KIRJALLINEN KYSYMYS 1145/2002 vp Opetussuunnitelmien sisältöjen valmistelu Eduskunnan puhemiehelle Opetussuunnitelmien perusteet valmistellaan nykyisin virkamiestyönä Opetushallituksessa. Opetushallituksen virkamiesten asiantuntemus on omassa tehtävässään vahva, mutta kuka tällöin arvioi opetussuunnitelmien painotukset ja arvovalinnat? Opetussuunnitelmat ovat merkittävässä asemassa opetuksen sisältöjen ohjaajina, ja siksi niiden olisi valmisteluvaiheessa hyvä käydä ainakin sivistysvaliokunnan ja eduskunnan arvioitavina. Näin niissä olevat painotukset ja arvovalinnat kävisivät myös poliittista vastuuta kantavien edustajien arvioitavina ja niihin liittyvät arvioinnit ja päätökset saisivat näin laajemman hyväksynnän kuin vain virkamiesvalmistelussa aikaansaadaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Näkeekö hallitus mahdolliseksi opetussuunnitelmien sisältöjen tuomisen ainakin sivistysvaliokuntaan ja eduskuntaan opetussuunnitelmien sisältöjen painotusten ja arvovalintojen arviointia varten? Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 2003 Leena Rauhala /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1145/2002 vp: Näkeekö hallitus mahdolliseksi opetussuunnitelmien sisältöjen tuomisen ainakin sivistysvaliokuntaan ja eduskuntaan opetussuunnitelmien sisältöjen painotusten ja arvovalintojen arviointia varten? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Eduskunnan hyväksymän lain mukaan Opetushallitus päättää perusopetuksen eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien sekä oppilaanohjauksen ja muun perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä eli opetussuunnitelman perusteista. Vastaavanlainen pykälä on myös lukiolaissa. Opetussuunnitelman perusteita sääntelee paitsi perusopetus ja lukiolainsäädäntö niin myös uudet valtioneuvoston asetukset perusopetuksen että lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta. Opetussuunnitelman perusteiden valmistelua ohjaa myös valtioneuvoston vuosille 1999 2004 hyväksymä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma. Opetushallituksessa opetussuunnitelman perusteet käsittelee Opetushallituksen johtoryhmä ja Opetushallituksen johtokunta hyväksyy ne. Johtokunnassa on edustettuna eri poliittiset tahot sekä tärkeät sidosryhmät. Vuodelta 1994 olevien opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen on tehty laajassa sidosryhmäyhteistyössä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita valmistelee 27 työryhmää ja nuorten lukiokoulutuksen perusteiden uudistamisessa on 23 työryhmää, ja näillä lisäksi useita jaostoja. Myös aikuisille tarkoitetun perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden valmistelu on käynnissä. Opetussuunnitelmanryhmissä on Opetushallituksen virkamiesten lisäksi yhteensä noin 400 jäsentä, jotka edustavat kouluissa toimivia opettajia, oppikirjantekijöitä, opettajankoulutusta sekä yliopiston ja tutkimuksen edustajia. Lisäksi opetussuunnitelmatyössä on mukana kehittämisverkosto, jossa on mukana satoja sekä suomen- että ruotsinkielisiä opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä, peruskouluja ja lukioita rehtoreineen ja opettajakuntineen. Yhteistyö- ja kehittämisverkostot ovat olleet koko ajan kiinteästi mukana opetussuunnitelman työssä ja antaneet arvokasta palautetta ja ehdotuksia luonnostekstien kehittämiseksi. Luonnosversiot ovat olleet koko valmistelutyönajan nähtävissä myös Opetushallituksen www-sivuilla, ja niistä on ollut mahdollisuus antaa palautetta. Opetussuunnitelmatyötä varten on asetettu perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman ohjausryhmät, joissa on Opetushallituksen virkamiesten lisäksi edustettuna opetusministeriö, Suomen Kuntaliitto, Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat Opsia ry, Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry, oppikirjakustantajat sekä lukion osalta Suomen Rehtorit ry, Suomen Lukiolaisten Liitto ry ja lukion opettajien edustus. Opetussuunnitelmaprosessi on ollut esimerkillisen avointa, jolloin erilaiset arvovalinnat ja opetussuunnitelmien sisällölliset painotukset on ollut mahdollista tuoda esiin kehittämisprosessin aikana. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen ope- 2
