Arto Koski Kriisikuntien kuntaliitokset ja ehdotukset niiden kehittämiseksi

Samankaltaiset tiedostot
Kriisikuntakriteerit ARTTU-kunnissa

Anni Antila, Jarmo Asikainen & Arto Koski. Kriisikuntien kuntaliitokset ja ehdotukset niiden kehittämiseksi

Uutta ARTTU2-ohjelmasta

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Kuntaliitokset eduskuntavaaleissa

Arto Koski Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

META-arviointitutkimus luvun kuntaliitosdokumenteista

Municipal mergers in Parliamentary elections 1983 to 2019

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa näkökulmia kuntatalouden kehitykseen

KSY-seminaari Mitä opittavaa kuntaliitosprosesseista?

MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain

Meta-arviointi. Tutkimustuloksia 2000-luvun kuntaliitosdokumenteista to klo , kokoushuone 3.4.

HARKINNANVARAISET RAHOITUSAVUSTUKSET VUODELLE 2009

ULOSOTTOPIIRIEN VÄESTÖ 2005, LÄÄNEITTÄIN ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI AHVENANMAA. Helsinki. Mikkeli Kotka Kouvola OULUN LÄÄNI Lappeenranta


ARTTU2: Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma

LAPIN KUNTATALOUS

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2006

Turun kaupunkiseudun ydinkuntien valtuustojen tilaisuus Turku Kuntatalouden valmistelukokonaisuus. Oiva Myllyntaus Kuntajakoselvittäjä

Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 1 SYYTTÄJÄYKSIKÖT JA YHTEISTOIMINTA-ALUEET LUKIEN

Maakuntien ja kuntien rahoitus sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kymenlaakson Liitto

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Terveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon menot yhteensä 2003

Kriisikunnan pakkoliitoksen erityispiirteet. Markku Mölläri Kuntajakoselvittäjä Arviointimenettelyt

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Kriisikuntakriteeristö uudistuu

Viestintävirasto (9)

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

Verohallituksen päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Verohallituksen päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut Kunnan nimi


L U E T T E L O. kuntien tuloveroprosenteista ja kirkollisveroäyrien hinnoista vuonna 2000

MITÄ TUTKITTUA TIETOA KUNTATUTKIMUSOHJELMA ARTTU2 TULEE TARJOAMAAN KUNTIIN KOHDISTUVISTA UUDISTUKSISTA? Kuntaliitosverkoston seminaari

Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %

L u e t t e l o kuntien tuloveroprosenteista ja kirkollisveroäyrien hinnoista vuonna 1998

Mikä on kylä tulevaisuudessa?

Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista

Kuntanumerot.text.txt 001 Brändö 002 Eckerö 003 Finström 004 Föglö 005 Geta 006 Hammarland 007 Jomala 008 Kumlinge 009 Kökar 010 Lemland 011

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pääkaupunkiseudun yhteistyö uudella valtuustokaudella Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen

Kunnallishallinnon uudistaminen, visio ja toimenpiteet

Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

Kuntien vuoden 2019 veroprosentit

Kuntarakenne muuttuu entä johtaminen?

ELÄKELIITON KÄVELYTAPAHTUMA - TUNNISSA MAAPALLON YMPÄRI

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus

Kohti parasta kuntatalouden kehitystä? Kuntaliitokset ja kuntien talouskehitys ARTTUtutkimusohjelman

ELÄKELIITON KÄVELYTAPAHTUMA - TUNNISSA MAAPALLON YMPÄRI

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

Kirjojen hankintakulut 2005/2006 (keskiarvo) ja 2008 Lähde:Suomen yleisten kirjastojen tilastot

Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty

Valtioneuvoston päätös

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 3. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

TOIMIALAKATSAUS 2010

KUNTA JA PALVELURAKENNEUUDISTUS

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

LIHAKUNNAN JÄSENMÄÄRÄ VAALIPIIREITTÄIN

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.

TILINPÄÄTÖS

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Manner-Suomen kuntien tilinpa a to sennakko vuonna 2015

Valtioneuvoston asetus

ARTTU2 KUNTASEMINAARI Kuntatalo Pentti Meklin, Emeritusprofessori

N:o 149. prosenttia. Valtionlaina (n) 20 (m) Valtionlaina (n) 25(m) Valtionlaina (n) 25 (m) Valtionlaina (n) 25 (m)

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka Kuntaennuste Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

Turun väestökatsaus maaliskuu 2017

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Kuntien veroprosentit 2019

Hallintovaliokunta

Talouden kehitys 2016

1 (6) LAUSUNTO TALOUS- VAIKUTUKSISTA. Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset

SISÄLLYS. N:o 843. Laki palo- ja pelastustoimesta annetun lain 10 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 1996

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut ja alueohjaus-ryhmä

SISÄLLYS. N:o 944. Valtioneuvoston päätös

SISÄLLYS. N:o Laki

JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista

Satakunnan maakuntatilaisuus

Määräys toimiluvanvaraiseen radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntaliiton syksyllä 2008 tekemään kyselytutkimukseen vastasi kuntalaista eri puolilta Suomea.

