Metsät parantavat elämänlaatua -työryhmän loppuraportti Eki Karlsson, Katja Matveinen-Huju, & Airi Matila (toim.) 2012

1. Johdanto 2. Elämänlaadun kokoaminen 2.1 Työryhmän työskentely 2.2 Aihealueen rajaus 3. Elämänlaadun osa-alueet 3.1 Metsäsuhde 3.2 Metsiin liittyvä kulttuuri 3.3 Metsiin liittyvä aineeton hyvinvointi 4. Toimenpide-ehdotukset, neljä tärkeintä perusteluineen ja vastuutahoineen 5. Johtopäätökset Liite 1: Työryhmän jäsenet Liite 2: Muut elämänlaadun edistämisen toimenpide-esitykset Metsät parantavat elämänlaatua -työryhmän loppuraportti Eki Karlsson, Katja Matveinen-Huju, & Airi Matila (toim.) 2012 1. Johdanto Kansallinen metsäohjelma 2015 (KMO 2015) hyväksyttiin 16.12.2010 valtioneuvoston periaatepäätöksenä. KMO:n visio tähtää vuoteen 2020, jolloin Suomen metsäala on vastuullinen biotalouden edelläkävijä, metsiin perustuvat elinkeinot ovat kilpailukykyisiä ja kannattavia sekä metsäluonnon monimuotoisuus ja muut ympäristöhyödyt ovat vahvistuneet. Kansallisen metsäohjelman toimeenpanoa edistävät muun muassa työryhmät, joiden koko ja toimikausi vaihtelevat aihealueen mukaan. Kansallisen metsäohjelman 2015 tavoitteena on elämänlaadun osalta, että metsien ihmisten hyvinvointia lisääviä ja kulttuuriarvoja tuottavia tekijöitä vahvistetaan. KMO määritteli lähtökohtaisesti elämänlaadun siten, että se tarkoittaa laajasti ottaen kaikkea, mitä ihmiset tarvitsevat voidakseen hyvin. KMO keskittyy erityisesti metsien aineetonta hyvinvointia ja kulttuuria tuottaviin tekijöihin. Metsät toimivat monin tavoin kulttuurin lähteenä. Kulttuurisesti kestävä metsäala ottaa huomioon metsien käyttöön liittyvät perinteet, lujittaa niitä ja luo uusia. Uutta metsäkulttuuria luovat esimerkiksi nykypäivän puu- ja luonnontuotteet sekä luontomatkailupalvelut. Metsiin perustuva kulttuuri onkin vuosisatainen jatkumo niin yritystoiminnassa, harrastuksissa kuin henkilökohtaisten elämysten lähteenä. Luontosuhteella tarkoitetaan ihmisen suhdetta ympäröivään luontoon. Tasapainoinen luontosuhde auttaa ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön, metsien tarjoamien mahdollisuuksien ja ekosysteemien asettamien rajoitteiden kokonaisuutta. Kestävä luontosuhde syntyy hyvistä kokemuksista luonnossa. Tekeminen, kokeminen ja ulkona oppiminen ovat keskeinen osa luontosuhteen syntymistä etenkin lapsilla ja nuorilla. Metsät antavat mahdollisuuden monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, marjastukseen ja sienestykseen sekä metsästykseen. Metsien virkistyskäytön perusta nojaa perinteisiin jokamiehenoikeuksiin. Metsien virkistyskäytön haasteena on virkistysmahdollisuuksien kysynnän ja tarjonnan tasapaino etenkin Etelä-Suomen väestökeskittymien lähellä. Kansallispuistojen ja virkistysalueiden lisäksi taajamien lähimetsien merkitys on suuri etenkin tiheästi asutuilla alueilla. Hyvin hoidetut ja opastetut ulkoilureitit ja palvelurakenteet luovat edellytykset myös kehittyvälle luontomatkailulle. 1

Metsämaisema on tärkeä osa suomalaista kulttuuriperintöä, maaseudun vetovoimaisuutta ja matkailuyritysten yritysmahdollisuuksia. Maisema- ja virkistysarvokauppa tarjoaa ratkaisun yhdistää maanomistajan sekä maisemasta ja virkistysarvoista kiinnostuneiden tarpeet. Osana metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamista on tarpeen uudistaa hoito-ohjeet huomioiden myös riista-, maisema-, virkistys- ja kulttuuripainotukset. KMO 2015:ssa elämänlaatua parantavia toimenpiteitä on seitsemän: - Ylläpidetään virkistysreitistöjä ja huolehditaan opastuspalveluista. (YM, MMM, Metsähallitus, maakuntaliitot, kunnat) - Ulkoilulakia tarkistetaan palvelemaan ajan tarpeita. (YM, MMM) - Laaditaan metsien kulttuuriperintöä koskeva ohjelma. Ohjelma sisältää metsien kulttuurihistorian ylläpidon, perinteisen metsäkulttuurin ja nykykulttuurin yhteensovittamisen sekä koko suomalaisen metsäkulttuurin tason nostamisen suomalaisessa yhteiskunnassa. (MMM, YM, OPM, Metsähallitus, Museovirasto) - Metsien hoito-ohjeet uudistetaan riista-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvojen sekä poronhoidon huomioon ottamiseksi. (Tapio, MKJ) - Jatketaan maisema- ja virkistysarvokaupan kehittämistä ja käytäntöönvientiä. (MMM, TEM, MTK, Tapio, tutkimuslaitokset, korkeakoulut, alan toimijat) - Turvataan saamelaisten oikeudet harjoittaa kulttuurilleen ominaista elinkeinoa perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. (OM, MMM, YM, saamelaiskäräjät, Metsähallitus) - Kannustetaan ja autetaan kasvattajia ja opettajia hyödyntämään paremmin metsää opetuksessa: valmistamalla ja jakamalla opetusmateriaalia, täydennyskouluttamalla sekä järjestämällä päiväkodeille ja kouluille metsäopetustuokioita. Toimintaa järjestetään koordinoidusti Metsän oppimispolun tavoitteiden mukaisesti. (SMY, metsäalan toimijat) 2. Elämänlaadun kokoaminen 2.1 Työryhmän työskentely Metsät parantavat elämänlaatua -työryhmä (jatkossa työryhmä) perustettiin syksyllä 2011 KMO:n määräaikaiseksi työryhmäksi. Se perustettiin 6.5.2011 järjestetyn KMO:n Elämänlaatutyöpajan jälkeen. Sen tavoitteeksi asetettiin koota toimenpiteitä, joilla voidaan edistää kansalaisten