RfiUTARUUKECI OY KAIUOSRYHMÄ N: o LAUEZRIT AVOLOUHINTAMA.LMIEN OW geoi 7/76 MAARA- JA LAATUARVIO, Laatija Ole Lindholm ' Pvm 26,!1.76 : l Iiyv. && - Vertaa '. OU geol 3 /76 6/76 RA t 1412.37 Jakelu OU kar3.- get3 keh geol RV Ra3 ~rkicto OU k m Täydennyskairaukseata saatuen uusien tieto3en perusteella on taydennetty Hannukaisen Laukun malmiarvio (OU geol - 3/76). Laukun ipal.mi on Jakautuneena kahteen malmioon, doiden blteenotto olisi tehtgvii mesta erilliseeta aitalouhoksesta: Lauktt 14 (LA-N) Ja Lauku S (LA-s). Laaditun aluetavan louhintasuunnitelman mukaan olisivat louhosten louhintamaarat Ja louhittavan maimin laatu seuraava: LA-N LA-S Yhteensa Malmia mil3. tn 7,22 1,08 293 si-4-a m i ~ ta. O,SS 037 9 ;4 Irtomata mi13. m 3 7971 0,80 199 Laatu LA-N U-S Fe 44,4 38,l S 285 290 tiheys 4,02 333 Alustavista rikastuskokeista on tutkimuslaitoksen raportti.
RAUTARUUKKI OY OU geol Ole ~indholm/lh LAUKUN AVOLOUHINTAMALMIEN MÄÄRÄ- JA LAATUARVIO 1. Yleista Hannukaisen malmien kayttöm~dollisuuksien selvittämiseksi on laadittu Laukun malmioiden alustavat avolouhinta-arviot. Kyseisten malmioiden inventointikairausta on taydennetty v. 1976 aikana. Myöskin on alueen hydrogeologiset olosuhteet alustavasti selvitetty maanpoiston ja louhinnan suunnittelua varten. Seuraava arvio esittaä erään mahdollisep louhintavaihtoehdon ja perustuu silmämääraiseen tarkasteluun. Louhostep kallioluiskan kaltewudet ja pengerkorkeudet noudattavat nykyieia euunnittelussa kaytettävia normeja. Ajoradan ksltevuus louhosten powalta ei ylita suhdetta 7:7. Jatkosuunnittelussa voidaan optimoida tarkat louhintarajat ja todennäköisesti on löydettäviss8 ratkaisumalli, joka on edullisempi,kuin mitä tässä alustavassa arviossa on esitetty* Tiiydennyskairausten perusteella on kaynyt selville, ettii Laukun molemmat laatat on louhittava erikseen. Tast3 syysta esitetään suunnitelmassa kahden erillisen louhoksen muodostamista : LAUKU N LAUKU S Laskelmien mukaan on kuitenkin edullista, että niilla olisi yhteinen ajoluiska. Lopullisessa louhinnan suunnittelussa voidaan huomioida mahdollisuutta, etta toinen louhos ensiksi louhitaan ja tämä tyhjemetty louhos käyte-taan seuraavan louhoksen irtomaanpofston ja sivukiven lijitysalueena. - Louhosten sijainti suhteessa Laurinojaan ja &3~Ukaisen muihin malmeihin seka Rautuvaaram ilmenee kartasta 1:50 000 (liite 1 ). Louhosten keskinainen sijainti a alustava maanpoistosuunnitelma ilmenee kartasta 1 :4 000 Profiiliyhdistelmään mittakaavassa 1:2 000 on taydennetty Laukun reikalävistysten Fe Ja Cu-keskiarvot myöskin uusien profiilien kohdalta (liite 3). Irtomaiden laadusta Ja alueen hydrogeologisista olosuhteista seka louhinaan edellyttämästä pintavesien ohjaamisesta viitataan raporttiin OU geol 6/76. Laskelmien pohjana käytetyt rofiilit mittakaavassa 1:l 000 on liitetty oheen (liitteet 1 I - 4/91. Naihin on merkitty malmilävistykset, malmin ja sivukiven louhintarajat seka poistettavan irtomaan raja.
RAUTARUUKKI OY 2. Lauku N 2.1 Malmin miiärii ja laatu Taulukko 1 Lauku M eri profiilien louhintaan tulevan malmin pinta-ala ja reikälavistysten analyysikeskiarvot. Prof m 2 R n:o Fe S Cu Suunnitelman mukaan tulee avolouhiman piiriin noin 1,2 mil3. tn malmia. Kun reikälävistysten analyysit painotetaan vastaavalla tonnimaaralla, on louhittavan malmin keskilaatu: tiheys 4,02 Fe 44,4 % S 2,5 % Huomioiden kiisu- Ja silikaattimineraaleihin sitoutuneen raudan määrän, voidaan alustavasti amrioida, että louhittavan malmin (ilman raakkulaimennusta) rautarikastesisiiltö (Fe 66 %) on yli 60 96. 2.2 Louhos, poistettavan irtomaan 3a sivukiven matirä. Kallion pinta on lahes +O tason kohdalla. Irtomaapeite on noin 20 m vahva. Louhoksen suurin syvyys on noin +60. Taulukko 2 Lauku N.. Louhintamaärat. Malmi 305 000 m; 1,22 milj. tn Sivukivi 307 500 m~ 0,85 milj. tn Irtomaa 1.111 000 mj Ajoluiskaan kuuluva sivukiven ja irtomaan poisto sisältyy ylläoleviin lukuihin.
RAUTARUUKKI OY 3. Lauku S - 3.1 Halmin maära ja laatu Taulukko 3 Lauku S eri profiilien louhintaan tulevan malmin pinta-ala ja reikalavistysten analyysikeskiarvot, Prof m 2 R n:o Fe S Cu Suunnitelman mukaan tulee avolouhinnan piiriin noin 1,l milj. tn malmia. Kun reikälävistysten analyysit painotetaan vastaavalla tonnimaäriilla-,on louhittavan malmin keskilaatu: tiheys 3,83 Fe 38,l % S 2,o % Huomioiden kiisu- ja silikaattimineraaleihin sitoutuneen raudan määrän, voidaan alustavasti arvioida, että louhittavan malmin (ilman raakkulaimennusta) rautarikastesisältö (Fe 66 96) on hieman alle 50 96. 3.2 Louhos, poistettavan irtomaan ja sivukiven mäara. Louhoksen suurin syvyys on noin +50, Eouheen kuljetus tapahtuu Lauku N kautta. Taulukko 4 Malmi 282 500 X Q ~ 1,08 mil3. tn Sivukivi 205 000 m3 0,57 milj. tn Irtomaa 785 000 m Ajoväylästa naapurilouhokseen johtuvan poistettavan sivukiven Ja irtomaan mäara sisältyy yllaoleviin lukuihin. 4. Rikastuskokeet Laukun malmioiden porasydänmateriaalista tehdyista rikastusteknillisista selvityksistii on tutkimuslaitoksen laatima erillinen selostus, ( Selvitys 1412.37, Laukun malminaytteen rikastustulokset, E Pöyliö 13.10.1976),
Liite 2 HANNUKAISEN LAUKUN LOUHOKSEN SIJAINTI SEKA ALUSTAVA SIVUKIVEN- JA MAANPOISTOSUUNNITELMA 1 : 4000