Kumppanuutta ja yhteistyötä Yhdistystoiminta Liedossa
SISÄLLYS JOHDANTO 3 YHDISTYSOHJELMAN LAADINTAPROSESSI 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5 LÄHTÖKOHDAT LIEDOSSA 6 LIEDON SEURAKUNTA JA KOLMAS SEKTORI 9 LIEDON YHDISTYSTEN NYKYTILA 10 YHDISTYSTOIMINNAN YLEISIÄ TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ 12 OHJELMAN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 14 OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA 17 Teksti: Tauno Linkoranta & Maria Salo Kuvat: Ester van Dam, Eeva Mettala-Willberg, Jouko Pilpola, Pia Poikonen Taitto: Maria Salo 2
JOHDANTO Liedon yhdistysohjelman tavoitteena on kirjoittaa auki ne tavoitteet ja toimenpiteet, miten yhteistyötä julkisen sektorin (kunnan ja seurakunnan) sekä kolmannen sektorin (yhdistykset ja järjestöt) välillä halutaan kehittää pitkällä tähtäimellä. Miten kunta/seurakunta tukee yhdistyksiä vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöllisyyden vahvistajina, miten kunta/seurakunta toimii palveluja tarjoavien yhdistysten suhteen, mitä palveluja kunta/seurakunta haluaa ostaa kolmannelta sektorilta, minkälaisia muita yhteistyösopimuksia kunta/seurakunta haluaa yhdistysten kanssa solmia? Mitä yhdistyksiltä odotetaan kuntalaisten mielipiteiden ja toiveiden esiin tuojina? Miten yhdistykset voisivat lisätä keskinäistä yhteistyötään, esimerkiksi tilojen käytön tai koulutuksen osalta? 3
YHDISTYSOHJELMAN LAADINTAPROSESSI Liedon kunnanhallitus teki 26.11.2012 päätöksen, jossa Kunnanhallitus hyväksyy, että Liedon kunta lähtee Varsinais-Suomen Kylät ry:n kokoamisvastuulla toteutettavaan hankkeeseen, jonka lopputuloksena syntyy kunnan ja järjestöjen yhteistyötä selkeyttävä ja kehittävä asiakirja. Lopputulos tuodaan kevään 2013 kuluessa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Taustalla oli useita keskusteluja Liedon kunnanjohtajan ja yhdistysten kanssa yhteistyötä tekevien viranhaltijoiden kanssa. Yhdessä Liedon 4H-yhdistyksen hallinnoiman TASO-hankkeen kanssa oli järjestetty myös kaksi aihetta pohjustavaa yhdistysiltaa. TASO-hanke oli muutenkin vahvasti mukana yhdistysohjelman käynnistysvaiheessa. Varsinais-Suomen Kylät ry on pyrkinyt aktiivisesti etsimään uusia yhteistyömuotoja kuntien ja 3. sektorin toimijoiden välillä. Maskussa ja Sauvossa oli jo kokeiltu uutena työkaluna kunnallisen järjestöstrategian kirjoittamista ja Lieto nähtiin mielenkiintoisena mahdollisuutena kokeilla työkalua hieman suuremmassa kunnassa. Jo työn valmisteluvaiheessa todettiin, että Liedossa ei tulla asiakirjasta käyttämään nimeä kunnallinen järjestöstrategia. Viranhaltijoiden kanssa pidetyssä aloituskokouksessa päädyttiin kutsumaan tulevaa ohjelmaa nimellä Kumppanuudella yhteistyötä - yhdistystoiminta Liedossa. Tiedotuksessa on puhuttu yksinkertaisesti Liedon yhdistysohjelmasta. Liedon yhdistysohjelmaa on pyritty tekemään laajalla rintamalla siinä vaihtelevasti onnistuen. Käytännössä työ alkoi 31.1.2013 Palvelutalo Ruskassa pidetyllä yhdistystapaamisella, jossa paikalla oli johtavia viranhaltijoita, seurakunnan edustajia sekä yhdistystoimijoita laajalla rintamalla. Helmi-maaliskuun aikana yhdistysväelle ja kunnan luottamushenkilöille sekä viranhaltijoille tehtiin webropol-kyselyt netissä. Huhtikuussa järjestettiin yhdistysilta Nuorisoseurantalolla, toukokuussa Tammikallion seurakuntatalolla ja Nautelankosken museolla, syyskuussa Palvelutalo Ruskassa. Tavoitteena oli viedä tilaisuudet eri puolille Lietoa. Työn edetessä tehtiin myös kunnan ja seurakunnan viranhaltijoiden ja yhdistystoimijoiden haastatteluita. Ohjelmanteon yhteydessä tavoitettiin kaikkiaan 36 yhdistystä. Ohjelmassa on pyritty huomioimaan myös Liedon kulttuuritoimen kyselyn ja Aurajokisäätiön valmisteleman Aurajokiohjelman 2014-2020 huomioita. Myös Liedon kunnassa meneillään oleva Hyvinvointisuunnitelman päivitys on huomioitu ohjelmaa tehtäessä. Saadut mielipiteet, lausunnot ja keskustelutilaisuuksien muistiinpanot on huomioitu yhdistysohjelman työstämisessä. Keskeisimmät konkreettiset näkökulmat painottuvat: 1. Osallisuuteen ja vaikutusmahdollisuuksiin 2. Tiedottamiseen eli yhdistystoiminnan näkyvyyteen kunnassa 3. Uusien asukkaiden vastaanottoon ja juurruttamiseen 4. Palvelujen tuottamiseen 5. Viihtyisään ympäristöön Nämä ovat myös YHDISTYSOHJELMAN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT. Näihin panostamalla edistetään Liedon yhdistysohjelman toteutumista. Käytännössä yhdistysohjelman kehittämisajatukset tiivistyvät viimeisten sivujen seitsemään strategiseen linjauskokonaisuuteen ja 32 toimenpide-ehdotukseen ja kehittämisideaan. 4
