkemykset tuulivoiman haitallisista ympäristövaikutuksista on esitetty kuvassa 8. Miehet näkevät maiseman muuttumisen, auringon valon vilkkumisen ja varjojen muodostumisen sekä haitat tutkavalvonnalle useammin ongelmana kuin naiset. Naiset ovat puolestaan enemmän huolissaan haitoista linnustolle ja lepakoille sekä vaikutuksista kasvillisuuteen, eliöstöön ja luontotyyppeihin kuin miehet. Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset? Maiseman muuttuminen Maaperän muuttuminen tai saastuminen Liikennehaitat (maa-, vesi- ja ilmaliikenne) Haitat tutkavalvonnalle Haitat linnustolle ja lepakoille Auringon valon vilkkuminen ja varjojen muodostuminen Äänivaikutukset, melu Vesistöjen muuttuminen tai pilaantuminen Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöstöön, luontotyyppeihin Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia Muu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Miehet Naiset Kuva 8. Miesten ja naisten näkemykset tuulivoiman merkittävimmistä negatiivisista ympäristövaikutuksista. Tarkasteltaessa sukupuolen vaikutusta tulee huomioida, että varsinkin naisten joukossa vastaajat ovat painottuneet nuorimpiin ikäluokkiin, ja siten edellä mainituissa tuloksissa nuorimpien vastaajien mielipiteet korostuvat. Vastaajat voidaan ryhmitellä myös ikäluokan ja sukupuolen mukaan, jolloin saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa eroista sukupuolten välillä. Ongelmaksi tällöin muodostuu kuitenkin vastaajien määrän vähäisyys joissakin ryhmissä, jolloin sattuman mahdollisuus tulosten muodostumiseen kasvaa. Yksityiskohtaiset tiedot eri ikäryhmien ja sukupuolten 12

vastauksista kysymyksiin Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset Suomessa? sekä Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset? ovat liitteen 5 taulukoissa. Näitä tuloksia tarkastellessa tulee kuitenkin huomioida, että ne ovat osittain ainoastaan suuntaa antavia eivätkä tilastollisesti päteviä. 2.5.2 Ikä Tutkittaessa vastaajien iän vaikutusta vastauksiin, voidaan todeta suhtautumisen olevan myönteisempää nuorimmissa ikäryhmissä. Yli 90% alle 40-vuotiaista vastasi Kyllä kysymykseen Suhtaudutko tuulivoimaan myönteisesti?. Yli 60- vuotiaista vain noin 74% on samaa mieltä tuulivoimasta. Kuvassa 9 on esitetty miten sukupuoli ja ikä yhdessä vaikuttavat tuulivoimaan suhtautumiseen. Peräti 97 % 20-29 vuotiaista naisista vastasi suhtautuvansa tuulivoimaan myönteisesti, kun toisessa ääripäässä yli 60 vuotiaista miehistä 71 % on myönteisellä kannalla. 100 % Suhtaudutko tuulivoimatuotantoon myönteisesti?: Kyllä 90 % 80 % 70 % 60 % 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v yli 60v Miehet Naiset Kuva 9. Vastaajien iän ja sukupuolen vaikutus suhtautumisessa tuulivoimaan. Taulukossa 5 on nähtävissä tarkemmin iän merkitys suhtautumisessa tuulivoimaan. Jokaisessa seitsemässä luetellussa mielipidekysymyksessä suhtautuminen tuulivoimaan on myönteisempää nuorimmissa ikäluokissa. 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v Yli 60v Suhtaudutko tuulivoimatuotantoon myönteisesti?: Kyllä 93,1 % 92,1 % 88,1 % 83,4 % 74,3 % Ostaisitko tuulivoimalla tuotettua sähköä?: Kyllä 89,9 % 88,6 % 81,1 % 79,4 % 67,9 % Häiritsevätkö sinua tuulivoimalat maisemassa?: Kyllä 10,7 % 14,7 % 23,6 % 28,1 % 37,1 % Onko tuulivoimatuotanto tärkeää energiantuotannon kannalta?: Kyllä 80,7 % 78,3 % 72,7 % 70,5 % 64,8 % Onko tuulivoimatuotanto tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta?: Kyllä 82,5 % 81,6 % 75,2 % 74,1 % 69,7 % Onko mielestäsi hyvä asia, että Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa?: Kyllä 90,7 % 92,1 % 85,3 % 82,9 % 73,7 % Kannatatko tuulivoiman rakentamista omaan asuinkuntaasi?: Kyllä 84,0 % 84,7 % 79,2 % 76,7 % 63,4 % Taulukko 5. Kyllä -vastausten prosenttiosuudet seitsemään mielipidekysymykseen tuulivoimasta. Kuvissa 10, 11 ja 12 on eritelty lisää eri ikäryhmiin kuuluvien suhtaumista tuulivoimaan ja sen vaikutuksiin. Kuvan 10 perusteella voidaan todeta, että nuoremmat vastaajat ovat valmiimpia sijoittamaan tuulivoimaloita taajamiin, merelle, rannikolle ja pelloille kuin vanhemmat. Vanhemmat puolestaan ovat nuoria halukkaampia käyttämään metsiä ja käytöstä poistettuja turvetuotantoalueita. 13

