SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 1.1 Johdon katsaus 2 1.2 Vaikuttavuus 3 1.3 Toiminnallinen tehokkuus 5 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta 14 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen 16 1.6 Tilinpäätösanalyysi 18 1.6.1 Rahoituksen rakenne 18 1.6.2 Talousarvion toteutuminen 18 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma 18 1.6.4 Tase 18 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma 19 1.8 Arviointien tulokset 19 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä 19 2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA 20 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA 22 4 TASE 23 5 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 25 6 ALLEKIRJOITUS 40
2 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuotta 2010 voidaan luonnehtia sääoloiltaan poikkeukselliseksi. Heinä-elokuussa rikottiin kaikkien aikojen heinäkuun keskilämpötilan ennätys (23,0 C) sekä mitattiin korkein Suomessa koskaan mitattu lämpötila (37,2 C). Samoin rikottiin elokuun yksittäinen lämpötilaennätys (33,8 C). Hellejakson aikana havaittiin voimakkaita rajuilmoja neljänä eri päivänä reilun viikon sisällä. Nuo Astana, Veerana, Lahjana ja Sylvinä historiaan jäävät rajuilmat aiheuttivat maassamme merkittäviä metsätuhoja, ongelmia liikenteelle, tietoliikennejärjestelmille sekä sähkönjakelun pitkäaikaisiakin häiriöitä. Valitettavasti myös ihmishenki menetettiin. Rajuilmojen seurauksena metsää kaatui 2000-luvun kesien ennätysmäärä. Metsäntutkimuslaitoksen arvioiden mukaan kaatuneiden puiden kokonaismäärä oli yli 8 miljoonaa kuutiometriä. Finanssialan keskusliiton mukaan vakuutuskorvausten kokonaissumma kohosi puolestaan yli 50 miljoonaan euroon, ja Energiateollisuuden mukaan rajuilmojen korjaamis- ja korvauskustannukset nousivat nekin yli 10 miljoonaan euroon. Saman suursäätilan yhteydessä Venäjällä syttyi metsä- ja turvepaloja. Venäjällä arvioitiin kuolleen 56 000 ihmistä helteen ja pienhiukkasten vuoksi. Tilastokeskuksen arvion mukaan heinäkuun 2010 kuolleisuus Suomessa oli noin 500 henkeä normaalia korkeampi. Talvikausina 2009-10 ja 2010-11 runsas lumen määrä aiheutti ongelmia tie-, raide- ja lentoliikenteelle erityisesti Etelä-Suomessa. Kesän myrskyjakson lisäksi Ilmatieteen laitos toimi tehostetussa valmiudessa Eyjafjalla- tulivuorituhkan leviämisen laskennassa ja palveli lentoliikenneviranomaisia eri lentopintojen tuhkapitoisuuden arvioinnissa. Tuhkapilven laskennassa erityisen tärkeäksi osoittautui laitoksen palvelu- ja tutkimustoiminnan yhteistyö, jolla nopeasti muunnettiin radioaktiivisten aineiden leviämismalli tuhkan arviointiin. Jäätalvet 2009/10 ja 2010/11 olivat edellisvuosia ankarampia. Jääpalvelu integroitiin osaksi laitoksen 24/7 Sää- ja turvallisuuspalvelua. Samalla kehitettiin uusia palvelukonsepteja mm. jäiden puristavuudesta varoittamiselle. Ilmatieteen laitos antoi vuoden 2010 aikana lukuisia ennakkovaroituksia suurelle yleisölle, viranomaisille, asiakkailleen sekä yrityksille. Laitoksen Sää- ja turvallisuuskeskuksen valmiuspäivystyksestä lähetettiin vuoden mittaan 94 pelastustoimelle ja muille viranomaisille suunnattua vaaraa aiheuttavan sään tiedotetta koskien 44 eri säätilannetta. Lisäksi korkeasta metsäpaloriskistä sekä Islannin tulivuoren tuhkatilanteesta tiedotettiin useita kertoja. Kesän rajuilmoja koskevia viranomaistiedotteita lähettiin yhteensä 9 kappaletta. Määrä on suurin sinä aikana, kun Ilmatieteen laitos on viranomaistiedotteita laatinut. Laitoksen verkkosivuihin kohdistui valtava kiinnostus erityisesti kesän myrskyjen aikana. Veeramyrskyn aikaan 4.8.2010 Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla saavutettiin kävijäennätys: yksittäisiä kävijöitä oli 468 145 kpl (Google Analytics -laskuri). Ao. viikolla kävijöitä oli yhteensä yli 2 miljoonaa. Uudistetut www-sivut avattiin suurelle yleisölle loppuvuodesta 2010. Samalla lisättiin vapaasti saatavien ennuste- ja sääpalvelutuotteiden määrää merkittävästi. Täyttä vapauttamista ei kuitenkaan kyetty toteuttamaan puuttuvan tulokompensaation vuoksi. Palvelujen vielä nykyistä suuremmalla vapauttamisella voitaisiin tulevaisuudessa saavuttaa useisiin kymmeniin miljooniin euroihin nousevia taloudellisia hyötyjä muun muassa liikenneturvallisuuden ja veneilyturvallisuuden paranemisen kautta.
3 Ilmastotutkimuksessa käynnistyi uusi Suomen Akatemian FICCA-ohjelma, jonka neljää hanketta vetävät Ilmatieteen laitoksen tutkijat. Anglo-amerikkalaisessa mediassa kohdistettiin ankara hyökkäys IPCC:tä ja Itä-Anglian Yliopistoa kohtaan. Näiden hyökkäysten asiapohja on ulkopuolisissa tutkimuksissa osoittautunut olemattomaksi. Sodankylän satelliittikeskuksen kehitystyö jatkui tehokkaan tietoliikenneyhteyden ja tietokonerakennuksen valmistumisten sekä globaaliin vastaanottoon kykenevän antennin asennustöiden myötä. IL panostaa voimakkaasti Arktisen alueen tutkimukseen ja on kehittämässä jää- ja meripalveluja alueelle yhdessä suomalaisten yritysten kanssa. Kansallisen ICOS-verkoston toteutus eteni suunnitelmien mukaan ja neuvottelut kansainvälisen päämajan saamiseksi Suomeen etenivät suotuisasti. Pysyvä ICOS-toiminta vuodesta 2012 eteenpäin edellyttää toiminnan rahoituksen järjestämistä. Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän myötä mm. äkillisten tulvien, vaarallisten sääilmiöiden ja seismologisten ilmiöiden seuranta Suomessa ja maailmanlaajuisesti tuotettiin osaksi Valtioneuvoston tilannekuvajärjestelmää. Lentosää- ja lennonvarmistuspalvelut ovat muutosvaiheessa uusien Euroopan ilmatilalohkojen syntymisen kautta. Ilmatieteen laitos pyrkii lisäämään palvelujensa kustannustehokkuutta turvallisuudesta tinkimättä kansainvälisen yhteistyön kautta, erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa toimien. Laitos tekee työtä lentosäähavaintojen laatuongelmien ratkaisemiseksi ilmailuasiakkaita tyydyttävällä tavalla. Laitoksen kilpaillun ulkopuolisen rahoituksen määrä jatkoi kasvuaan. T & K toiminnasta 57 % rahoitettiin ulkopuolisista lähteistä. Asiakastyytyväisyydessä saavutettiin uusi ennätys (4,2/5,0) ja henkilöstön työtyytyväisyys jatkoi kasvuaan (3,64/5,0). Yhden ja kahden vuorokauden lämpötila- ja sade-ennusteiden osuvuus heikkeni edellisvuodesta erityisesti kylmien talviolosuhteiden vuoksi. Laitos on käynnistämässä mallikehittäjien ja ennustavien meteorologien työn ja työolojen kehitysohjelman. Laaja koko johdon kehittämisohjelma saatiin päätökseen. Laitos käynnisti kattavan investointiohjelman lentoturvallisuuden (tuhkapilvien ja pilvien havainnointi), meriturvallisuuden ja tutkimuksen kilpailukyvyn parantamiseksi. 1.2 Vaikuttavuus Ilmatieteen laitoksen ja liikenne- ja viestintäministeriön välisessä tulossopimuksessa on mainittu seuraavat ministeriön vaikuttavuustavoitteet, joita IL:n toiminnalliset tavoitteet tukevat: Valtioneuvoston hallinnonalan tutkimustoiminnalle asettamat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laajaalaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Sovelletaan tutkimuksessa saatuja uusimpia tietoja mm. ilmastomallien sekä havainto-, ennustus- ja varoitusjärjestelmien ja muiden palveluiden kehittämisessä. Kehitetään liikenne- ja viestintäalalla tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta sekä tuotetaan tietoa lainsäädännön ja poliittisen päätöksenteon pohjaksi.