TOIMINTAYMPÄRISTÖ Eräiden arvioiden mukaan suomalaisessa kunnassa toimii keskimäärin reilu pari sataa rekisteröityä yhdistystä. Kunnittain erot ovat toki melkoisia, riippuen kunnan koosta ja toimintakulttuurista. Liedossa aktiivisesti toimivia yhdistyksiä voidaan laskea olevan hieman yli sata. Kunnan näkökulmasta kolmannen sektorin toimijalla eli yhdistyksellä tai järjestöllä voi olla monta roolia ja vuorovaikutus kunnan kanssa moninaista. Edunvalvonta on yksi yhdistysten perustehtävistä. Yhdistykset tuovat esiin kunnan asukkaiden tarpeita eli niiden kautta on mahdollista edistää ja vahvistaa lähidemokratiaa sekä kuntalaisten osallisuutta. Kuntalakiuudistus saattaa tuoda kolmannen sektorin toimijoille vastuuta entistä enemmän tällä osa-alueella. Yhdistykset tuottavat hyvinvointia kunnan asukkaille luomalla yhteisöllisyyttä ja tarjoamalla mahdollisuuksia yhdessäoloon, virkistäytymiseen, itsensä toteuttamiseen ja liikkumiseen. Yhdistykset ovat myös merkittäviä asiantuntijoita omalla alallaan tai alueellaan, ja ne toimivat kansalaisyhteiskunnan keskeisinä edustajina. Ne hallinnoivat merkittävää osaa yhteiskunnan toiminnoista esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminnan alueilla. Kunnan vinkkelistä kolmannen sektorin toimijat ovat myös taloudellisia toimijoita. Ne tuottavat palveluja kunnille maksua tai muuta tukea vastaan, osa myös työllistää ihmisiä. Vapaaehtoistyö on edelleen merkittävä paikallinen resurssi. Viime aikoina on havahduttu myös siihen, että yhdistysten ja järjestöjen toiminnalla on kunnallista palvelutarvetta vähentäviä vaikutuksia. Tunnettuja ovat erityisesti Markku T. Hyypän tutkimukset yhteisöihin kuulumisen ja yhteisöllisyyden henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävistä vaikutuksista. Kuntien tavoitteet, ymmärrys ja asenteet ovatkin merkittävässä asemassa, kun kolmannen sektorin roolia ja tehtäviä hahmotellaan. Niin kunnissa kuin järjestöissä kuten myös seurakunnissa pitää nyt pohtia, millaista yhteistyötä niiden tulisi tehdä erilaisten kehityssuuntien puristuksessa. Kolmannen sektorin toimijoiden pitää kuitenkin myös muistaa, että yhdistysten toiminta kehittyy niiden sisältä käsin, niissä toimivien ihmisten kautta, ei julkisen vallan asettamien vaatimusten tai ulkoisen paineen alaisena. Yhdistyksiä on paljon ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia myös Liedon kaltaisessa 17 000 asukkaan kunnassa. 5
LÄHTÖKOHDAT LIEDOSSA Liedossa kunnan ja yhdistysten välillä on ollut jo pitkään erilaista yhteistyötä, ja tämän ohjelmatyön aikana on tullut varsin selvästi esille, että erityisiä kipupisteitä keskinäisissä suhteissa ei ole. Perusasiat eli tilakysymykset ja yhdistysavustusperiaatteet ovat kunnossa. Yhteistyötä voidaan kuitenkin aina kehittää ja toimintaympäristön muutokset tuovat mukanaan monenlaisia tulevaisuuden haasteita, joihin kaikkien osapuolten on syytä valmistautua. Oman lisämausteensa ohjelmatyöhön tuo seurakunnan mukanaolo ohjelmatyössä. Liedon kunnan strategia Painopistealueet Kustannustehokkaat palvelut Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Viihtyisä elinympäristö Yrittäminen ja elinkeinopolitiikka Alueellinen yhteistoiminta 1. Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Liedon kunnan strategiassa 2011-2015 on viisi painopistealuetta, joista ainakin kolmen voidaan tulkita koskevan myös yhdistys- ja järjestötoimijoita. Kaikkein selkeimmin yhteys löytyy osa-alueesta osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet missä Lieto on toiminut varsin pitkäjänteisesti jo entuudestaan. Strategiassa viitataan vuoden 2008 (Kuntaliiton) Arttu-kyselytutkimukseen, jossa tuloksena oli, että Liedossa kuunnellaan asukkaita keskivertokuntaa paremmin. Liedossa on käynnistynyt myös Vanhus- ja vammaisneuvosto vuonna 2009 ja nuorisovaltuusto vuonna 2010. Kuntastrategiassa pyritään myös avaamaan, mitä osallisuudella ymmärretään käytännössä: Tieto-osallisuus on oikeutta tiedon saamiseen ja tuottamiseen Suunnitteluosallisuus merkitsee asioiden valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta Päätösosallisuus käsittää osallistumisen palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin Toimintaosallisuudella tarkoitetaan omaa toimintaa elinympäristössä tai palvelu- ja toimintayksikössä. Tavoitteet vuoteen 2015 on kirjattu seuraavasti: Poliitikoilla on riittävästi tietoa ja mahdollisuus osallistua asioihin jo valmisteluvaiheessa Kuntalaisten arvio omista vaikutusmahdollisuuksista on pysynyt keskivertoa parempana Nuorisovaltuuston ja vammais- ja vanhusneuvoston toiminta on vakiintunut osaksi kunnallista päätöksentekoa 6
Välineinä tavoitteisiin pääsemiseksi on mainittu: Uusien kanavien hyödyntäminen tiedotuksen kehittymisessä Valtuuston kyselytunti käytännön aloittaminen Kuntakierrosten käynnistäminen Asiakastyytyväisyyskyselyt Vuorovaikutteiset yleisötilaisuudet kuntalaisille Yhdistyskyselyssä nimenomaan tämän painopistealueen kohdalla tulokset olivat ristiriitaisia. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö kunnan kanssa sujuu hyvin tai erinomaisesti eli yhdistyksiäkin kuullaan. Toisaalta lähes puolet oli sitä mieltä, että yhdistysten ääni ei kuulu kuitenkaan tarpeeksi. Muu vastausmateriaali ei kumminkaan tue tulkintaa, että Liedossa olisi jokin erityinen demokratiavaje. Kuntastrategian maininta siitä, miten tavoitteena on että poliitikoilla on riittävästi tietoa ja mahdollisuuksia osallistua asioihin jo valmisteluvaiheessa on mielenkiintoinen. Lähidemokratian näkökulmasta tavoitteen voisi kirjata niin, että myös asukkailla on mahdollisuus osallistua asioihin jo valmisteluvaiheessa. 2. Kustannustehokkaat palvelut Nykytila Liedossa on palveluiden suhteen vähintään kohtuullinen, mutta paineet kustannusten karsimiseen kasvavat koko ajan. Strategiassa todetaan, että jatkuva palveluketjujen tarkastelu ja vertailu on tärkeää. Tuotantotavat, oma tuotanto, ostopalvelut, kumppanuussopimukset ja palveluseteli ovat kaikki keinovalikoimassa. Tämä tarkoittaa osaltaan sitä, että mitään palveluntuottajaa ei ole syytä karsastaa. Kustannustehokkaissa palveluissa Liedon strategiassa on 11 tavoitetta vuodelle 2015. Näistä oikeastaan kahden voidaan tulkita koskevan kolmannen sektorin toimijoita: Kolmannen sektorin osuus palveluiden tuottamisessa on säilynyt vähintään nykyisenä Kuntalaisten oma vastuu omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan on lisääntynyt. Palvelujen tuottaminen kolmannen sektorin voimin on yksiselitteinen linjanveto. Toinen kohta kaipaa hieman tulkintaa. Monet yhdistysten tuottamat palvelut ovat hyvinvointipalveluja, joten voidaan olettaa, että kuntalaisten vastuutus omasta hyvinvoinnista ja terveydestä tarkoittaa strategiassa monen muun toiminnan ohella osallistumista yhdistys- ja järjestötoimintaan tai kolmannelle sektorille tyypillisten vapaa-aika-, liikunta-, kulttuuri-, tai nuorisopalvelujen käyttämistä. Tavoitteisiin pääsemisen keinoissa ei yhdistyksiä ja järjestöjä ole erityisesti nostettu esiin. Toki Maisema-mallin käyttöönotto ja hyödyntäminen sekä Sosiaali- ja terveystoimen palveluketjujen uudistaminen voivat pitää sisällään myös palveluyhteistyön kunnan ja kolmannen sektorin välillä. 3. Viihtyisä elinympäristö Kuntastrategiassa lainataan Taloustutkimuksen tutkimusta, jonka mukaan viihtyisyys on keskeinen syy valita Lieto asuinkunnaksi. Näin on selvää, että maapolitiikka ja suunnitteluun panostaminen ovat strategian avainkysymyksiä. Samalla todetaan, että viihtyisyys syntyy kokonaisuudesta, jonka muodostavat turvallisuus, luonnonläheisyys, liikenneyhteydet, yhteisöllisyys, harrastusmahdollisuudet sekä yksityiset ja julkiset palvelut. 7