Minne tuulivoimatuotantoa pitäisi pyrkiä keskittämään? Asumattomille alueille Järvialueille Käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille Luonnonsuojelualueille Merelle Metsäalueille Peltoalueille Rannikolle Soille Taajamiin tai niiden reunamille Teollisuusalueille Muille alueille 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v Yli 60v Kuva 10. Eri ikäryhmien näkemykset siitä, minne tuulivoimatuotantoa tulisi keskittää. Tuulivoiman kielteisiä vaikutuksia tarkasteltaessa (kuva 11) vanhemmat ikäluokat kokevat maiseman muuttumisen pahempana ongelmana kuin nuoret. Tuulivoimasta aiheutuvia haittoja tutkavalvonnalle ei pidetä pahana ongelmana, mutta vanhemmat vastajat pitivät tätä selkeästi nuoria merkittävämpänä haittana. Nuoret puolestaan pitävät tuulivoimaloiden haittoja kasvillisuuteen, eliöstöön ja luontotyyppeihin pahempana kuin vanhemmat ikäluokat. Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset? Maiseman muuttuminen Maaperän muuttuminen tai saastuminen Liikennehaitat (maa-, vesi- ja ilmaliikenne) Haitat tutkavalvonnalle Haitat linnustolle ja lepakoille Auringon valon vilkkuminen ja varjojen muodostuminen Äänivaikutukset, melu Vesistöjen muuttuminen tai pilaantuminen Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöstöön, luontotyyppeihin Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä negatiivisia ympäristövaikutuksia Muu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v Yli 60v Kuva 11. Eri ikäryhmien näkemykset siitä, mitkä ovat tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset. 14

Kuvasta 12 voidaan nähdä vastaajien iän merkityksen tarkasteltaessa tuulivoiman positiivisia vaikutuksia Suomessa. Merkittävää on nuorten vastaajien vanhempia suurempi usko edistää kestävää kehitystä Suomessa tuulivoimalla. Nuorille on myös tärkeää sähkön tuottaminen sekä tietoisuuden ja keskustelun lisääminen. Niistä vastaajista, joiden mukaan tuulivoimalla ei ole merkittäviä positiivia vaikutuksia, valtaosa kuuluu vanhempiin ikäryhmiin. Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset Suomessa? Alueimago Kestävän kehityksen edistäminen Osaamisen vientimahdollisuudet Sähkön tuottaminen Taloudelliset vaikutukset esim. työpaikkojen lisääntyminen Teknologian kehittyminen Tietoisuuden ja keskustelun lisääntyminen Uuden tutkimustiedon saaminen Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä positiivisia vaikutuksia Muu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v 60v ja yli Kuva 12. Eri ikäryhmien näkemykset tuulivoiman merkittävimmistä positiivisista vaikutuksista. 2.5.3 Maakunta Vertailtaessa eri maakunnissa asuvien ihmisten suhtautumista tuulivoimaan (taulukko 6), kiinnittyy huomio vastaajamääriltään suurimpiin maakuntiin eli Uuteenmaahan ja Satakuntaan. Suhtautuminen on Uudellamaalla hieman myönteisempää kuin Satakunnassa. Tulos heijastaa kyselyyn vastanneiden ikä- ja sukupuolijakaumaa. Uudenmaan vastaajissa nuorten ja naisten osuus vastaajista on suurempi. Taulukosta 6 voidaan myös todeta, että Etelä-Pohjanmaalla suhtautuminen tuulivoimaan on Satakunnan ohella hieman muita maakuntia kielteisempi. Suhtaudutko tuulivoimatuotantoon myönteisesti?: Kyllä Ostaisitko tuulivoimalla tuotettua sähköä?: Kyllä Häiritsevätkö sinua tuulivoimalat maisemassa?: Kyllä Onko tuulivoimatuotanto tärkeää energiantuotannon kannalta?: Kyllä Onko tuulivoimatuotanto tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta?: Kyllä Onko mielestäsi hyvä asia, että Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa?: Kyllä Kannatatko tuulivoiman rakentamista omaan asuinkuntaasi?: Kyllä Satakunta Uusimaa Varsinais- Suomi Etelä- Pohjanmaa Taulukko 7. Vastaajien kannat seitsemään mielipidekysymykseen tuulivoimasta maakunnittain. 15 Pirkanmaa Muu maakunta 83,9 % 92,1 % 87,7 % 81,8 % 89,3 % 86,4 % 75,7 % 88,9 % 86,7 % 77,1 % 88,4 % 82,0 % 24,9 % 15,0 % 14,8 % 29,9 % 17,9 % 23,7 % 69,5 % 79,8 % 81,2 % 62,2 % 75,0 % 74,4 % 69,7 % 85,1 % 78,2 % 68,7 % 80,3 % 78,3 % 83,1 % 89,8 % 87,2 % 84,0 % 88,5 % 84,4 % 77,6 % 83,2 % 85,4 % 71,4 % 75,8 % 75,2 %

