Talousesitys 20. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka S e l v i t y s o s a : Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä. Lähivuosina elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa korostuvat toimenpiteet, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen. Tavoitteena on edistää korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla. Kilpailullinen toimintaympäristö on tärkeä tekijä muutosvalmiuden aikaansaamisessa. Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikan tulee vastata haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä. Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia. Mm. biotalous-, cleantech-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat ovat olennaisia teollisuuspolitiikan osia. Teollisen toiminnan määrittelykin on muuttumassa teknologisen kehityksen ja palvelutuotannon kehittymisen myötä. Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Näitä välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa. Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet. Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle : / / / Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toimet kohdistuvat uudistuviin ja kasvuhakuisiin yrityksiin Alkavien yritysten osuus yrityskannasta (%) 10 10 10 Lopettaneiden yritysten osuus yrityskannasta (%) 7 7 7 Alkaviin yrityksiin tehtyjen riskisijoitusten määrä (milj. euroa) 280 > 150 > 350 Kasvuyritysten tuottamien työpaikkojen määrä edellisten 3 vuoden aikana 13 000 >15 000 >15 000 Julkisten rahoituspalvelujen riskinotto lisääntyy Pk-yritysten kansainvälistymisvalmiudet parantuvat Pk-yritysten vienti (mrd. euroa) 7,5 > 7,7 > 7,9 Osuus koko viennistä (%) 13 > 13 > 13 Innovaatiotoiminta lisääntyy ja sen hyödyntäminen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla kasvaa Innovaatiotoimintaa harjoittavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 56 > 56 > 56 Käyttäjälähtöiseen innovaatiotoimintaan panostavien yritysten määrä (% vähintään 10 hlön yrityksistä) > 21 > 21 > 21 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Talousesitys / / / Innovaatioiden osuus julkisista hankinnoista (%) 1 2 2 Julkisten tietovarantojen avaamisen avulla syntyvän uuden liiketoiminnan määrä kasvaa kasvaa kasvaa Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menot kasvavat (%/ BKT) 3,8 3,8 4,0 Yritysten vienti ja kansainvälistyminen lisääntyvät ja kansainvälistynyt yritystoiminta monipuolistuu Viennin määrä (mrd. euroa) 72 > 72 > 76 Julkisesti tuetun viennin osuus kokonaisviennistä (%) > 4,5 > 4,5 > 4,5 Suorien ulkomaisten investointien osuus BKT:sta (%) 37 39 40 Uutta liiketoimintaa syntyy Suomen uusille vahvuusalueille, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouteen ja ympäristöalalle Alan liikevaihto, vienti, jalostusarvo ja uusien yritysten määrä kasvaa kasvaa kasvaa Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro ry sekä useat muut valtionapuyhteisöt. 01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 098 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen 2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran luonnonvarojen hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön tutkimuksessa. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Kaivannaisteollisuus ja yhdyskuntien raaka-ainehuolto vahvistuvat osana elinvoimaista kestävän kehityksen taloutta. Kestävien energiaratkaisujen ja maankäytön suunnittelun edellytykset paranevat. Geotieto osana yhteiskunnan ja globaalien kehityshaasteiden ratkaisua. Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallinen tehokkuus Tulosalueiden osuus kustannuksista, % mineraalivarat ja raaka-ainehuolto 59,2 57 57 energiahuolto ja ympäristö 20,1 22 22 maankäyttö ja rakentaminen 20,7 21 21 Tuotokset ja laadunhallinta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Talousesitys Raportoidut kallioperän raaka-ainetutkimukset malmipotentiaaliennusteet ja uudet tulkinnat, kpl - 3 3 muut raportit ja selvitetyt aiheet, kpl - 20 20 Turvevarojen kartoitus kartoitettu suoala, km 2 285 300 300 raportoitu teknisesti käyttökelpoinen turvemäärä, TWh 68 50 50 Alueelliset kiviainesselvitykset, kpl 1 1 1 Pohjavesialueiden geologiset rakenneselvitykset, kpl 17 18 18 Merigeologinen kartoitus kartoitettu pinta-ala, km 2 650 500 500 Julkaiseminen vertaisidut kansainväliset julkaisut, kpl 52 50 55 Palvelukyky ja laatu sisäiset auditoinnit, kpl 8 10 10 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien Henkilötyövuosien kehitys 589 575 555 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,44 3,5 3,5 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot 52 296 46 974 45 098 Bruttotulot 11 898 9 000 