Kuntastrategiassa on määritelty 11 tavoitetta vuoteen 2015. Niistä varsin monet koskevat suoraan tai ainakin välillisesti myös yhdistystoimijoita, vaikka ohjeistus onkin pääosin suunnattu kaavoittajille: Rakennetaan pikkukaupunkimainen, houkutteleva ja elävä kuntakeskus On innostettu asukastyöhön, kuntalaisten osallistumiseen asuinympäristön suunnitteluun ja päätöksentekoon On hyödynnetty laajasti sähköistä asiointia helpottamaan asukkaiden arkea Maankäyttöä on suunniteltu pitkäjänteisesti. Taajamarakennetta on täydennetty siellä, missä palveluja ja kunnallistekniikkaa on jo valmiina. Maaseutua on kehitetty maaseutumaisena. Kestävän kehityksen periaatteet on sisäistetty osaksi kaikkea kunnan päätöksentekoa. Yhteistyötä tehdään yritysten ja eri sidosryhmien kanssa ympäristöasioissa. Ympäristö on pidetty taajamien ja teollisuusalueiden kehittämisestä huolimatta terveellisenä, turvallisena ja monimuotoisena. Asuinalueet ovat viihtyisiä. Luonto on lähellä ja palvelut hyvin saavutettavissa. Tavoitteisiin pääseminen pitää sisällään monia kaavoituksellisia toimenpiteitä (mm. oman yleiskaavan tarkistamisen ja toteuttamisen), ympäristösuunnitelman, seudullisen liikuntapaikkasuunnitelman sekä puistohankkeita. Näissä ei yhdistyksiä ole erikseen mainittu toimijoina, mutta jo maankäyttö- ja rakennuslaki itsessään edellyttää vahvoja kuulemismenettelyjä. 4. Muut strategian painopistealueet Muut kaksi painopistealuetta Liedon strategiassa ovat Yrittäminen ja elinkeinopolitiikka sekä Alueellinen yhteistoiminta. Suoria yhdistysohjelmaa ohjaavia linjauksia näistä toimista ei löydy. 8
LIEDON SEURAKUNTA JA KOLMAS SEKTORI Liedon seurakunta on ollut aktiivisesti mukana yhdistysohjelman laadintaprosessissa. Seurakunnalla on paljon yhteistyötä sekä kunnan että paikallisten yhdistysten kanssa. Liedon seurakunnan seurakuntasuunnitelmassa vuosille 2010 2015 vapaaehtoistyön mahdollisuudet on nostettu selkeästi esiin. Vapaaehtoiset seurakuntalaiset on listattu yhdeksi seurakunnan vahvuudeksi. Suunnitelman yhtenä tavoitteena on, että vapaaehtoisten seurakuntalaisten määrä kasvaa, heitä tuetaan ja sitoutetaan vapaaehtoistyöhön. Seurakunnassa on lisäksi perustettu työryhmä miettimään vapaaehtoistoiminnan kehittämistä vuosina 2013 2018. Vapaaehtoistoimintaa ei kuitenkaan haluta kehittää itse vapaaehtoistoiminnan tähden vaan siksi, että vapaaehtoisten tekemät tehtävät ovat seurakunnan toiminnan kannalta tärkeitä. Työryhmä on laittanut merkille, että työntekijöiden pitäisi rohkeammin tarjota vapaaehtoisille vaativampia tehtäviä. Seurakuntasuunnitelmassa ja työryhmän kehittämispaperissa ei sinänsä puhuta yhdistysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Yhdistykset mainitaan pohdittaessa mahdollisuutta maksaa palkkio seuroille, jotka tekevät jonkin työn talkootyönä. Seurakunnan tavoitteena on kehittää vapaaehtoistyötä suunnitelmallisesti ja huomioida yhdistystoiminta paremmin. Seurakunta koordinoi Suurella Sydämellä -toimintaa, jossa välitetään avuntarvitsijoita ja vapaaehtoisia. Mukana yhteistyössä ovat kunta, eläkeläisyhdistykset, Martat, 4H ja SPR. Muuta yhteistyötä tehdään myös sotaveteraanien, Lionsien, Rotaryn sekä Ilmaristen Omakotiyhdistyksen kanssa ja yhteisiä rippikouluja on pidetty urheiluseurojen kanssa. Seurakunta ei ole tähän asti itse etsinyt aktiivisesti yhteistyökumppaneita, vaan ne ovat tulleet luonnostaan. Seurakunnan edustajat toivovat kuitenkin pitkäjännitteisemmän yhteistyön lisäämistä kaikenlaisten toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kerhoja voisi pitää yhteistyössä yhdistysten kanssa. Esille on tullut myös mahdollisuus seurakunnan tilojen tehokkaampaan käyttöön yhteistyössä yhdistysten kanssa. Seurakunta on valmis kaikenlaiseen yhteistyöhön ja on yhteistyökykyinen, kunhan heidänkin äänensä kuuluu toiminnassa. Yhdistysohjelman laadintaprosessin aikana seurakunta on nostanut esiin maahanmuuttajatoiminnan. Koska maahanmuuttajien tavoittaminen on haasteellista, olisi yhteinen toiminta maahanmuuttajien, kunnan, seurakunnan ja yhdistysten kanssa uusien siltojen rakentamista. 9
