Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016

Ilmanlaatu Ämmässuolla vuonna 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Kati Loukkola, kati.loukkola@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY 2

Sisällys 1 Johdanto 4 2 Ilmanlaadun seuranta 5 3 Säätila vuonna 2016 7 4 Hiukkasten ja TRS raja- ja ohjearvot 9 5 Hengitettävät hiukkaset 10 6 Pienhiukkaset 13 7 Haisevat rikkiyhdisteet 15 8 Yhteenveto ja johtopäätökset 18 Liite 1. Pitoisuudet... 19 Liite 2. Mittausmenetelmät ja kalibrointi... 21

1 Johdanto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän seutu- ja ympäristötiedon ilmansuojeluyksikkö on seurannut ilmanlaatua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuodesta 2002 lähtien. Mittauksia tehdään HSY:n jätehuollon toimeksiannosta. Vuonna 2016 ilmanlaadun mittauksia tehtiin kahdella mittausasemalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mitattavina komponentteina olivat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Ämmässuon ilmanlaatutiedot ovat nähtävissä reaaliaikaisesti Internetissä HSY:n kotisivuilla www.hsy.fi (Asiantuntijalle Jätehuolto Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ympäristö Ilmanlaatu ja sääolot) Jätteenkäsittelykeskuksen alueella haisevia rikkiyhdisteitä muodostuu orgaanisen jätteen anaerobisessa hajoamisessa ja biojätteen kompostoinnissa. Rikkiyhdisteiden hajukynnykset vaihtelevat lähteestä ja yhdisteestä riippuen. Hajuhaittoja arvioidaan hajutuntien lukumäärän avulla. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuus on yli 3 µg/m 3. TRS-mittausten tavoitteena on selvittää yleisiä pitoisuustasoja jätteenkäsittelykeskuksen alueella, arvioida pitoisuuksien kehitystä, kartoittaa mahdollisia hajulähteitä sekä erilaisten kaatopaikkatoimintojen vaikutusta pitoisuuksien muodostumiseen. Hiukkasmittauksella pyritään selvittämään jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutusta pitoisuuksiin. Hiukkaspäästöjä syntyy jätteenkäsittelykeskuksen alueella muun muassa kuorma-autojen ja työkoneiden suorista pakokaasupäästöistä sekä liikenteen ilmavirran maasta nostattamana. Mittaustuloksia on verrattu yhdyskuntailmalle annettuihin kansallisiin ilmanlaadun ohjearvoihin sekä tarkasteltu pitoisuuksia suhteessa EU:n määrittelemiin ilmanlaadun raja-arvoihin. Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi annetut raja- ja ohjearvot on tarkoitettu sovellettavaksi alueilla, joilla asuu tai oleskele ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella mitattuja TRS-pitoisuuksia ei voi täten suoraan verrata raja- ja ohjearvoihin.

2 Ilmanlaadun seuranta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella seurataan ilmalaatua jatkuvatoimisesti kahdella mittausasemalla. Mittausasema 1 (Äms1) sijaitsee vanhan kaatopaikan ja kompostikenttien välissä. Asema 2 (Äms2) sijaitsee Ämmäsvuoren länsirinteessä. Vuonna 2016 asemalla 1 mitattiin haisevia rikkiyhdisteitä (TRS) ja sääparametrejä. Asemalla 2 mitattiin hengitettäviä hiukkasia (PM10), pienhiukkasia (PM2,5) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Jatkuvavoimiset ilmanlaadun mittaukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella aloitettiin vuonna 2002 mittausasemalla 1. Asema sijaitsee vanhan kaatopaikan ja kompostikenttien väissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. TRS-pitoisuuksia ja sääparametreja on mitattu vuodesta 2002 alkaen. Asemalla on mitattu hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuosina 2002 2004 ja 2007 2010, sekä pienhiukkasten pitoisuuksia vuosina 2007 2010. Hengitettävien hiukkasten mittaukset siirrettiin vuosiksi 2005 2006 kaatopaikan laajennusalueen louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaalle. Vuonna 2016 Laitamaalla samassa paikassa mitattiin kesä-elokuun aikana PM10-pitoisuuksia (mittauksista on tehty erillinen raportti). Vuoden 2011 alussa Ämmäsvuoren länsirinteelle perustettiin uusi mittausasema (asema 2), joka sijaitsee vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. Asemalla mitataan hiukkaspitoisuuksia (PM10 ja PM2,5) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Laitamaa Äms1 Äms2 Kuva 1. Mittausasemien sijainti Ämmässuolla. Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 1:n ympäristö on tasaista ja avointa kenttää. Mittausaseman läheisyydessä ei ole rakennuksia tai muita ilmavirtauksiin vaikuttavia tekijöitä. Mittausaseman itäpuolella alle sadan metrin etäisyydellä on viherjätekenttä ja biojätteen kompostointikenttiä. Biojätteen kompostointilaitos sijaitsee alle 300 m etäisyydellä mittausasemasta kaakkoon. Ämmäsvuori eli vanha kaatopaikka sijaitsee mittausasemasta lounaaseen noin 500 metrin etäisyydellä.