Kuvasta 13 voidaan havaita, kuinka eri maakunnissa halutaan sijoittaa tuulivoimaloita. Etelä-Pohjanmaalaisten vastaukset eroavat varsin selkeästi tässä tarkastelussa muiden vastauksista. Etelä-Pohjanmaalaiset sijoittaisivat tuulivoimalat muita mieluummin asumattomille alueille, metsiin ja entisille turvetuotantoalueille, kun taas taajamiin, teollisuusalueille ja pelloille he eivät sijoittaisi voimaloita yhtä mieluusti kuin muut. Minne tuulivoimatuotantoa pitäisi pyrkiä keskittämään? 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Asumattomille Järvialueille Käytöstä Luonnon- Merelle Metsä- Peltoalueille Rannikolle Soille Taajamiin Teollisuus- Muille alueille poistuneille suojelu- alueille tai niiden alueille alueille turve- alueille reunoille tuotantoalueille Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Muu maakunta Kuva 13. Eri maakunnissa asuvien mielipiteet siitä, minne tuulivoimatuotantoa pitäisi pyrkiä keskittämään. 2.6 Tiedonsaanti tuulivoimasta Kyselyn viimeisissä monivalintakysymyksissä vastaajilta kysyttiin, että onko tuulivoiman ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa, ja että mitä kautta vastaajat olivat saaneet tietoa tuulivoiman ympäristövaikutuksista. Vastaajista 37,5 % on sitä mieltä, että tietoa on riittävästi saatavilla, ja 41,9 % on sitä mieltä että tietoa ei ole saatavilla riittävästi. Ilman mielipidettä on 20,6 % vastaajista. Nuorimmat, eli alle 30-vuotiaat vastaajat ovat vähiten sitä mieltä, että tietoa on riittävästi saatavilla (kuva 14). Vain alle 30 % alle 30-vuotiaista kokee saatavilla olevan tiedon määrän riittäväksi. Vanhemmissa ikäluokissa prosenttiosuus on yli 40 % ollen kaikkein suurin yli 60-vuotiailla. On kuitenkin huomattava, että niiden vastaajien, joiden mielestä tietoa ei ole riittävästi saatavilla, prosenttiosuus on lähestulkoon sama kaikissa ikäluokissa. Sen sijaan nuorimmissa vastaajissa on paljon niitä, joilla ei ole mielipidettä asiaan. 16

100 % Onko tuulivoimatuotannon ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa? 80 % 43,2 % 41,3 % 39,3 % 42,0 % 43,6 % 60 % 40 % 28,8 % 21,4 % 17,9 % 16,6 % 9,0 % 20 % 28,0 % 37,3 % 42,9 % 41,4 % 47,4 % 0 % 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v Yli 60v Kyllä Ei mielipidettä Ei Kuva 14. Eri ikäluokkien näkemykset siitä, onko tuulivoiman ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa. Tarkasteltaessa vastaajien suhtautumista tuulivoimaan ja heidän näkemystään tiedonsaannin riittävyydestä voidaan todeta, että tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvat kokevat useammin, ettei tietoa ole riittävästi saatavilla (kuva 15). Lähes 70 % tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvista on sitä mieltä, ettei tuulivoiman ympäristövaikutuksista ole saatavilla riittävästi tietoa, kun vain 39 % tuulivoimaan myönteisesti suhtautuvista on samaa mieltä. 17

Onko tuulivoimatuotannon ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa? 100 % 80 % 39,0 % 60 % 40 % 22,0 % 67,2 % 8,1 % Ei Ei mielipidettä Kyllä 20 % 39,0 % 24,7 % 0 % Tuulivoimaan myönteisesti suhtautuvat Tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvat Kuva 15. Tuulivoimaan myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien näkemykset siitä, onko tuulivoiman ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa. Kuvassa 16 on esitetty kuinka tuulivoimalan läheisyydessä asuvat kokevat tiedonsaannin tuulivoiman ympäristövaikutuksista suhteessa kauempana asuviin. Näköetäisyydellä tuulivoimalasta asuvat kokevat hieman muita enemmän, että tietoa ei ole riittävästi saatavilla. 100 % Onko tuulivoimatuotannon ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa? 80 % 41,1 % 53,8 % 60 % 40 % 21,1 % 10,0 % Ei Ei mielipidettä Kyllä 20 % 37,8 % 36,2 % 0 % Ei näköetäisyyttä Näköetäisyys Kuva 16. Näköetäisyydellä tuulivoimalasta ja kauempana asuvien mielipiteet siitä, onko tuulivoiman ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa. 18