LIEDON YHDISTYSTEN NYKYTILA Liedossa on patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin mukaan 200 yhdistystä. Liedon kunnan kotisivuilla on noin sadan yhdistyksen yhteystiedot ja näille yhdistyksille tehtiin sähköpostikysely helmikuussa 2013. Seuraavat päätelmät perustuvat tuohon kyselyyn. Vastauksia saatiin yhteensä 33 kappaletta 28:sta eri yhdistyksestä. Nykytilaa peilataan myös viranhaltijoille ja luottamushenkilöille tehtyä kyselyä (21 kpl saatuja vastauksia) vasten. Yhdistysten yleisin toiminta-ala on kulttuuritoiminta. Muita vahvoja aloja ovat liikunta- ja urheilutoiminta, nuorisotoiminta sekä kasvatus ja koulutus. Yhdistykset tuottavat ennen muuta vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviä hyvinvointipalveluja kaikille lietolaisille. Yksi kolmasosa vastaajista kertoo yhdistyksensä toimivan ensisijaisesti vain omaa jäsenistöä varten. Kyselyyn vastanneista yhdistyksistä yli puolet toimii koko Liedon alueella, muut toimivat paikallisesti eri asuinalueilla. Liedossa on myös monen kunnan alueella toimivia yhdistyksiä. Yhdistysten käytettävissä olevat tilat ovat pääsääntöisesti kunnalta, seurakunnalta tai joltain muulta taholta käyttöön saatuja. Vain kahdella yhdistyksellä ei ole tarvittavia tiloja käytössään. Viidellä yhdistyksellä on käytössään tiloja, joita muutkin yhdistykset voisivat käyttää. Tilojen käyttöä ei kyselyn perusteella koeta ongelmaksi, vastauksissa kuitenkin toivotaan tilojen säilyvän edelleen maksuttomina ja niiden jakamisen tasapuolisena. Yhteisissä keskustelutilaisuuksissa nousi esiin toive saada yhdistystiloja käyttöön myös muille kuin yhdistysten jäsenille spontaanisti järjestettäviä pieniä tilaisuuksia varten. Suurin osa kyselyyn vastanneista yhdistyksistä on hakenut avustuksia kunnalta. Yhteistyön kehittämisessä toivottiin avustusten jaon jatkuvan yhdistyksille. Avustusten kriteerejä lienee kuitenkin syytä tarkistaa; tämä koskee nimenomaan sosiaali- ja terveyspuolta, jossa tuen ehdot puuttuvat kokonaan. Samoin ongelmaksi on koettu se, että osa yhdistyksistä rajautuu avustusten ulkopuolelle siksi, että ne toimivat usean kunnan alueella ja ovat kirjoilla muualla kuin Liedossa. Olennaista pitäisi kuitenkin olla toiminnan sijoittuminen Lietoon. Vastausten perusteella suurin osa yhdistyksistä tekee yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa. Yhteistyön muotoja ovat muun muassa tapahtumat, kurssit ja koulutukset. Yhdistysten järjestämiä yleisötapahtumia ovat esimerkiksi näyttelyt, talkoot, konsertit, tanssit, kylätapahtumat, kirpputorit, luennot ja kisat. Monilla yhdistyksillä löytyy osaamista juuri tapahtumien järjestämisestä. Osaamista löytyy myös muun muassa ensiaputoiminnasta, kerhojen ja kurssien järjestämisestä, työnantajana toimimisesta sekä liikuntaan, ympäristöön ja Liedon historiaan liittyvistä tiedoista ja taidoista. Koulutusta toivottiin jonkin verran yhdistyksen toiminnan rahoituksesta sekä hankerahoituksesta. Yhdistykset tiedottavat omasta toiminnastaan pääasiassa omilla kotisivuillaan sekä jäsenkirjeillä ja -tiedotteilla. Alle puolet vastaajista ilmoittaa toiminnastaan kunnan nettisivujen kautta. Sähköpostia ja Facebookia käyttää tiedottamiseen lähes puolet vastaajista. Yhteisissä keskusteluissa tiedottaminen nousi esiin tärkeänä asiana. Päällekkäisiä tilaisuuksia on liikaa ja siksi olisi hyvä tietää, mitä muut yhdistykset suunnittelevat ja tekevät. Kunnan nettisivuja toivotaan kehitettävän niin, että tapahtumien löytäminen sivuilta helpottuisi. Liedossa on jo joitain palvelusopimuksia kunnan ja yhdistysten välillä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi erilaisten kenttien hoitaminen, latujen kunnossapito, luontopolun kunnossapito, lapsi- ja nuorisokerhot sekä kotiavustajatoiminta. Kyselyyn vastanneista yhdistyksistä yli puolet voisi olla tulevaisuudessa kiinnostunut jonkin palvelun tuottamisesta kunnalle tai seurakunnalle. Viranhaltija- ja luottamushenkilökyselyyn vastanneet näkevät, että yhdistysten luoma yhteisöllisyys sekä 10