Ämmässuon ilmanlaadun mittausasema 2:n sijaitsee vanhan kaatopaikan (Ämmäsvuoren) länsipuolella terassitiellä säätöasema 5 vieressä. Aseman ympäristö on tasaista avointa rinnettä. Mittausaseman länsipuolella on jätteentäyttöalue. Laitamaan mittausasema sijaitsi noin 1 km etäisyydellä mittausasemasta länteen. (mittauksista on erillinen raportti)

3 Säätila vuonna 2016 Vuosi 2016 muistetaan muun muassa lämpimästä keväästä ja sateisesta kesästä. Vuosi alkoi noin kolme viikkoa kestäneillä paukkupakkasilla, jonka jälkeen säätyyppi vaihtui: Helmikuu oli erittäin lauha ja sateinen. Toukokuu oli kesäisen lämmin. Kesä oli erittäin sateinen ja lokakuu poikkeuksellisen kuiva. Ämmässuolla mitatut lämpötilat ovat hyvin lähellä Ilmatieteenlaitoksen Helsinki-Vantaalla mittaamia lämpötiloja. Sademäärissä on paikallisia eroja (kuvat 2 ja 3 Helsinki-Vantaan säädata saatu Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta 2016). Kuva 2. Keskilämpötila Ämmässuolla ja Ilmatieteenlaitoksen Helsinki-Vantaan mittausasemalla vuonna 2016 Kuva 3. Sademäärät Ämmässuolla ja Ilmatieteenlaitoksen Helsinki-Vantaan mittausasemalla vuonna 2016 Ämmässuolla sääparametrien mittaaminen on aloitettu vuonna 2002 mittausasemalla 1. Säämaston korkeus on noin 10 m maanpinnasta. Kuvissa 4 5 on verrattu vuoden 2016 mittausdataa vuosien 2002-2015 keskiarvoon. Kuva 4. Kuukauden keskilämpötilat Ämmässuolla Kuva 5. Sademäärät kuukausittain Ämmässuolla Kuvissa 6 7 on havainnollistettu tuulensuutien jakautumista.

Kuva 6. Tuulensuuntien jakautuminen Ämmässuolla 2016. Kuva 7. Tuulensuuntien jakautuminen Ämmässuolla vuosina 2013 2016 (asteikko 0 10 %)

4 Hiukkasten ja TRS raja- ja ohjearvot Ympäristönsuojelulain mukaan kunnan on mahdollisuuksiensa mukaan turvattava hyvä ilmanlaatu alueellaan. Ilmanlaadun turvaamiseksi on määritelty raja-, tavoite-, kynnys- ja ohjearvot sekä kriittiset tasot. Raja-arvot määrittelevät suurimmat hyväksyttävät pitoisuudet, joita ei saa ylittää. Raja-arvot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Yhdiste Ilmanlaadun raja-arvot hiukkasille. Aika Raja-arvo µg/m 3 Sallitut ylitykset Hengitettävät hiukkaset PM10 vuosi 40 vrk 50 35 vrk/vuosi Pienhiukkaset PM2,5 vuosi 25 Ohjearvot kuvaavat kansallisia ilmanlaadun tavoitteita ja ilmansuojelutyön päämääriä, ja ne on tarkoitettu ensi sijassa ohjeeksi suunnittelijoille. Ohjearvoja sovelletaan mm. alueiden käytön, kaavoituksen, rakentamisen ja liikenteen suunnittelussa sekä ympäristölupien käsittelyssä. Ohjearvot eivät ole luonteeltaan yhtä sitovia kuin raja-arvot, vaan ne ohjaavat suunnittelua, ja niiden ylittyminen pyritään estämään. Epäpuhtauksien tunti- ja vuorokausipitoisuuksien ohjearvot on annettu terveydellisin perustein. Ilmanlaadun ohjearvot on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Ilmanlaadun ohjearvot hiukkasille ja haiseville rikkiyhdisteille. Yhdiste Aika Ohjearvo, µg/m 3 Tilastollinen määrittely Hengitettävät hiukkaset PM10 vrk 70 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo Kokonaisleijuma TSP vuosi 50 vuosikeskiarvo vrk 120 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste Haisevat rikkiyhdisteet TRS vrk 10 kuukauden toiseksi suurin vrk-arvo, TRS ilmoitetaan rikkinä