Kyselyyn vastaajien mukaan Internet on eniten käytetty kanava tiedonsaantiin tuulivoimasta. Vastaajista 59,3 % oli hankkinut tietoa tuulivoimasta Internetistä. Toiseksi suosituin tietolähde on sanomalehdet 46 % osuudella. Kuvasta 17 selviää, kuinka vastaajien ikä vaikutti eri tietolähteiden käyttöön. Huomionarvoista on Internetin käytön väheneminen ja sanomalehtien käytön lisääntyminen iän karttuessa. 80 % Mitä kautta olet saanut eniten tietoa tuulivoimasta ja sen ympäristövaikutuksista? 60 % 40 % 20 % 0 % Internet Kirjallisuus Radio Sanomalehdet Televisio Viranomaiset Muu 20-29v 30-39v 40-49v 50-59v Yli 60v Kuva 17. Eri tietolähteiden käyttö ikäryhmittäin hankittaessa tietoa tuulivoimasta ja sen ympäristövaikutuksista. Avoimissa vastauksissa vastaajat kertoivat saaneensa tietoa tuulivoimasta ja sen vaikutuksista myös koulusta (92 vastaajaa), työpaikalta (54), matkaillessa (13), perheenjäseniltä ja ystäviltä (11) sekä erilaisista raporteista ja julkaisuista, kuten YVA-raportit ja ympäristöjärjestöjen julkaisut (78). 3. SATAKUNTA Satakunnan maakunnasta kyselyyn osallistui 467 vastaajaa, joista 60,2 % oli miehiä ja 39,8 % naisia. Vanhimpien ikäryhmien osuus oli Satakunnassa suurempi kuin muissa maakunnissa. Yli 50-vuotiaita oli vastaajista Satakunnassa noin 46 %, kun muualla maassa vastaava luku oli alle 24 %. Taulukossa 7 on vertailtu satakuntalaisten vastaajien ikäryhmäosuuksia koko maakunnan asukkaiden vastaaviin lukuihin 2. Vastaajien muuta maata korkeamman iän myötä (kuva 1) ikäjakauma vastaa varsin hyvin perusjoukkoa. Erityisesti pitää huomioida, että yli 60-vuotiaiden naisten ohella lukumääräisesti pienimmät vastaajaryhmät olivat 20-29-vuotiaat miehet ja naiset, ja että suurin vastaajaryhmä oli yli 60- vuotiaat miehet. Vertailtaessa satakuntalaisten vastauksia muun Suomen vastauksiin tulee huomioida vastaajien erilainen ikärakenne. Satakunnan ulkopuolella tuulivoimaan myönteisemmin suhtautuvien nuorten ikäluokkien merkitys on korostunut. 2 http://www.tilastokeskus.fi/til/vaerak/index.html 19

20-29v 30-39v 40-49v 50-59v yli 60v Nainen Koko Satakunta 6,5 % 6,4 % 8,1 % 9,3 % 21,1 % Kysely Satakunta 6,8 % 7,3 % 10,4 % 11,3 % 4,4 % Mies Koko Satakunta 7,3 % 6,8 % 8,5 % 9,4 % 16,6 % Kysely Satakunta 5,5 % 9,5 % 13,3 % 15,0 % 16,6 % Taulukko 7. Kyselyn vastaajien ja koko väestön ikäluokittaiset prosenttiosuudet 20-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta Satakunnassa. Taulukossa 8 on lueteltu Satakuntalaisten vastausprosentit yhteensä 11 kappaleeseen tuulivoimaan liittyviä mielipidekysymyksiä sekä suluissa vastaavat prosenttiluvut Satakunnan ulkopuolella asuvien osalta. Vastaajien oli mahdollista kertoa mielipiteensä vastaamalla esitettyihin kysymyksiin joko Kyllä, Ei tai Ei mielipidettä. Vastausten perusteella satakuntalaisten suhtautuminen tuulivoimaan on myönteistä, mutta muuhun Suomeen verrattaessa satakuntalaisten usko tuulivoimaan sähköntuotantomenetelmänä sekä keinona ehkäistä ilmastonmuutosta ei ole yhtä korkea. Samoin satakuntalaiset suhtautuvat muita kielteisemmin kotinsa tai vapaa-ajanviettopaikkansa läheisyyteen rakennettavaan tuulivoimaan. Kyllä Ei Ei mielipidettä Suhtaudutko tuulivoimatuotantoon myönteisesti? 83,9 % 14,2 % 2,0 % (88,9 %) (9,1 %) (2,0 %) Ostaisitko tuulivoimalla tuotettua sähköä? 75,7 % 17,7 % 6,6 % (85,7 %) (8,5 %) (5,9 %) Häiritsevätkö sinua tuulivoimalat maisemassa? 24,9 % 70,6 % 4,5 % (18,9 %) (74,5 %) (6,6 %) Onko tuulivoimatuotanto tärkeää energiantuotannon kannalta? 69,5 % 27,2 % 3,3 % (76,4 %) (19,4 %) (4,1 %) Onko tuulivoimatuotanto tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta? 69,7 % 26,0 % 4,3 % (80,5 %) (15,5 %) (4,0 %) Onko mielestäsi hyvä asia, että Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa? 83,1 % 15,2 % 1,7 % (87,4 %) (9,7 %) (2,9 %) Kannatatko tuulivoiman rakentamista omaan asuinkuntaasi? 77,6 % 20,4 % 2,0 % (79,6 %) (15,1 %) (5,2 %) Olisitko valmis vuokraamaan maitasi tuulivoimatuotantoa varten? 50,3 % 30,2 % 19,4 % (55,0 %) (19,5 %) (25,5 %) Mikäli asuinalueesi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan asuinaluetta vähemmän miellyttäväksi asua? 38,1 % (29,4 %) 55,4 % (62,1 %) 6,6 % (8,5 %) Mikäli kesämökkisi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan kesämökkisi vähemmän miellyttäväksi viettää vapaa-aikaa? 48,4 % (38,8 %) 39,0 % (48,3 %) 12,6 % (13,0 %) Onko tuulivoimatuotannon ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa? 46,5 % 39,9 % 13,6 % (34,5 %) (42,6 %) (22,9 %) Taulukko 8. Satakuntalaisten vastaajien kannat 11 mielipidekysymykseen tuulivoimasta. Suluissa prosenttiluvut muun Suomen osalta. Kuvasta 18 voidaan nähdä, minne satakuntalaiset ja muut suomalaiset olisivat halukkaita sijoittamaan tuulivoimaloita. Ero satakuntalaisten ja muiden suomalaisten mielipiteiden välillä ei ole kovinkaan suuri. Satakuntalaiset kuitenkin sijoittaisivat tuulivoimaloita muita enemmän asumattomille alueille sisämaassa, kun taas muualla maassa merialueita, rannikoita ja taajama-alueita pidetään hieman suositumpina. Yhteensä 34 satakuntalaista tarjosi muuta kuin valmista vastausvaihtoehtoa. Näistä 16 vastaajaa on sitä mieltä, että tuulivoimaloita ei tulisi sijoittaa minnekään Suomessa. Muita esitettyjä vaihtoehtoja ovat satamien tai moottoriteiden lähialueet (8 vastaajaa), syrjäiset metsäalueet (3), tuulioloiltaan potentiaalisimmat alueet (3), pientuotanto kiinteistöjen yhteydessä (3) sekä aava ulkomeri (1). 20

