KIRJALLINEN KYSYMYS 746/2010 vp Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten siirtäminen Pohjois-Karjalasta Kuopioon Eduskunnan puhemiehelle Pohjois-Karjalan keskussairaalassa tehdään vuosittain 450 550 kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain (459/1973) 7 :ssä tarkoitettua oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on rakennuttanut siihen tarkoitukseen asianmukaiset tilat, joissa tehdään myös saman lain mukaiset lääketieteelliset ruumiinavaukset. THL maksaa toimitilojen käytöstä, vainajien säilytyksestä ja muusta avustavasta toiminnasta tällä hetkellä vuosittain noin 140 000 euron korvauksen Pohjois-Karjalan keskussairaalalle. Tähän asti oikeuslääkäri on matkustanut kerran viikossa Joensuuhun tekemään oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset. Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ilmoittanut, että Pohjois-Karjalan oikeuslääketieteelliset ruumiinavaukset tehdään vuoden 2011 alusta alkaen Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Syyksi on kerrottu oikeuslääkäreiden rekrytointivaikeudet. Tämä tarkoittaa jatkossa, että oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen määrätyt vainajat kuljetetaan Pohjois-Karjalan alueelta Kuopioon ja takaisin. Tämä tarkoittaa satoja kilometrejä turhaa ajoa: vainajan kotipaikkakunnalta Joensuuhun, sieltä Kuopioon ja sama reitti takaisin. Nykyinen systeemi on toimiva ja hyvä. Jos Pohjois-Karjalan asianmukaisia tiloja joudutaan käyttämään väliaikaisena säilytyspaikkana, kuten näyttää, THL:n kaavailema ratkaisu voi tarkoittaa toistatuhatta sellaista kuljetusta, joita nyt ei tarvitse tehdä. Kun kuolemansyyn selvittämistä tekevä poliisi on lähes aina läsnä ruumiinavauksessa, se tarkoittaa, että poliisi joutuu matkustamaan eri puolilta Pohjois-Karjalaa Kuopioon kuulemaan ja dokumentoimaan ruumiinavauksessa tehtyjä havaintoja. Tämän vuoksi maakunnassa, jossa poliisin toimintavalmiusajat ovat muutenkin huolestuttavan pitkät, poliisin työaikaa joudutaan käyttämään tällaiseen toimintaa aiempaa enemmän. Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain mukaan poliisi vastaa oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen välittömästi liittyvistä kuljetuksista. THL:n mahdollisesti tavoittelema säästö tarkoittaa ruumiin kuljetuksina moninkertaisia kustannuksia poliisille, mitä tuskin on osattu ottaa huomioon sisäasiainministeriön budjettivalmistelussa. Jos kuolema on tapahtunut sairaalassa hoitotoimenpiteen aikana, hoitavan lääkärin ja oikeuslääkärin mahdollisuus välittömään konsultointiin heikkenee, kun ruumiinavaus tehdään toisella paikkakunnalla. Joskus käy niin, että lääketieteellisessä kuolemansyyn selvityksessä käy ilmi seikkoja, jotka edellyttävät, että selvitys keskeytetään ja että kuolemansyy selvitetään oikeuslääketieteellisesti. Kun molemmissa tapauksissa ruumiinavaus tapahtuu samassa paikassa, vainajaa ei tarvitse erikseen siirtää mihinkään. Omaiset tulisi huomioida kaavaillussa uudistuksessa paremmin. Omaisilla on usein tarve nähdä vainaja ennen ruumiinavausta ja aina tar- Versio 2.0
ve päästä sopimaan sitovasti hautajaisjärjestelyistä aikatauluja myöten. Jos vainajaa kuljetetaan edestakaisin Pohjois-Karjalan ja Kuopion välillä, omaisten intresseihin vastaaminen vaikeutuu. Vastaavia oikeuslääketieteellisten ruumiinavauspaikkojen uudelleenjärjestelyjä on vireillä muuallakin, mm. Vaasassa. Peruspalveluministeri Risikko on kirjalliseen kysymyksen antamassaan vastauksessa (KK 863/2009 vp) todennut, että "turvaamalla asianmukaiset oikeuslääkärin konsultaatiomahdollisuudet sekä lääkäreille että poliiseille voidaan oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten määrää jonkin verran vähentää". Suunniteltu uudistus päinvastoin vähentää asianmukaisia konsultaatiomahdollisuuksia lääkärin, oikeuslääkärin ja poliisin välillä, kun ruumiita kuljetetaan toiseen kaupunkiin. Uudelleenjärjestelyjä selitetään oikeuslääkäripulalla ja rekrytointivaikeuksilla. Olisi järkevämpää, että oikeuslääkäri matkustaisi Joensuuhun kuin että vainajaa kuljetetaan, jolloin poliisin resursseja matkoihin Kuopion ja Joensuun välillä. Onko tällä uudelleenjärjestelyllä tarkoitus hakea säästöjä sosiaali- ja terveysministeriölle siirtämällä THL:n ruumiinavaustilojen vuokrauksesta johtuvia kustannuksia sisäasiainministeriön maksettaviksi ja nostaa edelleen poliisin toiminnan kustannuksia? Jos näin on, tämä on lyhytnäköistä toimintaa, ja valtion menot pitkällä tähtäimellä kasvavat. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että oikeuslääkäreitä koulutetaan tarpeellinen määrä ja millä tavoin perusteluissa kuvattu suunnitelma siirtää vainajat Joensuusta Kuopioon lisää konsultaatiomahdollisuuksia oikeuslääkäreiden, poliisin ja lääkäreiden välillä? Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2010 Lauri Kähkönen /sd 2