4 Liikenne- ja viestintäministeriön koko hallinnonalalle asettamat tavoitteet Hallinnonala tukee toiminnallaan ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kehitetään sähköisiä asiointipalveluja. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen viestintää ja liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan. Ilmatieteen laitoksen rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa Laitos tuottaa tietoa ja palveluja liikenneturvallisuuden ja muiden elintärkeiden toimintojen turvallisuuden tarpeita varten sekä toimii johtavana asiantuntijana ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvissä kysymyksissä tukien liikenne- ja viestintäministeriötä erityisesti ILPO-ohjelman toteuttamisessa ja seurannassa. Ilmatieteen laitos tuotti useissa tutkimushankkeissa tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ilmastomuutokseen liittyvät poliittiset päätökset edellyttävät kykyä seurata tarkasti myös kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ja ilmakehän pienhiukkasia. IL toteutti ICOS-hanketta, jossa pyritään saamaan kansainvälisen kasvihuonekaasujen havaintosarjatuotannon koordinaatio Suomeen. ICOS on hajautettu eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri, joka koostuu kansallisista mittausasemista ja Euroopan laajuisesta koordinaatio-organisaatiosta. Laitos perusti ilmastokeskuksen vastaamaan ilmastopalvelujen kysyntään sekä palvelemaan päätöksentekoa. IL seuraa vuosittain myös omaa hiilijalanjälkeään, joka koostuu pääasiassa sähkönkulutuksesta, lämmityksestä ja henkilökunnan lentomatkustuksesta. Laitoksen monipuolinen sää-, meri ja ilmasto-osaaminen palvelee yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista. IL:n ympärivuorokautinen toiminta turvallisuuspalvelujen tuottamiseksi osoitti vuoden aikana toimintakykynsä mm. sään ääri-ilmiöistä varoittamisessa. Turvallisuusviranomaiset hyödynsivät IL:n valmiuspäivystyksen ennakoivaa VAARAjärjestelmää säävarautumiseen liittyvässä resurssi- ja toimenpidesuunnittelussa, kuten resurssien uudelleen kohdentamisessa, varalla olevan henkilöstön lisäämisessä ja vuorojärjestelyissä. Oikea-aikaisella varautumisella lisättiin ihmisten sääturvallisuutta ja turvallisuusviranomaisten kustannustehokkuutta. Vaarallisten säätilanteiden ennakoinnissa onnistuttiin hyvin. Sää- ja turvallisuuskeskuksen valmiuspäivystyksestä lähetettiin vuoden mittaan 111 pelastustoimelle ja viranomaisille suunnattua vaaraa aiheuttavan sään tiedotetta sekä 9 muuta viranomaistiedotetta. Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmää LUOVAa testattiin vuoden aikana eri ministeriöiden pilottikäyttäjien kanssa. Järjestelmällä parannetaan yhteiskunnan luonnononnettomuuksiin liittyvää valmiutta Järjestelmä tuottaa luonnononnettomuuksiin liittyvää ennakoivaa tilannekuvaa erityisesti julkisten toimijoiden käyttöön. Se on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Suomen Ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa.
5 Laitos tukee toiminnallaan älykkään teknologian käyttöönottoa. Vuoden aikana otettiin käyttöön uudet tekstiviestipohjaiset salama- ja sadevahtipalvelut sekä veneilijöille suunnattu uusi mobiilipalvelu. Ilmatieteen laitos toimii aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä sekä osallistuu laajoihin kansainvälisiin ohjelmiin. Laitoksen tutkimustoiminnoista merkittävä osa kohdistuu näihin kansainvälisiin hankkeisiin. Alan kansainvälisissä järjestöissä laitos pyrkii vaikuttamaan niiden järjestöjen toimintaohjelmiin, jotka ovat merkittäviä Suomen ja Ilmatieteen laitoksen kannalta. 1.3 Toiminnallinen tehokkuus Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tavoite 2010 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 106 98 111 102 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % 95 99,5 100 100 Yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten tulot, 1000 euroa 5 277 6 710 11 088 4 830 Ulkopuolisen rahoituksen osuus yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kustannuksista, % 53 53 57 50 Työn tuottavuuden kasvu, % 6,11 3,53 2,77 1,0 Kokonaistuottavuuden kasvu, % 10,65-1,09 4,87 2,0 Liiketaloudellisesti hinnoitellun maksullisen toiminnan tulot olivat 6 287 284 euroa ja toiminta tuotti 10 % ylijäämää. Kustannusvastaavuustavoite siis ylitettiin selvästi. Syynä oli erityisesti konsultointipalvelujen hyvä tulos, jossa näkyi edellisen vuoden kehittämistoimien vaikutus kasvaneina tuloina. Sääpalveluja tuottavan kaupallisen yksikön toiminta oli myös ylijäämäistä. Julkisoikeudellisista suoritteista tuloja kertyi kirjanpidon mukaan 6 210 604 euroa. Tuotot vastasivat kustannuksia, joten tavoite saavutettiin. Yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista tuloja kertyi 11 088 385 euroa. Tulotavoite ylitettiin huomattavasti. Osasyynä tulojen voimakkaaseen kasvuun oli Suomen Akatemian rahoituskäytännön muutos: entinen suora ulkopuolinen rahoitus muuttui laskutuspohjaiseksi. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli 57 % yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan kokonaiskustannuksista, mikä ylitti selvästi asetetun tavoitetason. Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteina ovat ne asiakkaat, joille kohdistetaan tuotteita tai vastaavasti ne tutkimusprojektit, jotka kerryttävät julkaisuindeksipisteitä. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa tuote- tai julkaisuindeksipistetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Vuonna 2010 tuottavuuslaskentaa uudistettiin siten, että maksullisen toiminnan tuottavuuteen vaikuttivat myös tuotteiden yksikköhinnat. Myös edellisten vuosien tuottavuusluvut on korjattu vastaamaan uutta laskentatapaa.
