Pyörätraktorilähikuljetuksesta saatuja kokemuksia Metsäteho on suorittanut tänä talvena kokeilun puutavaran lähikuljetuksesta yksinomaan pyörätraktoreita käyttäen. Työmaa sijaitsi Pieksämäen lähistöllä Kymin Oy :n metsissä, missä oli leimattu sekä tukki- että paperipuita. Pyörätraktorikuljetusta silmällä pitäen leimikkoon oli raivattu ja puolitelaketjuilla varustetulla traktorilla poljettu palstatiet n. 60 m välein, yhteispituudeltaan n. 8.100 m. Varsitie rautatieasemalle, n. 3.400 m, oli myös tarpeellisilta kohdilta raivattu ja poljettu. Kuljetusta ja edullista kokonaissuoritusta silmällä pitäen pinotavarapinot oli tehty jo hakkuuvaiheessa palstateiden varteen ja myös tukit oli pyritty kaatamaan teillepäin. Kuljetusvälineinä toimivat traktoreitten vetämät puolireet, jotka kuormattiin pinotavaran osalta käsin ja tukkien kohdalta Fordson Major-traktoriin asennettuja Record-vintturia ja Record-nosturia käyttäen. Viimeksi mainitussa tapauksessa vintturista nosturin yläpäässä olevan taittopyörän kautta kulkevalla teräsköydellä laahattiin tukit suoraan m etsästä n. 0... 15 m etäisyydeltä ja em. nosturilla nostettiin myös suoraan rekeen. Tukkikuorman, n. 300 kj, keräys ja kuormaus kesti n. 2 tuntia ja pinotavarakuorman, n. 12 p-m3, käsinkuormaus n. 1 tunnin. Vetoajoneuvoista dieselkäyttöinen Fordson Major-traktori oli varustettu em. lisälaitteilla ja tavallisilla lumiketjuilla, kun taas Ferguson-traktoriin oli asennettu Maalishuussa 1952
Metsätehon katsaus n:o 6 MAALISKUUSSA 1953 SISÄLLYS : Pyörätraktorilähikuljetuksesta saatuja kokemuksia.................. Siirrettävästä Sundin kuorimakoneesta ja kuorintaorganisaatiosta Ruotsissa saatuja kokemuksia.......................................... 4 Uusimpia pohjoisamerikkalaisia siirrettäviä kuorimakoneita............ 6 Eräitä puutavaran kuormauslaitteita.................................. 8 Pinonmittausta valokuvaamalla...................................... 12 Moottorisahojen käytössä sattuneista tapaturmista ja niiden torjunnasta.. 12 Puutavaran lähikuljetusta erillistä teräsk~ysivintturia käyttäen........ 13 Radiopuhelimia kokeiltu............................................ 15 Erilaisia moottorisaharakenteita...................................... 16 Uusi moottorisahakaira.............................................. 17 Yhteenveto saksalaisista moottorisahaustutkimuksista.................. 17 Kuorittujen ja kuorimattomien havutukkien uppoaminen.............. 18 Puutavaran autokuljetuksista Siperiassa.............................. 20 Uutisia koneista ja laitteista ym. Bombardier- ja Volvo-traktoriin täysmetalliset puolitelaketjut. Traktoreitten ajonopeus kuormattuna oli 7... 8 km/t. ja tyhjänä n. 12 km/t. Vaikka yleisesti ei ainakaan tällä hetkellä olisi mahdollista siirtyä traktorikuljetuksiin, ko. k okeilu kuitenkin osoitti, että em. menetelmää ja em. tyyppisiä lisälaitteita käyttäen pyörätraktoreitten käyttö puutavaran lähikuljetukseen on teknillisesti täysin mahdollista. Mikäli hevostyövoimasta syntyy puutetta, on todenn äköistä, että tältä linjalta on löydettävissä myös taloudellinen pyörätraktorilähikuljetusmenetelmä. Yksityiskohtaisempi selostus saaduista kokemuksista julkaistaneen myöhemmin.
- 3 Kuva 1. - Vintturilla ja nosturille varustettu Fordson Major- traktori tukkeja hinaamassa metsästä palstatien varteen. Kuva 2. - Pinotavaran kuormausta palstatien varrelta traktorirekeen.
- 4- Siirrettävästä Sundin kuorimakoneesta ja kuorintaorganisaatiosta Ruotsissa saatuja kokemuksia Yleisperiaatteeltaan Sundin kuorimakone on samantyyppinen kuin Skoglundin kuorimakonekin. Yksityiskohtaisessa rakenteessa sen sijaan on joitakin eroja, joista käytännön työjärjestelyä varten on tärkein merkitys syöttölaitteiden automaattisella avautumisella, minkä takia erikoinen koneenkäyttäjä ei ole välttämätön. On siis samantekevää, syötetäänkö pyöreä puutavara aivan peräkkäin tai väliajoin. Kone on ollut koekäytössä viime talvesta alkaen ja sen perusteella siihen on tehty joukko parannuksia ennen sarjavalmistukseen ryhtymistä. Tarkkoja tietoja koneen kapasiteetista ei vielä ole käytettävissä. Koneen tehokkuutta erilaisilla puutavaroilla kuvaavat kuitenkin seuraavat likimääräiset syöttönopeusarvot: Tuore haapa ja mänty 30... 40 m/min. Tuore kuusi, jäätynyt kuusi ja mänty sekä kuiva tavara 15... 20 m /min. Jäätynyt koivu 12... 17 m /min. Käytännön mittakaavassa kuivaa koivua ja kuusta talvella kuorittaessa keskimääräinen kuorintatulos on ollut 65... 75 k - m3/8 t. Koekäyttö on m yös osoittanut, että varsinkin pakkassäällä hy vään kuorintajälkeen pyrittäessä on välttämätöntä pitää kuorintaelimet ehdottoman hyvässä kunnossa. Kuva 3. Sundin kuorimakone työssä.
-5 Tämän ja muiden samantyyppisten kuorimakoneiden kannattavuus käsinkuorintaan verrattuna riippuu ratkaisevasti kuorintatyön organisaatiosta, lähinnä puutavaran siirrosta syöttökuljettimille ja vastaanottokuljettimilta. Ratkaisevimmin tähän vaikuttaa varastopaikkojen tarkoituksenmukainen suunnittelu jatkokuljetusta ja kuorintaa silmällä pitäen. Eräässä paikassa Ruotsissa on puiden siirto ratkaistu nostohaarukalla varustettua traktoria käyttämällä seuraavasti: Traktori ottaa pinosta haarukallaan kerrallaan 10... 15 pölkkyä ja siirtää n e kuorimakoneen syöttökuljettimen viereen rakennetulle lavalle, jolta syöttäjänä toimiva mies vierittää ne kuljettimelle. Haarukalla voidaan myös työntää puita lähemmäksi kuljetinta. Kuoritun tavaran vastaanottokuljettimelta vastaanottaja vierittää puut taskuun, mistä traktori ottaa ne haarukallaan ja siirtää pinoon. Jos puut ovat suoria, vastaanottajakaan ei ole välttämätön, vaan puut putoavat automaattisesti taskuun. Traktorin työskentelykapasiteetti on n. 100 k-m3/8 t. N ostohaarukalla varustetun traktorin käytöstä saadaan seuraavat edut: 1. Puutavarapinot voivat olla missä suunnassa tahansa kuorimakoneeseen nähden. 2. Haarukalla puut voidaan nostaa n. 3 m korkeisiin pinoihin. 3. Traktoria voidaan käyttää kuorimakoneen paikallisiin siirtoihin ja kuoren siirtämiseen. Kuva 4. - Puutavara siirretään traktorin nostohoarukassa syöttökuljettimen viereen rakennetulle lavalle. Kuva 5. - Kuorittu puutavara siirretään pinoon myös nostohaarukalla. 4. Ihmistyövoimantarve alenee minimiin, 2... 5 mieheen. Haittana menetelmästä on, että se soveltuu vain 2... 3 m pitkän tavaran käsittelyyn, ja traktorin käytöstä johtuvat kustannukset ovat suhteellisen korkeat, joten
-6- Uusimpia pohjoisamerikkalaisia.siirrettäviä kuorimakoneita KETJUKUORIMAKONEET Herra Carpenterin viimeksi rakentamassa kuorimakoneessa kuoren irroittavat piiskaavat, toisesta päästään neljään riviin akselille kiinnitetyt ketjut. Akselia käyttää 25 hv polttomoottori kiilahihnavälityksellä. Ketjuelimien yläpuolella oleva suojus ohjaa kuorenpoistoa. Puiden syöttö tapahtuu kuudella rihlatulla alapöytään kiinnitetyllä syöttötelalla. Koko kone, painoltaan n. 11h t on asennettu pyörille, joten sitä voidaan helposti siirtää. Toiminta tapahtuu siten, että kone ajetaan pinon päähän, jossa yksi mies toimii puiden syöttäjänä. Koneen hoidosta ja puiden oikeasta syöttönopeudesta ja kuoriutumisesta huolehtii istuva koneenhoitaja. Kolmas mies tarvitaan puiden vastaanottoa varten. Tuotantotehoksi on ilmoitettu 70 p -m 3/9 t. Konetta, joka soveltuu 21/2... 20" läpimittaisille ja 5... 9' pituisille puille ja sekä talvi- että kesäkuorintaan, rakentaa Soderhamn Machine Mfg. Co., Talladega Ala, USA. Meikäläisestä Aservo-koneesta saadut kokemukset viittaavat kuitenkin siihen, että karvaisen kuorintajäljen takia piiskaavilla kuorimakoneilla pieniin kustannuksiin pyrittäessä tärkeintä on varastopaikkojen oikea suunnittelu kuorimistakin silmällä pitäen. Kuorimakoneen siirtokustannusten ja lisääntyneen välivarasmeillä tuskin on käyttömahdollisuuksia ainakaan uittoon menevän tavaran välivarastokuorinnassa. HöYLAKUORIMAKONEET Michigan College of Mining and Technologyn metsäntuoteosasto on jo kolmen vuoden ajan kehitellyt jousikuormitetuilla terillä varustettua siirrettävää höyläkuorimakonetta. Nykyisessä koekappaleessa säteittäin renkaaseen kiinnitetyt jousikuormitetut terät leikkaavat kuoren pituussuuntaisiin liuskoihin kohottaen samalla liuskat puun pinnasta lainkaan puuta ottamatta. Koneen rakenteessa on myös pyritty ottamaan huomioon pölkkyjen lenkouden ja oksantynkien vaikutus kuorintaan. Koneen, joka on suunniteltu 41h... 8 jalan pituisten ja 31h... 12 tuuman läpimittaisten puiden kuorintaan, teoreettinen kuorintanopeus on arviolta 120 jalkaaimin. Saatujen tietojen mukaan koneen uusin koekappale valmistuu v. 1953 lopulla, jolloin sillä välittömästi aloitetaan käytännöllinen koetustoiminta. Pidetään tärkeänä, että kokeilutoimintaa jatketaan ainakin vuosi erilaisissa olosuhteissa, jotta mahdolliset puutteet voitaisiin korjata ennen sarjavalmistuksen alkamista. tokäsittelyn takia eräitten ruotsalaisten metsänhoitajien käsityksen mukaan kuorimakone olisi pyrittävä sijoittamaan välittömästi tehdasalueelle, mikäli se muista syistä on mahdollista.