metsiin perustuvan luontosuhteen kehittymistä, metsiin perustuvaa kulttuuria sekä metsien hyödyntämistä aineettoman hyvinvoinnin tuottamisessa. Työryhmän kohderyhmänä ovat siten laajasti eri-ikäiset, molemmat sukupuolet, eri puolella Suomea asuvat kansalaiset ja ammattilaiset. Työryhmän tarkoituksena oli myös hakea elämänlaatuun liittyviä yritystoiminnan mahdollisuuksia ja yrittäjyyden edistämisen keinoja, jotka eivät sisälly KMO:n liiketoimintaan liittyvään strategiseen päämäärään. Työryhmän tehtäväksi annettiin raportin sekä toimenpide-esitysten valmistelu. Työryhmän ensimmäisessä kokouksessa tavoitteeksi asetettiin myös sisällön tuottaminen KMO:n Metsät parantavat elämänlaatua -aihealueeseen ja aihealueen konkretisointi. Työskentelyn tuli valmistua maalis-huhtikuussa 2012. Työryhmän jäsenet on esitetty liitteessä 1. Työryhmän työtä tukivat edellä mainittu KMO:n Elämänlaatutyöpaja 6.5.2011 sekä 14.12.2011 järjestetty KMO:n Ekosysteemipalvelutyöpaja. Myös näiden työpajojen tuloksia on huomioitu tässä loppuraportissa. Työryhmä piti viisi kokousta: 26.8.2011, 3.10.2011, 25.11.2011, 30.1.2012 ja 29.3.2012. Ensimmäisessä kokouksessa alustettiin kokoisuutta ja järjestäydyttiin. Seuraavissa kokouksissa perehdyttiin sisällöittäin aiheeseen ja toteutettiin noin tunnin pituiset pienryhmätyöskentelyt toimenpiteiden työstämistä varten. Pienryhmätyöskentely perustui ennakkoon annettuihin kysymyksiin, joita pohdittiin vapaamuotoisessa 2

keskustelussa. Viimeisessä kokouksessa työstettiin raporttia ja toimenpide-ehdotuksia. Kokousten väliajoilla hyödynnettiin Facebookia kommentoinnissa. Toimenpide-ehdotukset priorisoitiin helmikuussa 2012 sähköisen kyselyn avulla. Kyselyssä mukana olivat sekä nykyiset KMO:n toimenpiteet että työryhmässä uudet työstetyt toimenpiteet. Jokaisen toimenpiteen osalta arvioitiin sen tärkeyttä yksittäisenä toimenpiteenä sekä sen merkittävyyttä metsien elämänlaadun edistämisen kokonaisuudessa. Lisäksi kysyttiin mahdolliset toimijatahot, jotka voisivat viedä kyseistä toimenpidettä eteenpäin sekä vapaamuotoiset kommentit. Toimenpiteiden saamat keskiarvot vaihtelivat 3,5 ja 6,4 välillä, kun asteikko oli 1-7. 2.2 Aihealueen rajaus Työryhmän työ rajattiin metsiin. Vesiä, tuntureita ja soita ei käsitelty, paitsi metsiin liittyvien rajapintojen osalta. Mukaan otettiin niin talousmetsät ja suojelualueet kuin kaupunkimetsätkin. Aineellinen asia, kuten pihka, sieni tai lauta, voi olla aineettoman hyvinvoinnin lähde, joten rajapinnat sisällytettiin työryhmän työhön näiltäkin osin. Ensisijaisesti käsiteltiin aiheita, joita ei käsitellä KMO:n muissa työryhmissä. Matkailua käsitellään jo Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Matkailun teemaryhmässä ja luonnontuotteita YTR:n Luonnontuotealan teemaryhmässä. Rajapinnat kuitenkin otettiin mukaan tarkasteluun. Saamelaisasioita ei käsitelty tässä työryhmässä, koska niiden edistämiseksi on olemassa omat prosessinsa. Työryhmän aihealue hahmoteltiin seuraavanlaiseksi viitekehykseksi: Metsäsuhde Kulttuuri Aineeton hyvinvointi Viestintä ja neuvonta Tutkimus ja kehittäminen Tuotteistaminen ja liiketoiminta Olosuhteet ja saavutettavuus 3

Metsiin pohjautuva elämänlaatu hahmotettiin kolmen sisällön kautta: metsäsuhde, metsiin perustuva kulttuuri sekä metsiin perustuva aineeton hyvinvointi. Näitä sisältöjä käytiin läpi viestinnän ja neuvonnan, tutkimuksen ja kehittämisen, tuotteistamisen ja liiketoiminnan sekä olosuhteiden ja saavutettavuuden näkökulmista. Työskentelyn alussa käytettiin luontosuhde -termiä, mutta todettiin, että KMO:ssa on täsmällisempää puhua metsäsuhteesta. Olosuhteet termillä tarkoitetaan metsän ominaisuuksia ja tekijöitä, joiden perusteella metsä soveltuu tai ei sovellu parantamaan ihmisten elämänlaatua. Virkistyskäyttö termi todettiin turhan suppeaksi ja sen tilalle otettiin aineeton hyvinvointi termi. 3. Elämänlaadun osa-alueet 3.1 Metsäsuhteen edistäminen sisältö Metsäsuhteemme sanotaan köyhtyneen, joten yhtenä haasteena voidaan pitää uuden, tietoisen metsäsuhteen muodostumista ja rakentumista osaksi hyvinvointiamme. Metsä tuottaa erilaisia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita, ja hyötyjiä ovat niin yksittäiset kansalaiset kuin koko yhteiskuntakin riippumatta siitä, omistaako henkilö itse tai perheensä kautta metsää tai onko hän metsää omistamaton kansalainen. Metsien ekologinen merkitys ilmenee muun muassa puhtaan ilman tuottajana, ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Suomalaiset pitävät tärkeänä metsän lajistoa, eläimiä ja kasveja sekä metsää eläinten kotina. Metsän kulttuurisiin ja hyötyarvoihin sisältyvät muun muassa lääkekasvit, sienet, marjat, riista, puutavara ja paperi. Metsäsuhteen edistäminen on tärkeää näiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden tuottamien arvojen vuoksi. Metsät ovat osa ratkaisua niin kestävän kehityksen kuin biopohjaisen vihreän talouden luomisessa. Metsäsuhteen edistäminen edesauttaa yhteisvastuullisuutta: jos metsät voivat hyvin, me voimme hyvin. Jokaisella suomalaisella on metsään monia suhteita. Aikakausi, asuinpaikka, sukupuoli, ikä, koulutus, työ elämänhistoria ja monet muut seikat vaikuttavat siihen, miten metsä koetaan ja miten metsän kanssa eletään. Metsänomistukseen liittyvä metsätaloudellinen käyttäytyminen vaihtelee paljon, metsänomistajat kokevat metsien taloudellisen hyödyntämisen tärkeämmäksi kuin muut suomalaiset. Metsänomistajien henkilökohtainen suhde metsään on tiiviimpi kuin metsää omistamattomilla. Metsäsuhdetta määrittää osaltaan ihmisen luontosuhde. Suomalaisille metsän merkityksistä merkittävimpiä ovat tunnesisällöt ja luontoarvot. Metsä on monille osa identiteettiä, osa olemassaolon kokemusta. Metsän rauhaa ja kauneutta arvostetaan sekä metsän tärkeyttä paikkana yleensä. Metsä antaa sosiaalisen merkityksen ja siihen liittyvät toiminnalliset mahdollisuudet. Metsä voi olla vaikkapa liikuntapaikka, luontopolku, retkeily-, harrastus- ja ulkoilupaikka, taidegalleria, työpaikka, energiavarasto, pankki, eläkevakuutus, leikkikenttä, ruokakomero, lepo-, seurustelu- ja piknikpaikka, koulu tai kirkko. Metsäsuhde kuuluu myös sisäilyyn. Metsäsuhdetta luovat siten myös puusta valmistetut tuotteet, kuten talot, huonekalut ja paperi. Niin ikään takkatuli ja puusauna ovat suomalaisen metsäsuhteen ilmentymiä. Metsäsuhde voi olla myös liiketaloudellinen. Metsäsuhteen edistämisessä voidaan pohtia, miten itse kukin arvottaa metsän moninaisia merkityksiä sekä miten suhtautuu niihin nyt ja tulevaisuudessa. Suhde metsään voi perustua utilismiiin, humanismiin, mystismiin tai primitivismiin. Edistämiseen liittyy myös mahdollisten pelkojen ja epäluulojen poistaminen. Metsäsuhteen kehittämisen tulee olla tasapainoista; siinä tulee huomioida niin taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset kuin kulttuurisetkin näkökulmat. Metsäsuhteen edistämisessä tulisi huomioida niin kansallinen kuin globaalikin mittakaava. Metsäsuhteen edistäminen on erilaista erilaisille ikä- ja kansalaisryhmille, mukaan lukien maahanmuuttajat. Metsäsuhteen edistämiseksi tulisi analysoida, miten metsäsuhde kehittyy 4

iän myötä erilaisilla ryhmillä, mitkä ovat kriittiset muutoskohdat metsäsuhteen kehittymisessä ja mitkä toimijat toimivat missäkin ikävaiheessa ja ryhmissä. 3.2 Metsäkulttuurin edistäminen Kulttuuri kertoo yhteisön arvostuksista, perinteistä ja tavoitteista. Se uudistuu alati, vaikka rakentuu historian varaan. Suomalaiset ovat aina eläneet metsästä. Metsän perinteisiä käyttömuotoja ovat olleet keräily, metsästys, rakennuspuiden hakkuu, tervantuotanto, kaskeaminen ja laidunnus. Maatilojen ja metsien säilyminen sukupolvelta toiselle perheiden omistuksessa on tärkeää maaseudun perinteiden säilymiselle. Metsä näkyy suomalaisessa taiteessa monella tavalla. Kansalliskirjallisuutemme ydin on kansan- ja luonnonkuvaus. Monet nykykirjailijat jatkavat kansalliskirjallisuuden traditiota. 1800- ja 1900-lukujen vaihteen kuvataiteessa metsä sai keskeisen kansallisen symbolimerkityksen. Luonnosta ja erityisesti metsästä monet säveltäjät ovat löytäneet henkiset juurensa. Puilla ja metsillä on edelleen suuri merkitys suomalaisten elämässä. Vuosittain suomalaiset käyttävät polttopuiden tekoon sekä omatoimisiin metsätöihin lähes saman verran aikaa kuin mitä koko metsäsektori työllistää. Virkistyskäyttömuodoista kalastus, metsästys ja luonnontuotteiden keruu perustuvat vanhoihin, aiemmilta sukupolvilta omaksuttuihin perinteisiin. Uusia luontoon perustuvia virkistyskäyttömuotoja ovat muun muassa retkeily ja luontomatkailu. Mökkeilyssä kodin arki siirretään luonnonympäristöön, usein metsään ja vesistöjen rannoille. Omavaraistalouden yhteisöissä opittiin käytännön kautta ympäröivä luonto, puukon käyttö, metsästyksen ja kaskeamisen salat. Tänään metsään mennään mediapainotteisesti. Kulttuuri ulottuu metsänomistajan ja metsässä liikkujan arjesta ja juhlasta koko metsäklusterin kansainvälisiin verkostoihin. Kulttuuria on metsämarjojen jalostaminen kotikeittiön tarpeisiin, ympärivuotinen metsätyö puuntuottamiseksi tai puukeksintöjen maailmanlaajuinen tuotteistaminen. Kulttuuri tähdentää opittua ja jatkuvasti muuttuvaa ajattelua ja toimintaa. Metsäkulttuuria on metsätyö, polttopuiden keruu ja metsäretkeily. Hirsimökki on osa asumis- ja rakennuskulttuuria kuten Sibelius-talo on osa musiikkikulttuuria. Paikallisesti metsän kulttuurinen kestävyys voi olla pohdintaa metsän ja puun mahdollisuuksista ja merkityksestä omassa lähiyhteisössä. Metsän kulttuurinen kestävyys on näkemyksiä lähiseutujen metsänhoidosta, tuotteiden hankinnasta ja jalostumisesta paikallisiin tarpeisiin. Mitkä ovat paikallisesti tärkeitä luonto- ja maisemakohteita? Jäävätkö marjat ja sienet metsiin kun ne voisi kerätä talteen? Sopisiko puuenergia koulun lämmitysvaihtoehdoksi? Elinkeinoihin liittyvät vaikutukset koskevat vaikkapa uuden puukoulun rakentamista, josta paikalliset metsänomistajat, saha, rakentajat ja muut yrittäjät saavat tuloja. Kansallisella tasolla voidaan pohtia laajemmin metsäkuvien rakentumista ja metsäluovuuden olemusta. Millainen Metsä-Suomi halutaan rakentaa ja millaisia aineellisia sekä henkisiä voimavaroja siihen satsataan? Kulttuurin näkeminen laajasti asettaa pohdinnat