KIRJALLINEN KYSYMYS 433/2002 vp Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen Eduskunnan puhemiehelle Perheessä isä työskentelee maa- ja lypsykarjatilalla ja äiti kaupunginsairaalassa sairaanhoitajana. Perheen 1- ja 3-vuotiaat lapset sairastuvat, ja äiti vie heidät lääkäriin ja saa sieltä asianmukaiset lääkärintodistukset. Lääkärintodistuksista huolimatta sairaala ei hyväksy sitä, että äiti jäisi kotiin hoitamaan sairaita lapsiaan, vaan kehottaa isää ottamaan vastuun sairaista lapsista. Isä ei voi ottaa sairaita pieniä lapsia mukaan omalle työmaalleen navettaan. Pienessä maalaispitäjässä on vaikea saada ulkopuolista hoitajaa. Perhe on vaikeassa tilanteessa. Pitääkö isän etsiä itselleen lomittaja, että sairaat lapset tulee hoidettua? TYKS:stä kerrottiin, että vapaata ei myönnetä, jos molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä ja toinen työskentelee kotona tai kodin välittömässä läheisyydessä. Uuden työsopimuslain 4 luvun 6 :n momentissa säädetään: "Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta, sairastuessa äkilllisesti on työntekijällä oikeus saada lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat eivät saa pitää tilapäistä hoitovapaata samanaikaisesti." Momentissa 34 f sanotaan, että työntekijällä ei ole oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, jos toinen vanhemmista on kotona, ellei kotona oleva vanhempi ole sidoksissa sellaiseen toimintaan, joka estää lapsen päivittäisen hoitamisen. Tässä tapauksessa kotona oleva isä on sidoksissa sellaiseen toimintaan, joka estää häneltä 1- ja 3-vuotiaiden lasten päivittäisen hoitamisen. Näin pieniä lapsia ei voi jättää yksin sisälle moneksi tunniksi isän työskennellessä lypsykarjan parissa navetassa. Miten oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen tulkitaan, kun kyseessä on maatalousyrittäjä tai joku muu kotona työtä tekevä? Ei kai voi automaattisesti olettaa, että kotona oleva viljelijä- tai yrittäjäpuoliso olisi muualla työssä käyvää "joutilaampi" lasta hoitamaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen sellaisten lapsiperheiden oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, jossa toinen vanhemmista työskentelee kotona ja toinen kodin ulkopuolella? Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2002 Liisa Hyssälä /kesk Petri Neittaanmäki /kesk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hyssälän /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 433/2002 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen sellaisten lapsiperheiden oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen, jossa toinen vanhemmista työskentelee kotona ja toinen kodin ulkopuolella? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työsopimuslain perhevapaita koskevat säännökset uudistettiin vuonna 1998. Uudistuksilla toteutettiin Eurooppatason työmarkkinajärjestöjen sopimukseen perustuva vanhempainlomadirektiivi. Työsopimuslain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 1998 säädetyt perhevapaasäännökset siirrettiin sellaisinaan uuden työsopimuslain 4 luvuksi. Työsopimuslain 4 luvun 6 :n mukaan työntekijällä on oikeus saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää kerrallaan äkillisesti sairastuneen alle 10-vuotiaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai tämän hoitamiseksi. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen syntyy työntekijän oman lapsen tai hänen taloudessaan vakituisesti asuvan muun lapsen, kuten perheeseen sijoitetun lapsen sairastuessa. Tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu tilanteisiin, joissa lapsi sairastuu yllättäen ja vaatii erityisiä hoitojärjestelyjä tai vanhempiensa hoitoa ja huolenpitoa. Tilapäisen hoitovapaan käyttö perustuu aina poikkeukselliseen hoitotarpeeseen. Tämän vuoksi, jos toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista on lapsen sairastuessa kotona, työssä käyvällä vanhemmalla ei ole oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen. Jos kotona oleva vanhempi ei kuitenkaan oman sairautensa tai työhön sidonnaisuutensa vuoksi voi hoitaa lasta, hänen kotona olonsa ei estä kodin ulkopuolella työssä olevan vanhemman jäämistä hoitamaan sairasta lasta tilapäisen hoitovapaan turvin. Työhön sidonnaisuus voi johtua sekä työsuhteisen työn tekemisestä kotona että yrittäjäasemassa tehdystä työstä. Tällöin kodin ulkopuolella työssä käyvän vanhemman oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen arvioitaessa merkitystä on sillä, onko kotona työtä tekevällä vanhemmalla tosiasiallisesti mahdollisuus huolehtia sairaasta lapsesta. Esimerkiksi maatalousyrittäjän työ voi tuotantosuunnasta ja/tai eri vuodenajasta riippuen olla sellaista, että kotona työskentelevä ei voi osallistua lapsen hoitoon. Näissä tapauksessa kodin ulkopuolella työtä tekevällä on luonnollisesti oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen. Lapsen vanhemmat voivat myös jakaa enintään neljää päivää jatkuvan tilapäisen hoitovapaan keskenään haluamallaan tavalla. Mahdollista on, että kodin ulkopuolella työssä käyvä vanhempi hoitaa lasta sinä aikana, jolloin kotona työskentelevä vanhempi ei sitä voi työhönsä liittyvän sidonnaisuuden vuoksi tehdä. Molemmat vanhemmat eivät kuitenkaan saa olla hoitamassa lasta yhtä aikaa. Työsopimuslain säännöksessä annetaan siten mahdollisuus järjestellä työstä poissaolo joustavasti muun muassa kummankin vanhemman työtilanne huomioon ottaen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä tilapäisen hoitovapaan perusteesta luotettava selvitys työnantajalle. Samoin työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä myös selvitys siitä, ettei tilapäistä hoitovapaata ole saman- 2