-7- Kuva 6. Carpenterin ketjukuorimakone. ERÄS RUOTSALAINEN LUMI KETJURAKENNE Ruotsissa on rakennettu ja kokeilujen alaisina pyörätraktoreihin asennettavat Seve -merkkiset lumiketjut. Ne muodostuvat pyöreäreunaisiksi työstetyistä kulmarautarenkaista, jotka on yhdistetty r engasketjuilla kuvan osoittamalla t avalla. R akenteella lasketaan saatavan seur aavat edut: 1. Kumipyörien kuluminen on pienempi kuin tavallisia lumiketjuja käytettäessä. 2. Ketjut eivät joudu liian suurten jännitysten alaisiksi, koska ne käytössä joustavat. 3. Kitka pyörien ja maan välillä saadaan suuremmaksi kuin tavallisilla lumiketjuilla. Kuva 7. - "Seve"-lumiketjut.
- 8 - Eräitä puutavaran kuormauslaitteita 1. Norjalaisen lsachsenin suunniitelema rautatievaunuihin kuormauskone, joka on vielä kokeiluasteella. 2. Oto 1 ja 11 kuormauskiramot. Oto II kiramon, jonka koekappaleen käyttöä kokeiltiin 22. 1. 53 Riihimäen Saha Oy:ssä, teknillisiä arvoja: koroituskulmat 14... 60 "' ja vastaavat kuormat 1. vaihteella 800... 600 kg, 2. vaihteella 600... 350 kg, - siirtoketjun, joka on tavallista rengasketjua, nopeudet 12... 26 koukkuparia'min ; koukkuparin väli 1.9 m, paino 480 kg, 4-tahtisen Jap-moottorin teho 3.5 hv, voimansiirto nivelketjuilla ja kartiohammaspyörillä yläpäässä olevaan vetävään akseliin. kolmiomalliset nostokoukut liittyvät osana rengasketjuun. joten helposti särkyviä hitsauksia yms. liitoksia ei ole käytetty, - kiramon yläpäässä ovat kuormausta helpottavat käsivarret. Lisälaitteina ko. kiramoon on saatavissa mm. jatkokuljetin esim. vedestä nostoa varten, sukset pyörien alle sivuttaissiirtoa varten ja köysirummut ala-akselille puiden laahausta varten. Koekäytössä todettiin ko. kiramo käyttökelpoiseksi, mikäli eräitä kohtia vahvistetaan ennen sarjavalmistukseen ryhtymistä. Todettiin myös kauempana maava- Kuva 8. - lsachsenin rautatievaunuun kuormauslaite. rastoissa olevien puiden laahausta varten pieni teräsköysivintturi tarpeelliseksi. 3. "Pikku - Jussi" - kaivukone nivelpuominosturilla varustettuna ja voimansaantiavarten traktoriin kytkettynä. Tämä Aug. Eklöf Oy :n Konepajan valmistama nivelpuominosturi on suunniteltu Veitsiluoto Osake-
-9- Kuva 9. Ota 11-kircmo rautatievaunua kuormaamassa. Kuva 10. - Oto-kiromon k o lmio mai sen nosto kou l<. un kiinnity s nosto ketjuun. yhtiön tukkivarastotyömailla viim e talvena saatujen kokemusten perusteella. Nivelpuominosturin nostoteräsköyden päässä on kolmio, jonka vaakasuoran sivun päissä oleviin koukkuihin irrallisilla teräsköysillä sidotut 3... 7 tukkia käsittävät taakat kiinnitetään. Suoraan puominosturiin verrattuna nivelpuomilla on etuna, että taakat eivät pääse hakkaamaan puomia. Koneen teräsköysirummulle mahtuvan 50 m pituisen teräsköyden avulla tällä etäisyydellä olevat puut voidaan kätevästi laahata koneen lähelle. Tätä varten nivelpuomi on vedetty suoraksi ja nivelkohdassa oleva tukilaite tukee maahan. Konetta voidaan käyttää puutavaran kuormaamiseen sekä autoihin että rautatievaunuihin ym. Suuren tehonsa takia se kuitenkin tulee kysymykseen etupäässä suurilla työmailla ja siellä, missä kaivukoneelle ei esim. talvella ole riittävästi varsinaista kaivutyötä.