asiantuntemus tekevät yhdistyksistä kiinnostavia palvelujen tuottajia. Palvelujen ostoa yhdistyksiltä puolestaan estää se, että yhdistystoiminnan rahoitus on epävarmaa ja yhdistyksissä ei ole tarpeeksi aktiivisia toimijoita. Tulevaisuudessa kunta voisi ostaa yhdistyksiltä liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Liedon kunnan strategiassa vuosille 2011 2015 yhtenä painopistealueena on osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet. Viranhaltija- ja luottamushenkilökyselyssä yhdistysten rooli osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien lisääjänä tulee esiin. Kyselyssä yhdistysten tärkeiksi tehtäviksi nähdään esimerkiksi kansalaiskasvattajana toimiminen ja demokratian vahvistaminen. Yhdistyskyselyyn vastanneista 59 prosenttia kokee, että yhdistystoimijoiden ääni kuuluu hyvin tai melko hyvin kunnan päätöksenteossa ja kehittämistoiminnassa. Yhdistykset ovat käyttäneet monenlaisia keinoja pyrkiessään vaikuttamaan päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun. Tiedon jakaminen kunta- tai asiantuntijaryhmälle on tärkein keino. Vastaajista melkein puolet on ajanut asioita yhdessä toisten yhdistysten kanssa. Internetin ja sosiaalisen median käyttö vaikuttamisen välineenä on vielä vähäistä, mutta viranhaltija- ja luottamushenkilökyselyssä keskustelun lisäämistä yhdistysten ja päättäjien välillä toivottiin asioiden sähköistä hoitamista lisäämällä. Yhdistyskyselyn mukaan aloitteen tekijänä kunnan ja seurakunnan kanssa tehtävässä yhteistyössä on yleensä ollut yhdistys. Yhdistykset toivovat yhteistyön ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseksi keskustelutilaisuuksia, tiedottamisen parantamista sekä yhdistysten ja asukkaiden kuulemista. Viranhaltija- ja luottamushenkilökyselyssä keskustelun lisäämiseksi ehdotetaan muun muassa yhdistysfoorumia, palavereja eri puolilla kuntaa, yhteistyötä lautakuntien ja yhdistysten välillä sekä yhdistysesittelyjä kunnan päättäjille. Liedon kunnassa on jo hyvänä mallina liikuntapuolen seuraparlamentti, joka omalta osaltaan lisää yhdistysten vaikuttamismahdollisuuksia ja osallistaa niitä päätöksentekoon. Seurafoorumi 1krt/vuosi Seuraparlamentti kokoontuu tarvittaessa jäseninä 6 seurojen valitsemaa jäsentä 1 jäsen lautakunnasta 1 jäsen liikuntatoimesta Tehtävänä kehittää kunnan ja urheiluseurojen välistä vuorovaikutusta ja tuoda lietolaisten urheiluseurojen näkemys liikunta-asioiden valmisteluun Ottaa kantaa toimialan valmisteilla oleviin asioihin, nostaa ajankohtaisia asioita esiin käsiteltäviksi ja antaa lausuntoja toimialaa koskevissa asioissa Yhdistysten oman toiminnan kehittämisen avainkysymykset liittyvät yhdistystoimijoiden sitoutumiseen ja uusien toimintatapojen kehittämiseen. Ihmiset eivät nykyään ole välttämättä kiinnostuneita yhdistysarjesta. Kuitenkin halutaan harrastaa monenlaista pientä toimintaa ja osallistua tapahtumiin spontaanisti. Yhdistyksillä on haastetta siinä, miten omaa toimintaa saadaan kehitettyä niin, että osallistujia ja toiminnan pyörittäjiä riittää. 11
YHDISTYSTOIMINNAN YLEISIÄ TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Yhdistysmaailman koetaan usein olevan kriisissä. Liedonkin yhdistysten huolenaihe on talkooväen väheneminen ja luottamushenkilöiden saamisen vaikeus. Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että entistä useampi suomalainen on jonkin yhdistyksen jäsen. Esimerkiksi vuonna 2011 maahamme perustettiin keskimäärin seitsemän uutta yhdistystä joka päivä. Uudet yhdistykset ovat toisaalta usein varsin marginalisoituneita erikoislajin tai alan harrastuspiirejä. Kolmas sektori käy läpi muutoksia siinä missä muukin yhteiskunta. Esimerkiksi hierarkkinen järjestörakenne (valtakunta-piiri-paikallinen taso) on kriisissä. Ihmisten kansalaistoimintaa ohjaavat entistä enemmän omaan henkilökohtaiseen arkeen vaikuttaminen. Ylhäältä tuleva ohjaaminen ei tavoita kentän toimijaa. Yhdistystoimintaa ohjaavia arvoja näyttäisivät olevan yksilöllisyys, itsensä toteuttaminen, harrastukset ja terveys. Yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä arvostetaan yhä, mutta se saa nykyisissä olosuhteissa vähemmän kiinteitä ja organisoituneita muotoja kuin aiemmin. Vapaa-aika halutaan pitää yhä useammin ennalta organisoimattomana vapaana aikana, mikä ei silti tarkoita täydellistä