KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO IV KAUPUNGIN TEKNILLISET LAITOKSET 18 1933 VUOSIKERTOMUS JULKAISSUT HELSINGIN KAUPUNGIN TEKNILLISTEN LAITOSTEN HALLITUS HELSINKI 1934

STATISTIQUE DE LA VILLE DE HELSINGFORS IV SERVICES TECHNIQUES MUNICIPAUX 17 1933 RAPPORTS ANNUELS PUBLIES PAR L'I\DMINISTBI\TION DES SERVICES TECHNIQUES MUNICIPI\UX HELSINKI 1934, TYÖVÄEN KIRJAPAINO

SISÄLLYSLUETTELO Siv. Helsingin kaupungin teknillisten laitosten hallitus... V Vesijohtolaitos... '...... 1 Kaasulaitos... 17 Sähkölaitos......................................................................................................................... 29 TABLE DES MA TIERES Administration des services techniques municipaux......... V Service des eaux...,... l Usine a gaz... :... 17 Usine d'electricit:e... 29 Page

He'singln kaupungin teknillisten laitosten hallituksen kertomus vuodelta 1933. Hallitukseen ovat kaupunginvaltuuston valitsemina kuuluneet: puheenjohtajana professori B. Wuolle, varapuheenjohtajana toimitsija Lauri Mikkonen, jäseninä: insinööri Erik von Schantz, insinööri Erik Schröder ja peltiseppä August Nuotio, minkä ohessa teknillinen kaupunginjohtaja Einar Moring on edustanut kaupunginhallitusta teknillisten laitosten hallituksen kokouksissa. Hallitus on kertomus vuonna kokoontunut 28 kertaa ja on käsitellyt kaikkiaan 228 asiaa. Teknillisten laitosten toiminnan suhteen kuluneena vuonna viitataan kunkin eri laitoksen jälempänä olevaan kertomukseen. Helsingissä, huhtikuulla 1934. B. Wuolle. A. Marsio. v. t.

Kertomus Helsingin kaupungin Vesijohtolaitoksen toiminnasta vuonna 1933. Vuonna 1933 tehdyt uudistyöt ovat supistuneet putkiverkon laajennuksiin uusissa kaduissa ja näitäkin töitä on ollut vain vähän. 1. Käyttö. Vedenkorkeus joessa, padonkynnyksestä mitattuna, sekä muutamat muut tiedot selviävät seuraavasta taulukosta: V u 0 s i ja kuukausi Veden korkeus Vantaassa, ml) Laitoksen kos- Sähkölaitoksen kivoimaila kehi antama energia tetty energia Keskiarvo arvo kwh kwh I Suurin arvo I Pienin.., Sademäärä mm Keskilämpö aste CO 1933 Tammikuu... +0.0& +O.u Helmikuu.... -0.09 +0.02 Maaliskuu... -0.08 +O.u Huhtikuu... +0.117 +0.911 Toukokuu... +0.18 +0.4.4. Kesäkuu... -0.1.1 +0.01l Heinäkuu... -0.18 --,0. Oli Elokuu... -0.10 +0.l!8 Syyskuu... -0.11 +0.00 Lokakuu... -0.07 +0.01 Marrasku... -0.0" +0.19 Joulukuu... -0.08 +0.01 Koko vuosil ±O.oo I +0.911 I -,-0.1'1 110,400 127,100 41.7-4.8 -O.!I& 69.800 158,700 44.6-6.8-0.28 95,200 162,900 35.8-2.1 +0.88 150.000 88,600 56.8 + 2.7-0.09 150,700 100,050 16.8 + 8.1-0.81 29,950 234,300 7.7 +16.1 -O.lll 650 230.300 60.8 +17.9-0.28 37,550 209,750 70.6 +14.7-0.S18 11,450 266,600 23.8 +11.8-0.28 37,900 219.950 59... + 6.1! -0.17 75,400 175,100 22.8-0... -0.28-275,000 50.8-4.7-0.16 I 769,000 I 2,248,350 I 489.8 I + 5.0 Vuoden alussa joki oli vapaa jäästä ja vasta tammikuun 9 p:nä muodostui jääpeite. Tällöin haittasi myöskin suppo, mutta johtamalla höyryä vedenottamoon klo 9.15-21 voitiin käyttöä helposti ylläpitää. Luonnollinen jäänlähtö keväällä voidaan pitää tapahtuneena huhtik. 14-15 p:nä. Syystalvella joki jäätyi jo marraskuun 11-12 p:nä tuottamatta mitään häiriötä vedenottamolla. Vuodesta 1886 lukien jäänlähdöt ovat tapahtuneet kesdmäärln huhtikuun 18 p:nä. Aikaisin jäänlähtö sattui maaliskuun 29 p:nä vuonna 1890 ja myöhäisin keväällä toukokuun ~5 p:nä vuonna 1929. VedenpuhdlstU8. Vedenpuhdistus ja suodatus ovat viime vuonna tapahtuneet tyydyttävällä tavalla. Vettä on stcrilisoitu kloorilla koko vuoden ajan. Yksityiskohtaiset tiedot saadaan liitteestä n:o 2. Vedenpumppuamlnen. Viime vuonna kaupunkiin pumputtu vesimäärä oli 12,660,948 m a. Eri pumpuilla pumputut vesimäärät kuin myös keski-, suurin- ja pienin pumppuaminen vuorokaudessa kuukausittain olivat seuraavat: 1) Alhaisemmat vedenkorkeudet ovat kuitenkin turbiinien käytön vuoksi säädön alaisia.

2 Kuukausi Turb'iini- Keskipakois- Yhteensä pumput pumput Pumppuaminen vuorokaudessa m" m" m" Keskimäärä Isuurin määrälpi~nin määrä ml ml ml Tammikuu... 265.178 807.769 1.072.947 34.611 38.456 25.299 Helmikuu... 238.255 783.250 1.021.505 36.482 38.630 27.:{02 Maaliskuu... 259.373 882.890 1.142.263 36.84'7 39.637 27,022 Huhtikuu... 249.697 801.619 1.051.316 35.044 39.527 23.530 Toukokuu... 255.136 845.720 1.100.856 35.511 39.383 25,183 Kesäkuu... 184.029 857.470 1.041.499 34.717 44.019 18.080 Heinäkuu... 145,750 807.558 953.308 30.752 37,982 20.199 Elokuu... 122,473 863.841 986.314 31.817 35.628 21.221 Syyskuu r 116.765 943,716 1.060,481 35.349 38.577 24,748 Lokakuu... 204.500 876,710 1.081.210 34.878 38.027 25.657 Marraskuu... 239.994 829,302 1.069.296 35,643 39,392 25.472 Joulukuu... 123.591 956.362 1.079,953 34.837 39,611 24,252 Koko vuosi[ 2.404.741 I 10.256.207 I 12,660.948 I 34,688 I 44,019 I 18,080 Vesi mittarit. Kä.ytännössä olevien mittarien luku on vuoden kuluessa lisääntynyt 36:lla ja. oli niitä vuoden lopussa 3.897 kpl. lystä: Läpimitat selviävät seuraavasta eritte- Aukon läpimitta... 13 20 25 30 40 50 75 100 150 mm Lukumäärä... 851 651 557 516 780 332 177 32 1 kpl. Näistä on 12 kpl. 50 mm, 26 kpl. 75 mm ja 1 kpl. 100 mm Woltmannmittareita. Vaihdettujen ja poistettujen mittarien lukumäärä oli 1.866. ja syyt vaihtoon ovat olleet seuraavat: Vaihdettu säännöllisen vaihdon tai liian su uren näytön takia 1.302 kpl.. eli 33... % Vaihdettu isompiin tai pienempiin mittareihin... 135 3.6» Vaihdettu halutun kokeen takia... 5» 0.1 Vaihdettu epävarman käynnin takia... 36 0.9» Vaihdettu pysähtymisen takia... 92 2...» Vaihdettu taaksemenon takia.... 2» 0.1» kaikista asetetuista mittareista Vaihdettu vian takia osoittimessa tahi taulussa... 18 0.6 Vaihdettu vuodon takia.... 52 1.8 Vaihdettu jäätymisen takia.,.... 15 0...». Poistettu lakkautetun käytön takia... 209»5.8» ------------------------------------------------------ Yhteensä 1.866 kpl.. eli 47.9 %. kaikista asetetuista mittareista. Uusia mittareita on asetettu 246 kpl.. joista 136 ainoastaan kesäksi. Vedenkulutus. KaJ.kki vesi jaetaan mittarien kautta. ja näiden mukaan kulutetut vesi määrät ovat olleet seuraavat: Yksityiskulutus. 1-9 kaupunginosassa...,... 5.765.861 m 8, eli 45.6& % 10-12 kaupunginosassa sekä rautatien itäpuolella. mutta Käpylän ja Toukolan lounaispuolella, olevilla a1ueilla... 2.788.289»»22.02» Toukolassa ja Käpylässä sekä niiden koillispuolella olevilla alueilla... 232.618» 1. 8...» --------------------------- Siirto 8.786.768 m 8, eli 69."'0 %