Transkriptio:

Arto Koski 4.6.0 Kriisikuntien kuntaliitokset ja ehdotukset niiden kehittämiseksi

SISÄLTÖ. Johdanto.. Kriisikuntakriteerit.. Kriisikunnat vuosina 006-04 4.. Tutkimuskysymykset 6. Kuntaliitokseen päätyneiden kriisikuntien tarkastelu kriisikuntakriteereillä 7. Kuntaliitokseen päätyneiden kriisikuntien liitoskumppanit 4. Kriisikuntamenettelyn kehittämisehdotukset 7 4.. Kriisikuntakriteereiden tutkiminen ja muokkaaminen 7 4.. Kriisikuntamenettelyn nopeuttaminen 8 4.. Kriisikuntien yhdistymisavustusten suuruuden tarkistaminen 8 4.4. Kriisikuntien kuntajakoselvitysten suuntaaminen 9 4.. Kriisikuntaliitosten valmistelun ja toteutuksen arvioiminen 9 Lähteet 0

Kuntaliitostyypit Tyyppi Toimintatapa. Kehittävät liitokset Uuden kunnan tulevaisuus korostuu. Tehostavat liitokset Uuden kunnan palvelut korostuvat. Sopeuttavat liitokset Uuden kunnan talous korostuu Kriisikunnat 4.. Pelastavat liitokset Pakotetut kriisikuntaliitokset Vanhan kunnan selviytyminen korostuu Vanhan kunnan asukkaiden palvelut korostuvat Lähde: Arto Koski, Anni Kyösti & Jaana Halonen (0). Opittavaa kuntaliitosprosesseista. META-arviointitutkimus 000-luvun kuntaliitosdokumenteista s. 88. Lähde: Arto Koski (0). Elinkeinot kuntaliitoksissa. Tutkimuksen näkökulmia. http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=00

Kuntaliitokseen päätyneiden kriisikuntien sijaintimaakunta, asukasluku ja yhdistymisvuosi. Kunta. Ii. Längelmäki. Siikajoki 4. Suolahti. Vuolijoki Maakunta Keski-Suomi Keski-Suomi Kainuu As.luku..00 6 867 67 9 64 6 Yhd.vuosi 007 007 007 007 007 6. Leivonmäki 7. Askainen 8. Karjaa 9. Kestilä 0. Korpilahti Keski-Suomi Varsinais-Suomi Uusimaa Keski-Suomi 940 8 96 664 4 997 008. Lehtimäki. Lohtaja. Perniö 4. Pohja. Rantsila Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa 90 88 999 4 874 0 6. Västanfjärd 7. Ylikiiminki 8. Ylämaa 8. Kitee 0. Kesälahti Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala 804 9 9 79 667 00 0 0. Vihanti. Yli-Ii. Lavia 4. Tarvasjoki. Jalasjärvi Satakunta Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa 8 79 9 960 8 6 0 0 0 0 06 6. Juankoski Pohjois-Savo 8 07

Kuntien kriisikuntakriteerit 4 6 K. Vuosikate. Lainat /asukas,. Kertynyt alijäämä 4. Tuloveroprosentti. Omavaraisuusaste 6. Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit ja K-kirjain kriisikunnaksi joutumisen Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä määrää yksinään kriisikunnaksi Ei mittausta K Kriisikriteerien lukumäärä ja kriisikunnaksi nimeäminen (=K) Arto Koski.6.0 Lähde: Arto Koski (0). Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU-kunnissa. ARTTU-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO /0

Kuntaliitokseen päätyneiden kriisikuntien (6) talous kriisikuntakriteereillä tarkasteltuna vuosina 006-04. Kunta. Ii. Längelmäki. Siikajoki 4. Suolahti. Vuolijoki 6. Leivonmäki 7. Askainen 8. Karjaa 9. Kestilä 0. Korpilahti. Lehtimäki. Lohtaja. Perniö 4. Pohja. Rantsila 6. Västanfjärd 7. Ylikiiminki 8. Ylämaa 8. Kitee 0. Kesälahti. Vihanti. Yli-Ii. Lavia 4. Tarvasjoki. Jalasjärvi 6. Juankoski Liitokset 007 007 007 007 007 008 00 0 0 0 0 0 0 06 07 006 007 008 00 0 0 0 04 K 4 4 4 0 0 () (K) () (K) (K) K K () K (K) () () () () () (K) () () (4) (K) K () K 4 0 K K K K () () (K) () Neliöiden selitykset: : Vuosikate, : Lainat /asukas, : Kertynyt alijäämä, 4: Tuloveroprosentti, : Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit. K-kirjain on kriisikunnan tunnus. Suluissa oleva kriteerien määrä kuvaa kuntaliitosvuoden tilannetta kahden edellisen vuoden tiedoilla. Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä määrittää kriisikunnaksi Huom..6.0. Vuonna 0 neljä (4) kriisikuntaa: Jalasjärvi, Juankoski, Vimpeli ja Rääkkylä.