5 Hengitettävät hiukkaset Suomessa korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia esiintyy yleensä keväisin katupölykaudella, jolloin talven aikana renkaiden alla jauhautunut hiekka sekä nastojen ja hiekan kuluttama asfalttipöly leijuvat ilmassa. Vuonna 2016 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 6 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. Ämmässuon PM10-pitoisuuden vuosikeskiarvo oli alhaisempi kuin muilla HSY:n mittausasemilla (8 21 mg/m 3 ). Edellisvuoteen verrattuna Ämmässuolla PM10 -pitoisuudet laskivat, vuonna 2015 vuosikeskiarvo oli 8,7 µg/m 3. (kuva 8) Raja-arvojen kannalta kriittisin on hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo, joka ylittyy, jos PM10- pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ylittää 50 µg/m 3 vähintään 36 päivänä vuoden aikana. Korkein vuorokausipitoisuus oli 23 µg/m 3 (15.6.2016), raja-arvotason ylittäviä vuorokausipitoisuuksia ei siten mitattu vuonna 2016. Ämmässuo 2 mittausasemalla raja-arvotason ylityksiä on mitattu harvoin (vuosittain 0 1 kpl). (kuva 9) Kuva 8. Hengitettävien hiukkasten vuosipitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2002-2016 Kuva 9. pölyisten päivien lukumäärät (PM10-vrk-pitoisuus yli 50 µg/m 3 ) Ämmässuolla 2002-2016 Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 19 µg/m 3 mitattiin kesäkuussa, eikä ohjearvo ylittynyt (kuva10). Korkein kuukausipitoisuus 8,5 µg/m 3 mitattiin toukokuussa (kuva 11). Kuvassa 12 on esitetty PM10- kuukausikeskiarvot vuosilta 2002 2016. Kuvasta havaitaan, että mittausasemalla 2 mitatut pitoisuudet ovat matalampia kuin aiempina vuosina mittausasemalla 1 suoritetuissa mittauksissa. Korkein tuntipitoisuus 83 µg/m 3 mitattiin 10.10.2016 klo 15 (kuva 13).

Kuva 10. PM10-vrk-ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2016 Kuva 11. PM10-kk pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2016 Kuva 12. Hengitettävien hiukkasten kuukausikeskiarvot Ämmässuolla 2002 2016.

Kuva 13. Hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2016. Kuva 14. PM10-pitoisuuden keskiarvot eri tuulen suunnilla vuonna 2016 Kuva 15. PM10-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla vuonna 2016 Tarkasteltaessa PM10-pitoisuuksien keskiarvoja eri tuulen suunnilla (kuva 14) havaitaan että korkeimmat pitoisuudet ovat itäsektorilla, jolloin tuuli puhaltaa Ämmäsvuorelta eli vanhan kaatopaikan puolelta.

6 Pienhiukkaset Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet ovat Suomessa yleensä matalia. Pienhiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa eniten kaukokulkeuma. Pienempi osuus on peräisin paikallisista lähteistä, kuten liikenteen pakokaasuista ja puun pienpoltosta. Vuonna 2016 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 4,0 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) alapuolella. Ämmässuon PM2,5- pitoisuuden vuosikeskiarvo oli alhaisempi kuin muilla HSY:n mittausasemilla (4,7 8,4 mg/m 3 ). Edellisvuoteen verrattuna Ämmässuolla PM2,5 pitoisuudet laskivat, vuonna 2015 vuosikeskiarvo oli 5,7 µg/m 3. Korkein pienhiukkasten kuukausipitoisuus 8,5 µg/m 3 mitattiin maaliskuussa (kuva 16). Kuvassa 17 on esitetty PM2,5-kuukausikeskiarvot vuosilta 2002 2016. Kuukausipitoisuuksissa ei havaita eroa eri mittausasemien välillä. Pienhiukkaspitoisuudet olivat hieman matalammat kuin HSY:n kaupunkitaustaa kuvaavalla mittausasemalla kalliossa (kuva 19). Täten myös Ämmässuolla kaukokulkeuma vaikuttaa eniten pienhiukkaspitoisuuksiin. Kuva 16. Pienhiukkasten vuosipitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2007-2016 Kuva 17. Pienhiukkasten kuukausipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2016 Kuva 18. Pienhiukkasten kuukausikeskiarvot Ämmässuolla 2007 2016