Minne tuulivoimatuotantoa pitäisi pyrkiä keskittämään? Asumattomille alueille Järvialueille Käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille Luonnonsuojelualueille Merelle Metsäalueille Peltoalueille Rannikolle Soille Taajamiin tai niiden reunamille Teollisuusalueille Muille alueille, minne? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Satakunta Muu maa Kuva 18. Satakuntalaisten ja muun maan vastaajien näkemykset siitä, minne tuulivoimatuotantoa tulisi keskittää. Kuvasta 19 voidaan nähdä, että satakuntalaiset pitävät tuulivoiman merkittävimpinä positiivisina vaikutuksina samoja tekijöitä kuin muutkin suomalaiset, joskin Satakunnassa usko tuulivoimaan sähköntuottajana sekä kestävän kehityksen edistäjänä ei olekaan yhtä suuri kuin muualla maassa. Myös usko tuulivoiman myönteisiin taloudellisiin vaikutuksiin on Satakunnassa hieman vähäisempi kuin muualla Suomessa. Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset Suomessa? Alueimago Kestävän kehityksen edistäminen Osaamisen vientimahdollisuudet Sähkön tuottaminen Taloudelliset vaikutukset esim. työpaikkojen lisääntyminen Teknologian kehittyminen Tietoisuuden ja keskustelun lisääntyminen Uuden tutkimustiedon saaminen Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä positiivisia vaikutuksia Muu, mikä? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % Satakunta Muu maa Kuva 19. Satakuntalaisten ja muun maan vastaajien näkemykset siitä, mitkä ovat tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset Suomessa. 21

Satakuntalaisten näkemystä tuulivoiman merkittävimpiin negatiivisiin ympäristövaikutuksiin tarkastellessa voidaan todeta vastausten olevan samansuuntaisia muun Suomen vastaajien kanssa (kuva 20). Merkittävimpänä kielteisenä vaikutuksena pidetään maiseman muuttumista. Noin 40 % satakuntalaisista pitää melua sekä haittoja linnustolle ja lepakoille merkittävä vaikutuksena, kun muualla maassa vastaavat luvut ovat lähes kymmenen prosenttiyksikköä suuremmat. Lähes kolmasosa satakuntalaisista vastaajista ei näe tuulivoimalla olevan merkittäviä ympäristövaikutuksia. Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset? Maiseman muuttuminen Maaperän muuttuminen tai saastuminen Liikennehaitat (maa-, vesi- ja ilmaliikenne) Haitat tutkavalvonnalle Haitat linnustolle ja lepakoille Auringon valon vilkkuminen ja varjojen muodostuminen Äänivaikutukset, melu Vesistöjen muuttuminen tai pilaantuminen Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöstöön, luontotyyppeihin Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia Muu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Satakunta Muu maa Kuva 20. Satakuntalaisten ja muun maan vastaajien näkemykset siitä, mitkä ovat tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Kyselyyn vastanneiden suomalaisten suhtautuminen sähkön tuottamiseen tuulivoimalla on hyvin myönteistä. Tuulivoimaa pidetään ekologisena sähköntuotantotapana, jonka lisärakentaminen tuo mukanaan myös taloudellista hyötyä. Tuulivoiman kielteisinä puolina pidetään muutoksia maisemaan, melua sekä varjojen muodostumista ja valon välkehdintää. Suhtautuminen näihinkin negatiivisiin vaikutuksiin on kuitenkin varsin sallivaa. Toisin sanoen vaikka tuulivoimaloilla nähdäänkin olevan kielteisiä ympäristövaikutuksia, ei vaikutuksia koeta kovinkaan haitallisina. Suomalaiset ovat kyselyn perusteella valmiita hyväksymään tuulivoimaloiden sijoittamisen hyvätuulisille alueille, jotka sijaitsevat merellä tai rannikolla, tai jotka ovat sisämaassa ja maankäytöltään tarkoitukseen soveltuvia. Tuulivoimaloiden läheisyys ihmisten asuin- ja elinympäristöön vaikuttaa mielipiteeseen tuulivoimasta. Suunnitellut ja toteutetut hankkeet saavat osakseen kritiikkiä lähialueiden asukkailta ja muilta käyttäjiltä. Suhtautuminen voimaloiden rakentamiseen muuttuu erityisesti kriittisemmäksi, mikäli voimaloita aiotaan sijoittaa alueille, joita ihmiset pitävät tärkeinä luonnonarvojen ja virkistäytymisen kannalta. Naiset ovat miehiä enemmän tuulivoiman lisärakentamisen kannalla. Miesten ja naisten välistä eroa pohtiessa on kuvaavaa, että kyselyn perusteella noin kolme neljästä tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvasta suomalaisesta on miehiä. Miesten ja naisten välillä on selkeästi havaittava ero siinä, miksi tuulivoimaa pitäisi lisätä. Naiset luottavat miehiä enemmän tuulivoiman tehoon tuottaa sähköä Suomessa sekä pitävät tuulivoiman lisäämistä hyvin tärkeänä 22

kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Miehet puolestaan arvostavat tuulivoiman lisäämisen myönteisiä taloudellisia vaikutuksia sekä teknologista kehitystä naisia enemmän. Nuoret suhtautuvat tuulivoimaan myönteisemmin kuin vanhemmat ikäluokat. Vertailtaessa eri ikäisten vastaajien kantoja voidaan todeta, että nuoret ikäluokat pitävät tuulivoimaa lähes varauksetta hyvänä muotona tuottaa kestävällä tavalla energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Vanhemmat ikäluokat kokevat erityisesti tuulivoiman aiheuttamat muutokset maisemaan haitallisina. Vastaajat nuorimmissa ikäluokissa sijoittaisivat tuulivoimaloita vanhempia ikäluokkia mieluummin merelle, rannikoille, pelloille ja rakennettuun ympäristöön, kun taas vanhemmat ikäluokat pitävät nuoria ikäluokkia enemmän soveltuvina asumattomia metsäalueita, joissa voimalat olisivat kokonaan poissa näköpiiristä. Tuulivoimaa on Suomessa rakennettu varsin vähän, ja käytännön kokemuksia tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön ei maassamme ole juurikaan saatu. Tämä lisää ihmisten tarvetta saada tietoa tuulivoimasta ja sen ympäristövaikutuksista, varsinkin nyt kun suunnitteilla on lukuisia hankkeita eri puolilla maata. Alle puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että tuulivoiman ympäristövaikutuksista on saatavilla riittävästi tietoa. Varsinkin tuulivoimaan kielteisesti suhtautuvien mielestä tietoa tuulivoiman vaikutuksista on saatavilla liian vähän. 23

LIITTEET LIITE 1 Kysely tuulivoimasta Tämä kysely on Satakuntaliiton ja Mannertuulialueet Satakunnassa -hankkeen toteuttama. Kyselyn tarkoituksena on kerätä mielipiteitä tuulivoimatuotannosta. Vastaukset käsitellään anonyymisti. Kyselystä saatuja mielipidetietoja käytetään tuulivoimasuunnittelun ja - tutkimuksen kehittämiseen. Kyselyyn voi vastata jokainen Suomen kansalainen. Kyselyssä on yhteensä 23 kysymystä, joihin vastaamiseen menee aikaa noin 5-10 minuuttia. Mikäli et halua vastata johonkin kysymykseen, voit jättää sen tyhjäksi. Ainoastaan kysymykset 1-3 ovat pakollisia. Kyselyn vastausaika on 31.3.2011 saakka. Tulokset julkaistaan yhteenvetona Mannertuulialueet Satakunnassa -hankkeen loppuraportissa keväällä 2011. Kiitämme osallistumisestasi kyselyyn, vastauksellasi on merkitystä! 1. Sukupuoli * mies nainen 2. Vastaajan ikä? * alle 15 15-19 20-29 30-39 40-49 50-59 yli 60 3. Asuinmaakuntasi: * 4. Suhtaudutko tuulivoimatuotantoon myönteisesti? Kyllä En Ei mielipidettä 5. Onko tuulivoimatuotanto tärkeää energiantuotannon kannalta? Kyllä Ei Ei mielipidettä 6. Onko tuulivoimatuotanto tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta? Kyllä Ei Ei mielipidettä 7. Onko mielestäsi hyvä asia, että Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa? Kyllä Ei Ei mielipidettä 8. Kannatatko tuulivoiman rakentamista omaan asuinkuntaasi? Kyllä En Ei mielipidettä

9. Mikäli asuinalueesi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan asuinaluetta vähemmän miellyttäväksi asua? Kyllä En Ei mielipidettä 10. Mikäli kesämökkisi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan kesämökkisi vähemmän miellyttäväksi viettää vapaa-aikaa? Kyllä En Ei mielipidettä 11. Olisitko valmis vuokraamaan maitasi tuulivoimatuotantoa varten? Kyllä En Ei mielipidettä 12. Sijaitseeko tuulivoimaloita näköetäisyydellä asuinpaikastasi? Kyllä Ei Ei mielipidettä 13. Oletko nähnyt paikan päällä nykyaikaisia 60-100 metriä korkeita tuulivoimaloita Suomessa? Kyllä En Ei mielipidettä 14. Ostaisitko tuulivoimalla tuotettua sähköä? Kyllä En Ei mielipidettä 15. Häiritsevätkö sinua tuulivoimalat maisemassa? Kyllä Ei Ei mielipidettä 16. Tulisiko tuulivoimatuotantoa pyrkiä keskittämään rakentamalla tuulipuistoja? Tuulipuistolla tarkoitetaan tässä yhteydessä useiden laitosten kokonaisuutta. Kyllä Ei Ei mielipidettä 17. Minne tuulivoimatuotantoa pitäisi pyrkiä keskittämään? Voit valita korkeintaan neljä vaihtoehtoa. Soille Merelle Rannikolle Järvialueille Peltoalueille Metsäalueille Teollisuusalueille Asumattomille alueille Taajamiin tai niiden reunamille Luonnonsuojelualueille Käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille Muille alueille, minne? 18. Mikä tulisi olla tuulivoimatuotannon minimietäisyys asutuksesta? Nykyinen suositus on vähintään 600 metriä asutuksesta. 100 metriä 300 metriä 500 metriä 700 metriä 1000 metriä 1300 metriä 1500 metriä 2000 metriä Ei mielipidettä