Ministerin vastaus KK 746/2010 vp Lauri Kähkönen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lauri Kähkösen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 746/2010 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että oikeuslääkäreitä koulutetaan tarpeellinen määrä ja millä tavoin perusteluissa kuvattu suunnitelma siirtää vainajat Joensuusta Kuopioon lisää konsultaatiomahdollisuuksia oikeuslääkäreiden, poliisin ja lääkäreiden välillä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä vastaa poliisi. Lain mukaan poliisin on suoritettava tutkimus kuolemansyyn selvittämiseksi silloin, kun kuoleman ei tiedetä aiheutuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa, kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai on syytä epäillä, että kuolema on aiheutunut jostain edellä mainitusta syystä sekä kun kuolema on muuten tapahtunut yllättävästi. Valtaosassa edellä mainituista tapauksista poliisi määrää tehtäväksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavaustoiminnan kehittämistä on vaikeuttanut se, että kuolemansyyn selvittämistä koskevissa asioissa ei ole ollut valtakunnantasoista koordinaatiota. Lääninoikeuslääkärit ovat toimineet varsin itsenäisesti. Koordinoimattomuus on johtanut eroihin lääninhallitusten ja sairaanhoitopiirien ja yliopistojen välisissä sopimuksissa, mitä ei voida pitää perusteltuna. Tehtävien valtakunnan tasoinen koordinoimattomuus on johtanut suuren työtaakan syntymiseen ja osaltaan tästä on aiheutunut akuutti oikeuslääkäripula, joka pahentuessaan vaarantaa yhteiskunnallisesti välttämättömän toiminnan jatkuvuuden. Tiedossa oleva alalla toimivien oikeuslääkäreiden työkuormitus vähentää uusien lääkäreiden hakeutumista alan erikoistumiskoulutukseen. Se on johtanut myös valmiiden oikeuslääketieteen erikoislääkäreiden hakeutumiseen muuhun työhön tai erikoisalan vaihtamiseen. Oikeuslääkinnän tehtävien siirrolla 1.1.2010 lukien lääninhallituksilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen on pyritty korjaamaan edellä mainittua koordinaation puutetta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on alkuvuoden 2010 aikana selvittänyt oikeuslääkäreiden koulutustarvetta sekä järjestelmän kehittämistä. Erikoislääkärikoulutus Oikeuslääketieteen erikoislääkärikoulutus on tapahtunut yliopistojen oikeuslääketieteen laitoksilla Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Koulutus kestää viisi vuotta. Yliopistojen itse rahoittamia virkoja/toimia ei voida enää käyttää lääkäreiden erikoistumiskoulutukseen yliopistouudistuksen johdosta. Tämän johdosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on esittänyt koulutusvirkojen rahoittamista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen budjettimomentilta. Koska oikeuslääkinnän tehtävät siirtyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen vasta 1.1.2010 lukien, ei esitystä oikeuslääketieteen erikoislääkärikoulutuksen järjestelyistä ja koulutusvirkojen perustamisesta ollut mahdollista sisällyttää budjettikehykseen 2011 2014 tai varsinaiseen 3
Ministerin vastaus talousarvioehdotukseen 2011. Oikeuslääketieteen erikoislääkärikoulutus on tarkoitus järjestää uudella tavalla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkinnän kehittämissuunnitelman mukaan. Tarkoitus on esittää vuoden 2011 ensimmäiseen lisätalousarvioon momentin 33.02.20 arviomäärärahan käyttöoikeuden laajentamista siten, että se mahdollistaisi oikeuslääkäreiden erikoislääkärikoulutuksen. Koulutusvirkoihin liittyvä asiakokonaisuus tullaan ottamaan esille valtiontalouden kehysvalmistelussa tulevina vuosina. Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten suorittaminen Suomessa oli vuoden 2010 alussa 21 paikkaa, joissa tehtiin oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on nyt 18 oikeuslääkärin virkaa, jotka vastaavat 16 henkilötyövuotta. Toiminnan siirryttyä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi, on nähty järkeväksi kehittää jatkossa osaamiskeskuksia etenkin yliopistopaikkakunnille ja luopua hajautetusta toimintamallista. Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten siirtämistä Pohjois-Karjalan keskussairaalasta, Joensuusta Kuopion yliopistolliseen sairaalaan on valmisteltu jo lääninhallituksen aikana Itä-Suomen lääninhallituksen oikeuslääkäreiden rekrytointiongelmien takia. Suunnitelmat hankkeen toteuttamiseksi keskeytettiin siksi aikaa, kun oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten toiminnan siirtoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen valmisteltiin. Poliisi on läsnä oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa, jos se on poliisitutkinnan kannalta tarpeen. Käytännössä poliisi on ollut Kuopiossa Pohjois-Karjalasta tulleiden vainajien avauksissa paikalla 10 15 kertaa vuodessa, siis harvoin. Tähän mennessäkin, kun on tarvittu kiireellinen oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, jota ei ole voitu aikatauluttaa oikeuslääkärin käyntipäivään Joensuussa, ovat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon poliisi tehneet yhteistyötä. Tuolloin avauksessa on ollut läsnä poliisi Kuopion poliisin tekniikasta. Näitä on ollut noin 2 3 kertaa vuodessa. Poliisin ja oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tekevän oikeuslääkärin välinen konsultointi tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse, ei vainajan vierellä. Konsultaatiotoiminta ei ole paikkasidonnainen. Samoin poliisin, vainajaa hoitanen lääkärin ja oikeuslääkärin mahdolliset konsultaatiot tehdään puhelimitse. Oikeuslääkärin toimipaikalla Kuopiossa tai Joensuussa ei siten ole vaikutusta konsultaatiotoimintaan. Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten keskittämisellä pyritään varmistamaan, että kokemattomille oikeuslääkäreille taataan asianmukainen kollegojen konsultaatioapu. Jos kokematon oikeuslääkäri tekee avauksia yksin, ei voida täysin taata avauksien laatua. Kun yksikössä on useampi oikeuslääkäri, helpottuu vastavalmistuneiden rekrytointi. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen osalta uudelleenorganisoinnin tavoitteena on parantaa oikeuslääketieteellisen kuolemansyynselvittämistoiminnan koordinointia aikaisemmasta ja näin taata toiminnan valtakunnallinen yhdenmukaisuus ja laadullisesti asianmukainen jatkuvuus tulevaisuudessa. Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 746/2010 vp Lauri Kähkönen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 746/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lauri Kähkönen /sd: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att det ska utbildas tillräckligt många rättsläkare och på vilket sätt ökas konsultationsmöjligheterna mellan rättsläkare, polis och läkare genom den i motiveringen beskrivna planen att flytta de avlidna från Joensuu till Kuopio? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Polisen ansvarar för den rättsmedicinska utredningen av dödsorsak. Enligt lagen ska polisen verkställa en undersökning för att utreda dödsorsaken när det inte är känt att döden skulle ha orsakats av sjukdom eller när den avlidne under sin sista sjukdom inte har stått under läkarvård, när döden har orsakats av brott, olycksfall, självmord, förgiftning, yrkessjukdom eller vårdåtgärd eller när det finns anledning att befara att döden har föranletts av någon av dessa orsaker och när dödsfallet annars har inträffat överraskande. I merparten av dessa fall bestämmer polisen att en rättsmedicinsk obduktion ska utföras. En utveckling av den rättsmedicinska obduktionsverksamheten har försvårats av att det inte har funnits någon nationell samordning i frågor om utredande av dödsorsak. Länsrättsläkarna har skött sitt arbete rätt självständigt. Bristen på samordning har lett till skillnader i avtalen mellan länsstyrelser, sjukvårdsdistrikt och universitet, och detta kan inte anses motiverat. Bristen på nationell koordinering av uppgifterna har lett till uppkomsten av en stor arbetsbörda och delvis av den orsaken till en akut brist på rättsläkare, vilket om läget förvärras kan riskera kontinuiteten i denna nationellt nödvändiga verksamhet. Kännedomen om de i branschen verksamma rättsläkarnas arbetsbörda får färre unga läkare att söka sig till specialiseringsutbildningen på området. Det har också lett till att färdigutbildade specialister i rättsmedicin söker