Opetuskokonaisuus: Aistikokeita

Samankaltaiset tiedostot
Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Hankkeessa toteutettu luonnontieteen opetus-kokonaisuus: Tasapainorata

Opetuskokonaisuus: Ihminen ja terveys Ensiapu

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN 2016 TAVOITTEET: YMPÄRISTÖOPPI. TVT vuosiluokilla 1-2. Laaja-alaiset osaamistavoitteet

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

AINEKOHTAINEN OPS/YMPÄRISTÖOPPI

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Arvioinnin kohteet oppiaineessa Merkitys, arvot, asenteet 3 Ympäristöopin merkityksen 4. 3 Tavoitteellinen työskentely ja 4

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

ARVIOINTI MURROKSESSA -

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

YMPÄRISTÖOPPI. Oppiaineen tehtävä

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA? Tämän työn tavoite on vertailla eri sipsilaatuja ja erottaa sipsistä rasva.

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma bakteerin sormenjälki

Kannustetaan oppilasta tekemään havaintoja lähiympäristöstä (esim. eri vuodenaikoina). Pohditaan oman toiminnan merkitystä itselle, muille ihmisille.

Ympäristöoppi 3-6 lk. Annan esimerkkejä ympäristöopin tiedonaloista. (fakta/muistaa) Hyvä osaaminen 6. luokan lopussa on lihavoitu.

YMPÄRISTÖOPPI VUOSILUOKAT 3-6

Tuen tarpeen tunnistaminen

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Tuen tarpeen tunnistaminen

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

3.lk 4.lk 5.lk 6.lk (valtakunnalliset kriteerit) Oppilas ymmärtää kierrätyksen merkityksen ympäristölle ja osaa lajitella jätteitä.

SIPSEISSÄKÖ RASVAA? KOKEELLINEN TYÖ: PERUNALASTUJA VAI JUUSTONAKSUJA?

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Tuen tarpeen tunnistaminen

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

TÄS ON PROTSKUU! Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

YMPÄRISTÖOPPI. Oppiaineen tehtävä

Tuen tarpeen tunnistaminen

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Tuen tarpeen tunnistaminen

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Tuen tarpeen tunnistaminen

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

arvioinnin kohde


IHMINEN: kehonosat ja elimet

Robotiikan opetussuunnitelma

Aikuisten perusopetus

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

Liikunta: Pallopelit. Valinnaisten tuntien sisällöt. Laaja-alainen osaaminen

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Kemian opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

Pikkuisten Mindfulness-kortit

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

KURR KURR. Ohjevihkossa on käytetty papunetin kuvia Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus 1(19)

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus Jukka Tulivuori Opetushallitus

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

arvioinnin kohde

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Tuen tarpeen tunnistaminen

ENNAKKOTEHTÄVIÄ Mitkä ruoka-aineet sisältävät valkuaisaineita eli proteiineja? Missä yhteyksissä olet törmännyt sanaan proteiini tai valkuaisaine?

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

Kaksinkertainen mahtis

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi FyKeMaTT -aineet

REAKTIONOPEUS IHMISKEHOSSA TUTKIMUKSELLINEN TYÖ YLÄKOULULAISILLE

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma Hassut homeet!

OPETTAJA VERKOSSA: Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

Matematiikka- ja luonnontiedeluokkien

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

OPETUSSUUNNITELMAT 2016 OPETUKSEN TAVOITTEET: BIOLOGIA; MAANTIETO JA TERVEYSTIETO TVT Vuosiluokilla 7-9

Matematiikka- ja luonnontiedeluokkien. Olarin koulu

TOIMI TARKKAAVAISESTI TASORISTEYKSESSÄ

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus. Materiaali. Lähde. Aistikasta! Ihmisen aistit ja niiden merkitys

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

OPPIMAAN OPPIMINEN AJATTELU

Transkriptio:

Opetuskokonaisuus: Aistikokeita AIHE: Ihminen ja terveys, ihmisen biologia, aistit IKÄLUOKKA: 4.-6. luokka, 7.-9. luokka TAVOITTEET: Tämän kokonaisuuden tavoitteena on luoda kuva erilaisista aisteista pienten tehtävien avulla. Erityisesti kiinnitetään huomiota erilaisten aistien yhteistoimintaan. Tehtäviin on helppo yhdistää useita luonnontieteitä ja matematiikkaa (ks. lisätiedot). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 esiintyvistä ympäristöopin sisältöalueista ja tavoitteista korostuvat (3.-6. luokka): S1 Minä ihmisenä S5 Luonnon rakenteet, periaatteet ja kiertokulut T8 kannustaa oppilasta edistämään hyvinvointia ja turvallisuutta toiminnassaan ja lähiympäristössään ja ohjata oppilasta toimimaan turvallisesti, tarkoituksenmukaisesti, vastuullisesti ja itseään suojellen T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan T15 ohjata oppilasta luonnon tutkimiseen, eliöiden ja elinympäristöjen tunnistamiseen ja ekologiseen ajatteluun sekä ohjata oppilasta ihmisen rakenteen, elintoimintojen ja kehityksen ymmärtämiseen T17 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään fysikaalisia ilmiöitä arjessa, luonnossa ja teknologiassa sekä rakentamaan perustaa energian säilymisen periaatteen ymmärtämiselle T18 ohjata oppilasta tutkimaan, kuvaamaan ja selittämään kemiallisia ilmiöitä, aineiden ominaisuuksia ja muutoksia sekä rakentamaan perustaa aineen säilymisen periaatteen ymmärtämiselle T19 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden osa-alueita, arjen terveystottumusten merkitystä sekä elämänkulkua, lapsuuden ja nuoruuden yksilöllistä kasvua ja kehitystä sekä rohkaista oppilasta harjoittelemaan ja soveltamaan terveysosaamistaan arjessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 esiintyvistä biologian sisältöalueista ja tavoitteista korostuvat (7.-9. luokka): S5 Ihminen T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön perustoimintoja T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 esiintyvistä terveystiedon sisältöalueista ja tavoitteista korostuvat (7.-9. luokka): S1 Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja tunnistamaan ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä TARVIKKEET: 1. piste, Lämpötilan aistiminen Kolme ämpäriä Lämpömittareita Jääpaloja Vettä 2. piste, Hetki sokeana Pussi Erilaisia tavaroita Pakkauksia, joissa on pistekirjoitusta (esim. tyhjiä lääkepakkauksia) 3. piste, Haju ja maku 4. piste, Haju ja näkö Koeputkia Pipetti Koeputkiteline Karamelliväriä Jotakin hajustetta (esim. saunan löylyveteen lisättävä tuoksuöljy) 5. piste, Kuulo Tietokoneita Kunnollisia kuulokkeita 6. piste, Tasapaino Esimerkiksi jelly bean -karamelleja Ei edellytä tarvikkeita KESTO: 45 minuuttia Itse aistikokeet ovat melko nopeita ja niiden tekemiseen riittää noin 5 minuuttia per tehtävä. Haju ja näkö -piste sekä kuulopiste vievät todennäköisimmin eniten aikaa. Jokaista tehtävää on hyvä olla tekemässä kerrallaan vain muutama oppilas, ja tunti onkin hyvä toteuttaa pistetyöskentelynä. Ennen tehtäviä tai niiden jälkeen voi keskustella yleisesti aisteista ja pohtia, mikä aisti / mitkä aistit korostuvat erilaisissa tilanteissa. ESIVALMISTELUT: Hajutehtävässä käytettävän hajusteen toimivuus kannattaa testata etukäteen. Haju ja näkö -pisteen ensimmäisen koeputken sisältö lienee parasta tehdä valmiiksi, jotta aineita on sopivassa suhteessa. MILLAISIIN ASIOIHIN ERITYISESTI KIINNITETTÄVÄ HUOMIOITA: Makupisteessä on otettava huomioon mahdolliset allergiat. Kuulopisteessä on puolestaan pidettävä huoli, että oppilaat eivät säädä kuulokkeita liian kovalle esimerkiksi äänten ollessa oppilaan kuuloalueen ulkopuolella. Voi olla hyvä idea säätää kuulokkeet valmiiksi sopivalle voimakkuudelle ja ohjeistaa oppilaita olemaan muuttamatta asetuksia muutoin kuulo voi vahingoittua. Yksi oppilas voi tehdä kuulotehtävää kerrallaan yhdellä koneella. Tietokoneita ja kuulokkeita tulee siis varata riittävästi. Vaihtoehtoisesti kuuloon keskittyvät tehtävät voidaan toteuttaa yhteisesti. Myös tasapainoharjoituksia tehdessä on oltava varovainen, jotta vältytään kaatumisilta.