Ministerin vastaus KK 1145/2002 vp Leena Rauhala /kd tussuunnitelman perusteiden luonnoksesta hankitaan laajalla lausuntokierroksella palautetta keväällä 2003, jolloin vielä eri tahojen on mahdollisuus vaikuttaa opetussuunnitelman perusteiden sisältöön. Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2003 Opetusministeri Maija Rask 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd undertecknade skriftliga spörsmål SS 1145/2002 rd: Ser regeringen någon möjlighet att lägga fram läroplanernas innehåll åtminstone för kulturutskottet och riksdagen så att tyngdpunktsområdena och valet av värdegrund i dem skall kunna bedömas? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: I enlighet med den av riksdagen antagna lagen beslutar Utbildningsstyrelsen om målen för och det centrala innehållet i den grundläggande utbildningens olika läroämnen, ämneshelheter, elevhandledningen samt annan undervisning som avses i lagen om grundläggande utbildning, dvs. om grunderna för läroplanen. En liknande paragraf finns också i gymnasielagen. Läroplansgrunderna regleras inte bara av lagstiftningen om grundläggande utbildning och gymnasielagstiftningen utan också av de nya statsrådsförordningarna om allmänna riksomfattande mål för och om timfördelningen i den grundläggande utbildningen och i gymnasieundervisningen. Beredningen av läroplansgrunderna styrs också av den av statsrådet godkända utvecklingsplanen för utbildning och forskning för 1999 2004. Vid Utbildningsstyrelsen behandlas läroplansgrunderna av ledningsgruppen. De godkänns av Utbildningsstyrelsens direktion, där olika politiska instanser och viktiga intressegrupper är företrädda. Revideringen av läroplansgrunderna från 1994 har gjorts genom ett omfattande samarbete med intressegrupperna. Grunderna för den grundläggande utbildningens läroplan bereds av 27 grupper och i arbetet med att revidera grunderna för gymnasieutbildningen för unga deltar 23 arbetsgrupper, som dessutom har flera sektioner. Också beredningen av läroplansgrunderna för den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen för vuxna pågår. I läroplansgrupperna finns förutom tjänstemän från Utbildningsstyrelsen dessutom ca 400 medlemmar som representerar lärare verksamma i skolorna, läroboksförfattare, lärarutbildningen samt företrädare för universiteten och forskningen. Med i läroplansarbetet är också ett utvecklingsnätverk som består av hundratals anordnare av både finsk- och svenskspråkig undervisning och utbildning, grundskolor och gymnasier med rektorer och lärarkår. Samarbets- och utvecklingsnätverken har hela tiden varit nära knutna till arbetet med läroplanerna och givit värdefulla kommentarer och förslag till utveckling av utkasten. Dessa utkast har under hela beredningen kunnat läsas också på Utbildningsstyrelsens webbsidor, där det varit möjligt att kommentera dem. Med tanke på läroplansarbetet har det inrättats styrningsgrupper för läroplanerna. Företrädda i grupperna är förutom Utbildningsstyrelsens tjänstemän också undervisningsministeriet, Finlands Kommunförbund, Specialister för Undervisnings- och Bildningsväsendet OPSIA rf, Undervisningssektorns fackorganisation OAJ rf, läroboksförlagen samt i fråga om gymnasiet Finlands Rektorer rf, Finlands Gymnasistförbund rf samt gymnasielärarna. Läroplansprocessen har varit exemplariskt öppen, vilket innebär att val av värdegrund och tyngdpunkter i läroplanernas innehåll har kunnat tas upp till behandling under utvecklingsproces- 4
Ministerns svar KK 1145/2002 vp Leena Rauhala /kd sen. Utkastet till läroplansgrunder för den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen sänds ut till ett stort antal remissinstanser för kommentarer våren 2003. Olika instanser har alltså fortfarande möjlighet att påverka innehållet i grunderna för läroplanen. Helsingfors den 6 februari 2003 Undervisningsminister Maija Rask 5