metsän, talouden ja kulttuurin suhteesta uudenlaisten näkymien eteen. Metsäkulttuuri ei olekaan kuriositeetti vaan tekemisten ytimessä toimiva ja koko ajan muuntuva rakennusaine. Siten kulttuurinen kestävyys on ymmärrystä luonnosta ja ihmisten toiminnasta. Ymmärrys tietotaidon synnystä ja soveltamisesta koskee niin yksittäisiä tuotteita, pitkiä palveluketjuja kuin koko metsäklusterin toimintaa. Metsässä kulttuuria ovat entinen, nykyinen ja tuleva metsänkäyttö. Eräkulttuurin ja kaskikulttuurin kautta on tultu kohti nykyistä metsänkäytön kulttuuria. Metsänhoitosuositukset, metsässä annettava opetus, työnteko, metsäuskomukset. Metsiemme esihistorialliset kohteet kertovat suomalaisten heimojen muinaisista jumalista, pyhistä paikoista, asumuksista ja elinkeinoista. Metsä voi olla kulttuuritapahtumien 5

näyttämönä. Retriitit ja muut organisoidut tapahtumat, erikoiset luontokohteet, suuret puut, metsäkohteelle pääsy ja maisema kokemuksena on kulttuuria metsässä.. Metsästä kulttuuria toteutuu muualla kuin metsässä. Painettu sana, musiikki, elokuvat ja sähköinen media vievät metsäkulttuurin äärelle, vaikka metsässä ei oltaisikaan. Metsästä saadaan puusta jalostettuja tuotteita, kuten paperia, lautaa ja viskoosia. Metsän marjoista ja muista ruokaraaka-aineista jalostetaan kotona tai teollisuulaitoksissa hilloa, mehua ja muuta ruokaa. Taiteilijat, muotoilijat, puunveistäjät ja kansalaiset saavat metsästä luovuutta taiteeseen ja arkeen. Puusta tehdyt tuotteet voivat olla uniikkituotteita tai arkikäyttöön suunnattuja. 3.3 Metsiin liittyvän aineettoman hyvinvoinnin edistäminen Metsillä on suuri liikuttamisvoima. Kaksi kolmesta suomalaisesta ulkoilee luonnossa viikoittain. Metsäaktiviteetit painottuvat pääasiassa monipuolisiin lähimetsiin, jotka voivat olla talousmetsiä, luonnontilaisia metsiä ja taajamametsiä. Kansallispuistojen merkitys on suuri, sillä joka viides suomalaista käy niissä vuosittain. Jokamiehenoikeudet tarjoavat suomalaisille hyvät mahdollisuudet mennä metsään. Suurimpia esteitä metsään menemiselle ovat liian pitkä matka, huono infrastruktuuri ja tiedon puute. Tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat metsiin liittyvät liikuntapaikat tärkeiksi ja haluavat kehitettävän metsiin liittyviä lähiulkoilureittejä ja polkuja ja retkeilyreittejä sekä itse metsiin liittyviä alueita liikuntapaikkoinaan. Kesäajan metsäaktiviteetteja ovat muun muassa sienestys, marjastus, metsästys, kävely tai vaikkapa geokätköily. Talvilajeja ovat puolestaan hiihto ja lumikenkäily. Kävely, retkeily ja luonnontarkkailu sopivat kaikkiin vuodenaikoihin. Ulkoilutavat muuttuvat tottumusten perusteella. Kunnat, Metsähallitus ja järjestöt rakentavat ja huoltavat retkeilyreittejä, luontopolkuja, hiihtoreittejä, maasto-opasteita ja verkkopalveluita, joita on valtion, kuntien järjestöjen ja yksityisten omistamissa metsissä. Reitteihin sisältyy erilaisia levähdys- ja yöpymisrakenteita. Metsän terveysvaikutukset voisi kiteyttää termiin hyvä olo ja voisi nimetä Metsästä hyvää oloa - näkökulmaksi. Ydinasia on metsä ympäristönä. Mikä saa aikaan positiivisia vaikutuksia, riippuu ihmisestä ja ajankohdasta. Hyvinvoinnin rajaaminen on vaikeaa, sillä hyvinvointi on elävä käsite. Omaehtoinen liikunta ja hyvinvointimatkailu luovat mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Liikkuva kansa pienentää sosiaali- ja terveysmenoja ja siten vaikuttaa välillisesti kansantalouteen. Myös metsänomistajat hyötyvät. Tuotteistamisessa pitää tiedostaa, minkä tyyppistä toimiminen on ja miten se vaikuttaa. Sitä kautta voidaan toimintaa suunnata ryhmälle esimerkiksi sen mukaan, onko kyseessä masennus tai fyysinen ongelma. Miellyttävän ympäristön ominaisuuksia ovat jäsennettävyys, monimuotoisuus, salaperäisyys, tuttuus, luettavuus, pyöreät muodot, vihreä kasvillisuus ja vesi. Metsästä hyvää oloa voisaisiin ryhmitellä kahteen osioon: metsässä tekeminen ja tekemättömyys sekä metsässä kokeminen. Metsässä tekeminen ja tekemättömyys -osioon kuuluvat niin metsässä tekeminen ja toiminta kuin oleminen ja tekemättömyyskin. Metsä ympäristönä luo olosuhteet tekemiselle, ja sitä kautta voidaan kokea onnistumista. Fyysinen ja motorinen puoli tulee mukaan tekemisen kautta. Metsässä liikkuminen kehittää 6

fyysisiä taitoja kuten tasapainon hallintaa, lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä, ylläpitää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja sopii painonhallintaan. Joillekin voi olla parempi, kun metsässä ei tee mitään. Metsässä oleminen ei ole pakonomaista, määrättyä eikä aikatauluihin sidottua. Tekeminen on vapaaehtoista ja oleminen vapaata, mistä voidaan käyttää myös termiä omaehtoinen toiminta. etsässä oleminen ja tekemättömyys vaikuttaa esimerkiksi stressiin. Metsässä olo normalisoi verenpaineen ja pulssin. Valkosolutuotanto lisääntyy ja ihminen puolustautuu paremmin bakteereita ja tulehduksia vastaan. Metsässä kokemiseen kuuluvat niin elämykset ja kokeminen kuin yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Kokemuksellinen hyvinvointi on tärkeä asia. Kokemus saa menemään metsään. Elämysten ja kokemisen lähteenä metsä toimii ympäristönä monella tapaa: ympäristöä luo esimerkiksi maisema tai eri aistien aistimukset. Vaikutus saadaan henkisellä puolella. Metsä tuottaa tunteita, jotka mahdollistavat myönteisen psyykkisen tilan. Jännittyneisyys häviää, mielialan muutokset tasoittuvat, stressi ja keskittyminen tasapainottuvat. Yhteys luontoon ja virikkeellisyys nopeuttavat toipumista. Perheen tai ryhmän kanssa olo metsässä lisää sosiaalista hyvinvointia. 