Hajupisteessä on pidettävä huoli, että oppilaat eivät maista koeputkien sisältöä. Tätä tehtävää varten voi myös olla haastavaa löytää tarpeeksi voimakas hajuste, jossa haju pysyy helposti havaittavana vielä värin kadottua. Esimerkiksi jokin saunan löylyveteen lisättävä tuoksuöljy voi olla hyvä vaihtoehto. Hajusteen toimivuus kannattaa kuitenkin testata etukäteen. Haju ja näkö -piste vie todennäköisesti eniten aikaa. Opettaja voikin nopeuttaa työn toteuttamista valmistamalla ainakin ensimmäisen koeputken sisällön. Karamelliväri värjää helposti, joten senkin vuoksi ensimmäisen koeputken sisältö on perusteltua tehdä valmiiksi erityisesti pienten oppilaiden ollessa kyseessä. LISÄTIETOJA: Oppitunti on oiva mahdollisuus yhdistää matematiikan, kemian, fysiikan ja biologian tehtäviä ja osaamista. Haju ja näkö -pisteessä oppilaiden kanssa voi laskea aineiden pitoisuuksia ja selvittää, kuinka pieni/suuri pitoisuus erilaisia aineita tarvitaan voidaksemme haistaa ne. Tasapainoon keskittyvään pisteeseen voi suunnitella painopisteeseen liittyviä laskuja ja tehtäviä. Ohjeista ja tehtävistä voi räätälöidä helpompia tai vaikeampia oppilaiden iän ja osaamisen mukaan tehtävät soveltuvat hyvin niin alakouluun kuin yläkouluun.

KUVAUS TOTEUTUKSESTA: Aistitehtävät on suunniteltu toteutettavaksi kiertopistetyöskentelynä muutaman oppilaan ryhmissä. Aikaa pisteillä on noin viisi minuuttia. Esimerkiksi tasapainopiste voi toimia ylimääräisenä lisäpisteenä tuomaan joustavuutta ajankäyttöön. Oppilaat voivat tehdä kyseisiä tehtäviä, mikäli he ovat valmiita omalla pisteellään, mutta eivät voi vielä siirtyä seuraavaan pisteeseen. Alla on lyhyt kuvaus jokaisesta pisteestä, sen tavoitteesta sekä tehtävien ohjeistus oppilaille. 1. piste, Lämpötilan aistiminen Tarvikkeet: kolme ämpäriä, lämpömittari, jääpaloja, vettä Lämpötilan aistiminen -tehtävässä on tarkoitus tutkia olisiko ihminen hyvä lämpömittari. Pisteellä havainnoidaan, miten ihminen aistii paremmin lämpötilaeroja kuin absoluuttista lämpötilaa. Tähän tehtävään tarvitaan kolme ämpäriä, joissa yhdessä on kuumaa vettä, yhdessä huoneenlämpöistä vettä ja yhdessä kylmää vettä jääpaloilla. Kädet laitetaan ensin kuumaan ja kylmään veteen hetkeksi. Kun kädet siirretään yhtä aikaa kuumasta ja kylmästä vedestä huoneenlämpöiseen, huomataan veden tuntuvan erilämpöiseltä eri käsissä. Jos mukaan otetaan myös lämpömittarit, oppilaat voivat arvailla vesien lämpötiloja ja katsoa sitten mittarista. 1. Laita toinen käsi ämpäriin, jossa on kuumaa vettä ja toinen käsi ämpäriin, jossa on kylmää vettä. 2. Siirrä molemmat kädet hetken päästä yhtä aikaa ämpäriin, jossa on huoneenlämpöistä vettä. Tuntuuko vesi saman lämpöiseltä vai erilämpöiseltä molemmissa käsissä? Mistä havaintosi mahtaa johtua? 3. Arvioi eri ämpäreiden veden lämpötila. Mittaa lämpötila tämän jälkeen lämpömittarilla. Kuinka lähelle arviosi osui? 2. piste, Hetki sokeana Tarvikkeet: pussi, erilaisia tavaroita, pakkaus, jossa pistekirjoitusta (esim. tyhjä lääkepakkaus) Tehtävässä on tarkoitus eläytyä hetken aikaa siihen, ettei näe ja kokeiltava tuntoaistin käyttämistä esineiden tunnistamisessa. Tehtävässä tarvitaan pussi ja erilaisia tavaroita sekä tyhjä pakkaus, jossa on pistekirjoitusta. Oppilaiden tehtävänä on arvata silmät kiinni pelkkää tuntoaistia apuna käyttäen, mistä esineestä on kyse. 1. Valitkaa pienryhmästänne yksi oppilas. Kyseinen oppilas laittaa silmät kiinni ja nostaa pöydällä olevasta pussista yhden tavaran. Arvaatko pelkkää tuntoaistia hyväksi käyttäen, mistä esineestä on kyse? Muut ryhmäläiset voivat tarvittaessa antaa vinkkejä. 2. Vaihtakaa nyt osia siten, että jokainen pääsee vuorollaan eläytymään hetken aikaa siihen, ettei näe. 3. Tutustukaa erilaisiin pakkauksiin, joissa on pistekirjoitusta. Tunnustelkaa pistekirjoitusta silmät kiinni. Opitko tunnistamaan jonkin kirjaimen pisteillä kirjoitettuna?