.. 3 Siirto 13--15 ja 20 kaupunginosassa sekä rautatien länsipuolella olevilla alueilla.... Satamaposteista on kulutettu ja paloposteista jaettu... :..... Suomenlinnassa... :... ;... ;. Kaupungin ulkopuolella (Kulosaarella).... Yleinen kulutus. 8,786,768 m a, 1,994,316» 51,917 34,942 & 53,997» eli 69.40 %» 15.76» 0.4.1»» 0.118» 0.4.8 -------------------------------------- Yksityiskulutus 10,921,940 m a, eli '86.117 % Kaupungin maksama kulutus... 910,471 m a, eli 7.19 % Laitoksen oma kulutus... 73,441» 0.68» --------------------~----------- Mittarien mukaan 11,905,852 m a, eli 94.0' % Putkiverkon.huuhteluihin, vesisäiliön puhdistukseen, tulipalojen'sammutukseen, rakennustoimiston vedentarpeisiin uusia katuja rakentaessaan, putkiverkon vuotoihin sekä vafauksiin mittarien näytössä.... 755,196 m a, eli 5.96 % Vesimittarien näyttämä vesimäärä oli siis: Yhteensä 12,660,948 m a, eli 100.00 % Vuonna 1933... 11,905,852 ma, eli 94.04. % koko pumputusta määrästä. Vuonna 1932 kulutettiin...;..... 12,647,250 m a Vuonna 1933 on kulutettu... 12,660,948» Lisäys vuonna 1933.... 13,698» Keskikulutus vuorokaudessa oli... 34,688 t Suurin kulutus vuorokaudessa, kesäkuun 7 p:nä (säiliön pesu).... 44,019» Pienin kulutus vuorokaude~sa, kesäkuun 24 p:nä... 18,080» Seuraavassa taulukossa esitetään tuloksia viime ja edellisiltä vuosilta: Vuosi a ls: Vedenkulutus, m' t;: ~ Keskikulutus henkeä ~J S- Maksavat kuluttajat.. ::2. kohti vuorokaudessa, I ~g Mittarien mittaama kulutus ls: ~!!. >< " a- "";;,.. o.,... ~ "";:> ~ &:~~ Kaupungin.. " 0 ~~.g veloittama " t:., " 0 " ~ ". ~" oma kulutus rl,... ~ " ~ e.;:i kulutus ;jl ~.. ~... 'l'.. '" 'l' ;rl ~. '" ~ ~ ä Yksityis Laitoksen " " a a -"" ~ =t. ;;- kulutus ;:; ".. " ~. " 1895... 846,466 - - 632,101 1,478,567-55.6 31.8 1,173-1900... 1,311,556 - - 701,348 2,012,904-60.1 39.11 1,286-1905... 1,786,352 - - 808,665 2,595,017-62.11 42.8 1,452-1910... 2,831,997 - - 1,423,943 4,255,940-80.6 53.6 1,650-1915... 4,963,329 541,703 19,625 857,956 6,382,613 86.56 99.6 77.4. 2,106 146 1920... 5,361,152 470,717 40,809 790,671 6.663,349 88.18 93.2 75.0 2,159 162 1925... 6,898,416 623,307 49,562 766,737 8,338,022 90.80 108.9 90.1 2,445 190 1926... 7,372,483 621,748 50,808 989,649 9,034,688 89.06 115.8 94.11 2,567 196 1927... 7,956,230 604,908 53,521 827,786 9,442,445 91.28 117.8 99.8 2,707 198 1928... 9,161,379 601,724 46,910 1,144,616 10,954,629 89.65 132.7 110.9 2,816 205 1929... 10,994,740 700,261 55,084 1,361,122 12,355,862 88.98 145.6 120.8 2,901 208 1930... 10,587,071 718,542 74,571 870,053 12,250,134.92.90 139.9 120.9 2,922 223 1931... 10,562,263 778,934 63,283 963,222 12,367,702 92.21 134.4-114.7 2,945. 221 1932... 10,801,740 908,413 87,032 850,065 12,647,250 93.28 131.8 112.lI 2,993 235 1933... 10,921,940 910,471 73,441 755,196 12,660,948 94.0'4.. 3,015 245

4 II. Vesijohdon laitokset. Laajennukset ja arvo.. Usäykset. Vuonna 1933 on tehtyallamainitut työt, joista ovat koituneet seuraavat kustannukset, nimittäin: a) Vuoden menosäännön määrärahoilla: Työkalujen osto..... Vesimittarien osto... ;.... Vesijohto Tursontiehen 1).... Vesijohto Runeberginkadulta vesijohtolaitoksen työpaja-alueelle (67 m 6 6 johtoa).... Vesijohdon uusiminen Kristianinkadussa Oikokadulta Välikadulle (156 m 6" johtoa).... Vesijohto Tavaststjernankatuun Topeliuksenkadulta Minna Canth'inkadulle (84 m 6' johtoa) Vesijohto Messeniuksenkatuun Turuntieltä Topeliuksenkadulle (219 m 12" ja 21 m 56 johtoa) Vesijohto Karstulantiehen Kangasalantieltä Sammatintielle (maatöitä).... Vesijohto Kulosaarenkatuun Verkkosaarenkadulta koilliseen suuntaan (62 m.8' johtoa).... Varapääjohto Runeberginkadun ja satamaradan risteykseen (erinäisiä valmistuksia).... Vesijohdon uusiminen korttelien n:o 274 ja 282 luoteisrajaa pitkin 1 )..... Satamaposteja Laivarantaan ja Rahapajanrantaan.... Vesiposti Töölöön korttelin n:o 519 pohjoispuolelle.... Vesijohto Mechelininkatuun Rajasaarenkadulta Linnankoskenkadulle (198 m 5'" johtoa) 44,766: 95 99,538: 85 40,816: 90 43,652: 80 64,018: 20 44,900: 90 224,355: 85 100,000: - 70,266: 60 344:85 145,992: 45 16,982: 65 10,123: 80 29,504: 35 935,265: 15 b) Edelliseltä vuodelta siirretyillä määrärahoilla: Vesijohto Majakkakatuun Saukonkadulta Saukonrantaan (102 m 6" ja 1 m 5" johtoa)... 68,964: 45 Vesijohto Melkönkatuun Saukonkadulta Saukonrantaan (54 m 6' johtoa)... 21,010: 15 Vesijohto ja 3 vesipostia Saukonrantaan...... 28,991: 75 Vesijohto Karstulan- ja Sammatinteihin Kangasalantieltä Kuusamontielle (96 m 6' johtoa) 30,002: 15 Vesijohto Kammionkatuun Topeliuksenkadulta Mechelininkadulle (44 m 8" johtoa)... 36,132: 35 Vesijohto korttelin 354a länsisivua pitkin Helsinginkadulta Sturenkadulle sekä viimeksimainittuun katuun Vaasanrinteelle saakka (28 m 8" ja 117 m 6# johtoa)... 29,386: 15 214,487:- c) Kaupunginllaltuuston etuantina myöntämillä määrärahoilla: 1) Slnk. 1,149,752: 15 Vesijohto Kaarlonkadun jatkeeseen Helsinginkadulta pitkin korttelin n:o 350 pohjoissivua (30 m 5" ja 2 m'4" jolltoa)... Smk. 8,948: 50 ~====== Vesijohtolaitoksen pääoma-arvo. Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1932... 112,337,500:- Uudisrakennuksia viety pääoma-arvoon tammik. 1 p:nä 1933... 186,809: 35 Pääoma-arvo tammikuun 1 p:nä 1933... 112,524,309: 35 Uudisrakennukset vuonna 1933... 962,942: 80 113,487,252: 15 Poistot kuoletuksen vuoksi... 4,406,140: - Ylimääräiset poistot... 11,612: 15 4,417,752: 15 ========~~~~ Pääoma-arvo joulukuun 31 p:nä 1933... 109,069,500:- jaettuna seuraavasti: 1) Tehty v. 1932.- 2) Ei ole viety pä!l0ma-arvoon.