6 Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Vuonna 2010 molemmat tuottavuustavoitteet saavutettiin. Vuoden 2010 lopulliset tuottavuusluvut tiedetään kuitenkin vasta toukokuussa, kun deflaattorit saadaan tilastokeskuksesta. Alustava luku on laskettu käyttäen deflaattorina kolmen aikaisemman vuoden keskiarvoa. Muuta Laitos siirtyi Valtion palvelukeskuksen asiakkaaksi aluksi henkilöstöhallinnon osalta toukokuun alusta lukien ja marraskuun alusta lukien myös taloushallinnon osalta. Muutos lisäsi jonkin verran hallinnon kustannuksia jo vuonna 2010, mutta täysimääräisenä lisäys näkyy vasta seuraavana toimintavuonna. Henkilöstöä poistui IL:n talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävistä neljä henkilötyövuotta pääasiassa sisäisin järjestelyin. Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Sitä hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusseurannassa ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa. Ilmatieteen laitoksen kustannusten kehitys Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 % Osuus 2010 % Sää- ja turvallisuus 20 956 23 716 23 568-1 % 37 % Tutkimus ja kehitys 18 797 25 079 28 205 +12 % 44 % Hallinto ja esikunta * 8 727 11 482 12 366 + 8 % 19 % Kustannukset yhteensä 48 480 60 277 64 139 + 6 % 100 % * sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksukustannuksia 3 137 3 728 4 376 Henkilötyövuodet tulosalueittain (htv) 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 % Osuus 2010 % Sää- ja turvallisuus 270 277 274-1 % 42 % Tutkimus ja kehitys 254 312 330 +6 % 51 % Hallinto ja esikunta 42 48 45-6 % 7 % Henkilötyövuodet yhteensä 566 637 649 + 2 % 100 % Valtionhallinnon tuottavuusohjelman mukaisesti laitoksen budjettirahoitettu henkilöstö väheni 9 htv:llä. Ulkopuolisen rahoituksen ja tulojen kasvun ansiosta yhä enemmän henkilöstöä voitiin rahoittaa tuottavuusohjelman ulkopuolisin varoin.
7 Laitoksen kokonaiskustannukset kasvoivat 6 %. Tutkimus- ja kehitys tulosalueen osuus kasvoi sekä kustannusten että henkilötyövuosien osalta. Syynä oli yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden merkittävä kasvu. Hallinnon henkilömäärä väheni, mutta kustannuksia kasvattivat kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen nousu sekä palvelukeskuksen käyttöön siirtyminen. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) 2008 2009 2010 Muutos 2009-2010 Osuus 2010 Palkkakustannukset 27 558 32 712 34 328 + 5 % 54 % Käyttökustannukset 18 180 24 501 26 291 + 7 % 41 % Pääomakustannukset 2 742 3 064 3 520 +15 % 5 % Kustannukset yhteensä 48 480 60 277 64 139 + 6 % 100 % Henkilötyövuodet 566 637 649 + 2% Kustannukset/htv 85,65 94,63 98,83 Kustannuslajien suhteellinen osuus pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Palkkakustannukset muodostavat suurimman erän 54 %:n osuudella kokonaiskustannuksista. Kustannukset toimintatyypeittäin (1000 euroa) 2008 2009 2010 Osuus 2010 Perustoiminta 24 594 30 514 31 558 49 % Maksullinen toiminta 11 133 12 718 12 135 19 % Yhteisrahoitteinen toiminta 12 753 17 045 20 446 32 % Yhteensä 48 480 60 277 64 139 100 % Perustoiminta rahoitettiin laitoksen omasta talousarviosta ja liiketoiminnan ylijäämästä. Maksullinen toiminta rahoitettiin liiketaloudellisten ja julkisoikeudellisten suoritteiden myynnistä saaduilla tuloilla. Yhteisrahoitteisesta toiminnasta 57 % rahoitettiin yhteisrahoitteisten tutkimusten tuotoilla ja loppuosa omasta talousarviosta. Perustoiminnan suhteellinen osuus pieneni edellisvuodesta kaksi prosenttiyksikköä.. Maksullisen toiminnan kustannusten suhteellinen osuus aleni 21%:sta 19 %:iin, kun taas yhteisrahoitteisen toiminnan osuus kasvoi 28 %:sta 32 %:iin. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen kustannukset tutkimusohjelmien mukaan (1000 euroa) 2008 2009 2010 Osuus 2010 Meteorologia 2 166 2 540 2 525 9 % Ilmanlaatu 4 657 4 742 5 021 18 % Ilmastonmuutos 4 083 5 017 5 691 20 % Uudet havaintomenetelmät 2 995 3 603 4 133 15 %
8 Arktinen tutkimus 2 269 3 057 3 575 13 % Kuopion yksikkö 1 201 1 313 1 335 5 % Konsultointipalvelut 1 247 1 780 2 684 9 % Merentutkimus 2 953 3 127 11 % Muu tutkimustoiminta 178 74 114 0 % Yhteensä 18 797 25 079 28 205 100 % Tutkimustoiminnan kustannukset kasvoivat 12 % edellisestä vuodesta. Ilmastonmuutos oli suurin tutkimusohjelma 20 % osuudella. Konsultointipalvelujen ja Arktisen tutkimuksen osuudet kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Kustannusvastaavuuslaskelmat Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2008 2009 2010 Liiketoiminnan myyntituotot 5 146 396 5 354 679 5 408 352 Liiketoiminnan muut tuotot 27 780 795 400 878 932 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 174 176 6 150 079 6 287 284 ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset -1 476 424-1 364 956-1 405 312 Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta -148 898-294 037-191 044 Sisäiset tuotantopalveluiden ostot tutkimuksesta -1 371 809-1 985 703-1 484 266 Sisäisten tukipalvelujen ostot - 735 837-1 446 327-1 350 464 Erilliskustannukset yhteensä -3 732 968-5 091 023-4 431 086 Palvelukate 1 441 208 1 059 056 1 856 198 Palvelukate % 27,85 % 17,22 % 29,52 % YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset -652 241-684 577-711 619 Ecomet-hinnoiteltu data -510 737-497 262-510 952 Yhteiskustannukset yhteensä -1 162 978-1 181 839-1 222 571 Kokonaiskustannukset yhteensä -4 895 946-6 272 862-5 653 657 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) + 278 230-122 783 +633 627 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % + 5,38 % - 1,99 % + 10,08 % Kustannusvastaavuus 106 % 98 % 111 % Henkilöstökustannusten osuus: 2 790 795 3 391 738 3 187 038
9 Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 10 % ylijäämää. Syitä on kuvattu sivulla 5. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2008 2009 2010 Tuotot yhteensä 6 208 753 6 212 808 6 208 804 Edellisen vuoden ylijäämätasaus - 291 927-19 374 +1 800 Kirjanpidon mukaiset tuotot 5 916 825 6 193 434 6 210 604 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -3 075 059-2 921 496-2 787 147 Muut erilliskustannukset -402 118-520 481-522 224 Erilliskustannukset yhteensä -3 477 177-3 441 977-3 309 371 Palvelukate 2 439 648 2 751 457 2 901 233 Palvelukate % 41,23 % 44,43 % 46,71 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) -1002 719-854 166-846 204 Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) -876 405-912 190-1006 518 Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) -392 563-405 381-406 736 Laitostaso -488 585-610 469-646 315 Yhteiskustannukset yhteensä -2 760 272-2 782 207-2 905 773 Kokonaiskustannukset yhteensä -6 237 449-6 224 184-6 215 144 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) - 320 624-30 750-4 540 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) % - 5,42 % - 0,50 % - 0% Kustannusvastaavuus % 95 % 99,5 % 100 % Henkilöstökustannusten osuus: 3 555 346 3 361 059 3 200 190 1) palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet 2) veloitetut datakustannukset 3) yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä ja tietohallintopalveluista Tuotot vastasivat hyvin kustannuksia ja 100 % kustannusvastaavuustavoite toteutui.