4. Toimenpide-ehdotukset Työryhmä työsti ja arvioi kaikkiaan 35 toimenpidettä. Ne jakaantuvat seuraavasti, vaikkakin muutamat toimenpiteet olisi voinut ryhmitellä toisin: Metsäsuhde Kulttuuri Aineeton yhteensä hyvinvointi Viestintä ja neuvonta 2 5 6 13 Tutkimus ja kehittäminen 2 5 3 13 Tuotteistaminen ja liiketoiminta 1 1 2 4 Olosuhteet ja saavutettavuus 0 2 3 5 Yhteensä 5 13 14 35 KMO 2015:n nykyiset toimenpiteet Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 (16.11.2010) esitetyt toimenpiteet ovat edelleen ajankohtaisia. Erityisen tarpeellisina pidettiin virkistysreitistöjen ja opastuspalvelujen ylläpitoa sekä opettajien kannustamista hyödyntämään metsää paremmin opetuksessa. Myös metsien kulttuuriperintöä koskevan ohjelman laadintaa pidettiin merkittävänä. Työryhmä ehdottaa kuitenkin, että reitistöjen laatua ja monipuolista saavutettavuutta parannetaan kehittämällä rahoitusta ja osaamista reitistöjen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Myös vahvistetaan yhteistyötä reitistöjen käytön lisäämiseksi eri sidosryhmien välillä. Työryhmä muistuttaa, että uutta kehitystyötä tapahtuu: OKM:n ja YM:n työryhmä aloitti helmikuussa 2012 Suomen ensimmäisen kulttuuriympäristöstrategian laadinnan -> KMO2015:n on tarpeen osallistua työskentelyyn. Metsäkulttuurin matkailullinen kehittäminen voitaisiin liittää osaksi kulttuurimatkailun kehittämistä, jota MEK toteuttaa Culture Finland -Kulttuurimatkailun katto-ohjelmassa. Työryhmä painottaa kouluyhteistyön merkitystä ja on edelleen tarvetta nivoa eri oppiaineita ja toimijoita yhteen. Myös on tarpeen turvata kouluyhteistyön rahoituksen pitkäjänteisyys. Lasten ja nuorten metsäsuhteen edistäminen on viime kädessä tärkeintä, koska haluamme varmistaa, että metsä on tärkeä myös tuleville sukupolville. Koulut ja päiväkodit ovat tehokkain tapa lähestyä lapsia ja nuoria, mutta ne 7

kaipaavat ulkopuolista tukea ja kannustusta, jota luontokoulut ja järjestöjen kasvatusohjelmat voivat tarjota. Tällä rintamalla taas lyhytjänteisyys syö toiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Ylläpidetään virkistysreitistöjä ja huolehditaan opastuspalveluista. KA=6,3 Kannustetaan ja autetaan kasvattajia ja opettajia hyödyntämään paremmin metsää opetuksessa: KA=6,1 Laaditaan metsien kulttuuriperintöä koskeva ohjelma. KA=5,9 Metsien hoito-ohjeet uudistetaan riista-, maisema-, virkistys- ja kulttuuriarvojen sekä poronhoidon huomioon ottamiseksi. KA=5,4 Jatketaan maisema- ja virkistysarvokaupan kehittämistä ja käytäntöönvientiä. KA=4,9 Turvataan saamelaisten oikeudet harjoittaa kulttuurilleen ominaista elinkeinoa perustuslaissa säädetyn kulttuuri-itsehallinnon pohjalta. KA=4,4 Ulkoilulakia tarkistetaan palvelemaan ajan tarpeita ei kysytty Uudet toimenpiteet 1. Metsien aineettoman hyvinvoinnin viestinnän toimenpide: 1. Toteutetaan metsien terveysvaikutusten viestintäkampanja. Popularisoidaan tietoa metsien aineettomasta hyvinvoinnista ja lisätään viestintää suunnatusti ammattilaisille. Perustelu Viestintä ja neuvonta perustuvat tiedon popularisointiin ja mallia voitaisiin ottaa esimerkiksi sokeri- tai rasvakampanjoista. Terveysvaikutuksista viestimisen tulisi olla osa alan toimijoiden yleistä ja yhteistä viestintää. Erilaisia vapaa-ajan palveluita tarjoavat tahot, kuten yritykset ja yhteisöt, viestivät myös. Viestintää tulisi tukea taloudellisesti. Tarvitaan viestintää, jossa kerrotaan siitä, mitä hyötyjä metsäaktiviteeteista saadaan lähimetsissä. Tietoa hyödyistä tarjotaan kaavoittajille ja kuntapäättäjille, niin virkamiehille kuin luottamushenkilöille sekä suurelle yleisölle eli äänestäjille ja käyttäjille. Kun kuntapäättäjät tuntevat hyödyt, he ovat halukkaat investoimaan lähimetsien hoitoon ja rakenteiden kunnossa pitoon. Kunnan omistamissa lähimetsässä investoinnit hoituvat kunnan omilla päätöksillä, yksityismetsien osalta toteutus perustuu sopimuksellisuuteen. : Vastuutahot: Onkohan Suomen Metsäyhdistys kiinnostunut tällaisesta viestinnästä? Keskiarvo=5,8 2. Jokamiehenoikeuksien viestinnän toimenpide: 2. Käynnistetään ja toteutetaan jokamiehenoikeuksien viestintäkiertue hankeluonteisesti vuonna 2012 Jokamiehen oikeudet -käsikirjan valmistuttua. Selvitetään mahdollisuutta hakea jokamiehenoikeuksille mainintaa UNESCOn aineettoman maailmanperinnön luetteloon. Perustelu: Jokamiehenoikeudet tutuksi kaikille ja roadshow hankeluonteisesti, myös paikallisia ja asukkaita lähempänä olevaa viestintää tietoisuuden lisäämiseksi. Kiertueen kohderyhminä ovat ammattilaiset, maanomistajat, kuntalaiset ja koululaiset. Erityisesti maaseudun asukkaille ja mökkiläisille jokamiehenoikeudet turvaavat metsässä liikkumisen mahdollisuudet. Jokamiehenoikeudet mukaan UNESCOn aineettoman maailmanperinnön luetteloon. Vahva imagollinen merkitys koko metsäalalle myös kansainvälisesti. Tähän vastuutaho: Suomen Latu voisi olla kiinnostunut Keskiarvo= 6,0 3.Metsätiedon käyttö aineettoman hyvinvoinnin edistämisessä toimenpide: 3. Rakennetaan virtuaalinen MetsäWiki, johon kerätään tietoa sekä eri metsiin liittyviltä hallinnon aloilta että sosiaalisen median keinoin kansalaisilta. 8