5 Vanhassakaupungissa: Arvo "'/u 1932 Lisäys vuonna 1933 Poistot Arvo "'/'" 1933 Vanhankaupungin putous sekä padot... Tiet ja tasoitukset laitoksen alueella Vanhassakaupungissa...,.... Vanha pumppuhuone tiilistä... 2 kpl pumppuja ynnä turbiinit..., 300 hv. säätäjällä varustettu turbiini sekä sähkögeneraattori... Konehuone- ja höyrykattilarakennus tiilistä sekä savupiippu... Turbogeneraattori instrumenteerauksineen ja kattiloineen... Höyry johto Vanhankaupungin vedenottamoon... Hiilivaja y.m.... Konehuone ja pikasuodatinrakennus sekä niille kuuluvat säiliöt ja kaivot... 28 kpl. amerikkalaisia pikasuodattimia ym~ä johdot (746 m B suodatuspinta-alaa)... Moottorit ja sähkömoottori pumput... Sähkömuuntajat, sähkökaapelit ja instrumenteeraus Uusi suodatinrakeimus puhdasvesialtaineen.... Ympyriäiset altaat Vanhankaup. Siltasaarella... Saostusaltaat Vantaanjoen länsipuolella... Kloorikaasukoje... Kivisilta Vantaan joen yli... Putkijohdot, järjestelykaivot, vedenottamo ja putkijohtosillat,... Varastorakennuksia Siltasaarella... Myllyrakennus... Kemistin asunto hirsistä... Kemistin apulaisen asunto hirsistä... Asuinrakennus tiilistä... Asuinrakennus hirsistä, kaksikerroksinen...: Asuinrakennus hirsistä (myllärinrakennus).... Pesu tupa ja sauna tiilistä... Vesisäiliö Eläintarhassa... Vartijanasunto hirsistä.... Vartijanasunto tiilistä... Vesijohtotyiipaja tiilistä korttelissa n:o 179.... Ulkohuonerakennus ristikkohirsistä ja laudoista... V esipostit satamissa... Vapaakaivot... Hevosten juomakaukalot... Putkiverkko... Vesimittarit..."... Kalustot, työkalut ja automobiilit... 1,000,000: - 860,300: - 100,000: - 5,000: - 15,000: - 1,289,700: - 1,645,300: - 528,700: - 20,300: - 1,050,300: - 3,020,200: - 941,400: - 420,800: - 4.058,000: - 45,000: - 12,277,100: - 101,50Q: - 380,700: - 3,361,900: - 75,400: - 46,400: - 116,300: -. 29,600:- 171,100: - 205,500: - 20,400:- 33,200:- 10,864,500: - 3,200: - 398,900: - 30,000: - 2,700: - 145,700: - 81,000: - 6,400: - 66,526,800: - 968,800:- 1,490,400: - 45,974: 40 10,123: 80 949,348: 15 99,538: 85 44,766: 95 1,000,000: - 860,300: - 100,000: - 5,000: - 15,000: - 38,700: - 1,251,000: - 172,600: - 1.472,700: - 26,300: - 502,400:- 3,900: -. 16,400: - 39,500: - 1,010,800: - 412,300: - 2,607,900:--': 145,900: - 795,500: - 64,900: - 355,900: - 133,500: - 3,924,500: - 45,000: - 461,500: - 11,815,600: - 11,400: - 90,100: - 8,300: - 372,400: - 201,600: - 3,160,300: - 4,300: - 71,100: - 3,400:- 43,000: - 7,700:- 108,600: - 7,200: - 22,400: - 11,300: - 159,800: - 13,500: - 192,000: - 1,400: - 19,000: - 2,400: - 30,800:- 248,000:- 10,616,500: - 900:- 2,300:- 8,000: - 390,900: - 30,000:- 2,700: - 38,274: 40 153,400: - 15,523: 80 75,600:- 1,700: - 4,700:- 1,967,448: 15 65,508,700: - 153,838: 85 914,500: - 212,466: 95 1,322,700: - ------------------------------------------------------ Smk. 112,337,500:- 1,149,752: 15 4,417,752: 15 109,069,500:- Viime vuonna laskettujen ja hyljättyjen sekä vuoden lopussa käytännössä olevien vesijohtojen pituudet ja läpimitat sekä palopostien ja sulkuventtiilien lukumäärät selviävät seuraavasta taulukosta 1) : 1) Tilastoon on otettu myöskin 40 m 8' johtoa ja 1 paloposti E. Hesperiankadu8sa Meche1ininkadulta länteen päin, mitä johtoa varten on myönnetty määräraha v. 1934 menoarvioon. Johto asennettiin v. 1933.

6 2!' 0.... IA... 0 '" 0 " 0.:;: ;; 'll II> Ö ~ ö Ö en... E. 5~ '" 0. ta '" ".. '" ".. ;-..., l!. ~ l' ~ a a a 11>'" a R a R a a ~,.!!. II>!? m m m m m m m m m m kpl. kpl I Jouluk. 31 p:nä 1932...,... 5,140 5,609 4,152 5,409 16,562/27,010 42,398 49,618 15,430 171,328 1,363 1,508 Lisäys v. 1933... 219 174 676. 250 4 1,323 12 20 Vähennys v. 1933... - - 69 157 226 3 4 Joulnk. 31 p:nä 1933... 15,14015,60914, 15215,409116,781127,184143,074149,799115,2771172,4251 1,372 1 1,524 Putkiverkon keskiläpimitta on 262 mm ja tilavuus 9,332 ma. Eläintarhan vesisäiliöön mahtuu n. 12,500 ma, ja korkeimman vedenpinnan korkeus on 56.8 m yli NN. Tulot yksityiskulutuksesta... satamaposteista jaetusta vedestä kaupungin kulutuksesta...,... & vapaakaivoista y. m. jaetusta vedestä... Vesimittarien vuokrat.... Tulot ilman mittaria käytettävistä paloposteista ja lisämaksut liian suurista mittareista... :. Voitto tehdyistä asennustöistä: 111. Taloudellinen tulos. Hinta. Siirto 25,753,928:- Tulot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta 109,853: 65 Kulutetun veden yksikköhinta on ollut Smk. 2: 40, jolle hinnalle on IClllkettu alennusta 5, 10 ja 15 % niistä määristä jotka nousevat yli 100, 300 ja 600 m a Menot satamapostien hoidosta ja kunnossapidosta... 61,354: 65 vuosinel j änneksessä. 48,499:- Kaupunginvaltuuston maaliskuun 10 p:nä 1914 vahvistaman taksan mukaisille mittarivuokrille ja muille Maa-alueiden vuokrat... 3,000:- Tulot viemärijohtojen katsastuksista ja maksuille on laskettu 700 % korotus. niiden ehdotusten tarkastuksista... 15,018: - Satamaposteista, jotka satamakonttori vuonna 1922 Luontoisedut... 114,111: - on ottanut haltuunsa, on annettu vettä satamalautakunnan määräämällä hinnalla, 12 markalla kuutiomet Korkoja konttokuranttitilistä.... 136,955: 75 Myydyistä vesimittareista... 1,350: - riltä. Myydyistä puhelinosuuskirjoista ja -koneista..... 8,550: - Sekalaiset tulot... 1,126: 20 Tulot. 22,971,858: 35 104,742: 60 1,848,768: 65 52,288: 80 24,977,658: 40 488,332:- 6,920: - Tulot... 1,185,950: 90 Menot... 928,351: 30 257,599: 60 Tulot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 108,090: 75 M\'lnot yleisten vesipostien y.m. hoidosta ja kunnossapidosta... 84,672: 75 23,418:- Siirto 25,753,928: - Tulot vesikuutiometriltä mggdgstä vedestä, p:nlll Vedestä.... 211.096 Mittarien vuokrista... 4.127 Tehdyistä asimnustöistä... 2.177 Muut tulot...... 3.084 Yhteensä 220.488 Smk. 26,082,537: 95 pumputusta vedestä, p:nill 197.981 3.867 2.036 2.886 206.008 Jos tulot vesimittareista jaetaan kaikille vuoden lopussa käytännössä oleville mittareille, on vuokra Smk. 125: 31 vuodessa kustakin mittarista. Menot: A. Hallinto. Osuus hallituksen menoista... :... 16,947: 65 Luokitellut palkat... 279,220: - ------------------ Smk. 296,167: 65

7 B. Kassa- ja tilivirasto. Luokitellut palkat...:.... Tilapäinen työvoima... Konttorihuoneiston vuokra, valaistus ja '",/ Sllvoammen..... Smk. 535,500: 50 68,897: 80 209,760: 15 814,158: 45 Kehitetty energia on mitattu ja laskettu seuraavasti: Kaupungin sähkölaitoksesta saatu virta 2,248,350 kwh Laitoksen vesivoimalla käyvän generaat-. torin kehittämä virta... 769,000 Yhteensä 3,017,350 kwh 1) Laboratorio. C. K äyttä-. Kahden kemistin sekä vahtimestarin palkat 158,640: - Bensiini, kernikaliat, tarve aineet ja muut menot... 19,963: 25 Smk. 178,603: 25 Mitä laboratorion tutkimuksiin tulee viitataan johtajan erityiseen kertomukseen, liitteeseen n:o 2. 2) Vedenpumppuaminen. a) Turbiinipumput. Osa konemestarien palkoista.... 10,000: -- Koneenhoitajat ja apulaiset... 161,195:- Muut käyttö- ja hoitokustannukset... 6,393: 60 Pumppulaitoksen korjalls ja kunnossapito 7,310: 85 ----~------~--- Smk. 184,899: 45 Kun turbiinipumpuilla on pumputtu 2,404,741 m B vettä, on tämä pumppuaminen maksanut 7.689 penniä kuutio metriltä. b) Keskipakoispumput. Nämä pumput ovat sähkömoottorien käyttämiä ja saadaan sähkövirta osaksi vesivoiman käyttämästä generaattorista tai uudesta turbogeneraattorista ja osaksi kaupungin sähkölaitoksesta: Menot ovat olleet seuraavat: Osa konemestarien palkoista.... Koneenhoitajat ja apulaiset..... Öljyä, trassia, muita aineita sekä päivätyöt Koneiden ja pumppujen korjaus ja kunnossapito... Kivihiiltä 24.3 tonnia sekä höyryturbiinilaitoksen käyttökustannukset... Helsingin kaupungin sähkölaitoksen lasku 59,760: - 199,811: - 24,777: 65 76,048: 50 4,857: 20 2,248,350 kwh:sta... ;.. 1,030,806:- 1,396,060: 35 Tästä vähennetään suodatinhiekan pesukustannukset... 6,098:- S:n menot laitoksen valaistuks. 15,510: 05 S:n s:n kemiallisesta puhdistuks. 5,309: - 26917 05 ~~~--~~,~:~ Smk. 1,369,143: 30 Jokainen kwh on siis keskimäärin maksanut 46.117 penniä. Sähkövirtaa on käytetty seuraavalla tavalla: Veden pumppuamiseen' saostusaltaisiin 540,000 kwh Veden pumppuamiseen kaupunkiin... 2,418,600 Suodatinhiekan pesuun..... 13,300 Koko laitoksen valaistukseen... 33,870 Kemialliseen puhdistukseen...... 11,580 --------------~------- Yhteensä 3,017,350 kwh Kun energiantarve suodatinhiekan pesuun ja \ eden kemialliseen puhdistukseen on. laskettu sähkölaitoksen keskihinnan, 45.85 penniä k Wh:lta, mukaan viime vuonna sekä laitoksen valaistus 45.79 pennin mukaan kwh:lta, niin menot keskipakoispumppujen eri pumppuarnisista nousevat siis seuraaviin summiin: Pumppuaminen saostusaltaisiin... 249,894: 30 Pumppuaminen kaupunkiin... 1,119,249:- --------~~~---- Smk. 1,369,143: 30 eli 10.91 penniin kuutiometriitä näillä pumpuilla kaupunkiin pumputtua 10,256,207 m 8 vettä ja 1.97 penniin kuutiometriitä saostusaltaisiin pumppuamisesta, jos menot jaetaan koko sille määräue, 12,660;948 m B, joka viime vuonna ylipäänsä on pumputtu kaupunkiin. Keskikustannus koko vedenpumppuamisesta oli 12.214 penniä kuutiometriitä, kun vuosikustannukset, Smk. 1,554,042: 75, jaetaan vuoden kuluessa pumputulle vesimäärälle. 3) Suodatus. Osa konemestarien palkoista... Suodattimien hoitaja... Suodatinhiekan pesun työ- ja käyttökustannukset... Suodattirnien ja konehuoneessa olevien put- 7,000: - 21,695: - 39,116: 75 kijohtojen korjaus ja kunnossapito... 27,965: 05 ~---------------- Smk. 95,776: 80 eli jaettuna kaupunkiin pumputulle vesimäärälie, 0.756 penniä kuutiometriitä.