- 10- Kuva 11. Nivelpuominosturilla varustettu "Pikku-Jussi". 4. Erikoisrakenteisella puomija puskurilaitteella ja teräsköysisilmukoilla varustettu haarukkatrukki. Tätä kuormauslaitetta on viime aikoina alettu käyttää USA:ssa pyöreänkin puutavaran siirtoon lähinnä tehdasvarastoissa ja suuremmilla proomujen ja rautatievaunujen kuormauspaikoilla. Erikoisvarusteet, jotka voidaan helposti vaihtaa haarukkatrukin standardivarusteiden tilalle, ovat eri mallisia ja vielä kehityksen alaisina. Trukkikuormauksen edut: trukkien joustava liikkuvaisuus, - moniin muihin koneellisiin kuormauslaitteisiin verrattuna pienet pääoma- ja käyttökustannukset, - trukkien käyttökelpoisuus melkein kaikenlaisten tavaroitten kuormaukseen, joten esim. pienilläkin rautatieasemilla on mahdollista käyttää trukkia tehokkaasti. Trukkikuormauksen haitat: - ajoradan pitää olla sopiva trukkikuljetuksiin, - puiden pitää olla nippuina varastoituja tai ainakin helposti nipputaakaksi muodostettavia.
- 11 - I'., l l i ' 1 Kuvat 12 ja 13. - Pinotavaran siirtoa lisälaitteilla varustetul la Hysterhaarukkatrukilla maavarastosta rautatievaunuun. 5. Erimallisilla nostohaarukoilla ja kuormauskehyksillä varustettu traktor; tai auto. Tämäntyyppisiä laitteita käytetään USA:ssa etupäässä puutavaranippujen siirtoon varastosta tai au tosta rautatievaunuun. Tasapainoitusta varten niissä on esim. hydraulisesti ohjattavat vastapainot. Edut ja haitat ovat samanluontoisia kuin trukkisiirrossakin. Kuva 14. Harrisonin kuormausnosturilla varustetun traktori n käyttöä. VIIMEISIMMAT TIEDOT VALON KUORIMAKONEESTA A. Ahlström Osakeyhtiön Varkauden konepaja on yhteistyössä keksijän kanssa kehitellyt edelleen Valo-kuorimakonetta, josta nyt on valmistunut kolmas koekappale. Koneen ensimmäinen pienehkö sarja valmistunee täksi kevääksi.
- 12 - Pinonmittausta valokuvaamalla suurin käyttöarvo toilla, lasketaan Herra Elkins, USA, on kehittänyt valokuvaukseen perustuvan seuraavia etuja: pinotavaran mittauskoneen, scalometrin. Kone sijoitetaan mitattavasta pinosta määräetäisyydelle. Valokuvatusta pinon poikkileikkauspinta-alasta ja koneeseen asetetusta pölkynpituudesta kone automaattisesti mittaa ja laskee pinokuutiomäärän. Riittävän tarkkuuden saavuttamiseksi valoku ostajavaus on suoritettava pinon molemmin puolin. Koneella, jolla on tehdasvarassaavutettavan - mittaus nopeutuu tavalliseen mittakeppimittaukseen verrattuna, - subjektiivisen arvostelukyvyn vaikutus erikoisesti sivuilta epämääräisesti pinottujen pinojen mittauksessa vähenee, - inhimilliset erehdykset ja sekä että myyjäpuolen väliset riidat vähenevät, - kirjaaminen helpottuu. Kone on vielä kokeiluasteella. Ku va 15. - Pinotavarokuormon mittaus "scalometrillä". MOOTTORISAHOJEN KÄ YTöSSÄ SATTUNEISTA T AP ATURMIST A JA NIIDE TORJUNNASTA Moottorisahojen uutuudesta johtuen niistä tapaturmamielessäkin saatu kokemus on vielä verrattain suppea. Seuraavassa esitetään Ruotsin työturvallisuusviranomaisten ke- 1. Moottorisahan rakenteesta johtuvat tapaturmat.......... 2. Virheellisestä työtavasta johtuvat tapaturmat...... 3. Työpaikan ja sahattavan puun aiheuttamat tapaturmat... 4. Muut moottorisahauksen yhteydessä sattuneet tapaturmat. Yhteensä räämien tilastotietojen mukaan moottorisahatöissä v. 1949... 52 Ruotsissa sattuneiden tapaturmien laatu ja lukumäärä. 17 55 62 67 201 kpl. kpl.