Tähän perustelu: Metsätietoa kerätään usealla taholla, mutta yhteinen ja kokoava toiminta puuttuu. Virtuaaliseen MetsäWikiin kerättäisiin tietoa metsiin liittyviltä hallinnonaloilta ja sosiaalisen median keinoin kansalaisilta. MetsäWikissä olisi tietoa muun muassa luonto- ja kulttuurikohteista, luontopoluista, tapahtumista ja eläimistä. Metsäwikissä mukana voisivat olla sisällön tuottajina ainakin Metsähallitus ja Museovirasto. Lisäksi SMY, kunnat ja kaupungit. Tieto on sekä kansalaisille että ammattilaisille suunnattua. Hyvän wikin pitäisi aueta metsässä. Kunnissa ja kaupungeissa on tieto siitä, mikä alueella on kiinnostavaa, ja ne voisivat laittaa tietoa kotisivuilleen. Tarjontapuolta on yritetty saada haltuun aiemmin virkistyskäytön osalta, nyt myös kulttuurin osalta. SYKE yrittää saada haltuun luonnonsuojelutietoa, joten SYKE voisi olla hyvä tiedonhallintaorganisaatio. Teknisiä ratkaisuja ja aineistoja on jo olemassa. Tarvitaan uusi käyttöliittymä, jolla tulee olla omistaja. Paikkatiedon ja reitin saaminen yhteen on kuitenkin ongelma: mistä tiedot saadaan. Missä voisivat kohdata monet jo toimivat yhdistykset, kuten Puu kulttuurissa ry, Metsähistorian Seura ja teollisuus,? Tähän vastuutaho: Voisiko MMM olla kiinnostunut tästä? Keskiarvo=5,8 4.Aineettoman hyvinvoinnin tuotteistuksen ja liiketoiminnan edistämisen toimenpide: 4. Käynnistetään metsien aineettomien hyvinvointivaikutusten monitieteistä tutkimusta ja kehittämistä, joissa metsä-, terveys- ja muut tahot selvittävät muun muassa metsien aineettoman hyvinvointivaikutuksen prosessia, taloudellista merkitystä ja tuotteistamista. Tähän perustelu Taloudellinen arvottaminen poikkisektoraalisessa yhteistutkimushankkeessa, jossa mukana olisi metsä-, terveys- ja talousalat. Euromääräinen terveysvaikutusten osoittaminen on helpompi viedä politiikkaan mukaan. Tavoitteena on monen tahon, kuten metsä- ja terveystahojen, yhteistyönä tuotetut markkinaehtoiset palvelut. Uudet tuotteet ja toiminnot voisivat pohjautua esimerkiksi IT- tai muuhun teknologiaan.. Uudet palvelut voidaan viedä nykypäivän trendeihin, esim. metsäparkour, IT- alan tuotteet, vihreä resepti. Pohjatieto tuotettaisiin terveydenhuollon ammattilaisille. Ammattilainen voi antaa vihrän reseptin, kun asialla on tieteellinen pohja olemassa. Metsäpassilla voisi esimerkiksi päästä hyvinvointilaitokseen, ja saada siihen voucherin vaikkapa Kelalta. Yritykset voivat myös maksaa lepolomia stressin hoitoon. Tarvittaisiin valmis palvelupaketti. Aineettoman hyvinvoinnin tuoteketju pitäisi saada toimimaan: metsän terveysvaikutusten tutkimus, koulutus ja tuotteistaminen. Erityisesti koulutuspuolella on tällä hetkellä puutteita, koska liikutaan rajapinnalla, joka ei oikein kuulu kenellekään. Tarvittaisiin rajapinnat rikkovaa osaamista, esimerkiksi Green care -tyyppisessä koulutuksessa sekä luonto- että hoitoosaamista. Tällä hetkellä lähdetään rakentamaan täydennyskoulutuspakettia. Terveyspuolella on tiukkaan säädellyt kurssit, mutta sosiaalipuolelle sisältöjä saisi helpommin sisälle. Tutkimusta sen sijaan on jo jonkin verran olemassa. Tutkimuksen kautta saadaan lisää vaikuttavuutta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, ja perustuu todellisiin terveysvaikutuksiin. Tällöin voitaisiin päästä paremmin myös Kelan järjestelmän piiriin. Tähän vastuutaho: Voisivatko TEKES, SITRA, ministeriöt rahoittaa? Julkisen metsäkonsernin organisaatiot? Keskiarvo=5,1 5. aineettoman hyvinvoinnin tilastoinnin toimenpide: 5. Vuosittain toteutettaviin väestökyselyihin liitetään aineetonta hyvinvointia, kuten metsäkontakteja ja metsäaktiviteetteja, kuvaavia kysymyksiä. 9

Perustelu: Vuotuinen seuranta tukisi LVVI:ssä joka kymmenes vuosi tuotettavaa tietoa. Tarvitaan käyttäjätutkimuksia kuntatasolla kuten tehdään kansallispuistojen käyttäjätutkimuksia. Tietojen avulla voitaisiin paremmin suunnata investointeja niihin kohtiesiin, joissa käyttö on suurinta ja siten saataisin vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Myös hyödyttäisi terveysvaikutusten kansantaloudellista arvottamista. Vastuutahot: Olisiko Tilastokeskus kiinnostunut? Entä teaviisari kkuntatasolla? Keskiarvo=5,6 6. Metsäsuhteen selvittämisen toimenpide 6. Selvitetään ihmisen metsäsuhteen kehittyminen eri elämänvaiheissa, metsäsuhteen kehittämiseen liittyvät toimijat sekä ne nivelkohdat, joissa metsäsuhteeseen voidaan eniten vaikuttaa. Perustelu: Toimijoiden kartoittaminen on tärkeää erityisesti muissa kuin lapsuuden ja kouluajan ikävaiheissa. Keinot tasapainoisen metsäsuhteen kehittämiseksi ovat erilaisia eri ikävaiheissa, ja siksi tarvitaan paljon ja erilaisia toimijoita. Lapsuuden ja kouluajan toimijat