toimettomuutta. Liedonkin yhdistyskeskusteluissa tuli esille tarve spontaaniin pop-up yhdistystoimintaan perinteisten yhdistysaktiviteettien rinnalle. Tapahtumiin ja vapaaehtoistyöhön tulisi voida osallistua ja tiloja saada käyttöön ilman aktiivista yhdistysjäsenyyttä ja yhdistysbyrokratian kiemuroita. Toisaalta lainsäätäjä, verottaja ja vaikkapa hanketoiminta vaativat yhdistystoimijoilta entistä enemmän pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta ja osaamista. Muita avainsanoja ovat sitoutuminen ja etenkin palvelujen tuottamisessa ammattitaito. Yhdistystoimijat elävät usein systeemimaailman ja elämismaailman ristiaallokossa (Aaro Harjun mukaan). Systeemimaailma Elämismaailma. Valta. Ihminen. Raha. Elämäntehtävä. Järjestelmät. Merkitys. Korporaatiot. Mielekkyys. Hierarkia. Viihtyminen. Lait ja säädökset. Yhteistyö ja verkostot. Säännöt ja ohjeet. Luovuus. Järki. Tunne Yleiseen kansalaistoiminnan kuvaan kuuluu myös, että ihmisillä olisi etenkin kuntatasolla kiinnostusta vaikuttaa, mutta usko perinteiseen poliittiseen vaikuttamiseen on horjunut vakavasti. Virkamiehet saattavat toisaalta kokea kansalaisten osallistumisen päätöksentekoprosessiin lähinnä kiusalliseksi ja toimeenpanoa hidastavaksi. Osallistamisen ja keskustelun perinne puuttuu. Liedon kuntastrategian tavoite osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistämisestä on askel, jota valmisteilla oleva uusi kuntalaki odottanee kuntakentältä laajemminkin. 12
Joidenkin tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos, talouskriisit, kuntamyllerrykset ja vastaavat saattavat toisaalta olla kansalaistoiminnan kannalta jopa myönteisiä. Aineellisen elintason tavoittelun ja arvostamisen sijaan tärkeiksi asioiksi nousevat henkiset kysymykset, paikallisuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. On mahdollista, että seuraavan 10-15 vuoden kuluessa kansalaisyhteiskunta (yhdistykset ja järjestöt) ottavat entistä enemmän vastuuta ja niille suorastaan tarjotaan sitä. Kansalaisjärjestöille sopii luontevasti ihmisten toiveiden ja tarpeiden äänitorvena oleminen. Kuntien talousahdingon vuoksi tämän tarve tulevaisuudessa kasvaa. Vaikuttava kansalaisyhteiskunta toimii ihmisten keskuudessa, on perinteisiä poliittisia toimijoita uskottavampi ja ennen muuta oman alansa tai alueensa asiantuntija. Yhdistysten on tärkeä pohtia ja selkiyttää omia toimintoja, toimintaperiaatteita, arvoja ja tavoitteita alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhdistyksen oman jäsenkunnan odotukset ja vaatimukset toiminnalle saattavat olla hyvinkin ristiriitaisia ulkoapäin tulevien odotusten kanssa. Osa yhdistyksistä suuntautuu entistä selkeämmin erilaisten palvelujen tuottajiksi, osa jatkaa perinteisen järjestötoiminnan perinnettä. Yhdistyksen tulee tehdä sitä, mikä tuntuu luontevalta ja mikä on sille ominaista. Joskus voi olla syytä miettiä toiminnan kehittämisen nimissä myös yhdistysten yhdistämistä. Menestyvä yhdistys ei tarjoa jäsenistölleen pelkästään talkoita ja kokouksia. Olennaista olisi löytää kullekin yhdistysaktiiville väylä toteuttaa omaa kiinnostusta ja osaamista, ja toiminnan tulisi houkutella myös nuoria. 2000-luvun talkookulttuurissa arvostetaan muutakin kuin fyysistä työtä. 13
OHJELMAN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSET 1. Kansalaisten Lieto - osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia Strategisia linjauksia: Yhdistysten osaaminen ja asiantuntemus tunnistetaan ja niitä käytetään hyväksi Viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden jalkauduttava kentälle yhdistysten pariin Yhdistysten yhteistyöfoorumit toimialoittain Kehitetään edelleen sähköisiä vaikutusmahdollisuuksia Toimenpide-ehdotuksia: Yhdistysten osaamista ja asiantuntemusta hyödynnetään kunnan tulevassa strategiatyössä Seuraparlamenttimalli yleiseksi välineeksi kunnan ja yhdistysten yhteistyöhön Yhdistysesittelyjä lautakunnissa Päättäjien ja yhdistystoimijoiden keskustelutilaisuuksia kylillä Esimerkiksi asukas- ja kylätoimijat kokoontuvat yhteen kerran vuodessa Vanhus- ja vammaisneuvosto sekä nuorisovaltuustotoiminta