9 000 Nettomenot 40 398 37 974 36 098 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 2 637 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 553 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 7 221 6 500 6 500 muut tuotot 90 - - Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Talousesitys varsinainen talous Tuotot yhteensä 7 311 6 500 6 500 esitys Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 4 968 4 600 4 600 osuus yhteiskustannuksista 1 658 1 445 1 445 Kustannukset yhteensä 6 626 6 045 6 045 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 685 455 455 Kustannusvastaavuus, % 110 108 108 Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -942 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -127 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -20 Palkkaliukumasäästö -69 Palkkausten tarkistukset 171 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -177 Toimintamenojen lisäsäästö -427 Toimintamenojen tuottavuussäästö -184 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -98 Vuokramenojen indeksikorotus 48 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -51 Yhteensä -1 876 talous 36 098 000 talous 37 974 000 tilinpäätös 39 314 000 (02.) Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi taloussta. Vuonna voimaan tulevan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä annetun lain mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toiminta päättyy 31.12.. Toiminta jatkuu valtion erityistehtäväyhtiönä 1.1. alkaen. Tuottavuusvähennykset (vanha tuottavuusohjelma) -177 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille 32.20.49) -82 103 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -104 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -158 Palkkaliukumasäästö -115 Palkkausten tarkistukset 217 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -1 420 Tutkimusinfrastruktuurit (HO) -6 390 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -789 Yhteensä -91 039 I lisätalous 2 283 000 talous 91 039 000 tilinpäätös 89 187 000 (05.) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi taloussta. Valtioneuvosto hyväksyi 5.9. periaatepäätöksen valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseksi. Periaatepäätöksen mukaan Teknologian tutkimuskeskus VTT (VTT) ja Mittatekniikan keskus (MIKES) yhdistetään ja niistä muodostuva uusi yksikkö yhtiöitetään. Osana uudistusta MIKESin akkredi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Talousesitys tointiyksikkö (FINAS) sijoitetaan osaksi Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa (Tukes). FINAS-akkreditointipalvelu (siirto momentille 32.40.05) -420 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentille 32.20.49) -5 447 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -29 Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -4 Palkkaliukumasäästö -12 Palkkausten tarkistukset 32 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -35 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -19 Yhteensä -5 934 talous 5 934 000 tilinpäätös 5 965 000 06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 40 362 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen 2) Team Finland -ennakointiverkoston toimintamenoihin sekä ennakointimallin kehittämiseen ja toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot. Talousesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle : Vaikuttavuus Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laajaalaistumisen avulla Nopean kasvun nuoret yritykset Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä 499 440 440 Yritysten ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin 30 23 23 Yritysten toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0,98 1 1 Kansainvälistyvät kasvuyritykset Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto/tekesin rahoitus, kerroin 19 19 19 Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto/ennakoitu liikevaihto, kerroin 0,56 1 1 Julkiset tutkimusorganisaatiot Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä 15,2 12 12 Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat Kansainvälistyvät kasvuyritykset Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0 100) 79 80 80 Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta 48 49 50 Suuryritykset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Talousesitys Suurten yritysten Tekes-rahavirrat, % 95 80 80 Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa, % 201 170 170 Julkiset tutkimusorganisaatiot Kansainvälisten yhteisprojektien osuus (% kaikista projekteista) 86 85 85 Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja Useita asiakassegmenttejä koskevat erityisteemat Työorganisaatioiden kehittämishankkeista hyötyvien työntekijöiden määrä, kpl 10 864 12 000 12 000 Cleantechin osuus Tekesin rahoituksesta (%) - 33 33 Kansallisia energia- ja ympäristötavoitteita suoraan edistävien innovaatioiden määrä 606 500 520 Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin oman henkilöstön lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia. Valtuuksilla Tekes rahoittaa Tekes-ohjelmia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ohjelmia ja hankkeita sekä riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2018. Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti kolmen vuoden välein teetettävillä vaikuttavuusinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla. Toiminnallinen tehokkuus Toiminnallinen taloudellisuus Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % 4,2 < 5,0 < 5,0 Tuottavuus Käynnistyvä projektivolyymi, milj. euroa/htv 3,3 > 2,7 > 2,7 Tuotokset ja laadunhallinta Palvelukyky ja laatu Suoritteet Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % 67 > 60 > 60 Asiakaspalautteen yleis Tekesin toiminnasta (1 5) 4,0 > 4,0 > 4,0 Käsittelyajat merkittävimmistä suoritteista Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 57 < 59 < 59 Uuden rahoitushakemuksen käsittelyaika suuryrityksille, vrk 69 < 70 < 70 Maksupyynnön ja raportin käsittelyaika pk-yrityksille, vrk 22 < 21 < 21 Oikaisuvaatimukset/muutoksenhakukelpoiset päätökset, % 0,5 < 0,6 < 0,6 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Talousesitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuosien kehitys 285 290 290 Kokonaistyötyytyväisyys (1 5) 3,5 3,5 > 3,5 Määrärahan itu käyttö (euroa) Hanke- ja ohjelmatoiminta 7 340 000 Toimintamenot 33 022 000 Yhteensä 40 362 000 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talous esitys Bruttomenot 43 090 41 884 40 662 Bruttotulot 516 600 300 Nettomenot 42 574 41 284 40 362 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 20 223 siirtynyt seuraavalle vuodelle 18 288 Fuusio-tutkimuksen kansallinen koordinointi (siirto momentille 32.20.49) -160 INKA-ohjelman kansalliset palvelut (siirto momentilta 32.20.42) 500 Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen (Team Finland) -400 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -68 Palkkaliukumasäästö -53 Palkkausten tarkistukset 111 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -143 Toimintamenojen lisäsäästö -477 Toimintamenojen tuottavuussäästö -204 Vuokramenojen indeksikorotus 29 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -57 Yhteensä -922 talous 40 362 000 I lisätalous -160 000 talous 41 284 000 tilinpäätös 40 639 000 (07.) Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ehdotetaan poistettavaksi taloussta. Matkailun edistämiskeskuksen toiminnot siirretään osaksi Finpro ry:tä 1.1. lähtien. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
Talousesitys Valtionavustus matkailun edistämiseen (siirto momentille 32.20.41) -10 030 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -13 Palkkaliukumasäästö -5 Palkkausten tarkistukset 11 Yhteensä -10 037 talous 10 037 000 tilinpäätös 11 091 000 40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (määräraha) Momentille myönnetään 366 871 000 euroa. Valtuus Vuonna uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 359 015 000 euron arvosta. Mikäli vuoden myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna enintään 30 000 000 eurolla. Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää: 1) valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan 2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa 3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin 4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita 5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laajaalaista hyödyntämistä 6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen 7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin 8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä 9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin. Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä. Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot. Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja budjettitalouden ulkopuolisille tutkimusorganisaatioille liittyen julkisen tutkimuksen projekteihin. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Hankkeiden yhtenäisen innin ja vuodenvaihteen joustavuuden varmistamiseksi esitetään, että mikäli vuoden myöntämisvaltuutta jää käyttämättä, siitä voidaan tehdä sitoumuksia enintään 20 000 000 eurolla vuonna. Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, ltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