tunnetaan jo hyvin, ja siten on olemassa verkostot, joten päällekkäistä työtä osataan välttää. Tutkitaan metsäsuhteen kehittymistä ja muuttumista, sillä sitä kautta voidaan löytää keinoja vahvistaa ja tasapainottaa metsäsuhdetta. Tärkeitä kysymyksiä ovat: Mitkä ovat toimijoita? Millaisia keinoja metsäsuhteen kasvattamiseksi käytetään? Antaako toimijaverkosto mahdollisuuden tasapainoisen metsäsuhteen luomiseen? Vastuutaho: Voisiko METLA tai Suomen Metsäyhdistys Keskiarvo=5,1 7. Kulttuuriperintökohteiden tiedonkeruun toimenpide 7. Toteutetaan kulttuuriperintökohteiden tiedonkeruu yksityismetsissä. Perustelu: Toteutuksen työvaiheita ovat metsänomistajien kiinnostuksen herättäminen, olemassa olevan tietoaineiston kokoaminen, maastotyö, kohdetiedon välitys toimijoille ja tiedon ylläpito. Samalla opastettaisiin kohteiden hoitoon ja hyödynnettäisiin vapaaehtoistoiminnan keinoja kulttuuriperintökohteiden hoitamiseksi. Metsänomistuksessa taloudellisten arvojen rinnalle ovat nousseet aineettomat arvot. tiedonkeruulla tehtäisiin näkyviksi menneiden sukupolvien jälkiä metsänkäytöstä. Parhaassa tapauksessa onnistutaan herättämään uinuvissa metsänomistajissa kiinnostus omaan metsään. Kulttuuriperintökohteiden tuntemus tuo esille metsien pitkän ja monipuolisen käytön historian ja osoittaa, että metsien tuleva käyttö perustuu pitkään kulttuuriseen jatkumoon. Vastuutaho: Tapiolla kiinnostus, toteutuneeko hankerahoituksella Keskiarvo=5,3 8. Kulttuuri- ja metsätoimijoiden yhteistyön toimenpide: 8. Järjestetään metsäkulttuuritreffit, joissa kulttuuri- ja metsätoimijat voivat vaihtaa ajatuksia, välittää tietoa metsäkulttuurista ja tehdä sitä saavutettavaksi. Perustelu: Kulttuurin kehitystyötä tehdään monella taholla ja siksi on tarpeen koota toimijat yhteen pohtimaan mahdollista yhteistyötä, synergiahyötyjä ja uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia, kun metsä ja kulttuuri yhdistetään vaikkapa matkailuun. Vastuutaho: Onko MMM:llä mahdollisuutta? 10

Keskiarvo=4,8 5. Johtopäätökset Metsät parantavat elämänlaatu työryhmä arvioi Kansallisen metsäohjelman 2015 nykyiset toimenpiteet sekä laati uusia toimenpiteitä metsistä saatavan elämänlaadun edistämiseen. KMO 2015:n nykyiset toimenpiteet Kansallisessa metsäohjelmassa 2015 (16.11.2010) esitetyt toimenpiteet ovat edelleen ajankohtaisia. Erityisen tarpeellisina työryhmä pitää virkistysreitistöjen ja opastuspalvelujen ylläpitoa sekä opettajien kannustamista hyödyntämään metsää paremmin opetuksessa. Myös metsien kulttuuriperintöä koskevan ohjelman laadintaa pidettiin merkittävänä. Työryhmä ehdottaa kuitenkin, että reitistöjen laatua ja monipuolista saavutettavuutta parannetaan kehittämällä rahoitusta ja osaamista reitistöjen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon. Myös tulee vahvistaa yhteistyötä reitistöjen käytön lisäämiseksi eri sidosryhmien välillä. Työryhmä muistuttaa, että KMO2015:n on tarpeen tiivisttä yhteistyötä kulttuuriperintöohjelman käynnistämiseksi yhteistyötahojen kanssa ja verkottua toimijoiden kanssa. Työryhmä painottaa kouluyhteistyön merkitystä ja on edelleen tarvetta nivoa eri oppiaineita ja toimijoita yhteen. Myös on tarpeen turvata kouluyhteistyön rahoituksen pitkäjänteisyys. Lasten ja nuorten metsäsuhteen edistäminen on viime kädessä tärkeintä, koska metsä on tärkeä myös tuleville sukupolville. Luontokoulut ja järjestöjen kasvatusohjelmat voivat tarjota yhteistyötä, mutta lyhytjänteisyys heikentää toiminnan vaikuttavuutta ja laatua. Saamelaisasioita ei käsitelty tässä työryhmässä, koska niiden edistämiseksi on olemassa omat prosessinsa. Uudet toimenpiteet: perustuvat kokouksen äänestyksen tulokseen. Ja seuraava pieni printti editoimatonta: Seuraavat ovat uusia metsien elämänlaatutyöryhmässä esille tulleita ja jälkikäteen parhaiten arvostettuja toimenpide-ehdotuksia. Järjestysnumerot osoittavat myös sijoituksen kaikkien arvotettujen toimenpiteiden joukossa. Osa näistä toimenpiteistä on yksityiskohtaisia että ne voidaan varsinaisissa toimenpiteissä yhdistää. Esimerkiksi terveysvaikutusten viestintä kuluttajille ja ammattilaisille voidaan yhdistää sekä JMO:iin liittyvät asiat voidaan yhdistää. Selkeästi eniten arvostettiin yleistä metsien terveysvaikutusten viestintäkampanjaa samaan tyyliin kun on toteutettu sokeri- ja rasvakampanjoita. Viestinnässä pitää kuitenkin muistaa että vaikka viesti on vakava, niin toiminta on mukavaa. Seuraavaksi eniten arvostettiin ammatillista viestintään metsien terveysvaikutuksista ammattikielellä. Kohteena esimerkiksi kaavoittajat ja terveydenhuollon ammattilaiset. Jokamiehenoikeudet nousi kahdella eri viestintäteemalla esille. JMO:n käsikirja, johon on koottu suomalainen lainsäädäntö JMO:sta ja siihen liittyvä tulkinta, valmistuu parasta aikaa. Kirja on tehty YM:n toimeksiantamana ja sen sisällön hyväksyy myös MTK. Toinen toimenpide-ehdotus liittyy suomalaisen JMO:n tai siihen liittyvien osien hakemista Unescon aineettoman maailmanperinnön listalle. Tämä mahdollistaisi erityisesti maaseudun asukkaille ja mökkiläisille jokamiehenoikeudet turvaavat metsässä liikkumisen mahdollisuudet. Tälle