19. Mikä tulisi olla tuulivoimatuotannon minimietäisyys loma-asutuksesta? Nykyinen suositus on vähintään 600 metriä. 100 metriä 300 metriä 500 metriä 700 metriä 1000 metriä 1300 metriä 1500 metriä 2000 metriä Ei mielipidettä 20. Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset? Voit valita enintään neljä vaihtoehtoa. Liikennehaitat (maa-, vesi- ja ilmaliikenne) Haitat linnustolle ja lepakoille Maaperän muuttuminen tai saastuminen Äänivaikutukset, melu Vesistöjen muuttuminen tai pilaantuminen Maiseman muuttuminen Vaikutukset kasvillisuuteen, eliöstöön, luontotyyppeihin Auringon valon vilkkuminen ja varjojen muodostuminen Haitat tutkavalvonnalle Muu, mikä? Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia 21. Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset Suomessa? Voit valita enintään neljä vaihtoehtoa. Sähkön tuottaminen Taloudelliset vaikutukset esim. työpaikkojen lisääntyminen Teknologian kehittyminen Kestävän kehityksen edistäminen Alueimago Tietoisuuden ja keskustelun lisääntyminen Uuden tutkimustiedon saaminen Osaamisen vientimahdollisuudet Muu, mikä? Tuulivoimatuotannolla ei ole merkittäviä positiivisia vaikutuksia 22. Onko tuulivoimatuotannon ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa? Kyllä Ei Ei mielipidettä 23. Mitä kautta olet saanut eniten tietoa tuulivoimasta ja sen ympäristövaikutuksista? Voit valita enintään kolme vaihtoehtoa. Radio Internet Televisio Kirjallisuus Viranomaiset Sanomalehdet Muu, mikä? 24. Halutessasi voit jättää viestin kyselyn toteuttajalle: Kiitos vastauksestasi! Yhteystiedot: aki.hassinen@satakunta.fi Satakuntaliitto, Mannertuulihanke 2011

LIITE 2 Förfrågan om vindkraft Denna förfrågan görs av Satakunda förbund och projektet Mannertuulialueet Satakunnassa. Avsikten medförfrågan är att samla in åsikter angående vindkraftsproduktion. Svaren behandlas anonymt. Svaren används för utveckling av vindkraftsplanering och forskning. Varje finsk medborgare kan svara på förfrågan. Förfrågan består av totalt 23 frågor och det tar ca 5-10 minuter att svara. Om du vill lämna någon fråga obesvarad kan den lämnas tom. Endast frågorna 1-3 är obligatoriska. Svarstiden för förfrågan är fram till 31.3.2011. Resultatet av förfrågan presenteras som en sammanställning i Mannertuuli Satakunnassa projektets slutrapport våren 2011. 1. Kön * Man Kvinna 2. Ålder * Under 15 15-19 20-29 30-39 40-49 50-59 Över 60 3. I vilket landskap bor du? * 4. Förhåller du dig positiv till vindkraftsproduktion? Ja Nej Ingen åsikt 5. Är vindkraftsproduktion viktig ur energiproduktionssynpunkt? Ja Nej Ingen åsikt 6. Är vindkraftsproduktionen viktig för lindrandet av klimatförändringen? Ja Nej Ingen åsikt 7. Är det bra att det byggs mer vindkraft i Finland? Ja Nej Ingen åsikt 8. Understöder du byggande av vindkraft i din egen hemkommun? Ja Nej Ingen åsikt

9. Om det byggdes en vindkraftspark med 10 enheter i närheten av ditt bostadsområde, tror du att det skulle minska trivseln på bostadsområdet? Ja Nej Ingen åsikt 10. Om det byggdes en vindkraftspark med 10 enheter i närheten av din sommarstuga, tror du att det skulle bli mindre trevligt att spendera fritiden där? Ja Nej Ingen åsikt 11. Är du beredd att hyra ut din mark för vindkraftsproduktion? Ja Nej Ingen åsikt 12. Finns det vindkraftverk som är synliga från din boendeort? Ja Nej Ingen åsikt 13. Har du sett moderna 60-100 meter höga vindkraftverk i Finland? Ja Nej Ingen åsikt 14. Skulle du köpa el producerad med vindkraft? Ja Nej Ingen åsikt 15. Finner du vindkraftverk i landskapet störande? Ja Nej Ingen åsikt 16. Borde vindkraftsproduktionen koncentreras till vindkraftsparker? Med vindkraftspark avses här en helhet bestående av flera kraftverk. Ja Nej Ingen åsikt 17. Var borde vindkraftsproduktionen koncentreras? Du kan välja högst 4 alternativ. På myrar Till havs Vid kusten Vid sjöar På åkerområden I skogsområden På industriområden På obebodda områden I tätorter eller i deras utkanter På naturskyddsområden På torvtäktsområden som tagits ur bruk Övriga områden. Var? 18. Vad borde minimiavståndet från vindkraftsproduktion till bebyggelse vara? Nuvarande rekommendation är minst 600 meter från bebyggelse. 100 meter 300 meter 500 meter 700 meter 1000 meter 1300 meter 1500 meter 2000 meter Ingen åsikt

