Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2012 LAPSEMME Porttikielto kavereille? Tauolle tietokoneelta Kesällä lomakotiin Kuuntele vauvaa Kelpaanko minä?
Pääkirjoitus 18.5.2012 Kun perhe voi hyvin, lapsi voi hyvin Koko perhe kesän merilomalle! S uomalaislasten terveydentila on yleisesti hyvä, kertovat tuoreet THL:n ja WHO:n tutkimukset. Samalla tutkijat nostavat esiin huolen sosioekonomisten terveyserojen kasvusta. Kyse on siis siitä, että vanhempien ammatti ja tulotaso heijastuvat lapsen terveyteen. Huomio on hälyttävä, koska kyseessä on viime vuosina tapahtunut muutos huonoon suuntaan. Esimerkiksi WHO:n neljän vuoden välein tehtävässä Koululaistutkimuksessa terveyserot liitettiin suomalaisnuoriin nyt ensimmäistä kertaa. Parhaillaan on siis menossa kehitys, joka jakaa lapsia hyvin ja huonommin voiviin perheen toimeentulon mukaan. Hyvinvointierot alkavat muotoutua jo lapsuudessa. Aikuisena ne näkyvät eroina toimintakyvyssä ja kuolleisuudessa. Rajuimmillaan se tarkoittaa, että osa väestöstä ei kykene töihin tai kuolee ennen aikojaan. Suomen neuvoloissa, kouluterveydenhuollossa ja terveyskeskuksissa on tehty vuosikymmeniä hyvää työtä, jonka tuloksena lasten terveyserot ovat olleet pienet. Malli siihen, miten kaikkien lasten ja nuorten terveydestä huolehditaan, on siis olemassa. On käsittämätöntä, että tämän työn annetaan murentua. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta. Jotta lapsen oikeus toteutuisi, osa perheistä tarvitsee muita enemmän tukea, sekä toimeentuloon että jaksamiseen. Tätä tukea yhteiskunnan on tarjottava. Kun äiti ja isä voivat hyvin, lapsetkin voivat hyvin ja kasvavat terveiksi, tasapainoisiksi aikuisiksi. Ja kääntäen: vanhempien ongelmat ja väsyminen näkyvät lapsissa hoivan puutteena ja muita heikompana terveytenä. Syksyllä valittavilla uusilla kuntapäättäjillä on paljon haasteita. Terveyserojen kasvun pysäyttäminen on yksi tärkeimmistä. Tehtävä ei kuitenkaan ole mahdoton,,koska avuksi riittää, että neuvolat ja oppilashuolto toteutetaan joka kunnassa asetusten mukaisesti, lapsiperheetkin saavat tarvitessaan kotipalvelua ja kaikille lapsille tarjotaan mahdollisuudet liikkua ja harrastaa. Yhdistä kauniit merimaisemat, herkuttelu, viihtyminen sekä iloinen yhdessäolo, ja varaa paikkasi Punaisilta Laivoilta koko perheelle. Merimatkan päässä on paljon mahdollisuuksia myös pidemmille lomaretkille, esim. Tukholmassa odottaa rakastettujen satuhahmojen koti Astrid Lindgrens Värld ja Tallinnassa viihdyttää Kalev Spa vesipuistoineen. Voit varata kauttamme myös hotellimajoituksen. Kun otat auton mukaan, Viking Line tarjoaa kätevän väylän omatoimiselle retkeilylle vaikkapa lyhyiden välimatkojen Baltiassa. Varaa omasi MLL:n sopimushintaisista matkoista: Helsinki Tukholma Helsinki-risteily esim. B-hytti alk. 78 Hinta sis. hlöliput ja hyttipaikat 2 4 henkilölle samassa hytissä. Tuote FKKRY. Miniristeily Turusta esim. B-hytti alk. 10 Hinta sis. hlöliput ja hyttipaikat 1 4 hlölle samassa hytissä. Tuote FKKRY. Päivä Tallinnassa esim. B2P-hytti alk. 30 alk./hlö 15 Hinta sis. henkilöliput Viking XPRS:illä m/p ja hyttipaikat samassa hytissä menomatkalla. Tuote FKKRYH. Päiväristeily Tallinnaan Hinta sis. päiväristeilyn Viking XPRS:illä. Tuote FKKRYP. Miniristeily Tallinnaan esim. B2P-hytti alk. 30 Hinta sis. miniristeilyn Viking XPRS:illä ja hyttipaikat 2 4 hlölle samassa hytissä. Tuote FKKRYM. Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Liitossa tapahtuu 8 Kelpaanko minä? Ystävien tuki vaikuttaa eniten tyttöjen itsetuntoon 15 Lasten asialla 16 Tauon paikka Tietokoneen ääressä istuminen rasittaa kehoa 19 Isän kynästä 22 Vahvaksi vanhemmaksi Vanhemmat voivat oppia vauvaltaan paljon 26 Lapsi keväässä Liisa Partio, päätoimittaja 28 Kesällä lomakotiin 32 Saako tulla leikkimään? Kaikkiin koteihin kaverit eivät ole tervetulleita 35 Lastenkulttuuri Kirjakko Kuule, minä sävellän Kulttuurikierros 38 Pikkujalat vipeltämään! Pihaleikit ja -pelit innostavat reippaaseen liikuntaan 40 Vinkkejä vanhemmille 42 Verrattomat vertaiset Tukioppilastoiminta 40 vuotta 44 Poimitut 47 Kirjoissa & kansissa 48 Jäsensivut Kysy myös hotellipaketeista sekä kokous- ja ryhmämatkoistamme! Varaukset: www.vikingline.fi tai puh. 0600 41 577 (1,64 /puhelu + pvm/mpm). Paikkoja rajoitetusti. Koskee vain uusia varauksia. www.vikingline.fi LAPSEMME Päätoimittaja Liisa Partio Toimitussihteeri Sisko Kajama Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen Ulkoasu ja taitto Merja Lensu Kansikuva Matti Matikainen Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola Toimituksen osoite PL 141, 00531 Helsinki, p. 075 324 5571, lapsemme@mll.fi Tilaukset ja osoitteen muutokset: www.mll.fi, p. 075 324 5545. Vuosikerta 15 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2, 00210 Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) 682 0400, jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) 682 0100, jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser.fi. Lapsemme 3/2012 ilmestyy 14.9.2012 Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN 0358-7908 Paino Oy Scanweb Ab Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 41. vuosikerta. Lapsemme 2/2012 3
Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu Pääsihteerin pohdintoja Kuva: Mikko Törmänen Voiko ammattiauttajaan luottaa? MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja netissä vastattiin viime vuonna yli 38 000 yhteydenottoon. Soittajista joka kymmenes ja joka toinen nettikirjeen kirjoittaja tai chat-keskustelija ohjattiin ammattiauttajan puheille. Avun piirissä olevista nuorista yhä useampi kertoi puhelimen ja netin päivystäjille ongelmista ammattiauttajien kanssa. Nuorten mukaan kohtaamiset ovat aikuiskeskeisiä, eivätkä nuoret aina uskalla tai löydä tapoja kertoa vaikeuksistaan. Nuoria askarruttaa myös ammattilaisten vaitiolovelvollisuus. Nuori voi pelätä asioidensa leviä- Koulurauha -tapahtuman innostusta Oulussa 2011. Kumppaneita ja kampanjoita MLL jatkaa yhteistyötä pitkäaikaisten yrityskumppaneidensa Suomen Nestle Oy:n Piltti-tuotemerkin ja Leaf Suomi Oy:n kanssa. Piltti tukee MLL:n toimintaa vanhemmuuden vahvistamiseksi, Leafin tuki jakautuu perhekahviloiden, tukioppilaiden sekä Lasten ja nuorten puhelimen ja netin hyväksi. Danone, S-ryhmä ja Sonera ovat tänä vuonna mahdollistamassa Hyvä alku koulutielle -kampanjaa. Sokos Hotellit tukevat 10-vuotisjuhlavuonnaan MLL:n Lasten ja nuorten puhelinta ja Peab Oy koulukiusaamisen vastaista työtä. Aco Pharma lahjoittaa jokaisesta 1.4.-31.8.2012 välisenä aikana myydystä lasten Aco-aurinkotuotteesta 0,50 e MLL:lle. Pilkkoset Oy tukee koulukiusaamisen vastaista työtä tilittämällä jokaisesta MLL:lle nimetystä sukkapaketista 0,30 e ja Kaipaus Finland Oy jokaisesta Paola Suhosen suunnittelemasta Sulka-korusta 1 euron. Myös Libricard-kirjalahjakortti tukee MLL:n toimintaa. 4 Lapsemme 2/2012 vän, tai että perheen tilanteeseen puututaan rajullakin tavalla. Koska työntekijät vaihtuvat usein, nuori joutuu myös liian usein rakentamaan uuden luottamussuhteen ammattilaiseen. MLL muistuttaa, että nuorille pitäisi tehdä selväksi eri ammattilaisten roolit, työnkuvat ja nuoren omat oikeudet. Liitto on myös huolissaan lasten ja nuorten palvelujen aliresursoinnista ja suurista kuntien välisistä eroista. Lasten ja nuorten puhelimen ja netin vuosiraportti 2011. www.mll.fi/julkaisut Koulurauha julistetaan Lahdessa 28.8. Luokkahenkeä lisäävät leikit palkittiin Toivakan alakoulun 4. luokka ja Kirkkonummen Winellska skolanin tukioppilasryhmä voittivat valtakunnallisen Koulurauha-kilpailun. Tehtävänä oli keksiä kouluaikana toteutettava peli, leikki tai muu toiminto, joka lisää luokan yhteishenkeä. Kilpailuun lähetettiin yhteensä 71 ehdotusta. Toivakan voitto heltisi joukkueleikillä Taktikapro, jossa tavoitteena on kerätä toisten joukkueiden aarteet omaan kotipesään. Kirkkonummelaisten Random object -leikissä rakennetaan esineitä käyttäen osaa pelaajista palikoina. Voittajat saivat 500 euron stipendin luokan virkistystoimintaan. Pelien ohjeet osoitteessa www.koulurauha.fi Uudellemaalle Espooseen on perustettu uusi, Saunalahden paikallisyhdistys. Palautuspulloilla arpoja MLL käynnistää 1.6.2012 Parpa Oy:n kanssa kokeilun, jossa pullonpalauttaja voi palautuskuitin sijaan valita arvan. Kokeilu toteutetaan 28 Lidlin myymälässä Uudellamaalla ja se on myöhemmin tarkoitus laajentaa koko maahan. Palkintoina on mm. matkoja, elektroniikkaa sekä Lidlin lahjakortteja. Arpajaisten tuotto käytetään Lasten ja nuorten puhelimen hyväksi. MLL ja Paletti yhteistyöhön MLL on allekirjoittanut yhteistyösopimuksen Paletti Oy:n kanssa. MLL-kortit ja adressit ovat tulossa kauppoihin jouluksi. Kuva: Colourbox Hyvää koulunalkua! MLL lahjoittaa jälleen yli 60 000 ekaluokkalaiselle Hyvä alku koulutielle -pussit. Pussi sisältää vanhemmille tietoa siitä, miten parhaiten tukea pientä koululaista uudessa elämänvaiheessa, jolloin lapsen elämään tulee paljon uusia ihmisiä ja uusia tilanteita. Ekaluokkalaisille ja heidän vanhemmilleen suunnattu kampanja toteutetaan jo neljättätoista kertaa. Kiitos kaikille Kevätilo-keräykseen osallistuneille! Kuva: Colourbox Kuva: Matti Matikainen Keräyksen tuotolla yhdistykset mm. ylläpitävät perhekahviloita, järjestävät kerhoja, retkiä ja tapahtumia. Muista! MLL:n Puheenjohtajapäivät Helsingissä 22. 23.9. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Yhdistysnetissä Anna toisenlainen lahja Kun vietät merkkipäivääsi, etkä halua lahjoja, voit pyytää ystäviäsi antamaan lahjarahat MLL:lle lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Merkkipäivälahjoitus on helppo tehdä: pyydä ystäviäsi tekemään lahjoitus MLL:n tilille FI97 1596 3000 4004 00 ja kirjoittamaan viestikenttään nimensä, sinun nimesi ja merkkipäiväsi, esim. Maija Meikäläinen/Matti Mäkelä 50 vuotta. Ilmoitathan yhteystietosi p. 075 324 5485 tai sähköpostitse leila.mikkola@mll.fi. tytöistä Pienelle tytölle äiti edustaa jotakin tavoiteltavaa ja ihailtavaa. Tyttö haluaa kokeilla äidin kenkiä, huulipunaa tai käsilaukkua. Nukkeleikeissään tyttö on samanaikaisesti äitinsä tytär ja tyttärensä äiti. Tyttö on välillä prinsessa, välillä poikamainen rasavilli. Jossakin vaiheessa hän löytää oman tyylinsä vaihtoehtojen laajasta skaalasta, ja hyvä niin. Kuitenkin liian moni nuori tyttö kokee ulkonäköönsä tai olemukseensa liittyviä paineita. Kun nuori tyttö tai nainen elää jatkuvassa tyytymättömyyden kehässä, jotakin on vialla. Varsinkin jos tyytymättömyys omaan ulkonäköön ja kehoon johtaa epäterveellisiin laihdutuskokeiluihin, heikkoon itsetuntoon tai masennukseen. Kun ympäristö tulvii epärealistisia ja kaupallisia kuvaviestejä siitä, millainen on täydellinen nainen ja miten täydellisyyden saavuttaa (laihduttamalla, muokkaamalla, leikkauttamalla?), tyttö tarvitsee vastapainoksi kokemuksia siitä, että hänet hyväksytään sellaisena kuin hän on. Hän tarvitsee vanhempiensa kannustusta ja myönteistä palautetta. Ja malliksi aikuisia, jotka jaksavat iloita elämästään ja arvostavat sekä itseään että muita. Mirjam Kalland Seminaari terveyseroista Seminaari lasten terveyseroista ja niiden kaventamisesta järjestetään Helsingissä 14.9.2012. Seminaari on maksuton ja kaikille avoin. Ohjelma ja ilmoittautumiset elokuussa liiton nettisivuilla. 6 586 MLL kertoo ajankohtaisista asioista, tapahtumista, kampanjoista ja tuotteista Facebook-sivuillaan. Liity joukkoomme osoitteessa www.facebook.com/ mannerheiminlastensuojeluliitto Auta meitä vastaamaan - ryhdy kuukausilahjoittajaksi www.auta.mll.fi Muistathan MLL:n korusähkeet ja adressit www.mll.fi/kauppa Lapsemme 2/2012 5