8 4) Kemiallinen puhdistus ja selkeytys: Tästä ovat vuoden kuluessa, johtuneet seuraavat menot: Osa konemestarien palkoista... Koneenhoitajat ja apulaiset... Apuritöitä, kuljetuksia ja sekalaista.:... Aluminiumisulfaattia... Sammuttamatonta kalkkia, 1,614.6 hl.... Klooria, 3.75 tonnia.... Sähköenergiaa... Altaiden ja niihin kuuluvien johtojen kor- 7,000: - 165,046: 65 191,972: - 827,409: 35 78,352: 85 21,960: - 5,809: - -------- Smk. 1,337,281: 95 jaus ja kunnossapito... 40,232: 10 Jos tämä kustannus jaetaan kaupunkiin pumputulle veden paljoudelle, niin selkeytyskustannukset nousevat 10.5112 penniin kuutio metriltä. 5) Muut menot Vanhassakaupungissa: Vanhassakaupungissa olevien asuntojen ja niihin kuuluvien rakennusten kunnossapito ja korjaus... Konehuone-ja muiden rakennusten kunnossapito ja korjaus... Siltain, raitioteiden, aitain ja rantalaiturien kunnossapito ja korjaus... Vedenkorkeuden osottajain ja erilaisten johtojen kunnossapito ja korjaus... Kustannukset tasoituksista ja istutuksista Kustannukset puhtaanapidosta ulkona ja sisällä... Kustannukset asuinrakennusten polttoaineista... Kustannukset selkeytyslaitoksen poittoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset Siltasaaren laitoksen poittoaineista ja lämmityksestä... Kustannukset vesi- ja höyryturbiinilaitoksen j a muitten rakennusten polttoaineista 16,520: 90 10,878: 10 14,867: 65 22,307: 95 57,120: 15 76,417: 20 34,353: 70 20,757: 45 24,308: 85 ja lämmityksestä... 14,043: 40 Kustannukset sähkövalaistuslaitteista... 1,589: 70 Kustannukset sähkövalovirrasta... 15,510: 05 Kustannukset yövartijasta... 21,804:- Sekalaiset kustannukset... 6,501: 15 -------.,;...-- Smk. 336,980: 25 tehden 2.662 pbnnin menon jokaiselta pumputulta vesikuutiometriitä. Käyttömenot nousevat Smk. 3,502,685: - ja jokaiselta pumputuita vesikuutiometriitä 27.685 penniin. D. Putkiverkko ja vesisäiliö. putkiverkkoinsinööri, palkka... 1 tarkastusinsinööri asennusten katsastusta varten, palkka... :... Työnjohto... Sulkuventtiilien ja palopostien hoito ja pakkaselta suojeleminen sekä putkiverkon huuhtelu... Putkiverkon, palopostien ja venttiilien korjaus ja kunnossapito... Säiliön ja vartijanasunnon kunnossapito... Yksityisten tarjoilujohtojen kunnossapito ja korjaus sulkuventtiilistä katujohtoon sekä sulkuventtiilin, arkun ja hananhatun s:n... 73,920:- 54,060: - 138,456: 65 89,941: - 246,457: 10 18,165: 20 85,338: 85. Vesisäiliön ja vartijanasunnon lämmitys ja valaistus...... 8,937: 05 Sekalaiset ku stannukset...... 5,839: 55 -------- Smk. 721,115: 40 Vuoden kuluessa on putkiverkkoon ilmaantunut 13 vuotoa, joista 2 oli liitosvuotoa. Kaikki vuodot korjattiin. Tarkastettavaksi on laitokseen tuotu 65 piirustusta yksityisten vesi- ja viemärijohtojen uudistustöistä tahi vanhojen johtojen muuttamisesta. E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto. 1 insinööri, samalla mittarityöpajan johtaja, palkka... Työnjohto, konttori- ja varastoapulaiset sekä inventtaus... Mittarien vaihto, korjaus ja oikaisu... Työpajarakennusten ja aitain korjaus ja kunnossapito.... Tontin ja rakennusten puhtaanapito... Valaistus... Lämmitys ja polttoaineet... Yövartija ja sekalaiset menot... 61,860: - 249,261: 40 276,575: 20 30,630: 50 19,364: 30 3,428: 05 7,859: 65 14,927: 15 -------- Smk. 663.906: 25 Paitsi muita töitä on viime vuonna tehty 47 liittymistä putkiverkkoon seuraavan erittelyn mukaan: Liittymisten läpimitat 25 30 40 75 100 150 mm Lukumäärä... 8 3 9 11 12 4 kpl.

9 F. Sekalaiset menot. Vuokramaksut Konttorikaluston kunnossapito... Painatus ja sidonta... Kulungit: Verot Helsingin pitäjälle... 121,666: 65 Puhelinmaksut... 13,146: 60 Autokulut... 13,850: 85 83,560: - 1,860: 05 18,686: 50 Muut menot... 35,170: 65 183,834: 75 Poistot ja peruutukset... 450: 60 Palovakuutusmaksut... 47,658: 70 Tapaturmavakuutukset ja lääkärinpalkkiot 25,185:- Kustannukset työmiesten lomasta... 82,286: 15 'Työmiesten vapaapäiväpalkat... 6,641: 30 Mittaukset ja tutkimukset.... 27,075: 85 Ansiomerkkejä eräille viranpitäjille.ja työmiehille...,... 5,813: 95 Smk. 483,052: 85 G. Poistot ja korko. Poistot sekä korko pääoma-arvolle, kaupunginvaltuuston helmikuun 23 p:nä 1927 ja tammik. 28 p:nä 1931 tekemien päätöksien mukaan laskettuina, ovat seuraavat:. Poistot, siv. 4-5............ 4,4t'7,752: 15 7 % korko pääoma-arvolle tammik. 1 p:nä 1933, Smk:lle 112,524,309: 35... 7,876,701: 65 ------------------ Smk. 12,294,453: 80 Jos yhdistellään edellä olevat menot sekä myös kustannus, jaettuna jokaiselle kaupunkiin pumputulle vesikuutiometrille, saadaan seuraava taulukko: Vuoden 1933 menot ja kustannus jokaiselta pumputulta vesikuutiometriltä. A. Hallinto B. Kassa- ja tilivirasto.... C. Käyttö: 1) laboratorio............... 178,603: 25 2) vedenpumppuaminen... 1,554,042: 75 3) suodatus... 95,776: 80 4) kemiallinen puhdistus ja selkeytys... 1,337,281: 95 5) muut menot Vanhassakaupungissa... 336,980: 25 D. Putkiverkko ja vesisäiliö.... E. Mittari- ja asennusosasto, työpaja ja varasto..... F. Sekalaiset menot.... Smk. 6,481,085: 60 G. Poistot ja korko... 12,294,453: 80 Penniä vesikuutiometriltä 296,167:65 2.889 814,158: 45 6.4.80 1.4.11 12.274. 0.766 10.6611 3,502,685: - 2.681l 27.666 721,115: 40 5.696 663,906: 25 5.24.6 483,052: 85 3.816 51.190 97.106 Yhteensä Smk. 18,775,539: 40 148.296 Kun yleistä ja yksityistä kulutusta. on veloitettu ainoastaan 11,832,411 m 8 :stä, niin samojen edellytysten mukaan kusta.nnukset jokaiselta myydyltä vesikuutiometriltä ovat 158.679 penniä.. Voitto- ja tappiotili. Tulot. Vedenkulutusmaksut ja muut tulot erittelyn mukaan siv. 6... Smk. 26,082,537: 95 Menot. Hallinto, käyttö y.m. erittelyn mukaan siv. 6-9... :......... 6,481,085: 60 Poistot ja korko pääoma-arvolle s:n siv. 9... 12,294,453: 80 Vuoaen nettovoitto... 7,306,998: 55 Bruttoylijäämä... 19,601,452: 35 19,601,452: 35 Smk. 26,082,537: 95