Talousesitys sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tukea myönnetään erityisesti: riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä työelämän kehittämishankkeisiin. Vaikuttavuus ja tukijärjestelmän toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty Tekesin toimintamenomomentin (32.20.06) yhteydessä. Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99. Valtuuden ja määrärahan käytön itu jakautuminen Määräraha Valtuus Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan 194 144 198 139 Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus 156 227 144 676 Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut 16 500 16 200 Yhteensä 366 871 359 015 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2016 2017 2018 2019 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 313 970 144 962 49 667 13 412 3 778 525 789 Vuoden sitoumukset 52 901 143 642 82 433 31 692 48 347 359 015 Menot yhteensä 366 871 288 604 132 100 45 104 52 125 884 804 EEN-ohjelma (siirto momentille 32.20.41) -500 INKA-ohjelma (siirto momentille 32.20.42) -4 000 Maksatusmäärärahan tarkistukset 9 951 Valtuuslisäyksen maksatukset (LTA III 2012) -500 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -10 000 Säästöpäätös -33 400 Yhteensä -38 449 talous 366 871 000 talous 405 320 000 tilinpäätös 430 661 200 41. Valtionavustus yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistämiseen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 49 342 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena: 1) työ- ja elinkeinoministeriön toimintaan liittyvien elinkeinopolitiikkaa edistävien yhteisöjen yleisavustuk- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Talousesitys siin ja pk-yritysten palvelujen kehittämiseen ja tuottamiseen 2) kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen tarjoaman perusneuvonnan, asiantuntijapalveluiden ja yritysten kehittämispalveluiden tuottamiseen 3) matkailun edistämiseen 4) Suomeen suuntautuvien ulkomaisten investointien edistämiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena: 1) standardisointitoimintaan 2) pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän kansallisen tason tehtävien hoitamiseen. Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena: 1) valtionapuyhteisöjen, julkisten yhteisöjen ja muiden yhteisöjen hankkeiden rahoittamiseen 2) yritysten kansainvälistä liiketoimintaa sekä Suomeen suuntautuvia investointeja ja matkailua edistävään Team Finland -palveluihin ja -toimintaan 3) kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen 4) Suomen Enterprise Europe Network -verkoston toiminnan rahoittamiseen. Vientikeskusverkoston ylläpito sekä kansainvälistä liiketoimintaa edistävät asiantuntijapalvelut ovat sellaisia toimintoja, jotka voidaan rahoittaa täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Lisäksi matkailun ja ulkomaisten investointien edistämisestä aiheutuviin kustannuksiin ja muotoilun hyödyntämisen tehostamiseen elinkeinotoiminnassa sekä yrityspalvelujen kehittämiseen voidaan palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen vuoksi myöntää yleisavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Myös pk-yrityksille tarkoitettujen palvelujen, luovien alojen yritystoiminnan ja luovan talouden edistämiseen voidaan erityisissä tapauksissa niiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti. Lisäksi Team Finland -palveluja ja -toimintaa sekä kolmevuotisen pk-yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamista voidaan rahoittaa kustannusten täyttä määrää vastaavasti toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yleisavustusta voidaan myöntää Finpro ry:n toteuttamiin asiantuntija-, neuvonta- ja verkottamispalveluihin sekä sen alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Matkailun edistämisessä koordinoidaan Suomen matkailumaakuvan vahvistumista ja parannetaan matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tukemalla tuotekehitystä. Investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia. Yleisavustusta voidaan käyttää myös kansainvälistymispalvelujen tuottamiseen. Luovien alojen kansainvälistymistä edistävä yleisavustus kohdennetaan suomalaisen musiikin sekä elokuva- ja audiovisuaalisen alan tunnettuuden ja menekin edistämiseen maailmalla. Kansainvälistä liiketoimintaa edistävien yhteisöjen ensisijaisena tehtävänä on suomalaisten yritysten ja elinkeinoelämän palveleminen niin kotimaassa kuin ulkomailla osana Team Finland -verkostoa. Erityisavustusta voidaan käyttää Team Finland -toimintaan ulkomaisten investointien hankkimiseksi Suomeen, Team Finland -toimintaan kansainvälisen liiketoiminnan edistämiseksi sekä kolmevuotisen yritysten kansainvälistä