3. piste, Haju ja maku Tarvikkeet: esimerkiksi jelly bean -karamelleja Tehtävässä on tarkoitus havainnollistaa, kuinka makuaisti on osittain hajuaistia nenä suljettuna maistaa hyvin vähän. 1. Ota neljä karamellia kaksi kappaletta kumpaakin valitsemaasi väriä 2. Ota nenästä kiinni ja laita yksi karamelli suuhusi. Miltä karamelli maistuu? 3. Ota nyt samanvärinen karamelli suuhusi, kuin kohdassa 2. Älä kuitenkaan ota nenästä kiinni tällä kertaa. Huomaatko eron maussa? Mistä tämä johtuu? 4. Voit toistaa vaiheet 2-3 toisella karamellimaulla 4. piste, Haju ja näkö Tarvikkeet: koeputkia, pipetti, koeputkiteline, karamelliväriä, jotakin hajustetta (esim. saunan löylyveteen lisättävä tuoksuöljy) Tehtävässä on tarkoitus havainnoida kuinka on mahdollista haistaa asioita, joita ei näe. Nenällä on mahdollista havaita tuoksuja muutamien molekyylien kokoisista partikkeleista, joita silmällä ei pysty näkemään. Yhteen koeputkeen on tarkoitus tehdä sekoitus vedestä, karamelliväristä ja hajusteesta. Hajusteen määrä riippuu käytettävästä hajusteesta tämä kannattaakin testata etukäteen ja ohjeistaa määrä testauksen perusteella. Ensimmäisen koeputken sisällöstä 1/5 siirretään uuteen koeputkeen ja päälle lisätään 4/5 vettä. Tätä jatketaan, kunnes väri ei enää näy ja hajua pysty enää aistimaan. 1. Tee yhteen koeputkeen sekoitus vedestä, karamelliväristä ja hajusteesta. Huom! Karamelliväriä ja hajustetta ei tarvitse kovin paljoa. Ohita tämä työvaihe, mikäli opettajasi on tehnyt liuoksen valmiiksi. 2. Ota pipetillä 1/5 ensimmäisen koeputken sisällöstä ja siirrä se toiseen koeputkeen 3. Lisää toiseen koeputkeen 4/5 vettä. Haista koeputkea varovasti. Kuinka hyvin pystyt haistamaan hajusteen? 4. Ota pipetillä 1/5 toisen koeputken sisällöstä ja siirrä se kolmanteen koeputkeen 5. Lisää kolmanteen koeputkeen 4/5 vettä. Haista koeputkea varovasti. Kuinka hyvin pystyt haistamaan hajusteen? 6. Toista vaiheita 2-5 niin kauan, kunnes väri on kadonnut. Tee laimennettu neste aina uuteen koeputkeen. Pystytkö edelleen haistamaan hajusteen? 7. Toista vaiheita 2-5 niin kauan, kunnes hajukin on kadonnut. Tee laimennettu neste aina uuteen koeputkeen. Kuinka monessa koeputkessa on kirkasta nestettä, josta hajusteen pystyy kuitenkin haistamaan?