Kriisikuntien kuntaliitokset ryhmiteltynä sen mukaan, mikä on kriisikunnan asukasmäärän osuus yhdistyneessä kunnassa. Kesälahti+Kitee 0. Lehtimäki+Alajärvi 9. Lohtaja+Kälviä+ Ullava+Kokkola (4) 8. Längelmäki+Orivesi 7. Juankoski+Kuopio 9. Kestilä+Rantsila+ Piippola+Pulkkila (4) 8. Pohja+Karjaa+ Tammisaari () 7. Tarvasjoki+Lieto 6. Lavia+Pori 6. Vihanti+Raahe 6. Jalasjärvi+Kurikka. Yli-Ii+Haukipudas+Kiiminki+Oulunsalo+Oulu () 4. Ylämaa+Lappeenranta. Västanfjärd+Dragsfjärd+Kemiö () 4. Perniö+Halikko+Kiikala+ Kisko +Salo (0). Kitee+Kesälahti 4. Rantsila+Kestilä+ Piippola+Pulkkila (4). Ylikiiminki+Oulu. Korpilahti+Jyväskylän mlk+jyväskylä (). Vuolijoki+Kajaani Kriisikunnan asukasmäärän osuus alle 0 %. Lähtökohdiltaan edullinen. Askainen+Lemu+ Masku (). Leivonmäki+Joutsa. Siikajoki+Ruukki Kriisikunnan asukasmäärän osuus 0- %. Lähtökohdiltaan kohtuullinen. Karjaa+Pohja+ Tammisaari (). Suolahti+Sumiainen+ Äänekoski (). Ii+Kuivaniemi Kriisikunnan asukasmäärän osuus yli %. Lähtökohdiltaan haasteellinen

Pohja esimerkkinä kriisikunnasta, jonka asukasmääräosuus kuntaliitoksessa on 0- % Liitoskunta Pohja Karjaa Tammisaari RAASEPORI 008 00 () () () Kuntaliitos 0 0 0 4 4 Neliöiden selitykset: : Vuosikate, : Lainat /asukas, : Kertynyt alijäämä, 4: Tuloveroprosentti, : Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit ja K kriisikuntastatuksen. Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä määrää kriisikunnaksi Ei mittausta Arto Koski.6.0

Ii ja Suolahti esimerkkeinä kriisikunnista, joiden asukasmääräosuus kuntaliitoksessa oli yli prosenttia 006 007 008 00 Suolahti Sumiainen Äänekoski ÄÄNEKOSKI K 4 Kuntaliitos - Ii 006 007 Kuivaniemi 0 008 00 II Kuntaliitos - 4 Neliöiden selitykset: : Vuosikate, : Lainat /asukas, : Kertynyt alijäämä, 4: Tuloveroprosentti, : Omavaraisuusaste, 6: Suhteellinen velkaantuneisuus. Numero ilmoittaa täyttyvät kriteerit. Kriteeri ei täyty Kriteeri täyttyy Kertynyt alijäämä määrää kriisikunnaksi Ei mittausta kuntaliitoksen vuoksi

Miten kriisikuntamenettelyä pitäisi kehittää?. Liitoksen valmistelun ja toteutuksen reaaliaikainen arvioiminen Pakottavassa kuntaliitoksessa olisi tarpeen reaaliaikainen arviointi valtion kustannuksella Kriisikuntamenettelyn kehittäminen. Kriteereiden tutkiminen ja muokkaaminen Kriteereitä olisi tutkittava ja tarkistettava aika ajoin 4. Kuntajakoselvityksen suuntaaminen. Kriisikuntamenettelyn jouduttaminen Selvityksessä tulisi paneutua kriisikunnan aiheuttaman rasituksen arvioiminen. Yhdistymisavustuksen määrittäminen Pitkää menettelyä (yli 4 v.) olisi voitava lyhentää Arto Koski 4.6.0 Kriisikunnille olisi määrättävä erilliset yhdistymisavustukset Lähde: Anni Antila, Jarmo Asikainen & Arto Koski (viimeistelyssä oleva raportti). Kriisikuntien kuntaliitokset ja ehdotukset niiden kehittämiseksi.