www.toimialaraportit.fi



Samankaltaiset tiedostot
Matkailun yleisosa. Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin. Toimialaraportti 13/2006. KTM:n ja TE-keskusten julkaisu

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia


Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailun yleisosa. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi TEM aluetutkimusseminaari

Matkailun alueellisen tilinpidon päätulokset. Ossi Nurmi Visit Finland seminaari

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi

Toimialaraporttisarja. Majoitustoiminta. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Mahdollisuuksien matkailuala

Etelä-Savon ELY-keskus, MA

Matkailun merkitys Lapissa LME:n talviseminaari Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Rajahaastattelututkimukset

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

MATKAILU PÄÄKAUPUNKISEUDULLA; Eurot, yritykset, matkailijat. Toimialaraportti

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys Page 1

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Rovaniemen matkailun kehitys ja matkailun aluetaloudellinen vaikutus

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailutilinpito Ossi Nurmi Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailun yleisosa 9/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Matkailun alueelliset tietovarannot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Matkailun työvoiman kohtaanto haasteet ja mahdollisuudet. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

1 Matkailutilasto marraskuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 24,0 prosenttia Kotka-Haminan seudulla

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Keskeiset tulokset. Työvoimatiedustelu. Sisällysluettelo. Keskeiset tulokset Työllisyys ennallaan PT:n jäsenyrityksissä vuonna

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Keski-Suomen matkailustrategia Keski-Suomen matkailuhallitus

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Matkailutilasto Maaliskuu 2016

Suhdanteet vaihtelevat - miten pärjäävät pienet yritykset?

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

1 Matkailutilasto joulukuu 2016 Kaakko 135. Rekisteröidyt yöpymiset 20 prosentin kasvussa Kotka-Haminan seudulla

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Uudenmaan matkailun tulo- ja. työllisyysselvitys 2016

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

hyödyntämismahdollisuuksia

Transkriptio:

Matkailun yleisosa www.toimialaraportit.fi

Matkailun yleisosa Toimialaraportti 10/2007 Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin

Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) 16001 00170 HELSINKI 00023 VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) 1606 3666 10/2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Anneli Harju-Autti Lapin TE-keskus ja Jaakko Ryymin Keski-Suomen TE-keskus Julkaisuaika Joulukuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Matkailun yleisosa Tiivistelmä Matkailuelinkeino on kansainvälisesti elänyt suopeissa olosuhteissa huolimatta viime vuosien monista matkailuakin satuttavista ja ennakoimattomista tapahtumista. Elpyneen alan kansainvälinen kasvuvauhti on hieman kovien kasvuvuosien jälkeen tasoittunut ja on nyt noin 4 %. Suomessa matkailuelinkeino myös elää edelleen hyvin positiivissa odotuksissa ja ala uskoo suhdanteiden jatkuvan seuraavan vuoden aikana hyvin suotuisasti. Klusterina matkailukysynnästä elävien 25 000 yrityksen (majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, ohjelmapalvelut, matkatoimistot jne.) kokonaisliikevaihto on noin 11 miljardia ja työllistävyys noin 85 000 henkilöä. Nyt julkaistavassa toimialaraporttikokonaisuudessa näistä yritysluokista esitellään majoitus- ja ravitsemistoimintaa, käyntikohteita, liikunta- ja muita luontoaktiviteetteja sekä maaseutumatkailua. Ryhmän liikevaihto on 4,2 miljardia, josta majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on lähes 3,6 miljardia. Matkailutuotteen vetovoiman rakentava ohjelmapalvelut ja käyntikohteet muodostavat yli 0,5 miljardin liiketoiminnan. Näiden palvelualojen yrityksiä on koko maassa lähes 11 000. Nämä yritykset työllistävät 43 000 työntekijää. Hyvien kasvunäkymien ohella matkailualalla käydään hyvinkin merkittävää rakenteellista murrosta, jossa liiketoiminnan eri osa-alueet yhtäältä eriytyvät ja toisaalta kasvuhakuiset yritykset laajentavat yritystoimintaa - eikä yksin kapasiteettia lisäämällä - vaan myös yritysostoilla. Kiinteistöjen omistus ja operointi eriytyvät. Ulkomaisten sijoitusten kiinnostus Suomen matkailubisnekseen on kasvanut. Kaikkiaan kiinnostus vapaa-ajanmatkailun bisnekseen on herännyt mahdollisuutena hakea lisäkasvua tavanomaisen liikematkustuksen rinnalla. Matkailun kehittäminen on muuntunut yksittäisistä hankkeista kokonaisvaltaiseen matkailukeskusten strategiseen kehittämiseen. Tätä tukee myös Suomen matkailustrategia. Matkailukeskusten kehittämisen ohella huomio on kiinnitetty myös teemapohjaiseen tuotekehittämiseen matkailustrategian mukaisesti. Suomen kärkialueita matkailukysynnässä ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi sekä Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Yritysten taloudellinen tilanne on kohtuullisen hyvä, mutta ei anna sijaa ylilyönneille. Alan tulevaisuuden haasteita ovat asiakkuuden arvon sisäistäminen palvelutasossa ja asiakaskohderyhmien näkeminen uudella tavalla markkinoinnissa. Uudet sosiaaliset verkostot internet-maailmassa tuovat uutta haastetta alalle. Liiketoiminnan kehittyminen edellyttää myös panostuksia liiketoimintaosaajiin yritysten avainhenkilöinä. Uudet innovaatiot ovat alalle tervetulleita. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) 1606 3681 Asiasanat matkailu, matkailun yritystoiminta, matkailustrategiat, matkailukeskukset, matkailun tuotekehitys ISSN 1796-0002 Kokonaissivumäärä 68 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN 978-952-489-180-6 Hinta Kustantaja