Liitossa tapahtuu Liitossa tapahtuu EEVA SUHONEN Kuperkeikoista tieteen ihmeisiin MATTI MATIKAINEN Kohta herkutellaan. MLL:lla on lähes tuhat erilaista kerhoa, joissa jumpataan, piirretään, näytellään tai tutkitaan luontoa. Kerhoja on tarjolla niin vauvoille, taaperoille kuin koululaisillekin. Yhteistä kerhoille on, että niissä ei kilpailla vaan saadaan hyvää mieltä, ollaan yhdessä ja opitaan. K uperkeikkakerhossa Siilinjärvellä käy vilske, kun pienet jalat tömistävät jumppasalin lattiaa. Tällä kertaa pompitaan ja pyydystetään ilmasta höyheniä. Kerhonvetäjä Taina Lehtoranta hyödyntää kekseliäästi vuodenajan tapahtumia ja eri välineitä, kuten huiveja tai vaikka sanomalehtiä. Nykyään on lapsia, jotka liikkuvat todella vähän. Jo ihan pienten suusta kuuluu ei jaksa, ei halua, kun pitäisi osallistua pihaleikkeihin. Jumpissa haluan tuoda lapsille sitä tunnetta, että liikunta on hauskaa ja luovaa, Lehtoranta kertoo. Siilinjärvellä kokoontuu viikoittain 1 3-vuotiaiden, 3 4-vuotiaiden ja 5 6-vuotiaiden jumpparyhmät. Pienimpien ryhmässä liikutaan yhdessä aikuisen kanssa, isompien kanssa kokeillaan jo liikunnallisia pelejä. Lehtorannan mielestä aikuisilla on tärkeä tehtävä rohkaista lapsia liikunnan pariin. Itse hän ryhtyi jumpparyhmien vetäjäksi keskimmäisen lapsen ollessa vuoden ikäinen. Nyt nelivuotias poika kulkee kerhoreissuilla mukana, näyttää esimerkkiä ja auttaa pienempiä kerholaisia. Eräs isä sanoi lapsen puhuvan jumppakerhosta aina viikon kohokohtana. Silloin tuntui, että vau, nyt ollaan tehty jotain oikein! 6 Lapsemme 2/2012 TAINA LEHTORANTA Saatko kiinni? Höyhenenmetsästys käynnissä Siilinjärven Kuperkeikkakerhossa. Iloa ja hyvää mieltä MLL:n muskarit ja jumppakerhot ovat suosittuja vauva- ja taaperoikäisten perheissä. Koululaisille yhdistykset tarjoavat esimerkiksi kuvataide-, näytelmä- ja kokkikerhoja. Uusia tuulia edustavat jooga- ja tiedekerhot, MLL:n perhekeskustoiminnan päällikkö Tarja Satuli-Kukkonen kertoo. Kerhot syntyvät paikallisesta tarpeesta. Esimerkiksi vanhempi ottaa yhteyttä yhdistykseen ja kysyy kerhoa lapselleen. Jos useampi perhe kysyy samantyyppistä toimintaa, sille etsitään vetäjä, Satuli- Kukkonen kuvaa. Paikallisyhdistys toimii kerhonohjaajan työnantajana. Kaikilla kerhoilla on myös yhteiset laatutavoitteet. Kerhojen tarkoituksena on tuottaa iloa ja hyvää mieltä. MLL:n kerhoissa ei kilpailla, vaan vahvistetaan lapsen omaa osaamista. Kerhot ovat myös edullisia verrattuna moniin yksityisiin tarjoajiin, Satuli-Kukkonen summaa. Kuvataide kiinnostaa Leppävaaran kuvataidekerhojen vastaavalle Anja Simonssonille MLL:n kerhotoiminta tuli tutuksi oman tyttären kuvataideharrastuksen myötä. Kun kerhon toiminta uhkasi loppua kerhovastaavan puutteeseen, Simonsson päätti tarttua tehtävään. Kerhovastaavana hän toimii linkkinä kerholaisten vanhempien ja opettajan välillä sekä huolehtii ilmoittautumisista ja rekrytoinneista. Leppävaarassa kuvataidetta voi harrastaa 4 6-vuotiaiden ja 7 13-vuotiaiden ryhmissä. Kun ilmoittautuminen alkaa keväällä, ryhmät täyttyvät nopeasti. Isompien ryhmässä käymme läpi taideteorioita ja kevyesti taidehistoriaa. Tutustumme tekniikoihin aina maalaamisesta ja kuvanveistosta animaatioihin ja sarjakuviin, ryhmiä opettava Kaia Tamminen kertoo. Materiaaleina käytetään perinteisten välineiden lisäksi kierrätysmateriaaleja, kankaita, luonnonmateriaaleja, metallilankaa, lasia ja elintarvikkeita. Haasteita luo osallistujien ikäero ryhmän sisällä, mutta erot tasoittuvat luovuudella. Onneksi sitä meillä kaikilla on yllin kyllin. Pitää vaan löytää oikea väylä, ja aisteja kutkuttava taideteos on syntynyt, Tamminen kuvaa. Näyttelijänalut improvisoivat Kaikki lähti nukketeatteriesityksestä, jonka teimme iltapäiväkerhon joulujuhliin. Huomasin esityksen työstämisen aikana, kuinka innoissaan lapset olivat ja kuinka moni olisi vielä halunnut mukaan. Kun esitys oli ohitse, lapset halusivat ehdottomasti jatkaa toimintaa, ohjaaja Leppävaaran kuvataidekerhossa askarreltiin oma naamio eri kulttuurien inspiroimana. JENNI-MARI HOLMROOS Jenni-Mari Holmroos kertoo kerhon synnystä. Kerhossa harjoitellaan näytelmän lisäksi improvisaatiota. Annan lapsille paperin, jossa on sanoja, joista kunkin ryhmän pitää luoda esitys. Kiertelen katsomassa ryhmätyöskentelyn edistymistä ja ohjaan lapsia, Holmroos kuvaa. Ryhmän viimeisin ponnistus, pääsiäisnäytelmä, sai keväällä ensi-iltansa Vahdon seurakunnan tiloissa. Jännitystä ilmassa. Vahdon näytelmäkerholaiset odottavat esityksen alkua. Oli ihanaa huomata, kuinka hienosti lapset tukivat toisiaan. Kun ensi-illassa joltain vuorosanat unohtuivat, toiset paikkasivat sen loistavasti, Holmroos kertoo. Näillä näkymin ryhmän toiminta saa jatkoa. Kevään esitysten jälkeen ajattelin, ettei ihan heti aloiteta uutta harjoittelemaan. Mutta lapset tulivat jo kysymään minulta, milloin taas jatketaan, Holmroos nauraa. Pikkukokit kokkaavat Kokkikerhossa tehdään joka kerralla joku suolainen ja makea iltapala. Olemme tehneet esimerkiksi pizzaa, muffinsseja, pannukakkua, omenapiirakkaa, sämpylöitä, hedelmäsalaattia ja teeleipiä, Pornaisten kokkikerhon vetäjä Hanna And luettelee. Kerho kokoontuu paikallisen päiväkodin tiloissa, jonka leikkitiloja pienimmät kerholaiset hyödyntävät herkkujen valmistuessa uunissa. Viikoittain kokoontuvassa kerhossa on tällä hetkellä seitsemän 7 12-vuotiasta koululaista. Vaikka kokkailu tuntuu kiinnostavan enemmän tyttöjä, Pornaisten ryhmään on rohkaistunut yksi poikakin. Kerhon tavoitteena on innostaa lapsia ruoanlaittoon. Jokainen saa kerhokerran päätteeksi reseptit kotiin vietäviksi ja lasten mukaan niitä on siellä myös kokeiltu. Lapsia kannustetaan itse tekemiseen ja tietysti jokainen kerholainen osallistuu siivous- ja tiskaustehtäviin, And muistuttaa. Kerho kokoontuu säännöllisesti kevään ajan ja kaikki ovat innokkaita jatkamaan, And tiivistää MLL:n kerhoille tyypillisen tarinan. MLL:ssa toimii 958 kerhoa. Kerhot löydät paikallisyhdistysten sivuilta www.mll.fi/paikallisyhdistykset. Ehdota yhdistykselle kerhoa, jos sellaista ei vielä ole. Tule itse kerhovastaavaksi vaikuttamaan. HANNA AND Lapsemme 2/2012 7
MARJO HENTUNEN Kuvat COLOURBOX Kelpaanko minä? Ystävien ja vanhempien tuella on vahva vaikutus tyttöjen kehonkuvaan ja itsetuntoon. Hyväksyntä, arvostus ja läsnäolo ovat korvaamattomia itsetunnon kehittymiselle. T ytöt kokevat kasvaessaan monenlaisia paineita. Itsetuntoa, sosiaalisia suhteita ja kehonkuvaa käsittelevän nettikyselyn vastauksista nousi esille erityisesti tyttöjen tyytymättömyys omaan vartalotyyppiin. Yli puolet vastaajista piti kuitenkin kasvonpiirteitään viehättävinä. Jopa 73 prosenttia tytöistä koki olevansa tyytymätön vartaloonsa. Enemmistö haluaisi olla laihempia, mutta oli niitäkin, jotka ottaisivat pari kiloa lisää. Oli silti ilahduttavaa huomata, että vastaajat eivät yleensä halunneet olla niin laihoja kuin heidän käsityksensä nykyajan tytön ihannevartalosta on, kuvailee tutkimusapulainen Mari Laakso. Mannerheimin Lastensuojeluliiton teettämä kysely innosti yli 4000 15 18-vuotiasta tyttöä vastaamaan. Tammikuussa toteutetussa kyselyssä selvitettiin naiseksi kasvamisen haasteita, voimavaroja ja kokemuksia. Kysymyssarjaan oli valittu kysymyksiä, jotka kuvasivat mahdollisimman hyvin kehonkuvaa ja itsetuntoa eli sitä, miten arvostaa itseään ja millaisena itsensä näkee sekä näihin liittyviä tekijöitä. Ystävien tuki kantaa Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista tytöistä oli melko hyvä itsetunto. Mitä enemmän vastaaja koki pärjäävänsä elämässään ja luotti siihen, että vastoinkäymisistäkin selviää ja mitä enemmän tukea hän sai perheeltä ja ystäviltä, sitä vahvempi hänen itsetuntonsa oli. Eniten nuoret saivat tukea ystäviltä. Monet tunsivat, että saivat toiset viihtymään helposti seurassaan, osasivat lohduttaa ystävää ja löysivät hauskaa juteltavaa, Mari Laakso sanoo. Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteerin Mirjam Kallandin mukaan itsenäistyville nuorille ystävien merkitys on tärkeä. Ikätovereihin samaistutaan ja etsitään ryhmiä, joihin kiinnittyä. 8 Lapsemme 2/2012 Lapsemme 2/2012 9
Kerro nuorelle, että hän kelpaa sellaisena kuin on. Tyttöjen kehonkuvaa sekä käsitystä omasta vartalosta selvitettiin vartaloasteikkokuvan (CDRS) avulla. The Contour Drawing Rating Scale, CDRS. Thomson M.A & Grey J.J. 1995. Development and Validation of the New Body Image Assessment Scale. Journal of Personality Assesment 64(2), 258. Iso vastaajajoukko Itsetuntoa vahvistava ystävä on sellainen, jonka kanssa nuori voi jutella luottamuksellisesti ja jonka seurassa hän kokee olevansa hyväksytty ja pidetty. Osalle nuoruuden porukasta tulee pysyvä ystäväpiiri, ja yhteyttä pidetään läpi elämän, Mirjam Kalland sanoo. Realityä ja kuvamanipulaatioita Eniten käsitykseen omasta ulkonäöstä vaikuttivat ystävät, netti ja televisio. Mediaan laskettiin kyselyssä kuuluviksi muun muassa internet, sosiaalinen media, televisio, lehdet, radio sekä musiikkivideot. Eri medioiden vaikutusta ei ollut kyselyssä eroteltu. Median välittämillä ulkonäköihanteilla ja laihuuspaineilla oli yhteys tyttöjen kehonkuvaan. Mitä enemmän vastaaja halusi näyttää samalta kuin mediassa esiintyvät mallit, vertasi vartaloaan treenattuihin ihmisiin tai koki painetta laihuuteen, sitä tyytymättömämpi hän oli ulkonäköönsä, Mari Laakso toteaa. Varsinkin viihdeuutisissa korostuu naisten ulkonäön ja vartalon arviointi. Ilmiöstä on tullut tärkeä osa viihteellistä mediasisältöä. Mirjam Kallandin mukaan mediassa on negatiivisten seikkojen ohella myös 10 Lapsemme 2/2012 hyvää. Moni esimerkiksi koki, että on saanut vinkkejä pukeutumiseen ja meikkaamiseen. Yli puolet oli alkanut toimia median innoittamana eri tavalla, esimerkiksi syömään monipuolisemmin ja säännöllisemmin. Jotkut joivat enemmän vettä, jotta iho näyttäisi kuulaammalta. Nuoren kanssa pitäisi kuitenkin puhua myös siitä, että realitysarjat eivät anna oikeaa kuvaa maailmasta eikä niissä aina kohdella ihmisiä kunnioittavasti. Kyselystä ilmeni, että moni oli jutellut ystävien kanssa kuvamanipulaatiosta. Osa oli sitä mieltä, että käsitellyt kuvat eivät ole totuudenmukaisia ja ne antavat vääristyneen käsityksen naisten vartalokuvasta. Tytöt toivoivat, että julkisuuden henkilöt omalla esimerkillään kannustaisivat nuoria epätäydellisyyteen, sillä silloin nuorten olisi helpompi hyväksyä oma kehonsa. Moni piti ristiriitaisena, että katalogeissa on langanlaihoja ihmisiä, vaikka toisaalta annetaan viestiä, että itsensä pitäisi hyväksyä sellaisena kuin on. Monet toivoivat, että asiasta keskusteltaisiin koulussa ja ylipäätään opetettaisiin nuoria hyväksymään itsensä, Mari Laakso kertoo. Jotkut sen sijaan kokivat, että tuote myy paremmin, näyttää houkuttelevammalta tai että ihminen saadaan näyttämään kauniilta ja ihailtavalta. Toisaalta toivottiin, että kuvankäsittelystä mainittaisiin. Vanhemmilta hoivaa Kyselyssä selvitettiin myös vanhempien ja nuorten välisiä suhteita. Väittämissä oli kysymyksiä huolenpidosta ja torjunnasta sekä kontrollista ja itsenäisyydestä, esimerkiksi äitini kohtelee minua kuin vauvaa ja ylihuolehtii minusta tai että isäni antaa minulle niin paljon vapautta kuin haluan. Tytöt kokivat, että he saivat äidiltä ja isältä enemmän hoivaa kuin torjuntaa. Äidiltä saatiin enemmän huolenpitoa kuin isältä. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että äiti ja isä antoivat vapautta tehdä itsenäisiä päätöksiä, isät kuitenkin hieman enemmän, kuvailee Mari Laakso. Mirjam Kalland korostaa, että hoiva vahvistaa nuoren itsetuntoa, siitäkin huolimatta, että huolenpito voi välillä ärsyttää. Se, että vanhemmat antavat myönteistä palautetta ja hyväksyvät nuoren myös ärtyneenä ja pahantuulisena, kohottaa itsetuntoa murrosiässä, jolloin nuori tuntee voimakasta epävarmuutta siitä, miltä hän näyttää ja kelpaako hän omana itsenään. Jo se, kun vanhemmat sanovat, että sinusta on tulossa upea nainen tai onpa sinulla kivasti hiukset tänään, ovat tärkeitä itsetunnon rakennuspalikoita. Myös äidin ja isän lempeät katseet tukevat nuoren kasvua. Vanhempien esimerkkikin vaikuttaa. Kun aikuinen arvostaa itseään, nuorikin haluaa tulla hänen kaltaisekseen. Itsetunto kehittyy Itsetunnon siemenet kylvetään jo vauvana. Kun vanhemmat osoittavat huolenpidollaan ja rakkaudellaan, että vauva on tarpeineen ja tunteineen merkittävä, vauvalle syntyy tunne, että hän on arvokas, kaunis ja ihana. Tämä tunne kantaa läpi elämän, Mirjam Kalland korostaa. Toinen tärkeä hetki itsetunnon syntymisessä on kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan asioihin. Vauva innostuu, kun hän heiluttaa helistintä ja kuulee sen rätisevän tai kun hän eräänä päivänä huomaa, että hei, minähän osaan kävellä. Itsetuntoa suojaa, jos vanhemmat korostavat tytölle, että hän on hyvä sellaisenaan eivätkä ulkoiset tekijät tee ihmistä onnelliseksi. Joskus jopa persoonallinen piirre, kuten iso nenä voi olla juuri se viehättävä yksityiskohta, joka tekee ihmisestä erityisen, Mirjam Kalland sanoo, Yksi itsetuntoa kehittävä seikka on koulu. Koulussa pitäisi tulla nähdyksi ja prosenttia 80 60 40 20 0 39,7 Tyttöjen itsetuntoa ja kehonkuvaa kartoittavaan kyselyyn vastasi yli 4000 15 18-vuotiasta tyttöä. Kyselyyn vastattiin nimettömänä. Vastaajien määrä ylitti odotukset; lopulliseen analyysiin pääsi 4315 lomaketta. Kyselyn rahoitti Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö. Valtaosa vastaajista asui ydinperheessä äidin ja isän kanssa, jonkin verran joukossa oli myös uusperheitä. Vastaajista lähes puolet asui Etelä-Suomessa, mutta myös Länsi-Suomesta sekä Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomesta saatiin tasaisesti vastauksia. Lähes kaikki vastaajat puhuivat kotikielenään suomea. Koska kysely tehtiin verkossa, vastaajien ikää ja muita tietoja ei voitu varmentaa, eikä tuloksia täysin voi yleistää koskemaan kaikkia 15 18-vuotiaita tyttöjä. Tarkoituksena oli selvittää itsetunnon ja kehonkuvan tai itsetunnon ja sosiaalisen tuen välisiä yhteyksiä sekä tyttöjen omakohtaisia kokemuksia. Itsetunnon ja kehonkuvan kehittymiseen vaikuttavat muun muassa ystävät, perhe, yhteiskunta, mieliala sekä media. Kyselyn tuloksia käytetään Mannerheimin Lastensuojeluliiton nuorisotyön ja vanhemmuuden tuen kehittämisessä. Suurin osa vastauksista saatiin Irc-galleriasta. Mediat ja henkilöt, jotka vaikuttavat eniten tyttöjen käsitykseen omasta ulkonäöstä 53,7 29,4 24,1 18,0 TV Internet Lehdet Mainokset Elokuvat Lähde: MLL:n kysely 2012. 22,9 58,8 24,3 5,4 6,4 Perhe Ystävät Alakulttuurit Joku muu Ei mikään Lapsemme 2/2012 11
Ksylitolituotteet edullisesti osoitteesta kuulluksi ja saada onnistumisen kokemuksia. Vaikka nuori saattaa ajatella, etteivät ne kalkkikset ymmärrä meitä, hän kaipaa silti tunnetta siitä, että opettaja välittää. Olisi tärkeää ottaa nuoria mukaan keskusteluun ja miettiä, kuinka luoda yhteisiä pelisääntöjä ja puhutella toisia kunnioittavasti. Yhteisistä aterioista kouluruokaan Kyselyn mukaan hätkähdyttävän moni tyttö jättää kouluruoan lautaselle. Syömättömyys voi kertoa yrityksestä hallita painoa, mutta se voi viestiä myös siitä, ettei ruokailutilanne ole mukava tai ruokatauko on liian lyhyt. Se, että opettajat sanoisivat lempeästi, että ottakaa ainakin salaattia, leipää ja maitoa, auttaisi tyttöjä suhtautumaan syömiseen joustavammin. Monipuolinen kouluruoka kaventaa myös sosioekonomisia terveyseroja, jotka alkavat jo pikkulapsi-iässä. Kouluissa olisikin hyvä miettiä ruokailuun liittyviä käytäntöjä ja varata riittävästi aikaa syömiselle, Mirjam Kalland neuvoo. Kiireen keskelläkään ei sopisi unohtaa perheen yhteisiä aterioita. Yhteiset ateriat suojaavat nuoren itsetuntoa, sillä ne tarjoavat mahdollisuuden jutella päivän tapahtumista. Nuoret kannattaa ottaa mukaan tekemään ruokaa ja kattamaan pöytää. 12 Lapsemme 2/2012 Kun nuori saa osallistua, hänen itsetuntonsa kasvaa. Kalland korostaa yhteisiä perinteitä. Kun nuori oppii, ettei niistä voi luistaa, hän tuntee olonsa turvalliseksi. Vaikka teini vannoisi juuri syöneensä, voi sanoa, että tule tänne hetkeksi juttelemaan ja istumaan. Ihmedieettien aikakaudella vanhempien olisi hyvä muistaa, että kasvava nuori imee esimerkit, ne huonotkin. Jos äiti laihduttaa tai koko ajan puhuu tai lukee laihduttamisesta, tytär seuraa herkästi perässä. Kasvava nuori tarvitsee kuitenkin täysipainoista ravintoa. Nykyään ajatellaan, että laiha on aina terve ja pyöreä sairas, mutta tämähän ei ole totta. Tukevampikin nuori voi olla hyvinvoiva ja täysin terve. Tärkeintä on löytää itselleen sellainen paino, että jaksaa liikkua ja opiskella. Näin tuet nuoren itsetuntoa: Perheen yhteinen aika ja vanhempien huolenpito tukevat terveen itsetunnon kehittymistä. Sano nuorelle joka päivä jokin myönteinen asia, esimerkiksi arvostan sitä, että olit minulle rehellinen. Vastoinkäymisten aikana luo uskoa nuoreen. Kerro, että tästä selvitään yhdessä. Myönnä virheesi ja pyydä nuorelta anteeksi. Ole esimerkki, jota nuoren on helppo kunnioittaa. Silitä hiuksia, halaa, ole läsnä. Kerro nuorelle, että välität hänestä ja arvostat häntä. Hyväksy myös nuoren kiukunpuuskat. www.ksylitolikauppa.fi Läkerol Dents ja Jenkki Professional kätevästi netistä! Tilaa samalla annostelija! Myös pieni päärynänmakuinen täysksylitolipastilli 1,2 kg suurpakkauksessa Leaf - Terveiden hampaiden asialla jo vuodesta 1975
KASVOIN ISÄKSI MUIDEN VERTAISTENI KANSSA. Lasten asialla Suvianna Hakalehto-Wainio MLL:n asiantuntijalakimies Oppilaalla on oikeuksia ja velvollisuuksia Koulumaailmaa koskeva oikeudellinen sääntely on lisääntynyt. Yhä useampi koulun arkeen liittyvä ongelma on myös juridinen kysymys. Oppilaille on lainsäädännössä turvattu useita oppimista ja hyvinvointia tukevia palveluja. Jokaisella peruskouluikäisellä on oikeus maksuttomaan opetukseen. Tähän oikeuteen sisältyy paitsi oikeus saada opetusta myös turvallinen oppimisympäristö, työrauha, kouluterveydenhuolto, kouluruokailu, koulukuljetus ja oppimisvaikeuksiin annettava tuki. Perusopetuslain mukaan oppilaalla on myös velvollisuuksia. Jokaisella peruskoululaisella on velvollisuus osallistua opetukseen, velvollisuus käyttäytyä asiallisesti sekä velvollisuus suorittaa tehtävänsä tunnollisesti. Käytännön koulutyössä joudutaan tekemisiin oppilaan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvien kysymysten kanssa. Opettajia askarruttavat muun muassa oppilaiden valvontaan, salassapitoon, kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön, työrauhan turvaamiseen ja kurinpitoon liittyvät asiat. Huoltajat ottavat kouluun yhteyttä esimerkiksi välituntivalvonnan riittävyyttä, koulukiusaamista, kadonneen omaisuuden korvaamista, oppimisen tukea ja oppilaan arviointia koskevissa asioissa. Koululainsäädännön lisäksi oppilaille kuuluvat jokaiselle ihmiselle perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvatut oikeudet, kuten yhdenvertaisuus, sananvapaus, yksityisyydensuoja, uskonnonvapaus, oikeus koskemattomuuteen ja oikeusturva. Alaikäisyys tai oppivelvollisuus ei rajoita peruskoululaisen perus- ja ihmisoikeuksia. Koulu on keskeisimpiä elämänalueita, joilla lasten perus- ja ihmisoikeuksilla on merkitystä. Eräät perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat ainoastaan lapsille. Lapsen oikeuksien sopimuksessa on turvattu lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan sekä oikeus ilmaista näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen oikeuksiin kuuluu myös, että lasten ja nuorten ilmaisemat näkemykset otetaan huomioon. Lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että näiden oikeuksien toteuttamisesta tulee huolehtia myös koulussa. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapset ja nuoret ovat erityisen suojelun ja huolenpidon kohteena. Koulun vastuuta oppilaiden hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta korostaa se, ettei lapsilla ja nuorilla ole edellytyksiä itsenäisesti huolehtia oikeuksistaan. Oppilaalla on oikeus siihen, että hänen oppimiseensa ja hyvinvointiinsa liittyviin ongelmiin puututaan. Hallitusohjelman eräänä koulutusta koskevana tavoitteena on Suomen sijoittuminen OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä osaamisvertailuissa. Tämän tavoitteen rinnalle tulisi nostaa Suomen sijoittuminen maailman kärkipäähän lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisen mallimaana. PIDÄMME HUOLTA. Suuri osa suomalaisista kohtaa jotakin RAY:n avustamaa toimintaa. RAY ohjaa peliensä tuotot kansalaisjärjestöille, jotka auttavat ihmisiä pitämään huolta itsestään ja toisistaan eri elämäntilanteissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry saa tänä vuonna RAY:ltä 3 210 000 euroa tärkeään työhönsä. 14 Lapsemme 2/2012 Lapsemme 2/2012 15