5. piste, Kuulo Tarvikkeet: tietokoneita, kunnollisia kuulokkeita Tehtävässä on tarkoitus tutkia omaa kuuloa/kuuloaluetta. Tässä on esitelty vaihtoehtoisia toteutustapoja, joista opettaja voi valita itselleen mieluisimman. Videopalveluista löytyy hakusanoilla hearing range tai hearing test monia videoita, joilla voi testata kuuloaluetta. Tehtävää voi tehdä vain yksi oppilas kerrallaan per tietokone, jos tämän tekee osana pistetyöskentelyä. Tehtävään voi myös valita erilaisia ääniä ja pyytää oppilaita kuuntelemaan niitä sekä arvaamaan, mistä äänestä on kyse. Tähän jälkimmäiseen on ohjeistus oppilaille alla. Kuulopisteen voi myös korvata yhteisesti toteutettavalla johdannolla, jossa opettaja soittaa erilaisia ääniä (esim. Papunetin äänipankista) ja oppilaat pyrkivät arvaamaan, mistä äänestä on kyse. Tehtävässä voi myös vertailla, millaisia ääniä luonnossa on milläkin taajuudella. Tehtävään voi lisätä pohdintaa siitä, mitä kuulolle ja äänialueelle mahtaa tapahtua vanhetessa. Pystytkö kuulemaan esimerkiksi hippiäisen laulun? Hippiäisen tuottamat äänet ovat nimittäin niin korkeita, että vanhempien ihmisten voi olla vaikea kuulla niitä. 1. Kuuntele kuulokkeilla opettajasi valitsemia ääninäytteitä. Ethän muuta ääniasetuksia (mukaan lukien äänen voimakkuutta)! 2. Kirjoita vihkoon ensivaikutelmasi: mistä äänestä mahtaa olla kyse? Älä mieti liikaa, vaan kirjoita, mitä mieleesi ensimmäisenä tulee. 3. Kuuntele sama ääninäyte uudelleen ja pyri täsmentämään vastaustasi. Onko kyseessä vain yhdestä lähteestä tuleva ääni, vai kuuluuko taustalta jotain muutakin? 4. Kuuntele nyt muutkin ääninäytteet ja toista niidenkin kohdalla vaiheet 2-3 5. Oliko ääninäytteissä mukana sellaisia, joita et pystynyt kuulemaan? Jos kyllä, niin mitkä näytteet olivat tällaisia? 6. piste, Tasapaino Tehtävässä on tarkoitus pohtia, mikä muu kuin tasapainoaisti vaikuttaa pystyssä pysymiseen. Erityisesti on tarkoitus tutustua tasapainoaistin ja näköaistin yhteistoimintaan. Myös painopisteen tutkimiseksi voi keksiä erilaisia tehtäviä. Oppilaita voi pyytää keksimään harjoituksia lisää itse! 1. Nosta toinen jalka ilmaan ja seiso yhdellä jalalla 2. Laita nyt silmät kiinni ja jatka yhdellä jalalla seisontaa. Varothan kuitenkin kaatumasta! Onko pystyssä pysyminen helpompaa vai vaikeampaa silmät kiinni? Huomaatko edes eroa? 3. Tee nyt sama toisella jalalla, ensin silmät auki ja sitten silmät kiinni. Kummalla jalalla oli helpompaa seistä? 4. Tiedätkö, missä tasapainoelin sijaitsee? Entä mitä painopiste tarkoittaa? Selvitä ja selitä kaverille! 5. Keksi itse tai kaverin kanssa tasapainoharjoituksia!