listalle pääsy merkitsisi suomalaiselle kansainvälisesti toimivalle metsäteollisuudelle ja matkailutoimialalle imagollisesti suurta markkinoinnillista hyötyä oikein käytettynä. Reitistöjen laadun ja saavutettavuuden parantaminen vaatii selkeitä osoitettuja resursseja, jolla mahdollistetaan metsistä saatava aineeton elämänlaatu sekä matkailun perusinfra. MetsäWiki on voisi olla paikka, jossa kerätään ja jaetaan tietoa yli hallinnon rajojen metsistä. Tämän lisäksi metsien käyttäjät ja omistajat voivat lisätä sinne omaa tietoaan sosiaalisen median keinoin. Vrt JärviWiki. Tuotteistuksen ja liiketoiminnan käynnistämiseen tarvitaan niin tutkimusta, kehittämistä ja toimijoiden uudenlaista yhteistyötä. Uudet IT-ratkaisut, metsien terveysvaikutusten tuntemus ja palvleujen konseproitnti antaat uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Miten jatketaan eteenpäin: Työryhmä esittää maa- ja metsätalousministeriölle, että tämä voisi edelleen työstää vastuiden osalta ehdotettuja uusia toimenpiteitä. Maa- ja metsätalousministeriö voisi viimeistään kesällä 2012 saattaa 11

toimenpiteet eteenpäin jatkotoimia varten. Osa työryhmän toimenpiteistä voidaan sisällyttää nykyiseen kansalliseen metsäohjelmaan. Osa toimenpiteistä puolestaan tarvinnee vielä taustatyötä sekä muuta valmistelua ja nämä toimenpiteet soveltuvat hyödynnettäväksi seuraavan kansallisen metsäohjelman valmistelussa. Metsälaki 12.12.1996/1093 4 (10.9.2010/822) edellyttää, että maa- ja metsätalousministeriö laatii kansallisen metsäohjelman yhteistyössä muiden ministeriöiden, metsäsektoria edustavien ja muiden tarpeellisten tahojen kanssa. Ohjelman päämääränä on lisätä kansalaisten hyvinvointia hyödyntämällä metsiä monipuolisesti kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ministeriö seuraa ohjelman toteutumista ja tarkistaa ohjelmaa tarvittaessa. Työryhmä ehdottaa myös, että Metsät parantavat elämänlaatua aihealueen vahvistamista varten maa- ja metsätalousministeriö perustaa pysyvän työryhmän edistämään aihealuetta.? Nyt työnsä päättävä määräaikainen työryhmä on edelleen käytettävissä jatkossa.? Paras kiitos työryhmälle ja sen käyttämän asiantuntijuuden ja ajan osalta on se, että yhteisesti ehdotetut uudet toimenpiteet saavat tarvittavat resurssit niiden toteuttamiseen tulevaisuudessa. Liite 1: Työryhmän jäsenet Eki Karlsson, Suomen Latu (pj) Katja Matveinen-Huju, MMM (vpj) Essi Aarnio-Linnanvuori, WWF Pertti Hämäläinen, TEM Markku Laulumaa, Suomen riistakeskus Sirpa Kärkkäinen, SMY Anneli Leivo, Metsähallitus Olavi Paronen, UKK-instituutti Erja Rappe, Helsingin yliopisto Juha Rutanen, Ruralia-instituutti Anna-Kaisa Rämö, PTT Olli Saastamoinen, Itä-Suomen yliopisto Raija Seppänen, MMM Heli Talvitie, OKM Pekka Väänänen, Green Window Oy Lea Jylhä, MTK Harri Karjalainen, YM Päivi Maaranen, Museovirasto Anne Mäkynen, Vantaan kaupunki Ville Schildt, MMM Katriina Soini, MTT Ismo Suksi, STM Christell Åström, Kuntaliitto Tuija Sievänen, Metla Sirpa Eronen, Siuntion Hyvinvointikeskus Terhi Hook, Matkailun edistämiskeskus Airi Matila, Tapio (siht.) Liite 2: Muut elämänlaadun edistämisen toimenpide-esitykset 12

toimenpide9: Kehitetään laajemman alueen virkistyskäytön suunnittelujärjestelmä käsittämään sekä kuntien että valtion alueet. Terveyttä tuovien viherympäristöjen saavutettavuus tulisi turvata luomalla jatkumo kaupunkipuistoista kansallispuistoihin. Kootaan tietopaketti virkistysalueiden kaavoituksesta. Toimenpide10: Käynnistetään metsäretkikortti -kampanja, jolla aktivoidaan ihmisiä menemään metsään ja parantamaan metsänlukutaitoaan. Tehostetaan kuntien, järjestöjen, yrittäjien ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä kumppanuutta tukevilla sopimuksilla asukkaiden metsäsuhdetta edistävissä viestintä- ja markkinointihankkeissa. Toimenpide 11: Tehdään tunnetuksi aineettoman hyvinvointikäytön sopimuksellisuutta eri osapuolille. Kootaan tietoa onnistuneista toimintamalleista. Toimenpide 12: Tutkitaan kulttuurintutkimuksen menetelmillä, mitä aineeton ja aineellinen metsäkulttuuri sisältävät ja miten ne ovat osa meitä niin arjessa kuin juhlassa sekä mikä niiden merkitys on meille. Tutkimukseen sisältyy muun muassa lasten metsäkuvan tutkiminen. Vahvistetaan viestinnän keinoilla metsän merkitystä suomalaisen identiteetin rakentajana. Tutkitaan suomalaista metsädiskurssia, jotta saadaan selville, miten metsäpuhe vaikuttaa yhteiskuntaan. Toimenpide 13: Koulutetaan metsänhoitoyhdistysten ja muiden neuvontaa antavien organisaatioiden henkilökuntaa antamaan metsäkulttuuriin liittyvää neuvontaa muun neuvonnan ohessa. Toimenpide 14: Liitetään tarinankerronta osaksi erä- ja luonto-opaskoulutusta. Toimenpide15: Tehdään metsästä ekologinen elämäntapa ajattelun mukainen tuotepaketti, jonka sisältö vaihtelee kohderyhmän mukaan. Toimenpide 16: Metsäkulttuuriin liittyvien aineettomien ja aineellisten tuotteiden ja tuotteistuksen pelisäännöt selvitetään tutkimuksen ja kehittämisen avulla. Toimenpide 17: Selvitetään yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistoiminnan elvyttämisen keinoja kulttuuriperintökohteiden hoitamiseksi. 13