KAARINA KOKKONEN KUVA LEHTIKUVA Tauon paikka Jatkuva tietokoneen ääressä istuminen sattuu selkään ja silmiin. Niska ja hartiat kipeytyvät. Lapsi tarvitsee koneen käytölle rajat, reippaasti liikuntaa ja mitoilleen sopivan työpisteen. L apset ja nuoret saattavat istua tuntikausia päivässä tietokoneen ääressä. Millainen rasitus se on kasvavalle keholle, terveystieteiden tohtori Paula Hakala? Pitkäaikainen istuminen vaikuttaa haitallisesti muun muassa aineenvaihduntaan ja sitä kautta terveyteen laajemmin. Paikallaan olo lihottaa ja vaikuttaa myös ryhtiin. Jatkuva istuminen vähentää lihaksiston monipuolista käyttöä ja tervettä kuormitusta, jota erityisesti kasvuiässä tarvitaan. Istuessa esimerkiksi selän nikamat ovat kovalla rasituksella. Jo lapsilta on löydetty välilevyn rappeumaa. Lasten selkä-, niska- ja hartiakivut ovat lisääntyneet. Onko kyseessä liikunnan puute vai huono työskentelyasento? Lasten ja nuorten niska-, hartia- ja selkäoireet ovat lisääntyneet radikaalisti 1980-luvulta alkaen. Siihen vaikuttavat monet tekijät. Tietokonetta käytetään yhä enemmän, ja liikuntatottumukset ovat muuttuneet. Monet lapset ja nuoret eivät liiku lainkaan. Myös lasten stressi, perheeseen, kavereihin ja kouluun liittyvät huolet heijastuvat erilaisina kipuina. Miten tietokoneen käyttö rasittaa silmiä ja käsiä? Tietokoneen käyttö väsyttää ja kuivattaa silmiä. Silmäoireisiin liittyy usein päänsärky. Käsissä, ranteissa ja sormissa, jotka ovat pieniä kehon osia, väsymys ja rasitus tuntuvat hyvinkin nopeasti, jos käden asento on väärä ja jännittynyt. Miten nopeasti vaivat kehittyvät? Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu lihasperäisiä oireita jo 5-vuotiailla. Oireiden ilmaantuminen on kuitenkin yksilöllistä. Siihen vaikuttaa se, käytetäänkö tietokonetta päivittäin vai viikossa silloin tällöin. Käyttötuntien lisäksi -vuosilla on merkitystä. Kotona kannattaa miettiä, miten varhain lapsi päästetään koneelle ja saako hän koneen omaan huoneeseen, jolloin sen käyttöä on vaikeampi valvoa. Työelämään siirtyvät suomalaisnuoret ovat tavallisesti käyttäneet vähintään kymmenen vuotta aktiivisesti tietokonetta. Jos istumisesta aiheutuviin haittoihin ei puututa, mitä siitä seuraa? Oireet kroonistuvat vähitellen. Ne aiheuttavat pysyviä muutoksia lihasten, nivelten, jopa luuston ja koko kehon toimintaan. Esimerkiksi kumarassa istuminen muuttaa selkärangan rakennetta. Aikuisilla tietokoneen käyttäjillä on todettu muun muassa nivelrikkoa sormissa. Varsinkin pojille on tyypillistä, että oireista helposti vaietaan tai ne kielletään. Mitä kotona voidaan tehdä vaivojen ehkäisemiseksi? Paljonkin! Ensisijaisesti vanhempien pitäisi valvoa ja asettaa rajat lasten koneen käytölle: milloin, miten ja kuinka pitkä aika koneella ollaan. Lapselle pitää kertoa tietokoneen hyvistä puolista, mutta myös varoittaa, että sen jatkuva käyttäminen voi sattua selkään, päähän, käsiin ja silmiin. Koululainen tarvitsee myös oman kehon mitoille sopivan työpisteen. Tärkeää on myös se, että vanhemmat näyttävät itse esimerkkiä eivätkä istu jatkuvasti koneen ääressä. Perheen kanssa liikutaan, ulkoillaan, leikitään ja kavereita tavataan kasvotusten. Vanhempia lapsia voidaan jo vastuuttaa huolehtimaan terveydestään, tunnistamaan jännitys ja huono asento, pitämään taukoja, kävelemään tai muuten rentouttamaan pingottuneet paikat. Tuore väitöstutkimus oireista Liika istuminen tietokoneen ja pelilaitteiden ääressä aiheuttaa lapsille ja nuorille yhä enemmän niska-, hartia-, selkä- ja käsivaivoja. Laajassa tutkimuksessa selvisi, että lähes joka toisella 12 18-vuotiaalla tytöllä oli niska-hartiaoireita ja joka kuudennen alaselkä oireili. Pojilla oireita esiintyi vähemmän. Nuorten oman käsityksen mukaan tietokoneen käyttö sattui eniten silmiin, päähän ja niskahartiaseutuun. Niska-hartiakipuja nuoret saivat päivittäisestä 1 2 tunnin tietokoneen käytöstä, ja 4 5 tunnin käyttö aiheutti alaselkäkipua. Vastaavasti yli 4 tunnin tietokoneella olo aiheutti päänsärkyä ja silmäoireita. Käsi-, sormi- ja ranneoireita nuorilla ilmeni jo noin tunnin päivittäisestä tietokoneen käytöstä. Vaivat olivat pääosin lieviä. Kuitenkin yli 2 tunnin koneella olo aiheutti jo oireita, jotka haittasivat päivittäistä elämää. Paula Hakala: Tietokoneen sekä muun informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö ja nuorten tuki- ja liikuntaelinoireet. Väitöstutkimus 2012. Tampereen yliopisto. 16 Lapsemme 2/2012 Lapsemme 2/2012 17
Innosta istujaa liikkumaan Lapsi tarvitsee ruutuajan vastapainoksi liikuntaa. Tavalliset arkiset tekemiset ja harrastukset, esimerkiksi ulkoleikit ja -pelit, kävely, pyöräily ja uinti, ovat mitä mainiointa liikuntaa. Istuminen sinällään kuormittaa selkää, ja jo se, että noustaan koneen äärestä ja lähdetään liikkeelle, on hyvä asia. Kaikenlainen venyttely ja voimistelu on myös hyväksi. OIVALTAVAA KESÄPUUHAA LAPSILLE Tekemiskortit Isän kynästä Roope Lipasti on lietolainen toimittaja ja neljän lapsen isä 18 Lapsemme 2/2012 Kuinka kauan pieni lapsi voi olla koneella? Puoli tuntia päivässä on maksimi alle kouluikäisille. Tunnin päivittäisestä käytöstä lapsi saa jo oireita. Kotona voidaan laittaa puolen tunnin merkiksi vaikka munakello soimaan. Pitää myös muistaa, ettei pienten lasten kanssa tarvitse avata konetta joka päivä. Millainen on hyvä työasento ja oikein mitoitettu työpiste? Selkä, käsivarret ja ranteet ovat hyvin tuetut, ettei kehossa ole jännitystä. Näyttö on kallistettu hivenen taaksepäin, jotta pään ja niskan asento on luonteva. Kiinteän koneen ääressä lapsen jalkojen pitäisi osua lattiaan tai jalkatukeen. Hyvä asento on suora mutta rento. Tärkeintä koneella olossa on tauotus, jolloin noustaan ylös ja tehdään jotain muuta. Kotona kannattaa tarkistaa, että lapsi voi työskennellä työpisteessään hyvässä asennossa. Aika tavallista on, että lapsen käsivarret ovat ilmassa ja jalat heiluvat. Säädettävä tuoli olisi hyvä. Miten koulussa ergonomia-asiat otetaan huomioon? Yläkoulussa ergonomiaa ja kehon oikeaa käyttöä käsitellään terveystiedon tunnilla, mutta ohjataanko koulussa käyttämään tietokonetta oikealla tavalla, on paljon kiinni opettajista ja terveydenhoitajasta. Kalusteet ovat toinen asia. Kyselyissä oppilaat usein kertovat, että pulpeteissa tulee selkä ja kädet kipeiksi. Jos mennään mallikkaasti, koulussa olisi ergonomisesti sopivat pulpetit ja työpisteet eri kehitysvaiheissa oleville lapsille ja nuorille. Lapsia liikuttavat tietokonepelit ovat lisääntyneet. Onko niistä apua? On aina parempi, jos pelataan seisaaltaan ja liikkeet ovat dynaamisia kuin että istutaan pitkiä aikoja samassa asennossa. Veri virtaa ja lihakset saavat happea. Siten voisi olettaa, että oireetkin vähenisivät. Luotettavaa tutkimustietoa asiasta ei ole. Mitä toivoisit koneen ääressä viihtyvän lapsen ja nuoren vanhempien muistavan? Että lapsen ja nuoren elämä olisi monipuolista ja onnellista. Siihen kuuluisi hyviä ihmissuhteita, harrastuksia ja koulunkäyntiä ja tietokonetta käytettäisiin päivässä vain puolesta tunnista tuntiin. Silloinkin noustaisiin aina välillä pois koneen äärestä. Kaikkien ei tarvitse viihtyä urheiluseuroissa, mutta liikkua pitäisi jossain muodossa. Lapsi tarvitsee myös paljon unta. Ilta olisi hyvä rauhoittaa muulle kivalle tekemiselle ja sulkea tietokone ajoissa. LIITULEIKIT 50 leikki- ja peliohjetta Ikäsuositus: 5 12 Puuhakirja KIRJAVAT KIRJAIMET Kipin kapin kirjoittamaan Ikäsuositus: 6+ MLL:n jäsenille 10% alennus verkkokaupastamme! Oppi&ilo on myös facebookissa. Tule kaveriksi! www.facebook.com/oppijailo KUULAPELIT 50 leikki- ja peliohjetta Ikäsuositus: 5 12 PUHETTA JA KIRJAIMIA SUIN PÄIN SUMMANMUTIKKAAN Oppi&ilo-sarjan tuotteet löydät hyvinvarustelluista kirjakaupoista, hypermarketeista ja tavarataloista sekä osoitteesta www.oppijailo.fi *Kampanja on voimassa 30.06.2012 asti tai niin kauan kuin tuotteita varastossa riittää. Sara Lumme Verkkokauppamme on uudistunut! Tutustu ja tilaa: www.oppijailo.fi Kahden tuotteen tilaajalle kaupan päälle Suin päin Summanmutikkaan -kirja (arvo 20 ). * Kuva: Ulriikka Lipasti Pienenä minulla oli yksi roolimalli ylitse kaiken. Se oli lordi Greystoke. Hänet tunnetaan myös nimellä Tarzan, joka on isojen apinoiden kieltä ja tarkoittaa valkoista ihoa. Se puolestaan on osoitus isojen apinoiden kielellisestä kehittymättömyydestä tai värisokeudesta: Tarzanin iho oli kuparinvärinen, auringossa paahtunut. Se muistettiin mainita usein, erityisesti sarjakuvissa. Tarzan oli niin vahva, että pärjäsi jo teininä hurjille ihmisapinoille. Sen sijaan jos katselee tavallisia honteloita 15-vuotiaita, niin eiväthän sellaiset pärjää edes tuulelle, jos se on yli kymmenen metriä sekunnissa. Niinpä olisin antanut mitä tahansa voidakseni olla kuin Viidakon Valtias. Puin ylleni hihattoman t-paidan - siis ei mitään Uuno-paitaa - vaan sellaisen jossa on hihoja leikattu vain hieman, jolloin paita tekee hartioista hieman leveämmät, koska hihat jatkuvat aavistuksen siitä, mihin hartiat oikeasti loppuvat. Paljon muuta ei sitten tarzaniuden saavuttamiseksi ollutkaan tehtävissä. Liaaneja täälläpäin ei ole, ja hongat ovat hankalia kiivetä. Läski-Tarzan Kun Tarzan kohtaa elokuvassa Janen (Maureen O ihana Sullivan), päästään nais- ja mieskuvien ytimeen: mies on vahva ja nainen kaunis (siis hoikka). Molemmissa ihannekuvissa on yhteistä se, että niihin pääseminen on katkeran vaikeaa. Lihasten hankkiminen vaatii vuosikausien päivittäisen työn. Hoikkana pysyminen, ellei satu olemaan kuikeloiden sukua, vaatii saman. Niin että mikä ero tässä nyt sitten on? Ei paljon muuta kuin se, ettei pojista kukaan ihan oikeasti kuvitellut ryhtyvänsä isona Tarzaniksi. Sen sijaan, kun lukee naisten tilityksiä syömishäiriöistä, ainakin osa tytöistä näköjään halusi Janeksi (tai Barbieksi kai pikemmin). Se on ikävää, koska Barbiena on paha elää. Siis muutenkin kuin siksi, etteivät jalat taivu, mutta siitä huolimatta joutuu koko ajan harrastamaan seksiä Kenin kanssa. Tiedän, koska kyselin tutuiltani, miten barbien kanssa leikittiin. Tilanne on noista ajoista vain pahentunut. Ajatellaan vaikka Adelea. Läski-Adelea. Siinä meillä on nainen, jolla on jumalainen ääni ja mielipuolisen hyviä biisejä, mutta eihän se riitä, kun on vähän pulleat kädet. Sanomattakin on selvää, etteivät fredit pärjäisi tässä maailmassa. Epäilemättä tytöillä on edelleen näissä asioissa hankalampaa, mutta esimerkiksi meillä (kuikeloiden sukua) painostaan on tähän mennessä ollut huolissaan kaksi lasta, molemmat poikia. Molemmat myös sellaisia, joilla ei ole yhtään ylimääräistä grammaa missään. Läpipaskoja, kuten eräs lääkäri tämän ihmistyypin kauniisti määritteli. Pojat ovatkin petranneet kuin sika juoksuaan mitä tulee ulkonäköongelmiin. Geelin kulutus kulkee riskirajoilla, ja deodorantin ponnekaasut täyttävät jo viidesluokkalaisen huoneilman (deodorantin määrä on se juttu, ei suihkussa käynti). Niin se tasa-arvo ja ihosyövät edistyvät! Ulkonäköpaineita vastaan voi taistella kahdella tavalla. Helpompi on syntyä sennäköiseksi, mikä on vallitseva ideaali. Jos se ei jostain syystä onnistu, on satsattava itsetuntoon. Hyvä itsetunto on siinä mielessä sama asia kuin kauneus, että molemmat väreilevät ihmisestä ulospäin ja tekevät elämästä pehmeämmän kulkea. Joillain on hyvä itsetunto syntyjään. Toisella sitä joudutaan etsimään joka aamu hanskojen ja koulurepun ohella. Vanhemmilta tämä sisarustenkin erilaisuus vaatii herkkyyttä nähdä, mitä kukin tarvitsee. Vähintäänkin kannattaa yrittää, sillä vaikka vanhemmat eivät yksin luo lapsen itsetuntoa, he voivat siihen vaikuttaa. Mediaa on tässä(kin) kohtaa melko turha syyttää, se on sama kuin syyttäisi sadepilveä pyykin kastelemisesta sen sijaan että siirtäisi lakanat sisälle. Onneksi lasten ja nuorten medialukutaitoa ei sovi aliarvioida. Ei ole ihan yksi kerta, kun olen paheksunut jotain asiaa netissä ja lapset ovat huomauttaneet, että haloo, ei toi oo totta. Roope Lipasti Lapsemme 2/2012 19