Kuva 19. Pienhiukkasten tuntipitoisuudet Ämmässuolla ja Kallion kaupunkitausta-asemalla vuonna 2016. Kuva 20. PM2,5-pitoisuuden keskiarvot eri tuulen suunnilla vuonna 2016 Kuva 21. PM2,5-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla vuonna 2016

7 Haisevat rikkiyhdisteet Vuonna 2016 haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) vuosikeskiarvot olivat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemilla 0,2 ja 0,4 µg/m 3 (mittausasema 1 ja mittausasema 2). Edellisvuoteen verrattuna mittausasemalla 1 pitoisuus oli samaa tasoa ja mittausasemalla 2 vain kolmannes edellisvuoden pitoisuudesta. TRS-pitoisuuksille ei ole asetettu raja-arvoja. Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jonka aikana TRS-pitoisuuden keskiarvo ylittä 3 µg/m 3. Vuonna 2016 hajutunteja mitattiin 37 ja 187 kpl. Edellisvuoteen verrattuna mittausasemalla 1 hajutuntien määrä lähes puolittui ja asemalla 2 hajutunteja oli vain viidesosa edellisvuoden määrästä. Kuvassa 22 on esitetty Ämmässuolla mitattujen TRS-pitoisuuksien vuosikeskiarvot. Mittausasemalla 2 pitoisuudet ovat olleet korkeammat kuin asemalla1. Kuva 22. TRS-vuosipitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2002-2016 Kuva 23. Hajutuntien lukumäärät (TRS tuntipitoisuus yli 3 µg/m 3 ) Ämmässuolla 2002-2016 Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausipitoisuudelle on annettu ohjearvo 10 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. Mittausasemalla 1 korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 1,2 µg/m 3 mitattiin tammikuussa. Mittausasemalla 2 ohjearvo ylittyi tammikuussa pitoisuuden ollessa 11,9 µg/m 3. (kuva 24) Kuva 24. TRS-ohjearvoon verrannolliset pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2016 Kuva 25. TRS-pitoisuuden kuukausikeskiarvot Ämmässuolla 2016 Korkein kuukausikeskiarvopitoisuus 1,7 µg/m 3 mitattiin tammikuussa mittausasemalla 2 (kuva 25). Suurin kuukausittainen hajutuntimäärä 51 kpl mitattiin tammikuussa asemalla 2 (kuva 26)

Kuva 26. Hajutuntien kuukausimäärät Ämmässuolla 2016 Kuvassa 27 on esitetty TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2002 2016. Kuvasta havaitaan, että mittausasemalla 2 mitatut pitoisuudet ovat korkeampia kuin mittausasemalla 1 vastaavana aikana mitatut pitoisuudet. Kuva 27. TRS-pitoisuuksien kuukausikeskiarvot Ämmässuon mittauksissa 2002 2016 Asemalla 1 korkein tuntipitoisuus 20 µg/m 3 mitattiin 16.11.2016 klo 16, vastaavasti mittausasemalla 2 korkein tuntipitoisuus oli 147 µg/m 3 ja se mitattiin 25.1. klo 3.(kuva 28) Tarkasteltaessa mittausasemalla 1 TRS-pitoisuuksien keskiarvoja eri tuulen suunnilla (kuvat 29-30) havaitaan, että korkeimmat pitoisuudet ovat kaakkoissektorilla, jolloin tuuli puhaltaa viherjätekentän ja kompostointiaumojen puolelta. Mittausasemalla 2 korkeimmat pitoisuudet havaitaan länsisektorilla, jolloin tuuli puhaltaa jätteen vastaanottokentän ja uuden kaatopaikka-alueen puolelta (kuvat 30 31).