Sisällysluettelo 0 Saatteeksi... 7 1 Tiivistelmä... 8 2 Toimialan määrittely ja sisältö... 10 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus... 10 2.2 Matkailualan keskinäiset kytkennät... 12 2.3 Matkailualan klusterin laajuus... 13 2.4 Matkailu kansantaloudessa... 14 3 Toimialan rakenne ja kehitys... 15 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö... 15 3.2 Toimialan alueellinen jakauma... 20 3.3 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset... 21 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys... 23 4.1 Markkinoiden kansainvälinen kokonaiskuva... 23 4.2 Markkinoiden kokonaiskuva suomessa.... 23 4.3 Matkailukysyntä alueellisesti... 24 4.4 Suomalaisten matkailukysyntä... 25 4.5 Ulkomainen matkailukysyntä.... 26 5 Toimialan ajankohtaiset erityispiirteet... 29 5.1 Toimialan rakenteet.... 29 5.2 Varaus- ja informaatiojärjestelmät... 30 5.3 Teknologian hyödyntäminen... 32 5.4 Hyvinvointimatkailu... 32 5.5 Laadun kehittäminen... 33 5.6 Ympäristökysymykset ja kestävä kehitys... 34 6 Matkailukeskusten suunnittelu ja investoinnit... 36 7 Taloudellinen tila... 38 7.1 Matkailuyritysten kannattavuus... 38 7.2 Yritysten lähiajan kannattavuusnäkymät... 39

8 Toimialan menestystekijät, ongelmat, kehittämistarpeet... 40 8.1 Menestystekijät... 40 8.2 Ongelmat... 40 8.3 Kehittämistarpeet... 41 9 Tulevaisuudennäkymät toimialalla... 43 9.1 Visio... 43 9.2 Suhdanne- ja työllisyyskehitys... 44 9.3 Toimialan strategiat.... 46 10 Yhteenvetoanalyysi (SWOT)... 50 11 Lähteet... 51 11.1 Lähteet... 51 11.2 Hyödyllisiä internet-osoitteita... 52 Liite MEK:in kansainvälistymiskatsaus... 53

7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa www.toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Matkailun yleisosa kuuluu KTM:n Toimialaraporttisarjan matkailukokonaisuuteen. Se muodostaa toimialan tarkastelussa yksittäistä alasektoria laajemman alan kuvauksen. Se sisältää myös Matkailun edistämiskeskuksen laatiman kansainvälistymiskatsauksen. Matkailun toimialaraportit -sarjaan kuuluvat Matkailun yleisosa Majoitustoiminta Matkailun ohjelmapalvelut Maaseutumatkailu Ravitsemistoiminta Matkailun yleisosa paneutuu alan viimeaikaisiin kehityssuuntiin ja tulevaisuuden näkymiin. Raportti päivittää matkailuyrityksille ja alaa tiiviisti seuraaville heidän tarvitsemansa tiedot kootusti markkinoista, toimialan rakenteista ja alan kehittämisestä. Raportin tiedot perustuvat viimeisimpiin käytettävissä oleviin tilastolähteisiin. Kansainvälistymiskatsauksessa kuvataan alan kysyntää ja kilpailutilannetta verrattuna lähialueisiin ja keskeisiin kilpailijamaihin. Se heijastaa myös Suomen matkailustrategiassa valittujen tuoteteemojen kehittämisen mahdollisuuksia. Tässä yhteydessä haluamme kiittää kaikkia raportin toteuttamiseen tiedoillaan ja kommenteillaan vaikuttaneita henkilöitä ja tahoja. Toivomme, että raportti antaa tiivistetysti uusia ja monitahoisia tietoja alan yrityksille ja sidosryhmille toimialan kehitystyön tueksi. Rovaniemellä ja Jyväskylässä 1.11.2007 Anneli Harju-Autti Jaakko Ryymin