10 Tila joulukuun 31 p:nä 1933. Varat. Pääoma-arvo edellä olevan erittelyn mukaan... 109,069,500: - Uudistyöt kaupunginvaltuuston myöntämillä etuai).tivaroilla...:... 8,984: 50 Kaupunginrahasto: nostamatta jääneet määrärahat ja konttokuranttitili... 9,882,870: 75 Tarvikevarasto... 3,081,520: 70 Kassa...:... 23,007: 75 Saatavat... 6,987,047: 85 Pankkitilillä olevat vakuusmaksut... 1,095,667: 40 Velat. Kaupunginrahasto: pääomavelka.... Velkoja eri henkilöille.... Talletettuja vakuuksia.... 7 % korko pääoma-arvolle 1/1 1933, Smk. 112,524,309: 35...... 7,876,701: 65 Pääoma-arvon kuoletukset... 4,406,140:- Ylimääräinen kuoletus.................. 1,672: 15 Smk. 130,148,598: 95 109,305,139: 65 135,139: 55 1,106,867: 40 4,407,812: 15 Ylimääräinen kuoletus myydyn bensiinim'oottorin sekä myytyjen ja rikkijäätyneiden vesimittarien vuoksi...:... 9,940: - 4,417.752: 15 12,294,453: 80 Nettovoitto........................ 7,306,998: 55 B1'uttoylijäämä... 19,601,452: 35 19,601,452: 35 Smk. 130,148,598: 95 Menot ja tulot ei ainoastaan kirjanpäätöksessä vuonna 1933. vaan myöskin muutamina aikaisempina vuosina, on yhdistelty liitteeseen 1. Helsingissä. maaliskuussa 1934. Albin Skog.

11 Liite n:o 1. Otteita vesijohtolaitoksen vuosikertomuksista. - Utdrag ur vattenlednlngsverkets årsberittelser. Vuosi Ar Pumputtu vesimäärä Uppfordrad vatten mängd m' Laitoksen pää. U udisraken oma.arvo '/1 nukset vuoden kuluessa Verkets kapital..., värde den '/1 Nyanlaggnmga, under året Hallinto, käyttö y.m. Förvaltning, drift ete.. I p:iä Menot - Utgifter Poistot ja korko pääoma arvolle ') Avskrivningar och ränta på kapitalvärdet ') Yhteensä menoja Summa utgifter p:iä p:iä Smk. - Fmk Smk. - Fmk Smk. - Fmk m':ltä Smk. _ Fmk miltä Smk. _ Fm~ m ' :ltä p:i per ml p:i perm' p:i per m' 1911.... 4,501,509 5,880,00804 377,542 15 371,24671 1915... 4,382,613 7,583,558-109,92287 443,635 19 1920... 6,663,349 7,405,705-1,295,62855 2,600,45529 1921..... 6,577,935 8,740,51469 1,370,02693 3,539,75859 1922... 6,700,134 9,936,54137 1,186,18926 3,208,84144 1923... 6,937,947 10,674,350-1,107,448 16 3,886,48941 1924... 7,693,304 11,555,420-1,007,422 74 4,188,895 75 1925..,... 8,338,022 12,845,14572 3,194,23879 4,267,16133 1926... 9,034,688 16,198,44487 3,961,82978 4,960,95313 1926 1 )... 9,034,688 59,405,42487 3,961,82978 4,960,953 13 1927... 9~442,445 61,158,8941510,114,90311 5,335,14105 1928... 10,954,629 78,668,864 41 10,796,39667 6,410,092 28 1929... 12,355,826 86,416,5965422,461,14273 7,111,90435 1930... 12,250,134 105,715,000-9,057,96624 6,877,62833 1931..... 12,367,7'02112,358,38250 6,011,73460 7,030,60768 1932... 12,647,250 115,075,06285 1,623,24735 6,225,951 80 1933... 12,660,948 112,524,30935 962,94280 6,481,08560 8.247 6.961 39.018 53.813 47.892 56.018 54.448 51.177 54.910 54.910 56.502 58.514 57.669 56.144. 56.847 49.228 51.190 I 402,94158 583,73977 551,03080 657,14066 679,13633 745,52992 832,31374 977,87608 1,273,976 89 6,488,254 39. 6,707,792 37 8,560,621 58 9,211,901 02 11,373,916 24 11,888,00390 12,416,06460 12,294,45380, 8.951 9.146 8.170 9.990 10.136 10.H6 10.819 11.728 14.101 71.816 71.088 78.146 74.555 92.8'6 96.121 98.172 97.106 I 774,18829 1,027,37496 3,151,51609 4,196,89925 3,887,977 77 4,632,01933 5,021,20949 5,245,03741 6,234,930 02. 11,449,207 52 12,042,93342 14,970,71386 16,323,80537 18,251,54457 18,918,611 58 18,642,01640 18,775,53940 17.198 16.097 47.196 63.803 58.028 66.764-65.267 62.906 69.011 126.726 127.6.0 136.66u 132.114 148.990 152,969 147.400) 148.29& T u I 0 t - Inkomster Nettovoitto Vedenmyynti Muut tulot Yhteensä tuloja Nettovinst Vuosi Vattenförsälj ningen övriga tnkomster Summa inkomster Ar p:iä p:iä p:iä % pääoma- Smk. Fmk m':ltä Smk. Fmk m :ltä ' Smk. Fmk m":ltä arvosta - - -.Smk. - Fmk % pa anl. p:i per m' p:i per m' p:i per m' kapitalet 1911... 930,011 72 20.680 87,885 45 1.952 1,017,897 17 22.812 243,708 88 4.14 1915... 1,525,267 82 23.897 83,317 59 1.806 1,608,585 41 25.203 581,210 45 7.88 1920... 3,198,838 36 48.006 352,277 43 5.287 3,551,115 79 53.298 399,599 70 5.'0 1921... 4,534,534 48 68.936 631,719 45. 9.808 5,166,253 93 78.639 969,354 68 11.10 1922... 6,184,863 04 92.308 559,575 69 8.853 6,744,438 73 100.881 2,856,460 96 28.76 1923... 6,697,559 10 96.635 791,104 30 11.408.7,488,663 40 107.938 2,856,644 07 26.78 1924... 7,273,725 40 94.6'6 677,333 78 8.804 7,951,059 18 103.350 2,929,849 69 25.85 1925...:... 9,952,270 99 119.880 820,947 69 9.846 10,773,218 68 129.206 5,528,181 27 43.0. 1926... 14,847,500 51 164.338 976,344 77 10.808 15,823,845 28 175.148 9,588,915 26 59.20 1926 1)... 14,847,500 51 164.888 976,344 77 10.808 15,823,845 28 175.l4.8 4,374,637 76 7.36 1927... 15,912,100 24 168.617 975,142 87 10.397 16,887,243 11 178.844 4,844,309 69 7.92 1928... 18,058,219 22 164.848 1,239,914 81 11.818 19,298,134 03 176.164. 4,327,420 17 5.50 1929... 20,172,794 45 163.266 1,122,144 02 9.082 21,294,938 47 172.847 4,971,133 10 5.76 1930... 20,811,804 95 169.8110 1,111,291 54 9.072 21,923,096 49 178.1162 3,671,551 92 3.'1 1931... 20,911,592 80 169.081 1,069,942 03 8.751 21,981,534 83 177.788 3,062,923 25 2.78 1932... 23,884,582 10 188.862 1,070,453 90 8.464 24,955,036-197.818 6,313,019 60 5.49 1933... 24,977,658 40 197.181 1,104,879 55 8.727 26,082,537 95 206.008 7,306,998 55 6.70 1) Vuoden 1926 toisesta kirjanpäätöksestä alkaen poistot on laskettu korotetun pääoma-arvon mukaan ja korko 7 %; sitä ennen 5 % korko. - F.o.m. andra bokslutet år 1926 äro avskrivningama beräknade på det förhöjda kapitalvärdet och räntan 7 %: därförinnan endast 5 % rinta.