- 13 PUUTA V ARAN LÄHIKULJETUST A ERILLISTÄ TERÄSKöYSI VINTTURIA KÄYTTÄEN Maaston tasaisuudesta johtuen erillisten teräsköysivinttureitten käyttö puutavaran lähikuljetuksessa tulee meillä harvoin kysymykseen. Vain poikkeuksellisen jyrkissä rinteissä, v ar sinkin jos hevosen käyttö on m ahdotonta, niiden käyttöä voidaan puoltaa. Tällainen tapaus esiintyi mm. W. Rosenlew & Co Oy :n työmaalla Harvialassa viime talvena. Kysymyksessä oli n. 1 000 runkoa å 14 kj käsittävän leimikon kuljetus n. 45 astetta kaltevan rinteen yli. Tukkien alkukuljetus t a pahtui h evosilla m etsästä välivarastoon, jossa tukit kuormattiin uudelleen tavallista leveämpään rekeen vintturin käyttämää 120 m pituista teräsköysihinausta varten. Kuorman suuruus oli keskimäärin 7 pölkkyä å 5.5 kj eli n. 40 kj. J alaksilla liikuteltavaa vintturia käytti n. 5 hv polttomoottori ja koko koneiston paino oli n. 200 k g. K äyttö vaati 3 miestä: koneenkäyttäjän, kuormaajan alavarastossa ja huonon näkyvyyden takia tarvittavan yhteydenpitomiehen. Kustannukset olivat luonnollisesti suuremmat kuin jos koko lähikuljetus olisi voitu suorittaa hevosilla. Kuva 16 - Vintturijuontoa W. Rosenlew & Co Oy:n työmaalla Harvialassa v. 1952. Ensimmäisen ryhmän tapaturmat aiheutuivat etupäässä moottorin takaisinlyönnistä käynnistettäessä ja käynnistysnarusta johtuvista vahingoista. Toisen ryhmän tapaturmat johtuivat ketjuterän aiheuttamista viilloista ja iskuista korjaustyön, ketjun vaihdon, sahauksen tai si rtymisen aikana. Näihin tapaturmiin kuuluivat myös sahan taaksepäintyönnöstä ja sahan painon ja tärinän aiheuttamista ylirasituksista johtuvat vahingot. Kolmannen ryhmän tapaturmat aih eutti etupäässä liukastuminen sahaa käynnistettäessä, sahattaessa tai siirryttäessä. Näihin kuuluivat myös ahtaan työpaikan ja huonon tyven raivauksen aiheuttamat sahurin pu- ristukseen joutumiset ja sahan tarttumiset puiden oksiin yms. Neljännen ryhmän tapaturmat eivät olleet suoranaisesti tai edes välillisesti y hteydessä itse moottorisahan kanssa, vaan ne johtuivat etupäässä liukastumisista, oksien putoamisista, kirvesvahingoista, konkelon kaatamisista yms. työmallla, joilla käytettiin moottorisahaa. Tapaturmia voidaa n välttää tai ainakin vähentää seuraavilla tor juntatoimenpiteillä : 1. Käyttämällä sahoja, joissa on itsestään palautuva k oteloitu käynnistinlaite. 2. Käyttämällä ketjunsuojusta sahan kuljetuksen ja sah auksen aikana. Tällä hetk ellä tosin ei ole vielä rakennettu sellaista ketjunsuojausta,
- 14 - SAKSALAINEN 2-PYöRÄINEN TRAKTORIUUTUUS Maatalouden täydellisen koneistamisen edellytyksenä on, että myös pienimmät tilat pystyvät hankkimaan traktorin. Tämän probleeman saksalaiset ovat pyrkineet ratkaisemaan luomalla halpahintaisen 2-pyöräisen traktorin. Teknillisiä arvoja: voimakoneen teho 7 hv, traktorin nopeus 2.5... 8 km/t. välitettynä 3 vaihteella eteen ja 1 vaihteella taakse, paino 250 kg. Traktori on varustettu yksilöllisesti kytkettävillä pyörillä ja pyöräjarruilla sekä tasauspyörästöllä. Ohjausta varten on pitkät ohjausvarret. K antostatiivina työkaluille on traktorin pituussuuntainen putki. Takana ajajan istuimen alapuolella on tukipyörä. Mikäli traktori osoittautuu käyttökelpoiseksi pientiloilla ja kevyehköi- Kuva 17. hin maanviljelystöihin suurtiloillakin, tulee esille kysymys sen käyttämisestä myös metsäajoihin. Varustamalla se piikki- tai puolitelaketjuilla ja vintturilla sekä kuormittamalla pyöriä osalla k uormasta sillä voi olla hyvätkin mahdollisuudet juontotyöhön lyhyehköillä matkoilla. joka toimisi haittaamatta myös varsinaista sahausta. 3. Kytkemällä ketjuterä irti moottorista a ina heti sahaustyön päätyttyä. 4. Välttämällä teräketjun koskettamista sen liikkeellä ollessa. 5. Valitsemalla varma ja tukeva työasento. 6. Sahaamalla etupäässä teräketjun vetopuolella. Alta katkottaessa, jolloin on pakko sahata ketjun työntöpuolella, on otettava erikoisen tukeva työasento ja alettava leikata teräketjun keskiosalla eikä kärjellä, jolloin vastavoima heittää sahan helposti taaksepäin. 7. Huolehtimalla siitä, etteivät ketju tai käyttövivut tartu oksiin yms. sahauksen tai siirtymisen aikana. Sahaamaan ryhdyttäessä on siis ensin suoritettava tyven raivaus riittävän huolellisesti. 8. Tekemällä riittävän suuri kaatokolo, jolloin on helpompi kaataa puu h aluttuun suuntaan ja vältetään konkeloon kaatamiset. Kaatosahauk ~en loppuvaiheessa vähän ennen puun katkeamista teräketju on pidettävä kaatokolon pohjan suuntaisena. 9. Sahan kanssa on yleensä aina liikuttava tavallista varovaisemmin. 10. Sahan painosta, tärinästä, melusta yms. sahuri helposti väsyy, josta on seurauksena tarkkaavaisuuden pieneneminen. Tästä syystä olisi pyrittävä vuoroittaiseen sahaukseen. 11. Polttonesteitä ja myös tyhjiä polttonestesäiliöitä ei saa käsitellä tulen läheisyydessä eikä säilyttää asuin- tai kuivaushuoneissa. 12. Häkämyrkytysvaaran takia sahaa ei saa käyttää sisällä huoneessa ja ulkonakin sitä käytettäessä on otettava huomioon pakoputken suunta. Tapaturmatilastosta ja torjuntatoimenpiteistä todetaan, että osa tapaturmista voidaan välttää kehittämällä sahojen rakennetta entistä sopivammaksi myös tapaturmantorjuntamielessä. Suurin osa tapaturmista johtuu kuitenkin käyttäjien tarkkaamattomuudesta ja ennen kaikkea ammattitaidon puutteesta, joten tapaturmientorjuntatyössä suurin huomio onkin kiinnitettävä käyttäjien ammattitaidon, ennen kaikkea oikean sahaustekniikan, mutta myös sahan ja moottorin rakenteen ja hoidon tuntemuksen kohottamiseen.