Ministerin vastaus KK 433/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. aikaisesti käyttänyt toinen lapsen vanhemmista tai huoltajista. Käytännössä oikeus työstä poissaoloon lapsen sairauden vuoksi määräytyy eri aloilla sovittujen työehtosopimusmääräysten mukaan. Työehtosopimuksissa on niin ikään sovittu palkallisen poissaolon edellytyksistä sekä siitä, minkälainen selvitys työntekijän on esitettävä poissaolon perusteesta. Mikäli työnantajan ja työntekijän välillä syntyy erimielisyys työsopimuslain säännösten soveltamisesta, osapuolet voivat kääntyä paikallisen työsuojelupiirin puoleen asian selvittämiseksi. Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 2002 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Liisa Hyssälä /cent m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål SS 433/2002 rd: Vad ämnar regeringen göra för att förbättra sådana barnfamiljers rätt till tillfällig vårdledighet där den ena föräldern arbetar hemma och den andra utanför hemmet? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Bestämmelserna om familjeledighet i lagen om arbetsavtal reviderades 1998. Med dessa reformer genomfördes föräldraledighetsdirektivet som grundar sig på en överenskommelse som ingåtts mellan arbetsmarknadsorganisationerna på Europanivå. I samband med en totalrevidering av arbetsavtalslagen flyttades 1998 års bestämmelser om familjeledighet som sådana över till den nya arbetsavtalslagens 4 kap. Enligt 4 kap. 6 arbetsavtalslagen har arbetstagaren rätt till tillfällig vådledighet under högst fyra arbetsdagar åt gången för att ordna vård eller vårda ett barn under tio år som plötsligt insjuknar. Rätt till tillfällig vårdledighet uppstår, om arbetstagarens eget barn eller något annat barn som varaktigt bor i hans eller hennes hushåll, såsom barn som placerats i familjen, insjuknar. Tillfällig vårdledighet är avsedd för situationer där ett barn plötsligt insjuknar och kräver särskilda vårdarrangemang eller sina föräldrars vård och omsorg. Utnyttjandet av tillfällig vårdledighet grundar sig alltid på ett speciellt vårdbehov. Därför, om den ena av barnets föräldrar eller vårdnadshavare är hemma när barnet insjuknar, har den förälder som förvärvsarbetar inte rätt till tillfällig vårdledighet. Om den hemmavarande föräldern dock på grund av sin egen sjukdom eller bundenhet av ett arbete inte kan vårda barnet, förhindrar hans eller hennes hemmavarande inte att den utanför hemmet arbetande föräldern stannar hemma för att vårda det sjuka barnet genom att utnyttja tillfällig vårdledighet. Orsaken till bundenhet av arbetet kan vara både ett arbete som utförs hemma i anställningsförhållande och ett arbete som utförs som företagare. Det huruvida den förälder som arbetar hemma faktiskt har möjlighet att sköta det sjuka barnet har därför betydelse när man bedömer en utanför hemmet arbetande förälders rätt till vårdledighet. Till exempel lantbruksföretagares arbete kan beroende på produktionsinriktning och/eller årstid vara sådant att den förälder som arbetar hemma inte kan delta i vården av barnet. I dessa fall har den utanför hemmet arbetande naturligtvis rätt till tillfällig vårdledighet. Barnets föräldrar kan också på ett sinsemellan överenskommet sätt dela på en högst fyra dagar lång tillfällig vårdledighet. Det är möjligt att den förälder som arbetar utanför hemmet sköter barnet under den tid då den andra föräldern på grund av sin bundenhet av arbetet inte kan göra det. Båda föräldrarna får dock inte samtidigt stanna hemma för att vårda barnet. Arbetsavtalslagens bestämmelse ger således möjlighet att ordna frånvaron från arbetet flexibelt med beaktande av bland annat båda föräldrarnas arbetssituation. På arbetsgivarens begäran skall arbetstagaren lägga fram en tillförlitlig utredning om orsaken till den tillfälliga vårdledigheten. På samma sätt skall på arbetsgivarens begäran också lämnas en utredning om att den andra av barnets föräldrar 4
Ministerns svar KK 433/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. eller vårdnadshavare inte samtidigt har haft tillfällig vårdledighet. Rätten till frånvaro från arbetet på grund av ett barns sjukdom bestäms i praktiken enligt bestämmelser i de kollektivavtal som överenskommits i olika branscher. I kollektivavtalen har likaså överenskommits om förutsättningar för frånvaro med lön och vilket slags utredning arbetstagaren skall lämna om orsaken till frånvaron. Uppstår det oenighet mellan arbetsgivaren och arbetstagaren om tillämpning av bestämmelserna i arbetsavtalslagen, kan parterna vända sig till det lokala arbetarskyddsdistriktet för utredande av ärendet. Helsingfors den 29 maj 2002 Arbetsminister Tarja Filatov 5