sig till annat arbete eller byter specialområde. Genom att överföra de rättsmedicinska uppgifterna från länsstyrelserna till Institutet för hälsa och välfärd fr.o.m. den 1 januari 2010 har man strävat att avhjälpa ovannämnda brist på koordination. Institutet för hälsa och välfärd har under början av år 2010 utrett behovet av att utbilda rättsläkare och en utveckling av systemet. Utbildningen av specialister Utbildningen av specialister i rättsmedicin har ägt rum vid de rättsmedicinska institutionerna vid universiteten i Helsingfors, Åbo, Tammerfors och Uleåborg. Utbildningen tar fem år. Tjänster/befattningar som universiteten själva finansierar kan till följd av universitetsreformen inte längre användas för specialiseringsutbildning för läkare. Av denna anledning har Institutet för hälsa och välfärd föreslagit att utbildningstjänster ska finansieras under budgetmomentet för Institutet för hälsa och välfärd. Eftersom de rättsmedicinska uppgifterna överfördes till Institutet för hälsa och välfärd först den första januari 2010, var det inte möjligt att införliva förslaget om arrangemangen för utbildning av specialister i rättsmedicin och inrättande av utbildningstjänster i budgetramarna för åren 2011 2014 eller i det egentliga budgetförslaget 5
Ministerns svar för år 2011. Det är meningen att utbildningen av specialister i rättsmedicin ska ordnas på ett nytt sätt enligt utvecklingsplanen för rättsmedicinen vid Institutet för hälsa och välfärd. Avsikten är att i den första tilläggsbudgeten för år 2011 föreslå att rätten att använda förslagsanslaget under moment 33.02.20 ska utvidgas så att utbildningen av specialister i rättsmedicin blir möjlig. Det sakkomplex som hänför sig till utbildningstjänsterna kommer att tas upp i ramberedningen av statsfinanserna under de kommande åren. Utförandet av rättsmedicinska obduktioner I början av år 2010 fanns det i Finland 21 platser där rättsmedicinska obduktioner utfördes. Vid Institutet för hälsa och välfärd finns för närvarande 18 rättsläkartjänster, vilka motsvarar 16 årsverken. Efter att verksamheten blivit en uppgift för Institutet för hälsa och välfärd har det ansetts förnuftigt att i fortsättningen utveckla kompetenscentra särskilt på universitetsorterna och att frångå den decentraliserade verksamhetsmodellen. En överföring av de rättsmedicinska obduktionerna från Norra Karelens centralsjukhus i Joensuu till universitetssjukhuset i Kuopio har beretts redan under länsstyrelsens tid på grund av problemen för länsstyrelsen i Östra Finlands län att rekrytera rättsläkare. Planerna på att genomföra projektet avbröts för den tid då överföringen av den rättsmedicinska obduktionsverksamheten till Institutet för hälsa och välfärd bereddes. Polisen är närvarande vid en rättsmedicinsk obduktion om det är nödvändigt med tanke på polisutredningen. I praktiken har polisen varit på plats i Kuopio vid obduktioner av avlidna som kommit från Norra Karelen 10 15 gånger om året, alltså sällan. När det har behövts en brådskande rättsmedicinsk obduktion som inte tidsmässigt har kunnat förläggas till rättsläkarens besöksdag i Joensuu, har polisen i Norra Karelen och Norra Savolax också hittills samarbetat. Då har en polis från Kuopio-polisens tekniska enhet varit närvarande. Detta har skett cirka 2 3 gånger om året. Konsultering mellan polisen och de rättsläkare som utför rättsmedicinska obduktioner sker som regel per telefon, inte bredvid den avlidne. Konsultationsverksamheten är inte bunden till plats. Likaså sköts eventuella konsultationer mellan polisen, den läkare som behandlat den avlidne och rättsläkaren per telefon. Huruvida rättsläkarens arbetsplats ligger i Kuopio eller Joensuu har därmed ingen inverkan på konsultationsverksamheten. Genom att koncentrera de rättsmedicinska obduktionerna försöker man säkerställa att oerfarna rättsläkare garanteras behövlig konsultationshjälp av kolleger. Om en oerfaren rättsläkare utför obduktioner på egen hand kan obduktionernas kvalitet inte till fullo garanteras. När det finns flera än en rättsläkare vid en enhet är det lättare att rekrytera nyutexaminerade. I fråga om rättsmedicinsk utredning av dödsorsak är målet för omorganiseringen att förbättra samordningen av den rättsmedicinska verksamheten för utredande av dödsorsak och att på så sätt garantera na Helsingfors den 14 oktober 2010 Omsorgsminister Paula Risikko 6