12 Liite n:o 2. Selostus vedenpuhdistuksesta Vanhankaupungin vesijohtolaitoksella vuonna 1933. Saostus, selkeytys, neutrallsolntl ja steriiisointi. Vuonna 1933 on saostusaltaita tyhjennetty ja puhdistettu 12 kertaa. Tällöin on 70,000 m a kemiallisesti käsiteltyä vettä mennyt hukkaan. Viime vuonna on puhdistettu 12,958,400 m a vettä, eli keskimäärin 35,502 m a vuorokaudessa, eli 410.9 sekuntilitraa. Suurin määrä, 47,400 m a (= 548.6 sekuntilitraa), puhdistettiin kesäkuun 13 p:nä ja pienin, 19,800 m a (= 229.2 sekuntilitraa), kesäkuun 5 p:nä. Vuonna 1932 puhdistettiin 12,957,900 m a vettä; lisäys oli siis ainoastaan 500 m a. Veden puhdistukseen on viime vuonna kulutettu: Grammaa m B kohti Keskimäärin Suurin Pienin. Aluminiumisulfaattia 679;747kg 52.6 77.8 Kalsiumioksiidia 181,617 kg... 14.0 20.7 Klooria 4,245 kg...:... 0.88 1.0ll 35.0 7.8 0.17 Aluminiumisulfaatissa on keskimäärin ollut 17.6 % aluminiumioksiidia. Kloorikaasua on käytetty 3,838 kg. Muu kloorimäärä, 407 kg, johtuu kloorikalkkin käytöstä, minkä kulutus on ollut 1,147 kg.. Suodatus. Vuonna 1933 on, kuten edellisenäkin vuonna, käytetty ainoastaan laitoksen isompia suodattimia. Jokaisen suodattimen pinta-ala on 32.18 ml ja suodattimien luku 14. Pesu- ja huuhteluvesi mukaanlaskettuna suodatettiin viime vuonna 12,~8,400 m a vettä. Muutamat suodatusta koskevat tiedot saadaan seuraavasta yhdistelmästä: Aika minkä suodattimet ovat olleet käynnissä.... Suodatettu vesimäärä (pesuvesi mukaanluettuna).... S:n s:n suodatinta kohti tunnissa.... Suodatinpesujen luku.... Suodatettu vesimäärä kahden pesun välillä.... Kahden pesun välillä on suodatettu mb:iä kohti suodatinpinta-alaa.... Käyntiaika kahden pesun välillä.... Pesuaika kerrallaan, keskimäärin.... Pesuvesimäärä.... Pesuvettä pesua kohti.... Pesu vesimäärä prosenteissa suodatetusta määrästä.... Suodattimien huuhtelujen luku.... Huuhteluaika kerrallaan, keskimäärin... Otaksuttu huuhteluvesimäärä.... S:n s:n huuhtelua kohti.... 76,855 h 12,826,590 m a 166.9 m 3 1,286 kpl. 9,974 m 3 309.9 m 3 59 h 46' 9' 59" 165,640 m 8 128.8 m 3 1.ll9 % 1,617 kpl. 11' 36" 61,810 m 8 38.ll m 8 Laitoksessa kemiallisesti käsitelty vesimäärä jakautuu seuraavasti: Pumputtu kaupunkiin... 12,660,950 m a, eli 97.70 % Saostusaltaiden käyttöön kemiallisesti käsiteltyä, niistä tyhjennettyä vettä 70,000. O. u % Suodattimien käyttöön, pesu- ja huuhteluvettä... 227,450 ~ 1.76 % Yhteensä 12,954,400 m a, eli 100.00 % Laboratoriotyöskentely Vantaan ja vesijohtoveden kokoomukset vuonna 1933 ja edellisinä vuosina ilmenevät seuraavasta taulukosta:

13 Valon läpäi Permanga sykyky 100 Värillisyys. naatin kulu Liuenneita Alkaliteetti Vapaata hii. Vetyioni. Tehokasta Kovuusaste Vuosi mm kerroksen aste tus auoloja Iihappoa eksponentti klooria (saksalainen) läpi % mgfl Pt mg/ikmno. mgfl em"/i, n/lohci mgfl COI ph mgfl CI Vantaan v e s i 1928... 33 293 75.7 46.2 4... 5.7 6.8-1.80 1929... :... 31 299 75.1 46.11 4.19 6.3 6.9-1.89 1930... 27 292 68.8 49.0 4.18 4.8 7.0-1.79 1931.... 45 227 63.8 54.6 4.49. 5.1 7.0-1.80 1932... 32 275 73.0 50.11 3.94. 5.1 6.9-1.118 1933... 36 236 61.2 63.9 '5.10 5.3 7.0-2.08 0 Suurin 80 830 103.7 85.9 7.80 9.0 7.3-2.70 Pienin 0.7 94 30.3 33.0 2.00 3.2 '6."- - 1.2"- 1928... >90 3 15.4 87.9 1929... >90 2 15.6 87.6 1930... >90 2 13.8 89.1 1931.... >90 1 13.6 90.6 1932... >90 1 15.7 91.1 1933... >90 0.,,- 13.9 101.0 Suurin 11 22."- 128.7 I Pienin >90 0 9.1 72.8 Suodatettu v e s i 3.82 4.0 6.9 0.06 2.99 3.84. 4.7 7.0 0.07 2.96 3.76 3.7 7.0 0.07 2.87 4.23 4.6 6.9 0.07 2.86 3.82 3.6 7.1 0.09 2.06 5.07 3.6 7.1 0.09 3.89 8.08 6.6 7.8 0.18 4.68 2.23 1.4. 6.8 0.08 2.401 Vantaan veden vapaan hiilihapon sekä kumpaisenkin veden vetyionieksponentin ja kovnuden arvot ovat keskiarvoja 24 analyysistä. Muut arvot ovat keskiarvoja päivittäin suoritetuista määräyksistä. Vuosikeskiarvot 24:stä täydellisestä jokiveden ja vesijohtoveden analyysistä saadaan seuraavasta yhdistelmästä: veal Lämpöaste, C... 7.2 Valon läpäiseväisyys %:ssa 100 mm kerroksen läpi... 35 Värillisyysaste, mg/l Pt... 235 Liuennutta happea, 0., mg 11... 11. 8 Sähkönjohtokyky, Huo X 10 8... 84.8 Edellisestä laskettu määrä liuenneita suoloja, mg/l... 63.8 Haihdutusjäännös 180 o :ssa, mg/l... 117.1 Hehkutusjäännös, mg/l... 86.9 Hehkutushäviö, mg/l...... 30.3. Permanganaatinkulutus, KMn 4, mg/1... 61.0 Albuminoidiammoniakkia, NH,', mg/l... 0.26 Tehokasta klooria, Cl, mg 11... Piihappoa, SiO., mg/l... 28.6 Aluminiumia, Al, mg 11... 8.2 Rautaa, Fe, mg/l... 3.7 Kalsiumi-ioneja, Ca", mg/l... 7.9 Vantaan Suodatettu vesi 7.40 >90 o 12.2 134.3 100.8 99.0 80.0 19.0 13.7 0.07 0.09 8.0 1.11 0.09 17.1 Magnesiumi-ioneja, Mg", mg 11.... Ammoniumi-ioneja, NH 4 ', mg 11..... Sulfaatti-ioneja, SO/, mg/l..... Kloori-ioneja, CI', mg 11.... : Nitraatti-ioneja, NOs', mg/l.... Nitriitti-ioneja, N0a', mg/1...... Bikarbonaatti-ioneja, HCOs', mg/l..... Metyylioranssialkaliteetti, ems/l, n/1o'.... Vapaata hiilihappoa, CO., mg/l.... Vetyionieksponetti, ph..... Kokonaiskovnus, saksal. asteissa.... Karbonaattikovuus, saksal. asteiss~.... Mineraalihappokovuus, ~ Vantaan Suodatettu vesi vesi 4.2 0.10 8.6 6.0 2.7 0.01 30.8 4.83 5.8 7.0 2.08 1. 80 0.78 4.8 0.10 33.8 6.2 2.7 0.008 31.3 5.18 3.8 7.1 3.80 1.402 1.92 Kuiva kesä ja syksy ovat vaikuttaneet jokiveden ko-' koomukseen. Sen väri ja permanganaatin kulutus olivat alhaisempia kuin tavallisesti. Sitävastoin sen läpäisevyys, suolapitoisuus ja kovuus olivat korkeampia. Korkein suolapitoisuus oli 86.0 mg/l, määrä jota ei milloinkaan aikaisemmin ole tavattu. Bakteriologisten tutkimusten tulos vuoden kuluessa kunkin kuukauden keskiarvona sekä suurimmat ja pienimmät arvot ilmenevät seuraayasta taulukosta:

14 Bakteeripesäkkeiden luku cml:ssä Vuosi ja kuukausi Vantaan vesi Suodatettu vesi Keskim. Suurin Pienin Keskim. Suurin Pienin 1933 Tammikuu... 1,445 2,900 760 0., 2 0 Helmikuu... 2,522 6,100 850 0.6 3 0 Maaliskuu... 15,689 46,000 800 0.7 5 0 Huhtikuu... 11,835 56,000 1,000 0.8 2 0 Toukokuu... 3,242 10,000 1,100 0.7 3 0 Kesäkuu... 683 2,100 80 2 10 0 Heinäkuu... 362 1,600 100 3 16 0 Elokuu... 601 4,200 90 0., 4 0 Syyskuu... 1,176 11,000 120 0.2 2 0 Lokakuu... 3,761 37,000 350 0.6 8 0 Marraskuu... 9,222 50,000 900 1 5 0 Joulukuu...:... 9,876 41,000 1,400 1 6 0 Koko vuonna 5,048 56,000 80 1 16 0 1928 8,013 190,000 12 5 250 0 1929 7,243 130,000 8 1 44 0 1930 7,158 98,000 6 2 66 0 1931 6,300 95,000 60 2 55 0 1932 9,388 190,000 45 2 320 0 Selkeytyneessä, mutta kloreeramattomassa vedessä bakteeripesäkkeiden luku oli keskimäärin 98 em 3 :iäkohti. Suurin bakteeri pitoisuus oli 2,200 ja pienin 0 em 8 :iä kohti. Baeterium eolin tutkimukset vuonna 1933 ja edellisinä vuosina selviävät seuraavasta yhdistelmästä: Myönteisiä tuloksia %:ssa. KuutIosenttImetriä Vuosi 100 1 50 1 25 1 10 1 5 1 2.6 1.0 1 1 0.6 I 0.26 1 0.10 I 0.06 I 0.Oll61 0.010 Vantaan v e s i 1928... 100.0 100.0 100.0 84.9 75.6 56.6 43.4 22.6 15.1 7.6 1929... 100.0 100.0 98.1 92.8 88.6 73.1 46.11 23.i 15.4 7.7 1930.... 100.0 100.0 94.8 71.2 65.4 46.4 25.0 15.4 11.6 1931... 100.0 90., 82.7 76.9 59.6 40.4 25.0 9.6 5.8 1932.... 100.0 98.1 88., 7l.z 53.8 38.6 17.8 15.4 7.7 1933... 96.11 90., 71.2 63.6 42.8 25.0 21.2 7.7 5.8 Selkeytynyt, kloreeramaton vesi 1929... 55.8 50.0 30.8 1930... 25.0 23.1 13.6 7.7 1931... 34.6 32.7 23.1 3.8 1932... 19.1l 11.6 7.7 3.8 1933... 28.8 17.8 5.s 3.8 1928... 3.8 0 1929.... 0 0 1930... 1.9 1.9 1931... 1.0 1.0 1932... 0 0 1933... 0 0 Suodatettu vesi

15 Jokiveden sekä bakteeripitoisuus että B. colin paljous ovat vuonna 1933 olleet tavallista pienemmät, riippuen siitä, että korkeavesiajat ovat olleet erittäin lyhyet. Koska veden kyvyllä liuottaa lyijyä on suuri terveydellinen merkitys, on siitä suoritettu tutkimuksia laitoksen laboratoriossa. Tätä tarkoitusta varten on asennettu 12 m pituinen lyijyputki, jonka läpimitta on 25 mm. Tässä putkessa vesi sai seisoa 12 tuntia; minkä jälkeen lyijypitoisuus vedessä määrättiin. Tutkimukset aloitettiin huhtikuussa, mutta niitä ei ole vielä saatu loppuun suoritetuksi, vaan jatketaan niitä v. 1934. Kokeen alussa vesi liuotti 0.9 mg/l lyijyä, kuukauden ja kahden kuukauden kuluttua 0.7 mg/l, 3 ja 6 kuukauden kuluttua 0.4 mg/l, 8 kuukauden kuluttua 0.8 ja 9 kuukauden kuluttua ainoastaan 0.2 mg/l. Kuten tästä näkyy, on veden liuottamiskyky vähentynyt vähentymistään ja oli se vuoden lopussa mitätön. Saksas,sa ja Englannissa pidetään yleisesti 0.8 mg/l korkeimpana sallittuna liuottamismääränä. Kupariputkista vesi taasen voi liuottaa kuparia, mutta niillä määrillä, jotka tässä tulevat kysymykseen, ei ole mitään terveydellistä merkitystä. Koska kuitenkin on mielenkiintoista todeta, paljonko kuparia voi liu eta kupariputkista, suoritettiin kokeita myöskin näillä putkiila samalla tavalla kuin lyijyputkilla. Tällöin todet- tiin, että liuennut kuparlmäärä vaihteli, riippumatta putken iästä, 0.8:sta O.e:aan mg:aan litraa kohti vettä. Vielä on teknillisistä syistä määrätty sinkkipitoisuus kahdesta vesinäytteestä, jotka olivat seisoneet 18 tuntia 5 vuoden vanhoissa galvanisoiduissa rautaputkissa. Näytteiden sinkkipitoisuudet olivat 1 ja 1. 6 mg/i. Näillä määrillä ei ole mitään terveydellistä merkitystä. Laboratoriossa viime vuonna tutkittujen näytteiden luku selviää seuraavasta yhdistelmästä: Täydellisiä vesianalyysejä.... Käyttötarkkailun vuoksi.... Veden lyijy-, kupari- ja sinkkipitoisuuden määräyksiä.... Bakteriologisia vesianalyysejä: 48 näytteestä 11,437 32. a) bakteeripesäkkeiden luvun maaräyksiä... 4,322 näytteestä b) Bacterium colin määräyksiä.... 780 Analyysejä k~mikalioista... 10 Yhteensä 16,629 näytteestä Knut Allthan.

Selostus Helsingin kaupungin kaasulaitoksen toiminnasta vuonna 1933. Kaasunkulutus v. 1933 oli 22,992,000 m a, s. o. 658,700 m a eli 2.94 % edellisen vuoden kulutusta suurempi. Helsingin kaupungin rakennuskonttorin Kyläsaarella sijaitsevassa vedenpuhdistuslaitoksessa kehittynyttä metaanikaasua on kaasulaitos tilivuonna ostanut 75,050 m a Kaasulaitoksen ei ole tarvinnut tilivuonna suorittaa huomattavan suuria uudistöitä, sillä uunit y.m. laitteet ovat riittävät nykyistä suurempaankin kaasunvalmistukseen. Sitä vastoin on laitoksen pitänyt ankaran kilpailun pakottamana a j anmukaistaa v. 1910 rakennettu koksinla j ittelulaitoksensa. Marraskuussa käyttöön otettu uusi lajittelulaitos on n.s. resonanssi-tasoseula, joka lajittelee koksin 6:een eri suuruuteen samalla karistaen pois kaiken murskatessa syntyneen poron. Tämän uuden lajittelulaitoksen ansiosta kykenee kaasulaitos nyttemmin toimittamaan hyvinlajiteltua ja porotonta koksia, joka on täydellisesti ulkomailta tuodun koksin veroista. Resonanssi-tasoseulan on rakentanut Kone- ja Siltarakennus-Osakeyhtiö täällä Bamag-Meguin Aktiengesellschaft nimisen berliiniläisen toiminimen patentoidun rakennetavan mukaisesti. Opetus- ja neuvontatoimintaa kaasunkäytön tehostamiseksi kotitaloudessa on menestyksellisesti jatkettu entiseen tapaan järjestämällä kaasunkäyttökursseja ja julkisia esitelmätilaisuuksia. Kursseja pidettiin laitoksen omassa opetuskeittiössä kaikkiaan 22, esitelmätilaisuuksia oli 29. Koteihin tehtyjen neuvontakäyntien lukumäärä oli n.600. Bruttoylijäämä v:lta 1933 oli Smk. 16,626,375: 39, laitoksen pääoma-anron korko ja kuoletus Smk. 12,156,923: 13 ja nettovoitto Smk. 4,469,452: 26. Kaasunhinta on ollut Smk. 1: 30 m s:ltä, alennusperusteet sa.moin kuin mittarinvuokrajpn samat kuin edellisenäkin vuonna. Kaasunvalmistus. Kaasulaitos on v. 1933 valmistanut 22,926,750 Dl S kivihiilikaasua, johon on käytetty: Kivihiiliä... :... 63,427,000 kg. Kaasunvalmistukseen käytetty kivihiili on keskimäärin maksanut Smk. 177: 79 metritonnilta. 100 kg:sta kaasutettuja hiiliä on kaasunsaanti ollut 36. H m S. Suplstelma sivutuotteiden valmistuksesta Ja myynnistä v. 1933. Varasto vuoden alussa... :... kg Valmistus... " kg I Myyty... kg Omiin tarpeisiin käytetty... " 1 kg I Varasto vuoden lopussa... kg I Koksia I 17,984,000 48,653,170 1 66,637,170 I 37,909,850 1 14,890,320 52,800,170 I 13,837,000 I Tervaa I Ammoniakkia I 25 0/0 396,200 10,550 1 2,567,875 129,457 1 ) 1 2,964,075 I 140.007 I 2,396,775 500 1 122,607 1 )1 2,397,275 I 122,607 I 566,800 I 17,400 I Bensolia 23,600 254,758 278,358 199,441 325,157 524,598 39,900 Tulo myydyistä sivutuotteista... Keskimyyntihinta... Smk. Smk. 11,929,351: 10 259: 12 tonnilta 1,655,936: 55 310,598'30 -: 63.62 2:41 kilolta kilolta 944,553:85 3:75 kilolta 1) Määrään sisältyy: 3,407 kg. ammon.-sulf. 1) Määrään slsältyy: 3,407 kg. ammon.-sulf.