39 e XL 20 e M XXL 20 e Iso Pieni Iso ja Pieni M XXL 20 e XXL 20 e 5 e 12 e KUVAT TOMI NUOTSALO 15 e 20 Lapsemme 2/2012 15 e 5 e 10 e 4 e 9 e 6 e Lapsemme 2/2012 21
ANNI-ELINA KARVONEN KUVAT LEENA LOUHIVAARA Vahvaksi vanhemmaksi Vanhemmat voivat oppia vauvaltaan paljon. Havainnoimalla ja seuraamalla vauvan eleitä ja käytöstä isä ja äiti ymmärtävät paremmin lapsen ajatuksia, tarpeita ja tunteita. M ari Salosen, Tomi Oksasen ja heidän pian 1-vuotiaan esikoisensa Tuomaksen kalenterissa on nyt aukko. Joka toisena keskiviikkona pidetyt Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmätapaamiset ovat ohi. Äidille ja isälle ne olivat tärkeitä, koska siellä sai tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia perheitä ja oppia uusia asioita vauvasta, puolisosta ja itsestään. Tomi Oksanen kertoo saaneensa ryhmätapaamisista lisää itsevarmuutta isänä olemiseen. Kun perheeseen tulee uusi, pieni ja hallitseva perheenjäsen, monissa perheissä on samantapaisia asioita ja pulmia, joista tuntuu hyvältä keskustella. Ryhmän ansiosta opin seuraamaan paremmin lapseni kehitystä, sanoo Tomi Oksanen. Oksasen ja Salosen perhe osallistui puolen vuoden ajan Karkkilan neuvolan Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmään. Siihen kuului neljä perhettä ja sitä ohjasi kaksi perheryhmäohjaajaa. Mitähän vauvani ajattelee? Vahvuutta vanhemmuuteen -ryhmät ovat osa MLL:n hanketta, jonka tavoitteena on kehittää neuvola- ja perhepalvelujärjestelmään sopiva perheryhmämalli. Ryhmänohjaajiksi koulutetaan lapsiperheiden parissa työskenteleviä ammattilaisia, kuten terveydenhoitajia, perhetyöntekijöitä tai lastentarhanopettajia. Perheryhmissä vanhemmuutta tuetaan re lektiivisen lähestymistavan kautta. Se tarkoittaa sitä, että työntekijät tasavertaisina kumppaneina yhdessä vanhempien kanssa havainnoivat lasta ja pohtivat arjen tuomia iloja ja hankaluuksia. Ryhmissä tuetaan vauvan ja vanhemman myönteistä vuorovaikutusta ja turvallista kiintymyssuhdetta. Vanhempaa kannustetaan olemaan lasta kohtaan utelias ja pohtimaan, mitä vauvan ajatuksissa voisi liikkua ja mitä hän käytöksellään haluaa kertoa. Näin vanhemmat oppivat ymmärtämään lapsen tarpeita ja tunteita paremmin, kertoo hankkeen päällikkö Anne Viinikka. Osaksi neuvolatyötä Lasten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevälle työntekijälle havainnointi tarjoaa uuden ja erilaisen näkökulman omaan työhön. Hän ei anna vanhemmille suoria vastauksia ongelmiin, vaan auttaa kysymyksin äitiä ja isää miettimään asioita eri näkökulmista. Jos esimerkiksi vanhempi kertoo, ettei kestä vauvan itkua, työntekijä voi valmiiden vastausten sijaan purkaa tilannetta kysyen, missä vauva itki viimeksi, miltä vanhemmasta silloin tuntui ja mitä hän teki tuolloin. Tärkeää on kysyä myös, mitä vanhempi arvelee vauvan kokeneen ja tunteneen tuossa hankalassa tilanteessa. Kun työntekijällä ei tarvitse olla oikeita vastauksia kaikkeen, hän uskaltaa myös rohkeammin kysyä vaikeistakin asioista. Riittää kun työntekijä osoittaa olevansa aidosti läsnä, ja hän kuuntelee kiinnostuneena vanhempaa. Siten hän myös pystyy tukemaan vanhempia paremmin. Koulutetut ohjaajat ovat antaneet työtavasta hyvin myönteistä palautetta. He ovat kokeneet, että työ on merkityksellistä ja että he voivat todella auttaa ja tukea perheitä. Monille kyse on kokonaisesta ajattelutavan muutoksesta eli siitä, miten perheitä ja mahdollisia ongelmatilanteita yleensä lähestyy. Uskon, että työtapa jää elämään neuvoloihin ja muuallekin lapsiperhetyöhön. Toivon, että kaikkialla kunnissa ymmärrettäisiin satsata tämänkaltaiseen ehkäisevään työhön. Tällainen toiminta auttaa perheitä ja jonkin ajan kuluttua myös kuntien taloutta, koska perheiden ongelmat eivät pääse kasvamaan liian suuriksi, Anne Viinikka sanoo. Olemme kasvaneet perheeksi, johon Tuomas-vauvamme kuuluu tärkeänä osana, Mari Salonen sanoo. Helppo puhua kaikesta Mari Salonen sanoo vertaistuen olleen yksi tärkeimmistä motiiveistaan osallistua ryhmään. Kun perheeseen syntyy vauva, tilanne on aina uusi ja ihmeellinen. Ryhmätapaamisten avoin ja mutkaton ilmapiiri salli sen, että myös hankalista asioista pystyi puhumaan. Hiljaista hetkeä ei ollut, ja jokainen osallistui keskusteluun. Huomasin, että olin ihan turhaan epäröinyt kykyjäni monessa asiassa ja miettinyt, teenkö oikein ja olenko hyvä äiti, Salonen kertoo. Salonen huomasi myös sen, miten valtavan kiintynyt hän oli pieneen lapseensa. Yksi mieleenpainuvimmista ryhmätapaamisten aiheista oli vauvan temperamentti ja käyttäytyminen. Niistä keskusteleminen auttoi torjumaan sitä epävarmuutta, jota ensimmäinen lapsi vanhemmilleen yleensä tuo. Niin Tomi Oksanen kuin Mari Salonen sanovat oppineensa paljon myös puolisostaan. Oksanen sai enemmän perusteluja niihin asioihin, joita kotona vauva-arjessa oli tehty tietyllä tavalla. Arki-kiireiden lomassa näistä ei ollut ehditty puhua tarpeeksi, eivätkä ne siksi olleet valjenneet riittävän hyvin. Salonen yllät- 22 Lapsemme 2/2012 Lapsemme 2/2012 23
Mari Salonen kertoo turhaan pelänneensä kykyjään äitinä. Vahvuutta vanhemmuuteen MLL:n Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen (2010 2014) tarkoituksena on kehittää perheryhmämalli, joka vahvistaa perheiden psykososiaalista tukea ja joka sopii suomalaiseen perhe- ja neuvolapalvelujärjestelmään. Perheryhmätoiminta on jatkumoa neuvoloiden perhevalmennukselle. Päätavoitteena on kouluttaa kuntien työntekijöitä ensimmäisen lapsensa saaneiden vanhempien ja vauvojen perheryhmien ohjaajiksi. Mallia levitetään koko Suomeen MLL:n yhteistyökuntien neuvoloiden ja muun perhekeskusverkoston kanssa. Vuoden 2011 lopussa mukana oli 75 yksittäistä yhteistyökuntaa. Muita MLL:n yhteistyökumppaneita ovat Folkhälsan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Ensi- ja turvakotien liitto. Perheryhmän ohjaajakoulutus perustuu Yalen yliopistossa USA:ssa kehitettyyn ja arvioituun Parents First -malliin. tyi, kuinka sujuvasti hänen miehensä puhui vauvasta ja heidän arkielämästän. Saimme molemmat ryhmässä tukea vanhemmuuteen. Tapaamisten jälkeen jatkoimme usein keskusteluja kotimatkalla ja kotona. Tämä oli meille se yhteinen juttu. Irti äitikeskeisyydestä Ryhmätapaamisiin ovat tervetulleita lapsen molemmat vanhemmat tai jos on yksinhuoltaja, voi ottaa mukaan itselleen tärkeän tukihenkilön, vaikkapa mummin. Havainnoinnin on koettu edistävän sitä, että työntekijä pystyy paremmin kohtaamaan äidin ja isän tasavertaisina vanhempina. Anne Viinikka pitää kehitystä hyvänä. Tiedetään, että monet isät ovat kokeneet, että heidät ohitetaan vaikkapa neuvolakäynnillä. Isä on voinut tuntea itsensä ulkopuoliseksi, kun huomio kiinnitetään koko ajan lapseen ja äitiin. Jos isältä on jotain kysytty, se on tuntunut pakolliselta isäkysymykseltä, eikä yhtä tärkeältä kuin muut neuvolakäynnin asiat. Nyt kun samat kysymykset kysytään sekä äidiltä että isältä, tällaista tilannetta ei pääse helposti syntymään. Lieksan perheryhmän vanhempia lapsineen. Tomi Oksanen kertoo saaneena ryhmätapaamisista lisää itsevarmuutta isänä olemiseen. Tuon lapselle turvaa. Lapsi tarvitsee isää, Oksanen sanoo. Kasvoimme perheeksi Perheryhmien yhtenä tavoitteena on se, että vanhemmat oppisivat paremmin tunnistamaan myös omia reaktioitaan arjessa. Sitä, mikä vaikutus omalla ja puolison toiminnalla on vauvaan. Vanhempien on tärkeä ymmärtää, että heidän vauvansa on syntymästä saakka oma, erillinen persoona. Ryhmässä vauvakin saa itselleen samanikäistä seuraa. Kun perheryhmän vauvat tapasivat esimerkiksi kerhossa toisiaan, he selvästi hakeutuivat toistensa seuraan hanakammin kuin sellaisten vauvojen seuraan, joita eivät entuudestaan tunteneet, Salonen kertoo. Vauva tuo mukanaan epäsäännöllistä ja hektistä elämää. Me tarvitsimme paljon keskusteluja ja myötäeläjiä. Olemme kasvaneet perheeksi, johon Tuomas-vauvamme kuuluu tärkeänä osana, Mari Salonen ja Tomi Oksanen summaavat ryhmätapaamisten parhaita puolia. EILA-MARI VÄÄTÄINEN Sinun osuuskauppasi Asiakasomistajana olet yksi osuuskauppasi omistajista. Osuustoiminnassa meillä on mahdollisuus laittaa hyvä kiertämään, sillä osuuskaupan tulos käytetään asiakasomistajien etuihin ja palvelujen kehittämiseen. Asiakasomistajana voit vaikuttaa osuuskauppasi asioihin monin eri tavoin, muun muassa liittymällä asiakaspaneeleihin. Osallistumalla voit vaikuttaa siihen, että palvelumme vastaavat odotuksiasi. Asiakaspaneeleihin voit liittyä Omalla S-kanavalla osoitteessa S-kanava.fi. Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä, S-kanava.fi. Osuustoiminnan perusluonteeseen kuuluu vastuu myös laajemmista yhteisistä päämääristä. Osuuskaupat investoivat, työllistävät ja ovat mukana vahvistamassa kotiseutunsa hyvinvointia. Siksi S-ryhmän osuuskauppojen tulos palautuu oman toimialueen hyväksi palvelujen kehittämiseen ja etuina asiakasomistajille. Osuuskaupan omistavat sen jäsenet eli asiakasomistajat. S-ryhmä tukee Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimintaa 24 Lapsemme 2/2012
KUVA KRISTIINA KONTONIEMI Ihmejuttu Se on ihme, luonnon taika, sattuu joka kevät aika: puhkee kukka varteen hentoon, lähtee linnunpojat lentoon. Säe Jukka Parkkisen runosta Ihmejuttu kirjassa Tikan paja. Forssan kustannus 1989. Soitimella Kevätmetsässä on hulinaa: tuolta kuuluu teerten pulinaa, tuolla ukkometsot käkättää, tuolla rastasjoukko räkättää. Kevät sanomisen arkun avaa, ja kaikilla on samaa sanottavaa. Jukka Parkkinen Tammen kultainen lastenrunokirja. 2005.