19. Vad borde minimiavståndet från vindkraftsproduktion till fritidsbebyggelse vara? Nuvarande rekommendation är minst 600 meter. 100 meter 300 meter 500 meter 700 meter 1000 meter 1300 meter 1500 meter 2000 meter Ingen åsikt 20. Vilka är enligt din åsikt vindkraftens mest betydande negativa miljökonsekvenser? Du kan välja högst 4 alternativ. Trafikkonsekvenser (land, vatten- och flygtrafik) Konsekvenser för fåglar och fladdermöss Förändring eller nedsmutsning av jordmånen Ljudkonsekvenser, buller Förändring eller nedsmutsning av vattendrag Förändring i landskapet Konsekvenser för växtligheten, organismer, naturtyper Blinkning eller skuggbildning Konsekvenser för radarövervakningen Övriga? vad? Vindkraftsproduktionen har inga betydande miljökonsekvenser 21. Vilka är enligt din åsikt de mest betydande positiva konsekvenserna av vindkraft i Finland? Du kan välja högst 4 alternativ. Elproduktion Ekonomiska konsekvenser tex. ökat antal arbetsplatser Teknologisk utveckling Främjandet av hållbar utveckling Områdets image Ökad kunskap och diskussion Erhållande av nya forskningsresultat Möjligheter att exportera kunnande/know-how Annat. Vad? Vindkraftsproduktionen har inga betydande positiva konsekvenser 22. Finns det tillräcklig information att tillgå angående miljökonsekvenser av vindkraftsproduktion? Ja Nej Ingen åsikt 23. På vilket sätt har du fått mest information om vindkraft och dess miljökonsekvenser? Du kan välja högst 3 alternativ. Radio Internet TV Litteratur Myndigheter Press Övriga. Vilka? 24. Här kan du lämna ett meddelande till dem som gjort förfrågan: Tack för ditt svar! Kontaktuppgifter: aki.hassinen@satakunta.fi Satakunta förbund, Mannertuulihanke 2011

LIITE 3 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1854 2. Vastaajan ikä? 5. Onko tuulivoimatuotanto tärkeää energiantuotannon kannalta? Vastaajien määrä: 1833 Vastaajien määrä: 1853 6. Onko tuulivoimatuotanto tärkeää ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta? Vastaajien määrä: 1830 3. Asuinmaakuntasi: Vastaajien määrä: 1854 7. Onko mielestäsi hyvä asia, että Suomeen rakennetaan lisää tuulivoimaa? Vastaajien määrä: 1835 8. Kannatatko tuulivoiman rakentamista omaan asuinkuntaasi? Vastaajien määrä: 1833 4. Suhtaudutko tuulivoimatuotantoon myönteisesti? Vastaajien määrä: 1826 9. Mikäli asuinalueesi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan asuinaluetta vähemmän miellyttäväksi asua? Vastaajien määrä: 1822

10. Mikäli kesämökkisi lähistölle rakennettaisiin 10 laitoksen tuulipuisto, uskoisitko sen muuttavan kesämökkisi vähemmän miellyttäväksi viettää vapaa-aikaa? Vastaajien määrä: 1837 15. Häiritsevätkö sinua tuulivoimalat maisemassa? Vastaajien määrä: 1830 11. Olisitko valmis vuokraamaan maitasi tuulivoimatuotantoa varten? Vastaajien määrä: 1816 16. Tulisiko tuulivoimatuotantoa pyrkiä keskittämään rakentamalla tuulipuistoja? Vastaajien määrä: 1829 12. Sijaitseeko tuulivoimaloita näköetäisyydellä asuinpaikastasi? Vastaajien määrä: 1838 17. Minne tuulivoimatuotantoa pitäisi pyrkiä keskittämään? Vastaajien määrä: 1809 13. Oletko nähnyt paikan päällä nykyaikaisia 60-100 metriä korkeita tuulivoimaloita Suomessa? Vastaajien määrä: 1843 14. Ostaisitko tuulivoimalla tuotettua sähköä? Vastaajien määrä: 1823

18. Mikä tulisi olla tuulivoimatuotannon minimietäisyys asutuksesta? 20. Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät negatiiviset ympäristövaikutukset? Vastaajien määrä: 1823 Vastaajien määrä: 1823 19. Mikä tulisi olla tuulivoimatuotannon minimietäisyys loma-asutuksesta? Vastaajien määrä: 1823 21. Mitkä ovat mielestäsi tuulivoiman merkittävimmät positiiviset vaikutukset Suomessa? Vastaajien määrä: 1828

22. Onko tuulivoimatuotannon ympäristövaikutuksista saatavilla riittävästi tietoa? Vastaajien määrä: 1819 23. Mitä kautta olet saanut eniten tietoa tuulivoimasta ja sen ympäristövaikutuksista? Vastaajien määrä: 1796