18 Kaasunkulutus. Kaasunkulutus on vuoden kuluessa noussut 22,992,000 m 8:iin, osoittaen lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 658,700 m 8 eli 2.94. %. Suurin kaasunkulutus merkittiin jouluk. 23 p:nä., jolloin se nousi 86,400 m 3:iin. Vähin määrä kaasua, nimittäin 23,400 m 8, kulutettiin kesäk. 24 p:nä. Kulutus on jakaantunut seuraavalla tavalla: Kaupunginkatuvalaistus... :... 8.'7 % Yksityinen kulutus... 83.7 Ii ~ Kaasulaitoksen oma kulutus... 0.70 ~ Vuoto ja tiivistyminen... 7.08» Yksityinen kaasunkulutus. Yh teensä. 100. 00 %.1,946,022 m 8 19,256,504 0 1 ) 161,448 ~ 1,628,026» 22,992,000 m 8 Vuoden 1933 kuluessa on uusia mittareita tullut lisää 1,216 kpl. Kaupungissa paikoilleen asetettujen kaasumittarien koko lukumäärä oli vuoden lopussa 51,771 kpl., joista 25,684 kpl. tavallisia ja 26,087 kpl. automaattimittareita. Mittarien kautta on kaasua kaikkiaan myyty 19,256,504 m 8, mistä määrästä 13,311,187 m 8 tavallisilla ja 5,945,317 m 3 automaattikaasumittareilla. Kaasunhinta on kuluneena vuonna ollut Smk. 1: 30 m 8 :ltä. Kuluttajille, joiden kuukausikäyttö on noussut yli 300 m 8:n, on myönnetty kulutusalennusta kaupunginvaltuuston lokak. 31 p:nä 1923 määräämän tariffin mukaan. Koko kaasunhinnalle myönnetty alennussumma nousee vuonna 1933 Smk:aän 568,002: 35. Kaasumittarien vuokra. Kaasumittarinvuokraa on veloitettu kaupunginvaltuuston huhtikuun ]6 p:nä 1924 antaman taksan mukaan. Kaasumittarien vuokratulot olivat vuonna 1933 Smk 95,138: 35. Katuvalaistus. Kaupungin kaduille asetettujen valaistusliekkien lukumäärä oli vuoden lopussa 7,667 ja lamppujen lukumäärä 1,983. Vastaavat luvut edellisenä vuonna olivat 7,720 ja 1,999. Lamppujen järjestely ja valovoima näkyy allaolevasta taulukosta: Vuonna 1933 Kokoyön. Koko- ja puoliyön Puoliyön.!oi,!d,!d,!d.~ '7 C'I - ]+,!dc'l,!d('),!dco,!den,!d,!d 11)11) -~ -.!oi.,;.!d;:::;-.!oi~.!oi~.!oi~.!oi~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ :.1l+.2l, + :.1l+ ~+,(') ~+ ~ <D ~~,- '.,(') (')~ en co ~ en ~ ~~.!oi ~ ~.!oi ~ 4l ;:: ~ ~.2l.2l -, (')~,..!, '7 '7 ~. (') co en 1/ 1... 1 575 1 25 1 4 1 6 1 134 1 284 1 7 1 50 1 477 1 1 1 1 13871 20 1 2 1 ]2 1 14 81/ 13... 1 553 1 25 1 4 1 6 1 134 1 279 1 7 1 50 1 473 1 1 1 1 14021 20 1 2 I 12 1 14 Kaupunkiin asetetuista lampuista on 1,732 kpl. riippuvia inverttilamppuja ja 251 kpl. seisovia inverttilamppuja. Puolenyön lamppujen palamisaika oli vuoden aikana 1,626 tuntia ja kokoyön lamppujen 3,397 tuntia lamppua kohti. Vuoden kuluessa asetettiin eri osiin kaupunkia 4 kpl. uusia lamppuja ja poistettiin niilta kaduilta, joilla on otettu käyntäntöön sähkövalaistus, 20 kpl. lamppuja. 1) Josta kaupungin koulut, sairaalat ja muut laitokset 515,415 m3.

19 Vuoto ja tiivistyminen. Ilmoitusten ja tutkimusten perusteella havaittuja kaasuvuotoja on vuoden kuluessa korjattu 96 kpl., joista 5 kpl. on ollut putkimurtumien ja 91 kpl. liitoskohdissa ilmenneiden epätiiveyksien aiheuttamia. Tiivistymisen ja vuotojen aiheuttama kaasutappio kuluneelta vuodelta oli 1,628,026 m 3 Laajennuksia ja arvonlisäyksiä. Vuoden kuluessa asetettuja uusia johtoja: Pääjohtoverkko. Punkaharjuntiehen, Sammatintiehen ja Karstulantiehen, Punkaharjuntie 6--8 kohdalta Kangasalantielle... "... 124.0 m. 100 mm. M.M.-ptk. Sturenkatuun, Helsinginkadulta Kirstinkadulle.... 145.3» 100». Tavaststjernankatuun, Topeliuksenkadulta Minna Canthinkadulle.... 92.7» 80. Munkkiniemenkatuun, Huopalahdenkadulta ValpurintielIe.... 356.9» 100» 436.0» 300 vlr-ptk. Topeliuksenkatuun, Huopalahdenkadulta Munkkiniemenkadulle.... 327.6» 300» 41.1» 300 M.M.-ptk. Messeniuksenkatuun, tontilta N:o 9 Nordenskiöldinkadulle.,... 214.3» 100 20.6» 80 Teollisuuskatuun ja Teollisuuskujaan, Kuortaneenkadulta Elimäenkadulle... 377.6» 150 Alueeseen Kallion urheilukentän pohj. puol. 1. ja L. Brahenkatujen välille... 74.6» 150» 63.6» 100 Näkinkujaan, Hakaniemen torilta Sörnäisten rantatielie... 103.1» 80 P. Esplanadinkatuun, Fabianinkadulta Päävartiotorille.... 432.6» 150 37.8» 200 Kalastajatoriin ja Munkkisaareen.... 142.6» 80 Mechelininkatuun, Topeliuksenkadulta Rajasaarenkadulle... 198.0» 100 E. Hesperiankatuun, tontilta N:o 40 Mechelininkadulle...,..... 62.7» 100 Myllytiehen, tontilta N:o 3 Etelärantatielle..... 70.6» 80» Magdaleenankatuun, tontilta N:o 2 Pasilankadulle... 72.6» 80 Kaarlenkatuun, Helsiginkadulta pohjoiseen... 43.6» 80 ------------------ Yhteensä 3,436.6 m. Vuoden 1933 lopussa oli kaupungin pääjohtojen yhteenlaskettu pituus 149,029.6 metriä ja niiden keskimääräinen läpimitta 171. \1 mm. Pääjohtoverkon arvonlisäys on Smk. 671,386: 21. Liiftymisjohdot. Vuoden kuluessa. on asetettu 40 uutta liittymisjohtoa arvoltaan Smk. 41,532: 78. Vuoden kuluessa on asetettu uusia lamppuja: Katulamput ja pylväät. Tunturikadulle... 2 kpl. l-liekk. lamp. (aufs) B pylv. Myllytielle... 2 1-». ~

20 Vuoden kuluessa muutettujen lamppujen lukumäärä eri osissa kaupunkia on: 1 kpl. 1-liekk. muutettu 9-liekkiseksi. 4 ~ lamppuja A-pylväistä seinäkaariin. ~. raitiotiepylvääseen. Vuoden kuluessa on seuraavat lamput poistettu sähkövalaistuksen käytäntöönottamisen tähden: E. Hesperiankadulta... 3 kpl. 1-liekk. lamp. (aufs) B-pylv.... 2 ~ 2-» Siltavuorenrannasta... ~... 2 & 2-» A-pylv.»... 5» 9-»» A-pylv. Mikonkadulta... 1» 2-» A-pylv. Teatteri-Esplanadilta... 1» 1-» seinäkaa resta Toiselta linjalta... 6» 1» B-pylv. Vuoden kuluessa lisättyjen ja muutettujen lyhtyjen arvonlisäys on... Smk. 18,749: 81 K aasumittar-it. Kaasumittarien arvonlisäys on... Smk. 999,894: 25. Kalusto. Kaasulaitoksen kaluston arvonlisäys on... Smk. 34,922: 50 Arvonllsäysten yhdistelmä. Pääjohtoverkko... SmIt. Lyhdyt, pylväät ja liittymisjohdot.... Liittymisjohdot.... Kaasumittarit... :.... Kalusto.... 671,386: 21 18,749: 81 41,532: 78 999,894: 25 34,922: 50 ------------------ Smk. 1,766,485: 55 Kaasulaftoksen pääoma-arvo. Pääoma arvo Uudistyöt v. 1933 1/1 1933 Poistot v. 1933 Pääoma-arvo "'/11 1933 Asuinrakennukset... 1,808,448: - 56,711: - 1,751,737:- Tehdasrakennukset... 11,093,327: 93 688,629: - 10,404,698: 93 Terva- ja ammoniakkikaivot... 604,537: 37 90,129: - 514,408: 37 Uunit varusteineen... 21,810,470: 18 1,989,063: - 19,821,407: 18 Kaasukellot... 7,299,034: 72 514,799: - 6,784,235: 72 Koneet ja kojeet... 7,684,530: 57 858,659: - 6,825,871: 57 Kuljetuslaitteet... 1,380,333: 84 279,135: - 1,101,198: 84 S:n, siirrettävät... 507,400: 25 91,516: - 415,884: 25 Putkijohdot...:... 251,920: - 71,440: - 180,480:- Pääputkiverkko... 11;471,852: 17 671,386: 21 555,655: - 11,587,583: 38 Liittymisjohdot... 686,520: 52 41,532: 78 62,842: - 665,211: 30 Katuvalaistuslaitteet... 790,374: 22 18,749: 81 242,983: - 566,141: 03 Kaasumittarit... 9,267,556: 66 999,894: 25 1,256,390: - 9,011,060: 91 Kalusto...,... 759,909: 68 34,922: 50 119,837: - 674,995: 18 ----------~------------------~-------------- Smk. 75,416,216: 11 1,766,485: 55 6,877,788: - 70,304,913: 66