MARIANNE SAINE KUVA COLOURBOX Anna, 10 v Siellä oli melkein samanikäinen tyttö ja koko perhe oli kiva ja siellä oli paljon tekemistä. Koirat, puutyöt, marjastaminen ja hevostallit. Ruokakin oli ok. Sami, 9 v Erityisesti eläimet ja tallityöt olivat kivoja. Eetu, 7 v Saa olla sylissä. Marja, 11 v Lomakodissa oli ihanaa! Veneily, askartelut ja muiden kanssa leikkiminen. Lähde: Lasten kokemukset raportista Lomakotitoiminta - lapsen oikeus leikkiin ja vapaaaikaan, Pelastakaa Lapset ry Lapselle voi tarjota lomakodin maaseudulla, kaupungissa tai mökillä. Kodin tilat ja huvitukset eivät ole tärkeintä. Tärkeää on yhteinen aika ja halu olla apuna. Kesällä loma L omakodit ovat perinteisesti olleet maaseudul- kasvaa koko ajan, lomakoteja tarvittai- toimivat myös lomakotina. Koska tarve la ja perheissä ympäri siin lisää, suunnittelija Henna Lapinleimu Pelastakaa Lapset ry:stä kertoo. Suomen. Loman voi yhtä hyvin tarjota yksinasuva tai kaupunkilainen, sille lomakotitoimintaa jo yli 60 vuoden Pelastakaa Lapset ry on järjestänyt lap- ja lomakoti voi olla myös kesämökillä. ohjattua vapaaehtoistoimintaa, jolla tue- ajan. Lomakotitoiminta on ammatillisesti Lomaa haki viime vuonna vajaat viisisataa lasta ja lomakodin heistä sai noin Lapselle voi tarjota muutaman päivän taan lapsia ja lapsiperheitä. 350. loman, pisin aika on kaksi viikkoa. Lomakodiksi ryhtyvät perheet ovat ihan Viime vuonna 147 perhettä tarjosi lomapaikan. Lisäksi monet tukiperheet tavallisia perheitä, joilta ei vaadita eri- kotiin tyisvalmiuksia. Yhteistä on aito kiinnostus lapsiin ja halu olla apuna, kun sitä tarvitaan. Lomakotia haetaan esimerkiksi silloin, kun perheellä ei ole mahdollisuutta yhteiseen lomaan. Perheen tukiverkosto voi olla pieni ja perheessä tai yksinhuoltajalla voi olla uupumusta. Perheessä saattaa olla monta pientä lasta ja tiukka taloudellinen tilanne, Lapinleimu kuvaa. Valtaosa lomakodeista on vieläkin maaseudulla. Nykyään jotkut lapset saattavat haluta nimenomaan kaupunkilo- malle. Urbaanilla lomalla voisi olla kiva käydä huvipuistossa, eläintarhassa tai museoissa. Mikään velvoite se ei ole. Lapsille ei tarvitse järjestää erityishuveja sen enempää kaupungissa kuin maallakaan. Lähtökohtana on se, että lomalla tarjotaan lapselle aikaa ja yhdessä olemista, Lapinleimu painottaa. Valmennusta ja tukea Jos perheellä on kiinnostusta ryhtyä lomakodiksi, otetaan yhteyttä oman alueen Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimistoon. Aluetoimiston työntekijä tapaa perheen, ja asiat lähtevät siitä rullaamaan. Perheet saavat valmennusta ennen lomakodiksi ryhtymistä ja tukea lomien aikana. Lomavanhemmat voivat osallistua tukiperhevalmennukseemme. Jos se ei ole mahdollista esimerkiksi pitkän etäisyyden vuoksi, sosiaalityöntekijä voi antaa perhekohtaista valmennusta vaikka kotona. Lomakoti saa muutenkin sosiaalityöntekijän tuen, Lapinleimu kertoo. Lomakodin valinnassa otetaan sekä lomaperheen, lapsen että hänen perheensä toivomukset huomioon. Lomakotia voidaan hakea yli kolmivuotiaille lapsille. Murrosikäinenkin voi päästä lomakotiin, mutta keskimäärin lapset ovat iältään 4 12-vuotiaita. Sisarukset ja ystävykset voivat päästä samaan lomapaikkaan. Lomakotia lapsilleen hakevat perheet ovat ihan tavallisia, työssäkäyvien vanhempien perheitä, eikä esimerkiksi tulorajoja ole. Pelastakaa Lapset ry:n raportin mukaan valtaosa lomakodeista kertoi lasten loman sujuneen todella hyvin tai ainakin melko hyvin. Jotkut lapset voivat toki olla haastavia, mutta sosiaalityöntekijä tarkistaa kuitenkin aina lasten tilanteet etukäteen. Jos haluaa lomakodiksi tulevaksi kesäksi, voi tulla kiire. Tapaamiset, valmennus ja sosiaalilautakunnan lausunto perheestä vievät aina jonkin verran aikaa. Toisaalta lomakotien tarvetta on ympäri vuoden. Ilmoittautuminen siis kannattaa. Lisätietoja sekä aluetoimistojen yhteystiedot: www.pela.fi. Lomakoteja on ympäri Suomen Lomakotitoiminta on osa Pelastakaa Lapset ry:n ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Lomakoteja on ympäri Suomen maaseudulla, kesämökeillä ja kaupungeissa. Lomakodeissa käyvät lapset ovat yleensä 4 12-vuotiaita. Loma-ajat vaihtelevat muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Lomakodeille tarjotaan koulutusta ja sosiaalityöntekijän tuki. Lapsen hoidosta maksetaan lomakotiperheelle kulukorvaus. Lapselle loma on maksullinen, mutta vanhemmat voivat hakea siihen maksutukea oman kunnan sosiaalitoimesta tai Pelastakaa Lapset ry:ltä. 28 Lapsemme 2/2012 Lapsemme 2/2012 29
Leena Taivalantti nauttii siitä, kun lapset selvästi viihtyvät lomalla, eivätkä ehdi kaivata kotiin. JAAKKO AVIKAINEN Ensi vuonna uudestaan Leena Taivalantin ja Ahti Talosen maalaistalo Ristiinassa Saimaan rannalla on ollut monen lapsen lomapaikka. Ensimmäiset lomalapset tulivat jo 1970-luvulla, joten lasten määrä kivunnee jo ainakin toiselle sadalle. Leena ja Ahti toimivat myös Pelastakaa Lapset ry:n ympärivuotisena tukiperheenä. Tukiperhe auttaa lapsiperhettä selviytymään paremmin silloin, kun vanhempien omat voimavarat ovat heikentyneet. Mukavinta lomakotitoiminnassa on ollut yksinkertaisesti se, että lapsi näyttää selvästi viihtyvän lomalla eikä kerkeä kaivata kotiin. On palkitsevaa, kun lapsi sanoo lähtiessään haluavansa tulla uudelleen, Leena Taivalantti kiteyttää. Leena on juuri jäänyt eläkkeelle, Ahti tekee vielä pitkää päivää yrittäjänä. Leenan poika asuu perheineen naapurissa. Kuusivuotias pojanpoika viettää aikaa mummilassa aina eskarin jälkeen. Maatalossa ei ole enää kotieläimiä, mutta kanoja otetaan kesäksi. Niiden seuraaminen ja hoitaminen kuuluu lasten lomapuuhiin. Lomaelämä meillä on ihan normaalia arkea. Mitään ihmeellisiä huvituksia tai tivoleita täällä syrjäkylällä ei ole. Lapset nauttivat ulkona leikkimisestä, uimisesta ja yhteisestä ruuanlaitosta. Leena on kova leipomaan ja tykkää myös askarrella lasten kanssa. Askartelumateriaalia kuluu siis paljon ja leluja hankitaan silloin tällöin. Talossa on leluvarasto, jonka kautta leluja kierrätetään uusiksi. Iltanuotio ja rantasauna Loman erityinen ohjelmanumero voi olla vaikkapa iltanuotio, joka on monelle lapselle uusi kokemus. Kohokohtia ovat myös sieni- ja marjastusreissut ja saunominen rantasaunassa. Koti-ikävä saattaa iskeä erityisesti pienemmille lapsille. Kenenkään ikävä ei ole kestänyt pitkää aikaa, puhumattakaan siitä että loma olisi pitänyt päättää kesken. Ikävänpuuska voi kestää vartin, siihen saa lohtua ja ja sitten taas mennään. Leenan ja Ahdin lomakotiin tulleet lapset ovat ihan tavallisia lapsia. Mitään erityispsykologiaa lomakodissa ei ole tarvittu. Monesti lapsista kuitenkin huomaa, että loma on heille rauhoittumisen aikaa, jos kotona arki on hektistä. Meillä on normaalit säännöt esimerkiksi ruokapöydässä ja nukkumaanmenoajoissa. Tosin jälkimmäisissä saatetaan joskus lipsua, kun on loma ja kaunis valoisa kesäilta, Leena hymyilee. Koska Leena on kotona, lapset ovat paljolti hänen kanssaan. Ahdin kotiintuloa odotetaan, ja lapset kiehnäävät heti hänen kimpussaan. Jos illalla katsotaan telkkaria, kaikki lapset tunkevat Ahdin kupeeseen kahden hengen sohvalle. Minä jään istumaan kolmen hengen sohvalle yksinäni, Leena kuvaa. Lomalapset pitävät usein yhteyttä, lähettävät joulukortteja ja saattavat piipahtaa epävirallisesti lomien välillä. Vaikka yhteydenpito lopulta luonnollisesti katkeaa, moni lapsi on jäänyt Leenan mieleen. Sekin kolmivuotias pieni miehenalku, jolle tehtiin elämänsä ensimmäinen saunavasta ja sitten löylyyn. Poika tokaisi onnellisena saunanlauteella: Tämä se vasta on elämää! 30 Lapsemme 2/2012
VILLE VANHATALO PIIRROKSET JOHANNA SARAJÄRVI Saako teille tulla? Kaverit ovat lapselle tärkeitä. Kaikkiin koteihin kaverit eivät kuitenkaan ole tervetulleita. Pyhtääläisessä Kulhelmin perheessä ovet ovat kaikille avoinna, mutta vieraiden on noudatettava talon sääntöjä. A lakerrassa oli huvipuisto. Pyhtääläinen 7-vuotias Saija Kulhelm rakensi sen yhdessä kaverinsa kanssa. Matot siirrettiin pois jaloista ja huonekaluista pystytettiin laitteita. Ilta päättyi pehmolelujen estejuoksuun. Esteet pinottiin videokaseteista. Siivosimme myös itse huvipuiston pois, Saija kertoo. Ainoastaan yksi pehmohevonen unohtui alakertaan. Se roikkuu vieläkin valjaistaan katossa. Kulhelmin kodin ovet ovat aina olleet avoinna myös lasten kavereille. Saijan lisäksi perheeseen kuuluvat 17-vuotias Salla ja 21-vuotias Lassi, joka on jo muuttanut pois kotoa. Jarmo Kulhelm työskentelee opettajana Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa ja Marjo taas luokanopettajana Pyhtään Huutjärven koulussa. Meitä ei ole koskaan häirinnyt se, että lapsia on paljon ympärillä, Marjo toteaa. Lasten kaverit ovat saaneet tulla meille leikkimään ja viettämään aikaansa, mutta täällä myös vieraiden on elettävä talon sääntöjen mukaan. Olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, onko elämä arkikiireiden vuoksi todella niin tiukalla ja elämisen tila näin vähissä? Yhtä lailla kiire pätee myös itse aikuisiin. Ystäville ei jää arki- ja työelämän pyörteissä aikaa. Koti ja perhe voidaan myös lavastaa kulissiksi, jossa lapsen asema saattaa Koposen mukaan jopa vertautua koriste-esineisiin. Kukaan ei tee sitä tahallaan, vaan vanhemmat ovat siinä uskossa, että he menettelevät oikein. Esimerkiksi ympäristö ja media luovat kuvan tietyn tyyppisestä perhemallista, jota yritetään sitten noudattaa. Silloin perheen ja kodin rooli määritellään kodin ulkopuolelta. Vanhemmat saattavat myös rajata lastensa ystäväpiiriä. Toiset kaverit ovat tervetulleita kylään, kun taas toisilla on jatkuva porttikielto. Jos aikuinen alkaa määritellä, ketkä ovat lapselle suotavia kavereita ja ketkä eivät, on syytä harkita sitä, kenen tarpeista on kysymys. Totta kai lasta tulee suojella. Ymmärtävät vanhemmat asettavat rajoja, mutta niitä eivät saa sanella vanhempien itsekkäät mieltymykset, Koponen neuvoo. Lapset huoltoasemalla Kulhelmin kotona lasten kavereita on ollut enimmillään jopa kymmenkunta. Perhe asuu hieman syrjässä Pyhtään Kiviniemessä, joten lapsia on jouduttu kuljettamaan kavereiden luokse ja päinvastoin. Samalla myös lasten vanhemmat ovat tulleet tutuiksi, mikä on osaltaan luonut tiettyä turvallisuudentunnetta, Marjo toteaa. Kulhelmin lasten kaveripiiriin on kuulunut vuosien saatossa hyvin pitkälti samoja lapsia. Ne pojanviikarit, jotka kävivät leikkimässä Lassin kanssa, kun hän oli alle kouluikäinen, ovat viettäneet Kulhelmilla peli-iltoja vielä täysi-ikäisinä miehinä. Kaikkiin koteihin lasten kaverit eivät kuitenkaan ole yhtä tervetulleita. Yhteisöpedagogi Jari Koposen mukaan kaverikielto kielii osaltaan siitä jatkuvasta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa aikuiset yrittävät pysyä mukana. Työelämän kiireet ja huolet nielevät yhä enemmän aikaa, ja kotona oleminen jää entistä vähemmälle. Joskus koti voi olla vain ihmisten huoltoasema, jossa levätään ja syödään. Silloin ei saman katon alle kaivata ylimääräisiä häiriötekijöitä, Jari Koponen sanoo. Ennen kuin lapsen kavereille annetaan vierailukielto, kannattaa harkita, minkä takia se mahdollisesti tehdään. 