- 15 - RADIOPUHELIMIA KOKEILTU Kymin Uittoyhdistyksen ja Ab Ferro-Tekno Oy:n toimesta suoritettiin englantilaista valmistetta olevien radiopuhelimien kokeilu Heinolassa 7. 1. 53. Kokeiltavina olivat 15 W, 5 W ja 3 W yksiköt. Teholtaan 15 W keskusaseman hinta on noin 290.000 :-, 5 W liikkuvan yksikön n. 180.000 :- ja 3 W kannettavan yksikön n. 144.000:-. K eskusasema toimitetaan verkkokäyttöisen ä, liikkuvat yksiköt autoihin tai laivoihin akkukäyttöisinä ja kannettavat yksiköt sekä paristoettä verkkokäyttöisinä. Paristojen säästämiseksi voidaan k äyttää verkkoa, missä se on lähettyvillä. Radiot toimivat ultralyhyillä aalloilla, missä toisten asemien aih euttamat häiriöt voidaan välttää. Kokeilussa 15 W keskusasema ja 5 W liikkuva yksikkö saivat selvän yhteyden 26 km etäisyy- deltä (linnuntietä). Tätä lyhyemmillä yhteysetäisyyksillä laaksopaikat tms. eivät aiheuttaneet mainittavaa äänen heikentymistä. Varsin hyvin onnistui myös 5 W liikkuvan yksikön ja 3 W kannettavan yksikön yhteydenpito. Ne saivat selvän yhteyden 23 km etäisyydeltä. Laaksoissa ääni häipyi n. 20 km pitempien etäisyyksien ollessa kysymyksessä. Voitaneen otaksua, että asentamalla aluksiin 5 W yksiköt ja antamalla työnjohdon käyttöön 3 W yksiköt yhteydet voidaan h oitaa joustavasti 20... 25 km pitkillä järvillä. Yhteysetäisyys on järvien yli jonkin verran suurempi kuin ko. koemaasto8sa ja kesäaikana hiukan suurempi k uin talvella. Toisaalta laitteiden kuluminen heikentää kuuluvuutta ajanoloon. Kuva 18. - Sanon runkoon soronoitu teränsuojus, joko sanottaessa jää puun pintaan. Kuva] 19. Terälevyn jo ketjun kuljetuskotelo jo sanon kontoloite.
ERILAISIA MOOTTORISAHA RAKENTEIT A - 16 - Sawette-moottorisaha on uusi Amerikassa rakennettu moottorisaha, joka on tarkoitettu alle 6" läpimittaisten puiden tai oksien katkomiseen, joten soveltuu siis karsimis- ja taimiston harvennustyöhön. 12 kg painava saha on varustettu 2 hv politomoottorilla, josta voima siirretään automaattisen keskipakoiskytkimen ja teräsputken sisään sijoitetun vetoakselin välityksellä koneen toisessa päässä olevaan työkoneeseen, joko pyörä- tai ketjuterään. Konetta kannetaan olkapäällä remmillä ja käyntiä säädetään peukalolla hoidettavilla napeilla. Käyttökokemukset puuttuvat. Vetomoottorisahoja on tähän saakka käytetty vain hyvin suuriläpimittaisten puiden kaatoon ja katkaisuun. Viime aikoina tohtori C. E. Jenkins, USA, on suunnitellut ja patentoinut vetosahan käytettäväksi myös pienempien puiden sahauksessa. Puukkosahan näköisessä terässä on erikoismuotoiset hampaat, ja kiinnitystä sekä vastavoiman aikaansaamista varten sahassa on taipuva ja värähtelyjä vaimentava tukirauta. Polttomoottorin teho on 1.8 hv. ja sahan paino n. 10 kg. Saha on kokeilujen alaisena. Kaarikehysteräisiä ketjusahoja käytetään suorateräisten rinnalla etupäässä katkomistyöhön varsinkin USA:ssa. Etuna näillä sahoilla on suorateräisiä pienempi ahdistaminen. Haittoina sen sij aan suuremp paino, korkeampi hinta sekä hankalampi muoto ja rajoittuneempi leikkausleveys. Näistä haitoista johtuen meillä ei vielä tämän tyyppisiä sahoja ole kokeiltu. Useimpiin amerikkalaisiin sahamerkkeihin on saatavissa joko suora- tai kaariteräinen teräosa. Kuva 20. - Sawette-moottorisaha..Kuva 21. (oik.) Kaarikehyssaha Mali 2 MGP.