Kuva 28. TRS-tuntipitoisuudet Ämmässuolla 2016. Kuva 29. TRS-pitoisuuden keskiarvot eri tuulen suunnilla Ämmässuo 1 mittausasemalla vuonna 2016 Kuva 30. TRS-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla Ämmässuo 1 mittausasemalla vuonna 2016 Kuva 31. TRS-pitoisuuden keskiarvot eri tuulen suunnilla Ämmässuo 2 mittausasemalla vuonna 2016 Kuva 32. TRS-tuntipitoisuudet eri tuulen suunnilla Ämmässuo 2 mittausasemalla vuonna 2016

8 Yhteenveto ja johtopäätökset Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän seutu- ja ympäristötiedon ilmansuojeluyksikkö on seurannut ilmanlaatua Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuodesta 2002 lähtien. Vuonna 2016 ilmanlaadun mittauksia tehtiin kahdella mittausasemalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Mitattavina komponentteina olivat hengitettävät hiukkaset (PM10), pienhiukkaset (PM2,5) ja haisevat rikkiyhdisteet (TRS). Vuonna 2016 hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 6 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (40 µg/m 3 ) alapuolella. PM10-vuorokausiraja-arvotaso ei ylittynyt yhtenäkään päivänä. Korkein vuorokausiohjearvoon (70 µg/m 3 ) verrannollinen pitoisuus mitattiin kesäkuussa, pitoisuuden ollessa 19 µg/m 3, täten ohjearvo ei ylittynyt yhtenäkään kuukautena. Korkeimmat PM10-pitoisuudet mitattiin tuulen puhaltaessa vanhalta kaatopaikalta päin. Vuonna 2016 pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) vuosikeskiarvo oli Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalla 4,0 µg/m 3. Pitoisuus oli selvästi vuosiraja-arvon (25 µg/m 3 ) alapuolella. Ämmässuon PM2,5- pitoisuuden vuosikeskiarvo oli alhaisempi kuin muilla HSY:n mittausasemilla (4,7 8,4 mg/m 3 ). Ämmässuolla kaukokulkeuma vaikuttaa eniten pienhiukkaspitoisuuksiin. Vuonna 2016 haisevien rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia seurattiin kahdella mittausasemalla. Mittausasemalla 2 mitatut pitoisuudet olivat korkeampia kuin mittausasemalla 1 mitatut pitoisuudet. Vuosipitoisuus oli 0,2 µg/m 3 mittausasemalla 1 ja 0,4 µg/m 3 mittausasemalla 2. Edellisvuoteen verrattuna mittausasemalla 1 pitoisuus oli samaa tasoa ja mittausasemalla 2 vain kolmannes edellisvuoden pitoisuudesta. Hajutunteja mitattiin 37 kpl asemalla 1 ja 187 kpl asemalla 2. Edellisvuoteen verrattuna mittausasemalla 1 hajutuntien määrä lähes puolittui ja asemalla 2 hajutunteja oli vain viides osa edellisvuoden määrästä. TRS-pitoisuuden vuorokausiohjearvo (10 µg/m 3 ) ylittyi tammikuussa mittausasemalla 2, mittausasemalla 1 pitoisuudet olivat selvästi ohjearvoa matalampia. Mittausasemalla 1 korkeimmat TRS-pitoisuudet mitattiin tuulen suunnan ollessa kaakosta asemalle päin. Mittausasemalla 2 korkeimmat pitoisuudet havaitaan länsisektorilla.

Liite 1. Pitoisuudet Taulukko 1. Kuukausi- ja vuosikeskiarvopitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2016, µg/m 3 kk hengitettävät pienhiukkaset TRS TRS hiukkaset (PM 10) (PM 2,5) Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 1 6,7 5,3 0,36 1,68 2 4,2 3,3 0,03 0,59 3 8,1 5,9 0,21 0,10 4 5,3 3,5 0,07 0,00 5 8,5 3,9 0,15 0,06 6 8,5 4,6 0,15 0,10 7 6,7 4,3 0,24 0,29 8 5,2 3,2 0,35 0,43 9 5,3 3,1 0,35 0,45 10 6,4 4,1 0,06 0,30 11 5,1 4,0 0,12 0,41 12 2,7 2,1 0,20 0,35 vuosi ka 6,2 4,0 0,19 0,40 Taulukko 2. Mittausten ajallinen edustavuus Ämmässuolla vuonna 2016, %. kk hengitettävät pienhiukkaset TRS TRS hiukkaset (PM 10) (PM 2,5) Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 1 100 100 100 99 2 100 100 100 100 3 99 99 100 100 4 100 100 100 99 5 100 100 97 100 6 100 100 99 100 7 100 100 100 100 8 100 100 99 100 9 94 94 100 100 10 96 96 100 96 11 100 100 100 99 12 51 51 100 100 Taulukko 3. Vuorokausiohjearvoihin verrattavat pitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2016, µg/m 3. kk PM 10 TRS TRS Ämmässuo 2 Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 1 12 1,2 11,9 2 10 0,5 2,3 3 16 0,8 2,2 4 9 0,4 0,2 5 16 0,4 0,3 6 19 0,3 0,2 7 13 0,6 0,7 8 9 0,8 1,3 9 9 0,7 1,2 10 18 0,3 0,5 11 11 0,6 1,7 12 7 0,7 1,5 PM10 vuorokausiohjearvo on 70 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta. TRS vuorokausiohjearvo on 10 µg/m 3 ja siihen verrataan kuukauden toiseksi suurinta vuorokausipitoisuutta.