32 Lapsemme 2/2012 Leikkikaverista aikuisvieraaksi Siihen niitä isoja poikia on tömähtänyt sohvalle viereen istumaan, Marjo naurahtaa. Heille on ollut aivan luonnollista, että myös Lassin vanhemmat ovat olleet kotona. Marjo ja Jarmo Kulhelmilla on vankka luottamus lapsiinsa. Salla ja Lassi, joka tosin oli jo täysi-ikäinen, jäivät aikanaan keskenään kotiin, kun vanhemmat ja pikkusisko lomailivat viikon ulkomailla. Lapset kavereineen valloittivat talon meidän lomamme ajaksi ja luovuttivat sen takaisin loman päätyttyä, ehjänä ja siivottuna, Marjo kertoo. Kulhelmit ovat välttyneet kahden vanhemman lapsensa osalta kaikkein hankalimmilta murrosiän yhteenotoilta. Marjo uskoo, että kodin välitön ilmapiiri on kasvattanut lapset avoimuuteen. Lapset ovat kertoneet vapaaehtoisesti, minne ovat menneet ja mitä ovat tehneet. He ovat myös olleet sanojensa mittaisia, Jarmo kertoo. Luottamus on säilynyt, mutta eihän sitä voikaan menettää kuin ainoastaan yhden kerran. Aiheellisia ja aiheettomia kieltoja Jos kaverit eivät ole tervetulleita lapsen kotiin, hänelle on syytä perustella, mistä se johtuu. Lapsemme 2/2012 33
Ellei selkeitä vastauksia anneta, lapsi hämmentyy ja jopa häpeää. Hän alkaa epäillä, onko hänen kodissaan jotain salattavaa, kertoo yhteisöpedagogi Jari Koponen. Kaverikiellolle on toisinaan selkeät ja aivan oikeat perusteet. Kaverit eivät saa syrjäyttää perheen omia menoja ja suunnitelmia. Perheen on voitava viettää aikaa myös keskenään, ja lisäksi koulu ja kotitehtävät vaativat lapselta oman aikansa. Kodissa saatetaan myös olla joskus niin väsyneitä, että kaverit eivät ehkä juuri sillä hetkellä ole tervetulleita. Lapselle on kuitenkin kerrottava, että kielto ei ole jatkuva, ja kaverit voivat tulla joskus toiste. Kavereiden tuleminen kotiin silloin, kun vanhemmat ovat poissa, saattaa nuorilla merkitä kotibileitä ja sitä myöten myös päihteiden käyttöä. Kielto voi olla kasvavalle nuorelle pettymys, jota vastaan hän yrittää kapinoida. Kysymys on siitä kenen etua ajaen kielto annetaan. Kieltäminen ei aina ole 34 Lapsemme 2/2012 helppoa, mutta aikuisen tehtävä on luoda lapselle turvallisuutta eikä se onnistu, jos ei itse uskalla olla aikuinen. Mikäli kielto lähtee pelkästään aikuisten tarpeesta eikä syytä siihen perustella, voidaan Koposen mukaan puhua jo mielivallasta. Kotiovien sulkeminen lasten kavereilta saattaa ajaa lapsen hyvinkin hankalaan asemaan kavereidensa ja myös itsensä silmissä. Lapsi voi tuntea olonsa oudoksi ja erilaiseksi. Lapset peilaavat aikuisten maailmaa. Kun aikuiset voivat hyvin, lapsikin voi hyvin. Tämä näkyy myös lapsen kaverisuhteissa. Vapauden valtakunnassa Aikuisten välinpitämättömyys lasten kaverisuhteista kertoo Koposen mukaan johtajuuden puutteesta. Jos lapset, omat ja vieraat, saavat mennä kodissa tyystin mielensä mukaan, se on vähintäänkin yhtä vahingollista kuin lasten vieraiden rajoittaminen. Lasten tarve sellaiselle aikuiselle, joka on aidosti läsnä, kuuntelee ja asettaa lapsille rajoja, on tänä päivänä suuri. Jos aikuiset ymmärtäisivät ja hyväksyisivät oman keskeneräisyytensä, he ehkä ymmärtäisivät paremmin myös lastensa tarpeita. Täydellistä perhettä ei ole olemassa. Lapsen kanssa eläminen on aina myös aikuiselle oppimisen aikaa. Elämäniloa aikuisille Pyhtääläinen Marjo Kulhelm myöntää pääsevänsä itse joskus helpommalla, kun 7-vuotiaalla Saijalla on kavereita kylässä. Saija on siinä iässä, että hän tarvitsee huomiota. Kun hänellä on kavereita kylässä, lapset leikkivät keskenään ilman aikuista. Opettajan ammatissa Marjo on tottunut siihen, että ympärillä riittää ääntä ja vipinää. Hän rohkenee jopa oikaista sohvalle päiväunille sillä aikaa, kun lapset ovat omissa touhuissaan. Lasten äänet ovat elämän ääniä. Lapsista syntyy aikuisellekin aito elämänilo. Kuva kirjasta: Olli Omenatoukka/Kirjapaja, 2012. Kuva kirjasta: Seitsemän hiiliveljestä/suomen metsäyhdistys, 2011. Jussi Akkanen & Kati Vuorento: SEITSEMÄN HIILIVELJESTÄ. Suomen Metsäyhdistys 2011. Kuvakirjan nimestä tulee mieleen Kiven seitsemän veljestä ja heidän pakonsa Impivaaran metsiin. Ja metsistä on nytkin puhe. Nimihenkilöinä on seitsemän hiilihiukkasta, jotka kilpailevat keskenään. Poutapäivänä kukin niistä menee samanlaiseen mäntyyn, ja voittaja on se, joka pysyy puussaan pisimpään. Hiiliveljesten rinnalla seurataan kahden lapsen, Annen ja Jannen, elämää lapsesta aikuiseksi. Näitä kahta elämänpiiriä yhdistää metsä, sillä hiiliveljesten männyt päätyvät mikä jakkaraksi tai pahvilaatikoksi, mikä hirsitalon kurkihirteen, ja veljekset vapautuvat taas ilmaan palamisessa tai lahoamisessa. Mäntydieselin ennakointi menee hiukan markkinoinniksi, mutta muuten Jussi Akkanen kertoo mainiosti metsien käytöstä, virkistystä ja aarnimetsää unohtamatta. Tarina myös selittää hyvin yhteyttämisen, vaikka itse sana esiintyy vasta lopun aikuissivulla. Kati Vuorennon kuvituksessakin on realismia ja satua näkymättömän pienet hiiliveljekset on suurennettu palleromaisiksi ukkeleiksi. Hiiliveljesten tarina on käännetty myös ruotsiksi. Päiväkoti tai luokka voi tilata kustantajalta yhden kirjan ilmaiseksi. Lastenkulttuuri Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja. Luonnon satua ja totta Suomalainen satu on aina viihtynyt metsässä, mutta nykyään sadun keinoin jaetaan myös tietoa. Ja se suurin tarina kertoo meistä kaikista ja koko maapallosta. Irja Nikkinen & Jenni Lindfors: MENNÄÄN METSÄÄN. Olli Omenatoukan luontoretket. Kirjapaja 2012. Nikkisen ja Lindforsin runsas tietokuvakirja lähestyy lähimetsän luontoa pikkupojan ja hänen mielikuvitusystävänsä omenatoukan näkökulmasta. Saulus suunnittelee ja rakentaa isänsä kanssa metsään puumajan, josta on hyvä tarkkailla tähtiä, lintuja ja lähimetsän eläimistöä. Olli Omenatoukka seuraa mukana repussa milloin innokkaana milloin pelokkaana kaverina. Tarinassa Jenni Lindforsin kuvittamat eläimet esiintyvät puettuina satuhahmoina, mutta erillisillä tietosivuilla eläimistö ja kasvisto onneksi esitellään naturellina. Tosin eläinten ja kasvien kokoja on sekä laji- että miljöökuvista vaikea hahmottaa. Tavallisimpien metsätyyppien ja lajien ohella kirjassa kerrotaan mm. jokamiehen oikeuksista, opitaan laululeikki ja rakennetaan linnunpönttö. Osa tehtävistä vaatii aikuisen apua. Jani Kaaro & Väinö Heinonen: EVOLUUTIO. Avain 2011. Kaikista luontokertomuksista kiehtovin on elämän eri muotojen kehittyminen maapallolla. Kun tietomäärä tästä aiheesta koko ajan kasvaa ja samalla sirpaloituu, on hienoa, että Jani Kaaro hahmottelee ehjiä tietotarinoita. Hän aloittaa Charles Darwinin poikavuosista ja johdattaa myyttien ja uskomusten kautta tieteen oivalluksiin ja evoluutioteorian vakiintumiseen. Omat jännittävät kertomuksensa saavat myös geenitutkimus, elämän synty ja ihmisen lajihistoria. Kaaro kirjoittaa selkeästi ja lapsilukijoita aliarvioimatta paitsi tieteen voitoista myös kiistoista ja auki olevista kysymyksistä. Hän myös käyttää oikeita termejä, ehkä jopa yli tarpeen. Toisaalta moni tutkijan alku rakastaa sivistyssanoja ja opiskelee mielikseen trilobiitit ja pleistoseeniepookit. Hakemistoa ja sanastoa jää kuitenkin kirjasta kaipaamaan. Väinö Heinosen kuvitus on iloisen toimeliasta, mutta turhan moni kuva tyytyy vain olemaan hauska. Kekseliäitä tiedon havainnollistuksia, sellaisia kuin on esim. ekologisista lokeroista ja populaatioista, olisi voinut tehdä enemmän. Lapsemme 2/2012 35
Lastenkulttuuri Kulttuurikierros Teksti Maarit Piippo Lastenkulttuuri Kuule, minä sävellän K uule, minä sävellän on Sibelius-Akatemian, Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin sekä Suomen Kansallisoopperan ja Musiikkitalon yhteistyöhanke New Yorkin ilharmonisen orkesterin Very Young Composers -koulutusohjelman kanssa. Hankkeessa suomalaiset lapset ja nuoret sävelsivät ammattisäveltäjien johdolla ammattiorkesterin soittajista kootulle 36 Lapsemme 2/2012 1. Millainen musiikin harrastamisen tausta sinulla on? 2. Miksi halusit mukaan Kuule, minä sävellän -projektiin? 3. Mitkä olivat tärkeimmät oppimasi asiat projektin aikana? 4. Mikä säveltämisessä oli helppoa ja mikä haasteellista? 5. Miltä tuntui kuulla oma sävellys ison orkesterin esittämänä? Heikki Helppi, 10 vuotta 1. Olen soittanut nyt rumpuja noin 4 vuotta Meri-Helsingin musiikkiopistossa. 2. Innostuin, kun kuulin, että siinä sävelletään! 3. Koska olen soittanut rumpuja, en tiennyt, mikä on sointu tai melodia. Nyt opin ne. 4. Heti alussa tiesin, että sävellyksessäni tulisi olemaan rummut. Vaikeaa oli keksiä, mitkä soittimet sopisivat yhteen. 5. Mahtava tunne! Se oli aivan uskomatonta! orkesterille. 22 lapsen kanssa toteutetun sävellyksen opiskelun tuotokset kuultiin ammattimuusikoiden esittäminä Musiikkitalon konsertissa maaliskuussa 2012. Hanke tarjosi lapsille ainutlaa- Kysyimme sävellyshankkeeseen osallistuneiden lasten mie eitä heidän kokemuksistaan Kuva: Minna Helppii Aino Hartonen, 8 vuotta 1. Olen ollut muskarissa, kuorossa ja Soittoniekat-ryhmässä. Huilua olen soittanut jo kaksi vuotta. 2. Olin halunnut tehdä omia sävellyksiä jo aiemminkin. 3. Sain projektin aikana uusia ystäviä, ja muidenkin lasten sävellykset jäivät mieleen soimaan. Omasta sävellyksestäkin jäi iloinen mieli. 4. Säveltämisessä ei ollut mitään vaikeaa, koska opettajat auttoivat hankalissa kohdissa. Hauskinta oli keksiä erilaisia ääniä. Kuva: Ananya Tanttu tuisen mahdollisuuden säveltää omaa musiikkia ja kuulla oma sävellys ammattiorkesterin esittämänä. Parhaillaan lasten sävellysten partituureja analysoidaan ja hankkeelle haetaan jatkoa. 5. Oli tosi mielenkiintoista kuulla oma sävellys ison orkesterin soittamana. Se kuulosti juuri sellaiselta kuin olin mielessäni ajatellut. Lumo Sahlberg, 10 vuotta 1. Olen laulanut musiikkiopistossa ja kuorossa. Kotona soitan pianoa. 2. Halusin päästä harjoittelemaan säveltämistä, jota olen jo kokeillut kotona. 3. Tutustuminen uusiin soittimiin, ja se kun oopperalaulaja esitti meille erilaisia tunteita laulamalla. 