Puomikairauksen nopeuttamiseksi ja keventämiseksi on tehty useita yrityksiä moottorisahan käyttämän puomikairan rakentamiseksi. Jobu- ja Bebo-sah:>ihin a sennettavat kairat ovat jo tunnettuja. Viimeksi on Värtsilän Selluloosa Oy suunnitellut ja rakentanut Comet- sahaan sopivan puomikairan. Ratkaisevin m erkitys itse kairan onnistumiseen on ollut oikeiden, sekä lastujen irroittamiseen että poistoon sopivien teräkulmien ratkaiseminen. Kairoja on valmistetty 2112" ja 3%" läpimittaisia reikiä varten. Kairan kiinnitys moottorisa haan on mahdollisimman yksinkertainen. Teräketjun vetopyörä poistetaan ja kaira kierretään ve- - 17 - Uusi moottorisahakaira topyörän pulttiin, joten ylimääräisiä voimansiirtolaitteita ei tarvita. Ainoa lisälaite on terälevyn kiinnityspultteihin ruuvattava käsivarsi. Koekäytössä on todettu seuraavaa: Terälevyn vaihto puomikairaan tapahtuu nopeasti. Kairaus on nopeata eikä minkäänlaisia lastunpoistohäiriöitä esiinny. Kairaus on kevyttä, koska kairan kiinnityspiste on melko lähellä sahan painopistettä, ja saha on muutenkin kevyt. Näistä syistä tätä Comet-sahan puomikairaa onkin pidettävä onnistuneimpana kaikista tähän saakka luoduista puomikairoista. YHTEENVETO SAKSALAISISTA MOOTTORISAHAUSTUTKI MUKSISTA 1. Ajan- ja kustannussäästö riippuu suure ~i varsinaisen sahausajan osuudesta koko hakkuuajasta. Pyökkimetsissä käsinsahauksessa se on 18... 22 O/o. 2. Moottorisahauksessa työajansäästö puutavaralajista riippuen on 20... 30 /o edellyttäen, et!ä kaatokolokin tehdään moottorisahalla. 3. P arempia käsityökaluja, esim. höylähammasteräisiä sahoja käyttäen moottorisahalla saatava ajanoääs'. ö supistuu 10... 22 o/o:iin. 4. Moottorisahan kustannuksis ~a johtuen kustannussäästö on 7... 14 o tavallisia käsityökaluja käytettäes!ä, mutta - 2... + 3 Ofo parempia käsityökaluja käytettäessä, joten moottorisahauksella ei ole voittoja saavutettavissa. 5. Tilastollinen tutkimus moottorisahoja käyttävien yhtiöiden keskuudessa osoitti, että kustannussäästöä ei oltu saavutettu. 20 /o yhtiöistä piti säästöä mahdollisena. 6. Paras tapa kustannusten alentamiseksi on lyhenti:ä tai poistaa muita hakkuutyövaiheita, esim. siirtymällä kokonaisten runkojen, karsittujen tai karsimattomien, juonteen välivarastoon, missä suor:tetaan karsinta ja katkonta. Täten myös vältytään kuljettamasta moottorisahaa puulta puulle. 7. Viimeksi mainitun ja vanhan menetelmän välillä suoritetut tutkimukset osoittivat, että työtulokset r.ousivat 4 miehen työryhmällä 50 O/o ja 2 miehen työryhmällä 28 O/o. Suurin säästö saavutettiin paperi- ja polttopuuhakkuissa. 8. Kustannussäästön suuruus riippuu ajo- ja hakkuupalkkojen suhteesta. Mitä pienemmät ajo- ja korkeammat hakkuupalkat, sitä suurempia säästöjä on saavutettavissa uutta menetelmää käytettäessä.