10 Yhteisrahoitteisten tutkimusten laskelma (1000 euroa) TUOTOT 2008 2009 2010 Muilta valtion virastoilta saatu 3 286 733 4 349 352 6 381 037 rahoitus Muu valtionhallinnon ulkopuolinen 2 334 872 2 498 165 2 189 175 rahoitus EU:lta saadut tuotot 1 092 702 2 117 901 2 925 860 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 6 714 307 8 965 418 11 496 072 ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset -6 437 910-8 413 114-10 325 821 Muiden yksiköiden erilliskustannukset - 584 556-954 741-1 339 251 Erilliskustannukset yhteensä - 7 022 466-9 367 855-11 665 072 YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset - 5 442 750-7 233 856-8 179 183 Yhteiskustannukset muista yksiköistä - 287 449-419 456-382 447 Yhteiskustannukset yhteensä -5 730 199-7 653 312-8 561 630 Kokonaiskustannukset yhteensä -12 752 665-17 021 167-20 226 702 Tuotot kustannukset - 6 038 358-8 055 749-8 730 630 Kustannusvastaavuus-% 53 % 53 % 57 % Henkilöstökustannusten osuus: 7 269 019 9 191 430 12 733 905 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 2 530 654 euroa edellisestä vuodesta. Hankkeiden määrä kasvoi, ja tuotoilla katettiin 57 % kustannuksista, kun kahden edellisen vuoden vastaava osuus oli 53 %.
11 Ilmatieteen laitoksen voimavarat ja rahoitus ovat kehittyneet seuraavasti: Toteutuma 2008 Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Muutos 2009/2010 HENKILÖSTÖ htv htv htv htv Tulorahoitteinen henk. 150 173 222 +49 Budjettirah. henk. 388 430 421-9 Ulkopuolisrah. henk. 28 34 6-28 Henkilöstö yhteensä 566 637 649 + 12 MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot - Palkat 26 492 30 274 33 049 + 2 775 - Kulutusmenot 17 281 24 042 26 485 + 2 443 - Investoinnit 3 298 5 126 5 280 + 154 Yhteensä 47 071 59 442 64 814 + 5 372 Ulkopuolisrah. menot - Palkat 1 057 1 642 238-1 404 - Muut menot 380 614 170-444 Yhteensä 1 437 2 256 408-1 848 Menot yhteensä 48 508 61 698 65 222 + 3 524 TULOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulot maksull. palv. 11 091 12 347 12 498 + 151 Tulot yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista 5 277 6 710 11 088 +4 378 Muut tulot 102 383 539 + 156 Tulot yhteensä 16 470 19 440 24 125 + 4 685 KOKONAISRAHOITUS 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulorahoitus 16 470 19 440 24 125 + 4 685 Nettomääräraha 30 601 40 002 40 689 + 687 Ulkopuolinen rahoitus 1 437 2 256 408-1 848 Rahoitus yhteensä 48 508 61 698 65 222 + 3 524 Laitoksen kokonaismenot kasvoivat 3,5 milj. euroa. Syynä oli yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvu, investoinnit sekä kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen nousu. Omarahoitteisten palkkamenojen kasvu johtui pääosin Suomen Akatemian projektihenkilöstön siirtymisestä IL:n toimintamenoista rahoitettaviksi. Tulot kasvoivat yhteensä 4,69 milj. euroa. Suurin osa kertyi yhteisrahoitteisista sopimustutkimuksista, joiden kasvusta 52 % johtuu Suomen Akatemian rahoituksen muuttumisesta tulorahoitteiseksi.