liiketoimintaa, matkailua ja ulkomaisia investointeja vauhdittavan ohjelman toteuttamiseen. Team Finland -verkosto kokoaa yhteen valtiorahoitteiset toimijat ja mahdollistaa toimintakenttään kuuluvien toimintojen ja palvelujen asiakaslähtöisen ja innovatiivisen toteuttamisen yhteistyössä valtion ja yksityisten toimijoiden kesken. Kolmevuotisessa yritysten kansainvälistymistä, matkailua ja ulkomaisia investointeja edistävässä ohjelmassa voidaan toteuttaa uusia ja joustavia toimintamalleja ja nopeita kokeiluja, joiden tavoitteena on tukea suomalaisyritysten kansainvälistymistä ja uudistuvaa liiketoimintaa esimerkiksi uusilla kasvualoilla kuten cleantech, bioja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation synnyttämät mahdollisuudet sekä edistää uusien investointien hankkimista Suomeen painottamalla erityisesti T&K&I-investointeja suomalaisen osaamisen vahvistamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Talousesitys Vaikuttavuus Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) 1 832 1 300 1 500 Matkailutulo kasvaa Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) 4 200 4 425 4 800 Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) 591 600 630 Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys (milj. euroa) 416 450 470 Standardisointi tukee uusien teknologioiden ja markkinoiden kehittymistä ja kaupallistamista Työkohteiden lukumäärä uusilla alueilla 1 258 1 350 1 430 Kulutus ohjautuu ympäristöä säästäviin tuotteisiin ja palveluihin ja vastuullisuuteen sitoutuneiden suomalaisten yritysten määrä kasvaa Määrärahan itu käyttö (euroa) Globaalit kansainvälistymispalvelut, ulkomaisten investointien ja matkailun edistäminen 32 240 000 Kolmevuotinen yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisia investointeja edistävä ohjelma 5 000 000 Team Finland -toiminta kansainvälistymisen ja ulkomaisten investointien edistämiseksi 9 000 000 Yrittäjyyden ja luovien alojen edistäminen 1 772 000 Standardisointitoiminta 1 330 000 Yhteensä 49 342 000 Arvonlisäveromenot (siirto momentilta 32.01.29) 1 300 EEN-ohjelma (siirto momentilta 32.20.40) 500 Elinkeinotukisäästöjen (HO) uudelleenkohdennus pääluokan sisällä 300 Hallituksen kasvupanostukset 20 000 Keksintötoiminta (siirto momentille 32.30.45) -750 Kertaluonteisten erien poistuminen -2 425 Team Finland -koordinointi (siirto momentille 23.01.01) -1 000 Valtionavustus matkailun edistämiseen (siirto momentilta 32.20.(07)) 10 030 Säästöpäätös -5 000 Uudelleenkohdentaminen -1 000 Tasomuutos 750 Yhteensä 22 705 Momentin nimike on muutettu. talous 49 342 000 II lisätalous 6 300 000 I lisätalous 29 000 000 talous 26 637 000 tilinpäätös 36 122 000 42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 9 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten toimenpiteet 2) innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) tavoitteena on tukea innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten toimien synergiaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi. Kan- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Talousesitys salliset ja alueelliset voimavarat ja toimenpiteet yhdistävänä ja paikallislähtöisinä toimina ohjelma täydentää kaudella 2020 muita innovaatiopolitiikan instrumentteja. Ohjelma tukee kaupunkiseutujen erikoistumista vahvuuksiinsa ja kansainvälisesti merkittävän osaamisen kasaantumista kannustamalla keskittymiä strategisten painopistevalintojen tekemiseen ja laajapohjaiseen julkisen sektorin ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön. Osaamislähtöistä uutta liiketoimintaa edistetään ajanmukaisilla kehitysympäristöillä, edelläkävijämarkkinoilla sekä tehokkaalla kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella. Ohjelman yhtenä tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret investoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä. Ohjelmaan on valittu viisi temaattista painopistettä: kestävät energiaratkaisut, biotalous, kyberturvallisuus, tulevaisuuden terveys sekä älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 suurinta kaupunkiseutua. Määrärahaa on tarkoitus käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös innovaatiokeskittymiä ja paikallista ja alueellista innovaatiotoimintaa tukeviin kehittämistoimenpiteisiin. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa. Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle. Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja arvoverkostoihin vahvistuvat. INKA-ohjelma (siirto momentilta 32.20.40) 4 000 INKA-ohjelman kansalliset palvelut (siirto momentille 32.20.06) -500 Start up -talo (kertaluonteisen erän poistuminen) -300 Säästöpäätös -4 000 Yhteensä -800 talous 9 800 000 talous 10 600 000 tilinpäätös 7 600 000 43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (määräraha) Momentille myönnetään 14 518 000 euroa. Valtuus Uusia avustuksia saa vuonna myöntää 9 786 000 euroa. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisten hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää yllä mainitun asetuksen mukaisten ulkomaankauppaa ja vientiä edistäviin kansainvälistymisen yhteishankkeisiin seuraavasti: 1) yhteisosallistumisiin kansainvälisissä näyttelyissä sekä vientiverkostohankkeisiin ja kumppanuusohjelmiin 2) muihin yhteishankkeisiin, uusien toimialojen ja palvelualojen yhteishankkeisiin, strategisiin kärkihankkeisiin, yrityslähtöisten kulttuurivientihankkeiden tukemiseen sekä matkailualan valtakunnallisiin hankkeisiin. Avustus pk-yrityksille on enintään 50 %. Avustusta voidaan myöntää edellä mainittua korkeammin prosenttiosuuksin valtakunnallisiin ja alueellisesti merkittäviin hankkeisiin, joihin ei osallistu yrityksiä tai joiden kulut ovat vaikeasti yrityskohtaisesti kohdennettavissa tai jos hankkeen hyödyn katsotaan koituvan laajalle yritysjoukolle tai hanke on luonteeltaan poikkeava ja riskialtis. Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro ry, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät. Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä. Avustukset kohdennetaan erityisesti ympäristöliiketoiminnan ja puhtaiden teknologioiden toimialojen yhteishankkeisiin, koulutusvientiin ja innovatiivisiin uusiin hankkeisiin korkean teknologian toimialoilla. Lisäksi osallistujat voivat olla luovien alojen toimijoita, bioteknologian alan, terveys- tai hyvinvointiteknologioiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Talousesitys aloilla uusien innovaatioiden tuottajia, monipuolisten palveluiden kehittäjiä ja uudistajia. Erityisinä kohdemaina hankkeita toteutetaan BRICSmaissa Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Yritysten perinteisissä vientimaissa Euroopassa panostetaan pääasiallisesti vain uusiin avauksiin. Erityistä huomiota kiinnitetään toimialoille, joihin kohdistuu merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat Ministeriön tukemiin strategisiin kärkihankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl 190 150 120 Toiminnallinen tuloksellisuus Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset, kpl 1 749 1 200 1 000 Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista, % 73 85 87 Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, kpl 393 330 300 Tuotokset ja laadunhallinta Hakemusten määrä, kpl 331 340 350 Myönteisten päätösten määrä, kpl 263 220 200 Käsittelyajat, kk 1 2 kk 1 2 kk 1 2 kk Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä, kpl 70 40 30 Osallistumiset kv. näyttelyihin 108 90 80 Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot 2016 2017 2018 Yhteensä vuodesta lähtien Ennen vuotta tehdyt sitoumukset 7 668 3 400 1 580 752 13 400 Vuoden sitoumukset 6 850 1 467 978 491 9 786 Menot yhteensä 14 518 4 867 2 558 1 243 23 186 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Talousesitys Aiempien valtuuslisäysten (LTA4 2010, TA 2011, LTA3 2012, LTA, LTA 3 ) maksatusten vähentyminen -1 400 Maksatusmäärärahan tarkistukset 107 Säästöpäätös -4 704 Yhteensä -5 997 talous 14 518 000 I lisätalous -1 700 000 talous 20 515 000 tilinpäätös 15 977 000 (44.) Valtionavustus yksittäisten yritysten hankevalmisteluun Venäjällä (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous 1 400 000 tilinpäätös 700 000 (45.) Yritysten tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmistelu (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous 2 000 000 tilinpäätös 4 000 000 (46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous 3 200 000 tilinpäätös 26 100 000 47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (määräraha) Momentille myönnetään 54 338 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yhtiöiden luotonanto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden korvaamiseen valtion erityisrahoitusyhtiön luotto-, takaus- ja pääomasijoitustoiminnasta annetun lain (445/1998) ja sitä edeltäneen Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. S e l v i t y s o s a : Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää riskilainoja ja - takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Kasvuyritysten ja alkavien yritysten osalta riskitasoa pidetään keskimääräistä korkeampana. Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 :n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö myöntää 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen myönnetyistä luotoista ja takauksista, jotka Kera Oyj on myöntänyt, korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain mukaan annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa on on otettu huomioon päätös nostaa Finnvera Oyj:n myöntämien luottojen ja takausten luotto- ja takaustappioista aiheutuvaa valtion korvausosuutta tukialueiden ulkopuolella muualla Suomessa 40 prosentista 55 prosenttiin. Finnvera Oyj:n vuonna myöntämistä luotoista ja takauksista idaan aiheutuvan valtiolle menoja ensimmäisen kerran vuonna 2016. Finnvera Oyj:n ohjelmakaudella 2000 2006 myöntämien investointi- ja käyttöpääomalainoista syntyvien luottotappioiden korvaamiseen on kohdistettu myös Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta. Tappiokorvaukset (EAKR- ja kansallisen osuus) maksetaan EAKR-sulkutililtä niin kauan kuin tätä kantaa on voimassa. Vaikuttavuus Yhtiön rahoitusta saavien aloittavien yritysten määrä, kpl 3 473 3 500 3 500 Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl 8 663 8 000 8 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Talousesitys Maksatusmäärärahan tarkistukset 526 Riskinotonlisäys (HO) 800 Tukialueiden ulkopuolisen tappiokorvausprosentin korotus 490 Säästöpäätös -200 Yhteensä 1 616 Momentin nimike on muutettu. talous 54 338 000 talous 52 722 000 tilinpäätös 60 310 400 48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (määräraha) Momentille myönnetään 11 800 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen 2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen 3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen 4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen. Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena. S e l v i t y s o s a : Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen tavoitteena on turvata suomalaisille yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyyttä. Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korkotasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 3 000 milj. euron pääoma-arvosta. Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon luottojen ja korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä sekä tarjousten pääoma-arvosta 30 %. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti vienti- ja alusluottojen rahoitus- ja korontasausvaltuuksia korotetaan merkittävästi. Eduskunta on vuonna hyväksynyt asiaa koskevat lakimuutokset (488/). Alijäämäkorvaus syntyy, kun yhtiön vuosi- tai välintilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma. Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia milj. euroa 60 750 1 000 Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa milj. euroa 800 1 200 2 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Talousesitys Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot 2016 2017 2018 2019 Yhteensä vuodesta lähtien Vientiluottojen korkotuki 7 300 16 300 25 100 33 400 39 700 121 800 Suojausmenot 4 500 3 100 1 500 600 200 9 900 Menot yhteensä 11 800 19 400 26 600 34 000 39 900 131 700 Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 25,2 milj. euroa, ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 14,8 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen idaan olevan yhteensä 17,8 milj. euroa vuonna ja 12,5 milj. euroa vuonna. Maksatusmäärärahan tarkistus 1 800 Yhteensä 1 800 talous 11 800 000 talous 10 000 000 tilinpäätös 10 468 893 49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 105 710 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti: 1) 86 710 000 euroa Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten synnyttämisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen. 2) 19 000 000 euroa korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta. 3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen. 4) Metrijärjestön jäsenmaksuun. S e l v i t y s o s a : Arvonlisäkompensaatiota tarkistetaan vuosittain yhtiön viimeksi toteutuneen arvonlisäkertymän perusteella. Korvaus on euromääräinen ja perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin. VTT:n tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Tehtävään sisältyy kansainvälisen SI-mittayksikköjärjestelmän toteuttaminen Suomessa kansallisena metrologialaitoksena, jonka taso varmistetaan osallistumalla alan kansainväliseen huippututkimukseen. Uusia mittausmenetelmiä ja mittalaitteita kehitetään Suomen teollisuuden tarpeisiin. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %. VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, Emerging Technologies-ohjelma) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Tekes, SHOK:it ja Suomen Akatemia), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on Emerging Technologies-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5 10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla. Valtionavustusta käytetään lisäksi korkealuokkaisten tutkimus- ja pilot-infrastruktuurien rakentamiseen ja ylläpitoon, millä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Talousesitys varmistetaan tutkimustulosten korkea laatu ja niiden sovellettavuus teollisiin käyttökohteisiin. Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (% valtionavustuksen määrästä) Kärki- ja innovaatio-ohjelmat 44 48 50 60 Osaamisen kehittäminen 52 49 35 45 Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma) 3 3 5 Vaikuttavuus VTT:n tieteellinen edelläkävijyys luo kilpailu- ja arvonluontikykyä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja VTT suuntaa toimenpiteitä Suomen valittujen strategisten kasvualojen, erityisesti bio- ja luonnonvaratalouden sekä cleantech- ja terveysalojen kehittämis- ja osaamistarpeisiin. VTT luo edellytyksiä yrittäjyydelle, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvulle, ja talouden uudistumiselle yhdistämällä monialaista osaamista sekä suuntaamalla tutkimusta yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen ja käyttäjälähtöiseen tutkimukseen. Kytkeytymällä kansallisiin ja ylikansallisiin arvoverkostoihin sekä hyödyntämällä kansallista ja kansainvälistä kärkiosaamista, Suomen vetovoimaisuus innovaatioympäristönä ja -kumppanina vahvistuu. VTT:ssä toimiva MIKES-toiminto toteuttaa SI-mittayksikköjärjestelmän Suomessa ja varmistaa kansainvälisen huippututkimuksen kautta järjestelmän tuen Suomen teollisuudelle. Uusia mittausmenetelmiä ja mittalaitteita kehitetään. Mittarit Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt tai 3 vuoden aikana hyödynnettävät hanketulokset, % 69 65 70 65 70 VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 3,6 4,0 4,0 VTT:n ulkopuoliset tuotot SHOK-projekteista (milj. euroa) 15,6 11 13 11 13 VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1 5), ka 3,5 3,6 3,8 3,6 3,9 Määrärahan itu käyttö Yleisavustus perusrahoitukseen 82 460 Arvonlisäverokompensaatio 19 000 Erityisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen 160 Erityisavustukset jäsenmaksuihin 90 Yhteensä 105 710 Arvonlisäveromenot (siirto momentilta 32.01.29) 19 000 Fuusio-tutkimuksen kansallinen koordinointi (siirto momentilta 32.20.06) 160 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentilta 32.20.(02)) 82 103 Valtionavustus VTT Oy:n toimintaan (siirto momentilta 32.20.(05)) 5 447 Uudelleenkohdentaminen -1 000 Yhteensä 105 710 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Talousesitys talous 105 710 000 (50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. talous 1 000 000 80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (määräraha) Momentille myönnetään 459 295 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen 2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Viennin jälleenrahoitusmalli oli tilapäisesti käytössä vuosina 2009 2011, jonka jälkeen malli korvattiin Finnvera Oyj:n rahoitukseen perustuvalla vienninrahoitusjärjestelmällä (1543/2011). Tilapäisen jälleenrahoitusmallin voimassaoloaikana myönnettyjen jälleenrahoitusluottojen maksatus jatkuu vuoteen asti. Lainan maksatus tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämän jälleenrahoituksen kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:lle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset. Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot 2016 2017 2018 2019 Yhteensä Luottojen nostot 402 200 - - - - 402 200 Suojausmenot 57 095 52 300 50 300 45 100 41 000 245 795 Yhteensä 459 295 52 300 50 300 45 100 41 000 647 995 Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Valtio voi myös saada suojaustuloja. Vuonna tulot jälleenrahoitustoiminnasta olivat 124,5 milj. euroa ja lainan lyhennykset 108,8 milj. euroa. Jälleenrahoituksen idut tulot ja lainan lyhennykset ovat yhteensä 445,2 milj. euroa vuonna ja 373,3 milj. euroa vuonna. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset tuloutuvat momentilla 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05. Luottojen maksatusten kasvu 31 095 Suojausmenojen kasvu 44 400 Tasomuutos -30 700 Yhteensä 44 795 talous 459 295 000 I lisätalous 60 000 000 talous 414 500 000 tilinpäätös 803 255 945 82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (määräraha) Momentille myönnetään 10 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b :ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen. Valtuus Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b :ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 200 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa. S e l v i t y s o s a : Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18