ovat vakiintuneet Kyselyjä ja kommentointimahdollisuuksia Lieto.fi -sivuilla 2. Yhdistystoiminta tuottaa hyvinvointia Strategisia linjauksia: Kunta jatkaa yhdistysten avustamista Kunnan, seurakunnan ja yhdistysten tilat tehokkaaseen käyttöön Talkootyön huomioimiselle ja palkitsemiselle sopivat tavat Toimenpide-ehdotuksia: Yhdistysten avustuksille selkeät kriteerit kaikilla toimialoilla Avustusten jakoperiaatteissa pääpaino toiminnalla Liedossa Kunnan tilojen käytöstä yhtenäiset ohjeet Kunnan tilojen käyttövuorojen tasapuolinen jakaminen Yhdistystilat esteettömiksi Erilaisten tilojen tarjonta selkeästi esille, varaamiskäytäntöjen yhdenmukaistus Vapaaehtoistyön palkitseminen esimerkiksi koulutuksella 14
3. Aktiiviset ja osaavat yhdistykset Strategisia linjauksia: Yhdistystoiminnan osaamista kehitetään Yhdistykset kehittävät uusia toimintatapoja ja hakevat uusia kumppanuuksia Yhdistykset markkinoivat omaa toimintaansa Toimenpide-ehdotuksia: Eri toimijat (kunta, oppilaitokset, muut yhdistykset, hankkeet) järjestävät koulutuksia mm. tiedotus-, talous-, vero- ja lupa-asioista. Yhdistyksissä helpotetaan nopeasti ja kevyellä rakenteella järjestettävien pop up tyyppisten tapahtumien, tempausten ym. järjestämistä Yhteistyötä erilaisten toimijoiden muut kuin oman alan yhdistykset, koulut, seurakunta, yrittäjät kanssa lisätään ennakkoluulottomasti Yhdistykset järjestävät yhdessä kunnan kanssa järjestömessut Yhdistykset voivat soveltaa omaan toimintaansa elinkaariajattelua; toimintaa elämän eri vaiheisiin 4. Lieto tutuksi kaikille Strategisia linjauksia: Panostetaan uusien lietolaisten vastaanottoon Liedon arvokas kulttuurihistoria ja maisema näkyväksi Toimenpide-ehdotuksia: Kehitetään edelleen opastettuja Lieto-kierroksia ja opaskoulutusta Maahanmuuttajille oma infopaketti yhdistystarjonnasta ja mukaan toimintaan 5. Viihtyisiä taajamia ja elävää maaseutua Strategisia linjauksia: Asuinalueiden viihtyisyys on kaikkien asia ei vain kaavoittajan Julkinen sektori ja yhdistykset tuottavat monipuolisia harrastusmahdollisuuksia koko Liedon alueella Toimenpide-ehdotuksia: Maankäytön suunnittelussa aito asukkaiden osallistaminen Yhdistykset ovat aktiivisia asuinympäristön hoidossa; niitot, vieraslajien torjunta, lähiliikuntapaikkojen suunnittelu ja hoito Liikenneturvallisuustyöryhmiin laaja edustus yhdistyksistä Yhdistykset laativat yhdessä viranomaisten kanssa suunnitelmia kylien ja alueiden turvatoimista mahdollisten kriisien (myrskytuhot tms.) varalta 15
6. Palvelujen tuottaminen on mahdollisuus Strategisia linjauksia: Kehitetään palvelusopimuskäytäntöjä julkisen ja kolmannen sektorin välillä Edistetään paikallistaloutta Toimenpide-ehdotuksia: Julkisen sektorin toimijat etsivät palvelujen tuottajia myös yhdistys- ja järjestökentältä Kannustetaan yhdistyksiä tarjoamaan palvelujen toteuttamista (jo nyt mm. ympäristönhoito, kerhotoiminta, kenttien kunnossapito) kunnalle ja seurakunnalle oman toiminnan varainhankintana Tehdään kylä- ja aluesuunnitelmia, joissa kartoitetaan myös paikallinen palvelutarjonta Kylä- ja asukasyhdistysten nettisivuilla esillä myös paikalliset palvelut 7. Tiedotetaan yhdessä Strategisia linjauksia: Yhdistystoiminnan esilläoloa kunnan uusilla nettisivuilla kehitetään Toimijat tiedottavat toiminnastaan aktiivisesti sekä uusia (mm. sosiaalinen media) että perinteisiä välineitä (mm. paikallislehti) käyttäen Toimenpide-ehdotuksia: Yhdistykset pitävät huolta, että niiden yhteystiedot ovat ajan tasalla erilaisissa rekistereissä, mm. kunnassa Kunnan nettisivuilla harrastusmahdollisuudet esille paikan perusteella Yhdistyksissä panostetaan tiedotusosaamiseen 16
OHJELMAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Liedon kunnanvaltuusto hyväksyy yhdistysohjelman syksyllä 2013. Sen toteutumista seurataan kerran vuodessa erityisessä yhdistysfoorumissa, jonka Varsinais-Suomen Kylät ry sitoutuu järjestämään yhdessä Liedon kunnan kanssa. Yhdistykset seuraavat lisäksi oman alansa toimenpiteiden toteutumista omissa kokoontumisissaan mm. vanhus- ja vammaisneuvostossa, nuorisovaltuustossa, seuraparlamentissa jne. 17