12 Vuoden 2010 rahoitus tulosalueittain (1000 euroa) Nettorahoitus Tulorahoitus Rahoitus yhteensä Rah. osuus % Htv Suora ulkopuolinen rahoitus Htvosuus % Sää- ja turvallisuus 14 026 9 207 23 233 36 % 274 42 % Tutkimus ja kehitys 14 728 11 178 398 26 304 40 % 330 51 % Hallinto ja esikunta 11 935 3 740 10 15 685 24 % 45 7 % Rahoitus yhteensä 40 689 24 125 408 65 222 100 % 649 100 % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella tutkimusrahoituksella. Tutkimus ja kehitys -tulosalueen rahoituksesta 44 % katettiin joko liiketoiminnan tai yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoilla. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoihin sisältyi yhteistutkimustulojen lisäksi vielä jonkin verran suoraa ulkopuolista rahoitusta, vaikka sen osuus väheni huomattavasti Suomen Akatemian rahoituksen muututtua laskutuspohjaiseksi. Hallinnon ja esikunnan rahoituksella katettiin myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksumenoja 4,66 milj. euroa. Lukuun sisältyy vuoden 2011 ennakkomaksuja 0,28 milj. euroa. Tulosalueiden rahoitus Tulosalueiden toiminnan rahoitus eri lähteistä
13 Ilmatieteen laitoksen rahoitusrakenne Rahoituksen jakautuminen tulosalueittain
14 Henkilötyövuosien jakautuminen tulosalueittain 1.4 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tavoite 2010 Lämpötilaennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 88,9 88,1 83,4 88 Lämpötilaennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 85,5 82,5 80,4 81 Lämpötilaennusteiden osuvuus 3-5 vrk ( %) 64,7 68 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 1 vrk ( %) 88,1 85,4 85,0 86 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 2 vrk ( %) 83,9 81,5 80,2 82 Sateen todennäköisyysennusteiden osuvuus 3-5 vrk ( %) 72,2 66 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 1 vrk ( %) 86,3 83,4 83,2 85 Kovan tuulen varoitusten osuvuus 2 vrk (%) 82,7 78,8 79,7 81
15 Aallokkomallien osuvuustarkkuus (%) 96 97 95 87 Aallokko- ja vedenkorkeuspalvelun toimitusvarmuus (%) 100 99,9 99,1 96 Jääpalvelun tuottamien jää- ja pintaveden lämpötilakarttojen määrä keskimääräisenä 152 175 180 168 jäätalvena (kpl) Jääpalvelutuotteiden päivittäisten verkkolatausten määrä keskimäärin 1440 5 200 1 100 (kpl) Jääpalvelun jäänmurtajille välittämistä Radarsat tutkakuvista valmiina kolmen tunnin kuluessa 82 79,3 80 80 satelliitin ylityksestä (%) Sääennusteiden toimitusvarmuus (%) 99,8 99,9 99,8 99,5 Varoitusten toimitusvarmuus (%) 99,8 99,9 99,8 99,5 Kansalaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 4,1 4,1 3,9 3,8 Viranomaisten asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,8 4,0 3,8 Liiketoiminnan asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 4,1 4,0 4,2 3,9 Liikennesektorin asiakastyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,9 3,9 3,8 Viranomaisten tyytyväisyys vaarallisten aineiden sääilmiöiden ennakkovaroittamiseen (1-5) 4,1 3,8 Julkaisuaktiivisuusindeksipisteet 14 305 14 941 14 546 12 000 Kansainvälisesti ennakkotarkastetut artikkelit, kpl 248 259 260 200 Sääennusteiden osuvuustavoitteita ei saavutettu. Poikkeuksena oli uusi 3-5 vuorokauden sateen todennäköisyysennusteiden osuvuustavoite, joka ylitettiin selvästi. Harvinaisen kylmä talvi vaikutti siihen, että osuvuusprosentit jäivät 0,6-4,6 % alle tavoitetason. Talvella pilvisyyden ennustaminen on vaikeaa, ja pilvisyydellä on olennainen vaikutus pakkaseen. Ennustusten osuvuus on laskenut vuosina 2009-2010 myös malleissa havaitun ongelman vuoksi, mikä on vaikuttanut muissakin Pohjoismaissa. Jos talvikuukausia ei lasketa mukaan, lämpötilaennusteiden osuvuustavoitteet ylittyivät selvästi. Kireimpien pakkasten aikana muutaman asteen virhe ei käytännössä vaikuta ennusteen käytettävyyteen. Viime vuoden sääennusteiden käyttöarvo oli ennakoivan toiminnan ja varoitusten suhteen erinomainen. Sateen ja kovan tuulen osuvuusennusteissa käytettävä ennustepistekohtainen verifiointitapa on mallien paranemisen myötä muuttunut erityisen herkäksi satunnaisille vaihteluille. Käytettävä mittari tullaan uudistamaan tulevaisuudessa.
16 Toimitusvarmuustavoitteet saavutettiin, samoin aallokko- ja jääpalvelulle asetetut tavoitteet. Myös tutkimustoiminnan julkaisutavoitteet ylitettiin. Asiakastyytyväisyystavoitteet ylitettiin kaikkien asiakasryhmien osalta. Panostukset asiakkuuksien hoitoon koko IL:ssa näkyvät selvästi. Erinomainen tulos myös viranomaisten osalta kertoo, että IL:n varoitusten ja VAARA-tiedotteiden käyttöarvo on merkittävä. 1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat tulostavoitteet Tulos 2008 Tulos 2009 Tulos 2010 Tavoite 2010 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi 3,54 3,62 3,64 3,5 (1-5) Henkilöstömäärä ( htv) 566 637 649 610 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi oli 3,64. Tavoite ylitettiin selvästi ja myös edellisen vuoden indeksi hieman ylitettiin. Myös vastausprosentti nousi 70,47 %:iin. Ilmatieteen laitoksen tulokset olivat kaikissa kysymyksissä parempia kuin valtion keskiarvot. Työhyvinvointia edistettiin muun muassa tukemalla henkilöstön liikuntamahdollisuuksia työajalla. Sairauspoissaoloja kertyi 6,6 päivää henkilötyövuotta kohden. Edelliseen vuoteen verrattuna sairauspoissaolot vähenivät 9 %. Laitoksen henkilöstöä kehitettiin laajasti monella eri osa-alueella. Asiantuntijoiden työnkuvan muutos laaja-alaisiksi osaajiksi heijastui edelleen myös kehittämiseen. Vuoden 2010 aikana panostettiin etenkin projektijohtamisen valmiuksiin ja toimintatapoihin sekä kieli-, viestintä- ja mediataitoihin. Laaja johtamisen koulutusohjelma saatettiin päätökseen ja sitä täydennettiin muilla pienimuotoisilla ohjelmilla. Aktiivisella kansainvälisellä koulutusyhteistyöllä täydennettiin ja tuettiin sisäistä substanssiosaamisen kehittämistä. Pitkistä koulutusohjelmista päätökseen saatiin mm. Ympäristöekonomian diploma-ohjelma. Ministeriön vuodelle 2010 asettama kokonaishenkilötyövuositavoite ei toteutunut. Työtä tehtiin yhteensä 649 henkilötyövuotta, mikä on 12 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisenä vuonna. Valtion ulkopuolelta rahoitetun tutkimushenkilöstön määrä on kasvanut merkittävästi kahden viime vuoden aikana. Myös muu tulorahoitteinen henkilömäärä on kasvanut. Talousarviosta rahoitettu henkilömäärä sen sijaan väheni yhdeksän henkilötyövuotta. Kaikkiaan 421 henkilötyövuoden palkat rahoitettiin talousarviosta. Tuloilla rahoitettiin 222 henkilötyövuoden ja ulkopuolisella rahoituksella kuuden henkilötyövuoden palkat. Henkilöstövoimavarojen tunnuslukuja Ilmatieteen laitoksessa työskenteli vuoden lopussa 690 henkilöä, joista naisia oli 266 ja miehiä 424. Henkilöstöstä virkasuhteisia oli 278 ja työsopimussuhteisia 412.
17 Henkilöstömäärät vuoden lopussa 2008 2009 2010 Naiset 235 262 266 Miehet 350 405 424 Vakinaiset 475 505 520 Määräaikaiset 110 162 170 Kokoaikaiset 503 577 592 Osa-aikaiset 82 90 98 Henkilöstön lukumäärä yhteensä 585 667 690 Henkilöstön ikärakenne vuoden lopussa 2008 2009 2010 Ikäjakauma 2010 15-24 20 25 24 3 % 25-34 139 165 170 25 % 35-44 138 146 162 24 % 45-54 159 180 182 26 % 55-64 125 144 147 21 % 65-4 7 5 1 % Yhteensä 585 667 690 100 % Henkilöstön keski-ikä Naiset Miehet Koko henkilöstö 2008 2009 2010 44,4 44,0 43,9 42,9 43,6 43,6 43,5 43,7 43,7 Henkilöstön koulutustasoindeksi Naiset Miehet Koko henkilöstö 2008 2009 2010 5,4 5,5 5,7 6,0 5,8 5,9 5,8 5,7 5,8 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Tutkijakoulutuksesta saa korkeimmat 8 pistettä. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea. Vuonna 2010 koulutustasoindeksi oli 5,8. Sekä miesten että naisten koulutustasoindeksi nousi edellisestä vuodesta.