Taulukko 4. Hajutuntien lukumäärä Ämmässuolla vuonna 2016, kpl. kk Hajutunnit Hajutunnit Ämmässuo 1 Ämmässuo 2 1 13 51 2 6 31 3 7 4 4 0 1 5 1 0 6 1 5 7 1 10 8 3 24 9 2 26 10 1 3 11 2 13 12 0 19 yhteensä 37 187 Hajutunniksi on luokiteltu tunti, jolloin TRS-pitoisuus ylittää 3 µg/m 3. Taulukko 5. Suurimmat tunti- ja vuorokausipitoisuudet Ämmässuolla vuonna 2016, µg/m 3. PM 10 Ämmässuo 2 PM 2,5 Ämmässuo 2 TRS Ämmässuo 1 TRS Ämmässuo 2 tuntimaksimi 83 33 20 147 vuorokausimaksimi 23 18 3,6 13 Taulukko 6. Vuosikeskiarvopitoisuudet Ämmässuolla vuosina 2002 2016, µg/m 3. PM 10 PM 2,5 TRS vuosi Äms 1 Äms 2 Laitamaa Äms 1 Äms 2 Äms 1 Äms 2 2016 6 4,0 0,19 0,40 2015 9 5,7 0,19 1,34 2014 9 6,4 0,36 1,08 2013 8 4,4 0,70 1,71 2012 8 4,9 0,57 1,62 2011 11 6,4 0,35 0,87 2010 21 8,3 0,45 2009 21 7,2 0,48 2008 21 5,9 0,72 2007 22 6,1 0,88 2006 15 0,91 2005 13 1,77 2004 22 1,39 2003 24 1,04 2002 26 1,12

Liite 2. Mittausmenetelmät ja kalibrointi Mittalaitteet Kalibrointi ja huolto Hengitettävät hiukkaset (PM10) ja pienhiukkaset (PM2,5) Hiukkasten pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella GRIMM 180 analysaattorilla, jonka toiminta perustuu optiseen menetelmään. Haisevat rikkiyhdisteet (TRS) Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuksia mitattiin jatkuvatoimisella Thermo 43i rikkidioksidianalysaattoreilla, joiden toiminta perustuu UV-fluoresenssiin. Meteorologinen mittausaineisto Sääparametrien seuraamiseen on käytetty Vaisalan antureita jotka on kytketty Vaisalan MAWS 110 mittausyksikköön. Tuulen nopeus ja suunta-anturi (optinen, WMT700) on sijoitettu säämastoon 10 m korkeuteen. Maston alaosassa noin 2 m korkeudessa on lämpötilan ja kosteuden mittaus sekä auringon kokonaissäteilyanturi (CM14). Sääaseman yhteydessä on myös ilmanpaineen, lämpötilan ja sademäärän (OTT Pluvio2, 400 cm2) mittaus. Sääasema on uusittu ja otettu käyttöön 2012. HSY laatii vuosittain mittaus- ja laatusuunnitelman, jonka avulla varmistetaan mittausten standardien mukaisuus. Mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritetään keskeiset laadunvarmennustoimet eri mittausmenetelmille. Mittalaitteet kalibroidaan mittaus- ja laatusuunnitelmassa määritellyin väliajoin ja huolletaan säännöllisesti työohjeiden mukaisesti. Sääaseman anturit ovat huoltovapaita. Niiden huolto, korjaus ja kalibrointi suoritetaan tarvittaessa.