4. Opin eri instrumenteille sovittamista. Keksin melodian pianolla, ja sävellys muunnettiin eri instrumenteille tietokoneohjelman kautta. 5. Tein kaksi sävellystä kansanmusiikin tyylillä. Oli aivan mahtavaa kuulla ne ison orkesterin soittamana. Kuva: Heikki Tuuli Kuva: Ananya Tanttu kirja ja netti Designia lasten silmin Arabian lehmäkannu menee rikki perheen aamupalapuuhissa, ja niin alkaa uuden kannun metsästys. Tapahtuma vie myös lapset suomalaisen muotoilun äärelle designpääkaupunkiin sijoittuvassa piirroskirjassa. Salla Savolaisen kuvitus tuo esille suomalaisen designin klassikoita ja Helsingin arkkitehtuuria. Karo Hämäläisen teksti eläytyy muotoiluun lapsen näkökulmasta. Tammen Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki -kirjaa on saatavilla sekä suomeksi että englanniksi. Lasten World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaan kuuluu myös C My City -nettisivusto, jolla lapset ja nuoret kertovat Helsingistä sanoin, kuvin, animaatioin ja videoin. Sivusto kannustaa tekemään löytöretkiä rakennettuun ympäristöön ja jakamaan elämyksiä myös muille. Lisätiedot: www.cmycity.net Näyttelyt Animaatioita Villa Artussa Nyt voi kokeilla nukke- ja pala-animaatiota sekä animaatiota vahasta ja hiekasta. Elokuvia, joita harvoin näkee tv:stä, työpajoja, näyttelyitä, taiteilijavierailuja. Hyvinkään Villatehtaan valtaa uusi lasten ja nuorten animaatiofestivaali Artun kesä 4. 17.6. Lisäksi animaatioaiheinen näyttely on esillä Villa Artun galleriassa 6.6. 21.6. sekä 13.8. 2.9. Lisätietoja: Teatteri Onnellisilla ajatuksilla lentoon Mikä-Mikä-Maa, kapteeni Koukku ja kadonneiden poikien joukko heräävät taas eloon Peter Panin tarinassa. Riku Nieminen nähdään pääosassa poikana, joka oppi lentämään onnellisten ajatusten avulla. Ryhmäteatterin näyttävä tulkinta J.M. Barrien kirjan pohjalta nähdään Suomenlinnan kesäteatterissa 14.6. 1.9. Näytelmä pojasta, joka ei koskaan tahtonut kasvaa aikuiseksi, sopii yli 7-vuotiaille. Lisätiedot: Piirros: Kati Lamppu Pilkukkaat dalmatialaiset Dalmatialaiskoira Pongo ja hänen puolisonsa sekä heidän ihmislemmikkinsä Kultaset odottavat pentuja. Mutta rikas ja häijy Cruella de Vil himoitsee dalmatialaispienokaista uudeksi turkikseen. Timo Rissasen ohjaus ja sovitus Dodie Smithin lastenklassikosta vie suureen pelastusoperaatioon koiranpentujen puolesta. 101 dalmatialaista nähdään pohjoismaisena kantaesityksenä Tampereen komediateatterissa toukokuussa 14.5. alkaen, sekä kesällä 11.6. 15.6. ja 2.7. 10.8. Lisätiedot: Viime lehden Kulttuuripalstalla olleen Keltainen kaupunki -näyttelykuvan yhteydestä puuttui tekijän nimi. Kuvittaja oli Jenni Tuominen/Napa Illustration. Kuva: Ryhmäteatteri, Tanja Ahola Mielikuvitus katoaa Mitä tapahtuu, kun mielikuvitus katoaa, kysytään Kangasalan pikkuteatterin esityksessä, jossa näyttelevät 13 18-vuotiaat nuoret. Yli 5-vuotiaille suunnattu Viimeinen visunkainen -näytelmä nähdään Kangasalan kesäteatterilla 18. 28.7. Lisätiedot: www.kangasalanpikkuteat- Musiikki Eksoottisia kansanlauluja Kansansadut Intiasta, Kiinasta, Japanista ja Brasiliasta ovat inspiroineet uutta lasten etnomusiikkia tarjoavia Mimmejä. Eksoottisten soittimien, kuten koran, kavalian ja dholak-rummun säestämiä lauluja on kuultavilla sekä Maailman ympäri -levyltä että Mimmien keikoilta. Mimmit, eli Rääkkyläläiset siskokset Pauski ja Hansu, ovat lisänneet lauluihinsa mausteeksi myös hieman kiinaa, hindiä, japania ja saamea. Mimmien kesäkiertue kulkee muun muassa MLL:n Vehmersalmen paikallisyhdistyksen keikalta 30.6. aina Helsingin Juhlaviikoille 26.8. Lisätiedot: www.mimmit.com Mimmien tv-ohjelman nettisivuilta löytyy askarteluvihjeitä, reseptejä ja satuja. Elokuvat Jäätikön sankarit Kaksi miljoonaa vuotta sitten mannerlaattojen halkeama sai aikaan suuria mullistuksia maapallolla. Jäätikön tutut sankarit mammutti Manny, sapelihammaskissa Diego ja laiskiainen Sid ajautuvat huimaan seikkailuun kapealla jäävuoren palasella. Valtameren keskellä ajelehtiessaan he kohtaavat outoja meriolentoja, uusia alueita ja hurjia merirosvoja. Ice Age 4: Mannerten mullistus tulee elokuvateattereihin sekä normaalina että 3D-animaationa suomeksi ja englanniksi puhuttuna 29.6. lähtien. Lapsemme 2/2012 37
TUOMAS LEHTONEN KUVAT KARI MARTTINEN Pikkujalat vipel tämään! Monesti lasten liikuntaharrastuksissa vuorottelevat aktiiviset ja passiiviset jaksot. Välillä liikutaan, välillä odotellaan omaa vuoroa. Onkin arvioitu, että tosiasiassa vain puolet liikuntaan käytetystä ajasta on aktiivista liikuntaa. Edes kaikki kilpaurheilua harjoittelevat nuoret eivät liiku tarpeeksi, Jussila selventää. Liikuntasuosituksen mukaista aikaa ei tarvitse liikkua yhteen menoon. Päivän liikunta-annos voi koostua lukuisista kymmenen minuutin pätkistä. Esimerkiksi aamuinen kävely päiväkotiin tai lyhyet, aktiiviset leikkihetket pihalla voidaan summata päivän kokonaisliikuntakakkuun. Spontaanit ja luovat liikuntahetket oman vanhemman kanssa voivat olla lapselle päivän parasta antia. Liikkeelle Tutustuta lapsesi moniin lajeihin ja ohjaa häntä sellaisen liikunnan pariin, josta hän on kiinnostunut. Omalla asenteellasi ja osallistumisellasi näytät lapselle suuntaa kohti liikunnallista elämäntapaa. Tietokone ja televisio kuuluvat nykyään lapsen elämään, mutta rajoita niiden käyttö kahteen tuntiin päivässä. Liitä lisäksi liikunta perheen arkeen. Kävely kauppaan tai pihatyöt ovat hyvää liikuntaa, jota perhe voi tehdä yhdessä. Keskustele rohkeasti liikunnan määrästä ja monipuolisuudesta päiväkodissa sekä harrastuspiireissä. K un arkipäivä on pulkassa, ja perhe saapuu kotiovelle, me vanhemmat tuudittaudumme usein ajatukseen, että lasten päivittäinen liikuntatarve on täytetty. Ilta voidaan käyttää leppoisasti lastenohjelmien ja kotiaskareiden parissa. Hiljaiset hetket ja kotipesän rauhallinen tunnelma ovat toki tärkeitä. Hoitopäivä ei kuitenkaan läheskään aina täytä Lapsille liikkumisen riemu on luontaista. Pihaleikit ja -pelit innostavat juoksemaan, hyppimään ja heittämään. Reipasta liikuntaa voi harrastaa yhtä hyvin kotona, pihalla kuin puistossakin. 4 6-vuotiaiden tarvitsemaa liikunta-annosta. Perheen yhteisiä liikuntahetkiä on tärkeä sisällyttää myös arki-iltoihin. UKK-instituutin kehittämispäällikkö Anne-Mari Jussila korostaa vanhempien roolia pienten lasten liikuntakasvatuksessa. Alle kouluikäisille, kuten yhä ala-asteikäisillekin, suositellaan kahta tuntia reipasta liikuntaa päivässä. Suositus koskee niin arkipäiviä kuin viikonloppuja. Liikunta-annos pätkissä Vaikka päiväkodissa ulkoillaan useita tunteja ja liikutaan välillä myös sisätiloissa, liikuntasuositus täyttyy yllättävän harvoin. Esimerkiksi ulkoilu on usein paikallaan oloa, vaikkapa hiekkakakkujen tekoa. Sama pätee Jussilan mukaan kotioloihin, mutta myös urheiluseuratoimintaan. Seurojen harjoitukset kartuttavat ennemminkin lasten taitoja kuin täyttävät heidän liikunnalliset tarpeensa. Mukavaa ja monipuolista Alle kouluikäisten lasten olisi tärkeä harrastaa erityisesti sellaisia lajeja, jotka kehittävät motorisia taitoja. Liikuntasuoritusten sisältöjä ei ole kuitenkaan haluttu tarkasti ohjeistaa. Toiminnan on tapahduttava lasta kuunnellen, jotta tekemisen ilo ja hyvä mieli säilyvät. Lasten kiinnostus eri lajeihin vaihtelee temperamentin ja sukupuolen mukaan. Jussila kertoo poikien olevan liikunnallisesti usein tyttöjä aktiivisempia ja vauhdikkaampia. Heitä kiehtovat erityisesti pallopelit. Tytöt puolestaan saattavat nauttia esimerkiksi metsässä liikkumisesta ja leikkipuistoissa leikkimisestä. Mielenkiinnon kohteet ovat kuitenkin aina yksilöllisiä. Lapsella on sisäsyntyinen tarve liikkua. Tätä tarvetta tulisi tukea rohkaisemalla lasta häntä kiinnostavien asioiden pariin. Lapsen tulisi saada liikunnasta myönteisiä kokemuksia, jotka tukevat kasvamista liikunnalliseen elämäntapaan, Jussila toteaa. Pelit ja leikit, jotka innostavat lasta esimerkiksi juoksemaan, hyppäämään ja heittämään ovat hyviä. Ympäristön vaihtuminen tuo lisää virikkeitä sekä uutuuden viehätystä ja innostaa kokeilemaan liikkumisen muotoja. Jussila muistuttaa, että ideat ja oivallukset ovat tilaa tärkeämpiä. Liikunnalliset leikit onnistuvat pienissäkin tiloissa, kunhan tilan rajoitteet vain huomioidaan, ja välineet ovat sopivia. Esimerkiksi hernepussin ja pehmeän pallon kanssa voi pelata turvallisesti pienissä sisätiloissakin. Oikea asenne tärkeä Vanhemmat, jotka jaksavat kannustaa lapsiaan liikkumaan, tekevät heille suuren palveluksen. Vanhempien asennoituminen vaikuttaa hirveän paljon siihen, miten lapset suhtautuvat liikkumiseen. Meillä aikuisilla on mahdollistajan ja ohjaajan rooli. Kerromme, milloin voi mennä pihalle ja tarjoamme välineet Tuttuja liikuntaleikkejä: Hippa, Hiirenhäntä, Peili, Polttopallo, Karhu nukkuu, Kapteeni käskee, Seuraa johtajaa, Jäätyneet hernepussit, Vedenpaisumus liikuntaa varten. Opetamme lapset hiihtämään, pyöräilemään ja luistelemaan. Lapset oppivat meiltä senkin, voiko huonolla säällä liikkua ulkona, Jussila sanoo. Joskus lasten liikunnallisten leikkien rajuus pelottaa vanhempia. Leikkejä ryhdytään rajoittamaan ja kieltämään. Jussilan mielestä vanhempien tulee muokata lasten liikkumiselle turvalliset puitteet, mutta liiallisuuksiin ei saisi kuitenkaan mennä. Jatkuva kieltäminen voi estää lapsen liikunnallisen kehittymisen. Kiellot tulisikin kääntää ohjeiksi, jotka auttavat lasta liikkumaan turvallisesti, Jussila muotoilee. Päättäjien huomio liikuntaan Vielä joitakin kymmeniä vuosia sitten suomalaislapset liikkuivat riittävästi, eikä liikuntasuosituksia tarvittu. Autojen yleistyessä, tietotekniikan kehittyessä ja työn kuvien muuttuessa arkiliikunta on huomattavasti vähentynyt. Jussila on huolissaan tästä kehityksestä ja toivoisi, että päättäjät huomioisivat lasten ja nuorten liikunnan merkityksen nykyistä paremmin. Esimerkiksi varhaiskasvattajien ja luokanopettajien koulutuksessa pitäisi Jussilan mielestä painottaa enemmän liikuntaa. Toisaalta paljon voidaan tehdä myös ruohonjuuritasolla. Jussilan mukaan vanhempien ja päivähoitohenkilökunnan yhteistyöllä voitaisiin parantaa paljon lasten liikuntamahdollisuuksia. Vanhempainilloissa voitaisiin keskustella, missä ja miten lapset voisivat liikkua. Vanhempien tuella päiväkodeissa voitaisiin järjestää myös enemmän liikuntatapahtumia. Ohjeet leikkeihin ja lisää leikkejä: www.mll.fi/vanhempainnetti/leikkinurkka www.kamilion.fi/lastenjumpat/leikit.php. 38 Lapsemme 2/2012 Lapsemme 2/2012 39