18 1.6 Tilinpäätösanalyysi 1.6.1 Rahoituksen rakenne Laitoksen kokonaismenot olivat 65,22 milj. euroa. Menot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,52 milj. euroa, mikä johtui investoinneista, kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen noususta sekä yhteisrahoitteisten hankkeiden määrän kasvusta. Menoista katettiin tulorahoituksella 24,12 milj. euroa (37 %), suoralla ulkopuolisella rahoituksella 0,41 milj. euroa (1 %) ja talousarviosta saadulla perusrahoituksella 40,69 milj. euroa (62 %). Talousarviorahoituksen osuus pieneni edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttiyksikköä ja tulorahoituksen osuus kasvoi neljä prosenttiyksikköä. 1.6.2 Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2009 talousarviomäärärahoja yhteensä 41,24 milj. euroa. Lisäksi edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli käytössä 12,46 milj. euroa. Toimintamenomäärärahoja siirtyi seuraavalle vuodelle 13,0 milj. euroa. Siirtyneiden määrärahojen lievä kasvu johtui keskeneräisistä investoinneista. Hankintaprosessi kilpailutuksineen on niin pitkä, että useista aloitetuista hankinnoista ei ehditty saada toimituksia vuoden 2010 aikana. Maksullisen palvelun tulot olivat 12,50 milj. euroa ja yhteistutkimustulot 11,09 milj. euroa. Yhteistutkimustulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,38 milj. euroa ja maksullisen toiminnan tulot 0,15 milj. euroa. 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma Toiminnan tuotot kasvoivat 4,51 milj. euroa edellisvuodesta. Kasvusta suurin osa johtui yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden lisääntyneistä tuloutuksista. Toiminnan kulut kasvoivat 3,54 milj. euroa edellisvuodesta. Henkilöstökulut ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut kasvattivat eniten tätä erää. Henkilöstökuluissa lomapalkkavelan muutos nousi 1,04 milj. euroon, kun lomarahoja vaihdettiin tavallista enemmän vapaiksi. Myös poistot kasvoivat, koska laitos on kahden viime vuoden aikana toteuttanut suuria investointeja. Satunnaiset tuotot alenivat 0,53 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa Venäjän velkakonversion kirjauksista. Kokonaisuudessaan tilikauden kulujäämä aleni 0,42 milj. euroa edellisvuodesta. 1.6.4 Tase Taseen loppusumma kasvoi edellisvuoden 16,01 milj. eurosta 20,07 milj. euroon. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo kasvoi 11,63 milj. eurosta 13,66 milj. euroon. Kasvu kohdistui kokonaan ryhmään koneet ja laitteet. Merkittävimmät omaisuuserät olivat atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 1,99 milj. euroa, laboratoriolaitteet 0,9 milj. euroa ja muut tutkimuslaitteet 3,79 milj. euroa. Keskeneräisten hankintojen osuus oli 1,6 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo nousi 4,38 milj. eurosta 6,41 milj. euroon.
19 1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto vastaa siitä, että laitoksessa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt (sisäinen valvonta), jotka varmistavat laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta. Ilmatieteen laitoksen arvioinnissa on käytetty valtiovarainministeriön suosituksen mukaisesti Coso- Erm - viitekehykseen perustuvaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikkoa. Pääjohtaja on hyödyntänyt arviossaan myös toimintayksiköiltä strategiaprosessin ja riskienhallintaprosessin aikana saamaansa tietoa sekä sisäisen tarkastuksen arviota. Lisäksi Ilmatieteen laitoksessa sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seurantaja arviointitoimintaa. Arvioinnin perusteella Ilmatieteen laitoksessa sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät niille talousarvioasetuksen 69 :ssä säädetyt vaatimukset. Ilmatieteen laitoksella riskien arviointi suoritetaan systemaattisesti vuosittain kaikilla tulosalueilla. Riskit on määritelty ja toimenpiteisiin niiden ehkäisemiseksi on ryhdytty. Vuonna 2010 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua strategiaprosessin ja riskienhallinnan kehittämistyötä, laadittiin matkustusja edustusohje sekä uudistettiin taloussääntö. Laitoksen toiminnan jatkuvan kehittämisen lisäksi laatutoiminnan koordinointi ja laatujohtamisen kehittämistyö aloitettiin vuonna 2010. Strategiaprosessin ja arviointiprosessin yhteydessä kehittämistarpeita tuli esille tavoitteiden ja asioiden seurannassa sekä asiakirjojen dokumentoinnissa. Ilmatieteen laitos on panostanut henkilöstön kehittämiseen sekä hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviin toimiin. Toimintaympäristön muutokset ja tuottavuuden vaatimukset edellyttävät tulevaisuudessakin henkilöstön kehittämiseen sekä jaksamiseen liittyvää panostusta. 1.8 Arviointien tulokset Laitoksen toiminnasta ei tehty evaluointeja vuonna 2010. Taloustutkimuksen tekemässä VIP-yrityskuvakyselyssä Ilmatieteen laitos saavutti jälleen ykkössijan julkishallinnon toimijoiden joukosta arvosanalla 8,12, kun toiseksi parhaan arvosana oli 7,83. Kysely kohdistui suomalaisiin ylimpiin päättäjiin ja vaikuttajiin. 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2010 kohdistunut väärinkäytöksiä.
TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2010 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 1 154 134,90 1 313 786 1 313 785,80 0,00 100,00 11.04.01 Arvonlisävero 1 154 134,90 1 313 786 1 313 785,80 0,00 100,00 12. Sekalaiset tulot 560 657,12 422 605 422 605,45 0,00 100,00 12.35.99 YM:n hallinnonalan muut tulot 434 713,16 397 504 397 504,31 0,00 100,00 12.35.99.3 EU-rahoitus 434 713,16 397 504 397 504,31 0,00 100,00 12.39.04 Menorästien ja siirrettyjen 125 943,96 25 101 25 101,14 0,00 100,00 määrärahojen peruutukset 13. Korkotulot ja voiton tuloutukset 240,00 240 240,00 0,00 100,00 13.03.01 Osinkotulot 240,00 240 240,00 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä 1 715 032,02 1 736 631 1 736 631,25 0,00 100,00 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Talousarvion 2010 määrärahojen käyttö vuonna 2010 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2010 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2010 Käyttö vuonna 2010 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 29. Opetusministeriön hallinnonala 1 529 561,16 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29.60.50 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 1 529 561,16 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 29.60.50.1 Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) 1 529 561,16 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siirto seuraavalle sivulle 1 529 561,16 0 0 0 0 0 0 0 0 0 20
Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Talousarvion 2010 määrärahojen käyttö vuonna 2010 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2010 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2010 Käyttö vuonna 2010 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Siirto edelliseltä sivulta 1 529 561,16 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 31. Liikenne- ja viestintäministeriön 48 077 403,64 45 602 197 32 598 045,12 13 004 152,19 45 602 197,31 0,00 12 456 899,46 53 693 099,46 40 688 947,27 13 004 152,19 hallinnonala 31.01.29 LVM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 4 407 403,64 4 365 997 4 365 997,31 4 365 997,31 0,00 31.50.01 Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (S2V) 43 670 000,00 41 236 200 28 232 047,81 13 004 152,19 41 236 200,00 0,00 12 456 899,46 53 693 099,46 40 688 947,27 13 004 152,19 31.50.01.1 IL:n toimintamenot 42 821 000,00 40 387 200 27 517 799,80 12 869 400,20 40 387 200,00 0,00 12 455 281,96 52 842 481,96 39 973 081,76 12 869 400,20 31.50.01.2 Etelä-Manner 849 000,00 849 000 714 248,01 134 751,99 849 000,00 0,00 1 617,50 850 617,50 715 865,51 134 751,99 32. Työ- ja elinkeinoministeriön 46 339,03 13 806 13 805,89 0,00 13 805,89 0,00 hallinnonala 32.01.29 TEM:n hallinnonalan arvonlisäveromenot (A) 11 259,44 3 623 3 622,88 3 622,88 0,00 32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (kiinteä määräraha) 35 079,59 10 183 10 183,01 10 183,01 0,00 32.30.51.2.1 Työllistäminen valtionhallintoon/palkkaukset 35 079,59 10 183 10 183,01 10 183,01 0,00 35. Ympäristöministeriön hallinnonala 0,00 0 0,00 0,00 0,00 0,00 553 425,50 553 425,50 397 504,31 130 820,05 35.10.64 EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) 553 425,50 553 425,50 397 504,31 130 820,05 Määrärahatilit yhteensä 49 653 303,83 45 616 003 32 611 851,01 13 004 152,19 45 616 003,20 0,00 13 010 324,96 54 246 524,96 41 086 451,58 13 134 972,24 21
KIRJANPITOYKSIKÖN TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2010-31.12.2010 1.1.2009-31.12.2009 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 11 618 042,81 11 552 467,43 Vuokrat ja käyttökorvaukset 878 932,18 794 849,79 Muut toiminnan tuotot 11 691 976,37 24 188 951,36 7 335 635,32 19 682 952,54 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -4 382 385,02-3 919 428,18 Henkilöstökulut -34 327 559,00-32 712 372,62 Vuokrat -5 280 922,71-5 268 980,88 Palvelujen ostot -9 321 408,39-9 608 228,36 Muut kulut -7 304 288,84-5 857 909,24 Poistot -3 286 776,00-2 626 549,28 Sisäiset kulut -86 910,81-63 990 250,77-453 493,32-60 446 961,88 JÄÄMÄ I -39 801 299,41-40 764 009,34 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 153,85 790,14 Rahoituskulut -2 431,35-1 277,50-4 245,73-3 455,59 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 125 287,86 651 244,34 Satunnaiset kulut -38 814,10 86 473,76 0,00 651 244,34 JÄÄMÄ II -39 716 103,15-40 116 220,59 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden tuotot EU:lta 397 504,31 397 504,31 434 713,16 434 713,16 Siirtotalouden kulut Käyttötalouden kulut yliopisto -50 785,33 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkom. -6 174,20-56 959,53 0,00 0,00 JÄÄMÄ III -39 375 558,37-39 681 507,43 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 1 270 004,62 1 189 073,62 Suoritetut arvonlisäverot -4 439 796,83-3 169 792,21-4 475 115,46-3 286 041,84 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -42 545 350,58-42 967 549,27 22
KIRJANPITOYKSIKÖN TASE 31.12.2010 31.12.2009 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 277 944,11 197 198,19 Muut pitkävaikutteiset menot 129 107,75 407 051,86 30 878,95 228 077,14 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset 303 892,00 341 877,99 Rakennelmat 84 927,13 100 522,25 Koneet ja laitteet 10 284 084,33 9 860 031,34 Kalusteet 875 958,81 1 045 594,93 Ennakkomaksut ja muut keskeneräiset hankinnat 1 652 965,30 13 201 827,57 0,00 11 348 026,51 KÄYTTÖOMAISUUS ARVOPAPERIT JA MUUT SIJAOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 54 379,00 54 379,00 54 380,77 54 380,77 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 13 663 258,43 11 630 484,42 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 3 677 225,70 3 472 458,68 Siirtosaamiset 2 365 578,75 872 442,59 Muut lyhytaikaiset saamiset 61 708,58 17 763,10 Ennakkomaksut 301 256,08 6 405 769,11 15 188,61 4 377 852,98 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 624,45 624,45 804,55 804,55 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 6 406 393,56 4 378 657,53 VASTAAVAA YHTEENSÄ 20 069 651,99 16 009 141,95 23
VASTATTAVAA 31.12.2010 31.12.2009 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 5 619 881,39 5 619 881,39 Edellisten tilikausien pääoman muutos -3 439 339,49-4 666 103,45 Pääoman siirrot 42 647 784,61 44 194 313,23 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -42 545 350,58 2 282 975,93-42 967 549,27 2 180 541,90 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 5 006 114,63 4 134 082,36 Ostovelat 3 127 260,99 2 144 134,31 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 687 814,59 651 929,75 Edelleen tilitettävät erät 579 823,95 519 126,73 Siirtovelat 7 288 821,74 6 120 533,43 Muut lyhytaikaiset velat 1 096 840,16 17 786 676,06 258 793,47 13 828 600,05 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 17 786 676,06 13 828 600,05 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 20 069 651,99 16 009 141,95 24
Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Euroopan keskuspankin 31.12.2010 noteeraamia valuuttakursseja: Englannin punta 0,86075 Kanadan dollari 1,3322 Norjan kruunu 7,8000 Ruotsin kruunu 8,9655 Sveitsin frangi 1,2504 Tanskan kruunu 7,4535 Yhdysvaltain dollari 1,3362 * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Maksuperusteella on kirjattu mm. osinkotulot. Tammikuussa 2011 maksetut, vuodelle 2010 kuuluneet palkanlisät on kirjattu aiemmista vuosista poiketen suoriteperusteella. LKP-summatason 179 Ennakkomaksut tilien saldot on siirretty toimintamenomomentille. Saldo sisältää kansainvälisen järjestön vuoden 2011 jäsenmaksuosuuden 281 178,90 euroa. Jäsenmaksu pitää maksaa aina edellisen vuoden puolella ja se on aikaisempina vuosina kirjattu LKP-tilille 1739 Muut siirtosaamiset. Kirjaustavan muutoksesta johtuen se on tänä vuonna talousarvion toimintamenoissa kahdesti. * Suomen Akatemia siirtyi 1.1.2010 tutkimusrahoituksessaan laskutusmenettelyyn ja tämän vuoksi ao. rahoitus nettoutettiin kokonaisuudessaan toimintamenoihin. * Julkisoikeudellisten suoritteiden myyntituotot sisältävät vuoden 2009 tasausosuutta 1 800,25 euroa. Vuoden 2010 tuotot julkisoikeudellisista suoritteista ovat ilman oikaisuerää 6 208 804,18 euroa. 25
Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2010 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % Momentti Bruttotulot 0,00 * 0,00 Bruttomenot 0,00 * 0,00 Nettotulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0 Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2009 Talousarvio 2010 (TA + LTA:t) Talousarvion 2010 määrärahojen käyttö vuonna 2010 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2010 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2010 Käyttö vuonna 2010 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 31.50.01 Bruttomenot 63 109 748,46 57 076 200 52 356 930,39 65 361 082,58 64 813 829,85 Ilmatieteen laitoksen Bruttotulot 19 439 748,46 15 840 000 24 124 882,58 24 124 882,58 24 124 882,58 toimintamenot (S2V) Nettomenot 43 670 000,00 41 236 200 28 232 047,81 13 004 152,19 41 236 200,00 12 456 899,46 53 693 099,46 40 688 947,27 13 004 152,19 31.01.29 Bruttomenot 4 455 739,71 4 436 173,95 4 436 173,95 LVM:n hallinnonalan Bruttotulot 48 336,07 70 176,64 70 176,64 arvonlisäveromenot Nettomenot 4 407 403,64 4 365 997,31 4 365 997,31 0,00 4 365 997,31 26
Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Kirjanpitoyksiköllä ei ole arviomäärärahojen ylityksiä. 27
Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain. 35. Ympäristöministeriön hallinnonala Vuosi 2008 35.10.64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (S3V) Peruutettu Tilijaottelu 25 101,14 Yhteensä 25 101,14 25 101,14 Pääluokat yhteensä 25 101,14 Vuosi 2008 25 101,14 28
Liite 5: Henkilöstökulujen erittely 2010 2009 Henkilöstökulut 28 725 841,30 27 211 393,15 Palkat ja palkkiot 27 787 391,39 26 475 195,98 Tulosperusteiset erät 3 148,58 53 883,56 Lomapalkkavelan muutos 935 301,33 682 313,61 Henkilösivukulut 5 601 717,70 5 500 979,47 Eläkekulut 4 772 002,80 4 436 717,13 Muut henkilösivukulut 829 714,90 1 064 262,34 Yhteensä 34 327 559,00 32 712 372,62 Johdon palkat ja palkkiot, josta 1 839 885,91 2 033 966,83 - tulosperusteiset erät 3 148,58 4 746,25 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 019,44 2 756,94 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 3 019,44 2 756,94 29
Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuusryhmä Poistomenetelmä Poistoaika vuotta Vuotuinen poisto % Jäännösarvo tai % Aineettomat hyödykkeet 1120 Ostetut atk-ohjelmistot tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 1123 Liittymismaksut tasapoisto 10 vuotta 10 0 1129 Muut aineettomat oikeudet tasapoisto 5 vuotta 20 0 114 Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto vuokra-aika 0 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnaei poistoa Aineelliset hyödykkeet 1229 Muut rakennukset tasapoisto 10 vuotta 10 0 1230 Rakennelmat tasapoisto 8 vuotta 12,5 0 *) tasapoisto 10 vuotta 10 0 1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 1251 Vesikuljetusvälineet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1253 Raskaat työkoneet tasapoisto 10 vuotta 10 0 1254 Kevyet työkoneet tasapoisto 5 vuotta 20 0 1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 tasapoisto 5 vuotta 20 0 1256 Toimistokoneet ja -laitteet tasapoisto 3 vuotta 33,33 0 1257 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaittee tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 1258 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 1259 Laboratoriolaitteet ja -kalusteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 1260 Muut tutkimuslaitteet tasapoisto 4 vuotta 25 0 *) tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 1269 Muut koneet ja laitteet tasapoisto 2 vuotta 50 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 1270 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet tasapoisto 7 vuotta 14,29 0 *) tasapoisto 10 vuotta 10 0 1279 Muut kalusteet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 10 vuotta 10 0 30
1289 Muut aineelliset hyödykkeet tasapoisto 1 vuosi 100 0 *) tasapoisto 5 vuotta 20 0 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnaei poistoa Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut sijoitukset 130 Muut osakkeet ja osuudet ei poistoa Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintamenosta. *) MTL:stä 1.1.2009 siirtyneelle käyttöomaisuudelle määriteltiin poistoajat omaisuusryhmittäin jäljellä olleiden poistoaikojen perusteella. 31
Liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 112 Aineettomat oikeudet 14 Muut pitkävaikut. menot Hankintameno 1.1.2010 1 201 353,90 77 192,95 1 278 546,85 Lisäykset 142 709,00 128 529,90 271 238,90 Vähennykset 0,90 2,95 3,85 Hankintameno 31.12.2010 1 344 062,00 205 719,90 1 549 781,90 Kertyneet poistot 1.1.2010 1 004 155,71 46 314,00 1 050 469,71 Vähennysten kertyneet poistot 0,90 2,95 3,85 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 61 963,08 30 301,10 92 264,18 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12..2010 1 066 117,89 76 612,15 1 142 730,04 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 277 944,11 129 107,75 Aineelliset hyödykkeet 407 051,86 Yhteensä 122-123 Raken./rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet 128 Muut aineel. hyödykkeet 129 Aineell. keskeneräiset Hankintameno 1.1.2010 612 699,47 45 060 267,07 1 952 469,00 12 413,00 0,00 47 637 848,54 Lisäykset 3 934,43 3 343 105,70 2 469,60 0,00 1 652 965,30 5 002 475,03 Vähennykset 0,00 74 479,86 1 605,58 0,00 0,00 76 085,44 Hankintameno 31.12.2010 616 633,90 48 328 892,91 1 953 333,02 12 413,00 1 652 965,30 52 564 238,13 Kertyneet poistot 1.1.2010 170 299,23 35 154 348,84 906 873,49 12 413,00 0,00 36 243 934,56 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 74 430,82 1 605,00 0,00 0,00 76 035,82 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 57 515,54 2 963 026,32 171 820,05 0,00 0,00 3 192 361,91 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 1 864,24 285,67 0,00 0,00 2 149,91 Kertyneet poistot 31.12..2010 227 814,77 38 044 808,58 1 077 374,21 12 413,00 0,00 39 362 410,56 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 388 819,13 10 284 084,33 875 958,81 0,00 1 652 965,30 13 201 827,57 Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Yhteensä 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Hankintameno 1.1.2010 54 379,00 54 379,00 Lisäykset 0,00 Vähennykset 0,00 Hankintameno 31.12.2010 54 379,00 54 379,00 Kertyneet poistot 1.1.2010 0,00 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 Kertyneet poistot 31.12..2010 0,00 Arvonkorotukset 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12.2010 54 379,00 54 379,00 32