- 18 - Kuorittujen ja kuorimattomien havutukkien uppoaminen Käytännön punssä tiedetään hyvin, että kuivumisella on sangen suuri merkitys havutukkien uimiskyvylle. Kuitenkaan ei ole ollut juuri saatavissa numerotietoja havutukkien todellisesta uppoamisesta ja siihen vaikuttavien tekijöiden voimakkuudesta. Seuraavat uppoamista koskettelevat luvut on saatu Metsätehon pienehköstä kokeesta, jossa seurattiin jäälle helmikuussa varastoitujen mäntytukkinippujen uimiskykyä nippuja purettaessa toukokuun lopussa. Vedessäoloajan pituuden perusteella aineisto on jaettu 3 osaan. I = tukit olleet koko ajan nipun yläosassa, II = tukit joutuneet nipun alaosaan jäälle varastoinnin ja purkamisen välisenä aikana ja III = tukit olleet nipun alaosassa jäälle varastoimisesta lähtien. Tulokset Kuoritut m äntytukit Kuorelliset mäntytuki1 Uponneet, 1Vesirajassa1 Uimiskork. rammat olevat 1 cm Prosenttia kappaleluvusta Uponneet, \Vesirajassa\ Uimiskork. rammat olevat 1 cm Sydänpuu ta alle 10% (pinta-alasta) I - - 33 16 50 25 II 10 1 40 40 53 13 27 III 63 1 33 4 46 29 18 Sydä npuuta JO 20 % I 4 4 8 - - 22 1 1 II - 1 25 25 9 36 18 III 40 21 1 24 14 1 24 1 31 () Sydänpuuta 20... 30 n I - - - - - 7 II 11 11 11 - - 1 17 III 26 7 18-7 1 13 Sydänpuuta yli 30 % I - - 8 - - 4 1 1 II 1 4-7 - 4 - III 9 4 11-3 11 1 1 1
19 - PYöRÄTRAKTOREIHIN ASEN NETTA VIST A TELAKET JUIST A Viime vuosina alkanut pyrkimys pyörätraktoreitten maastokelpoisuuden ja vetokyvyn parantamiseksi telaketjuja käyttämällä on johtanut kahteen periaatteellisesti erilaiseen ratkaisuun: 1. Vetopyörien tilalle on asennet tu erilliset telaketjupyörät. 2. Varsinaisten traktorin pyörien ympärille on asennettu telaketjut, jotka kulkevat joko molempien pyöräparien tai vain vetävien takapyörien ja erikoisten joko taka- tai etuakseleihin tuettujen lisäpyörien va rassa. Telaketjut on valmistettu joko kokonaan tai osittain metallista, kumista tai nylonista. Näitä telaketjupyöriä tai telaketjuja valmistavat jo nykyään useimmat saksalaiset, amerikkalaiset, englantilaiset, ruotsalaiset ym. traktoritehtaat. Kotimaisetkin telaketjut ovat jo koekäyttöasteella. Korkean hintansa takia erillisten telaketjupyörien käyttö on tällä hetkellä epäedullisempaa kuin pyörien ympärille asennettujen telaketjujen. Kuva 22. - Saksalaiset Hulletelaketjupyörät, joiden käyttöä kokeillaan maassamme. Kuva 23. Ferguson-traktoriin molempien pyörien tilalle asennettu T racpa k-tela ketj ura ken n elmo. Koko ajan nipun yläosassa olleet kuoritut tukit ovat uineet sydänpuun määrästä riippumatta suhteellisen hyvin, mikä todistaa niiden kuivuneen. Vastaavat kuorelliset tukit ovat uineet samoin erinomaisesti lukuun ottamatta vähiten sydänpuuta sisältäneitä. Koko ajan nipun alaosassa olleet kuoritut tukit ovat uineet erittäin heikosti, kun taas kuorelliset tukit ovat selviytyneet paljon paremmin. Kuoren suojaava vaikutus ilmenee näistä luvuista selvästi.
- 20 - PUUTA V ARAN AUTOKULJETUKSIST A SIPERIASSA Puutavaran autokuljetusten kehittämiseksi Siperiassa on v. 1951 suoritettu kokeiluja kaksoisakselisen puoliperävaunun ja kolmen 1-akselisen puoliperävaunun käytöstä. Puoliperävaunut olivat kytketyt vetoautoon ja toisiinsa teräsköysiristikytkennällä ja koivupuusta valmistetuilla vetotangoilla tappiliitoksin. Jäykkyyden ja lujuuden lisäämiseksi tappiliitoskohtia oli tuettu j a vahvistettu kannatusraudoilla, listoilla ja tukiraudoilla. Kokonaiskantavuudet ja kuormat olivat: auto ja kaksoisakselinen puoliperävaunu: 10.5... 12.5 t. ja 10... 16 ma, auto ja kolme!-akselista puoliperävaunua: 14.5... f6.5 t. ja 20... 24 ms. Kokeiluissa todettiin mm., että ristikytkennän ansiosta perävaunujen pyörät seuraavat hyvin auton pyöriä kaarteissa; mm. alle 10 m kaartosäteellä suurin pyörien poikkeama oli 25 cm. Kolmen puoliperävaunun käytöllä todettiin olevan kääntymättömillä akseleilla varustettuihin perävaunuihin verrattuna etuna se, että renkaat eivät luisu mutkissa, joten kuluvat tavallista vähemmän. Kokeilut osoittivat edelleen, että kolmella puoliperävaunulla varustetut autot, jotka eivät ole varustetut erikoisilla puoliperävaunujarruilla, voivat turvallisesti laskeutua 1-vaihteella enintään 6.5 O/o suuruisia alamäkiä. (Lesnaja Promyshlenno ~t n:o 12/52.) Kuva 24. - Ristikytkennöllö kytketyn kolmen 1-akselisen puoliperövaunun ja auton moudostama "autojono" Siperiassa. (lesnaja Promyshlennost)