8 1 Tiivistelmä Matkailuelinkeino on kansainvälisesti elänyt suopeissa olosuhteissa huolimatta viime vuosien monista matkailuakin satuttavista ja ennakoimattomista tapahtumista. Matkailuala elpyy nopeasti vastoinkäymisistä, jos alueelliset rakenteet ja saavutettavuus ovat kunnossa ja turvallisuuteen voidaan luottaa. Kansainvälinen kasvuvauhti on hieman tasoittunut ja on nyt noin 4 %. Vuonna 2004 kansainvälinen matkailu piristyi roimasti jopa 10 %:iin. 2005 seurasi noin 6 %:n kasvulukemilla. Suomessa matkailuelinkeino myös elää edelleen hyvin positiivissa odotuksissa ja ala uskoo suhdanteiden jatkuvan seuraavan vuoden aikana hyvin suotuisasti. Klusterina matkailukysynnästä elävien 25 000 yrityksen (majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, ohjelmapalvelut, matkatoimistot jne.) kokonaisliikevaihto on noin 11 miljardia ja työllistävyys noin 85 000 henkilöä. Nyt julkaistavassa toimialaraporttikokonaisuudessa näistä yritysluokista esitellään majoitus- ja ravitsemistoimintaa, käyntikohteita, liikunta- ja muita luontoaktiviteetteja sekä maaseutumatkailua. Ryhmän liikevaihto on 4,2 miljardia, josta majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto on lähes 3,6 miljardia. Matkailutuotteen vetovoiman rakentava ohjelmapalvelut ja käyntikohteet muodostavat yli 0,5 miljardin liiketoiminnan. Näiden palvelualojen yrityksiä on koko maassa lähes 11 000. Nämä yritykset työllistävät 43 000 työntekijää. Hyvien kasvunäkymien ohella matkailualalla käydään hyvinkin merkittävää rakenteellista murrosta, jossa liiketoiminnan eri osa-alueet yhtäältä eriytyvät ja toisaalta kasvuhakuiset yritykset laajentavat yritystoimintaa eikä yksin kapasiteettia lisäämällä vaan myös yritysostoilla. Kiinteistöjen omistus ja operointi eriytyvät. Ulkomaisten sijoitusten kiinnostus Suomen matkailubisnekseen on kasvanut. Kaikkiaan kiinnostus vapaa-ajanmatkailun bisnekseen on herännyt mahdollisuutena hakea lisäkasvua tavanomaisen liikematkustuksen rinnalla. Matkailun kehittäminen on muuntunut yksittäisistä hankkeista kokonaisvaltaiseen matkailukeskusten strategiseen kehittämiseen. Tätä tukee myös Suomen matkailustrategia. Valintojen tekeminen ja kasvusysäysten aikaansaaminen luo samanaikaisesti uutta tehoa investoinneille ja kehittämispanostuksille ja myös tehokkaalle julkiselle rahoitukselle. Matkailukeskusten kehittämisen ohella huomio on kiinnitetty myös teemapohjaiseen tuotekehittämiseen matkailustrategian mukaisesti. Alueellisesti Suomessa on hyvin vahvoja matkailukeskuksia ja toisaalta väestökeskittymien tuntumassa olevia enemmän työmatkailusta hyödyn saavia kaupunkikeskuksia. Suomen kärkialueita matkailukysynnässä ovat Uusimaa, Lappi ja Varsinais-Suomi sekä Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa Nämä alueet ovat myös raportissa tarkasteltujen yritysryhmien liikevaihdolla, toimipaikoilla ja henkilöstömäärillä mitaten suurimmat. Ala elää investointivaihetta, jota kuitenkin rajoittaa rakennuskustannusten ja työvoiman saatavuuden ongelmat. Yritysten taloudellinen tilanne on kohtuullisen hyvä, mutta ei anna sijaa ylilyönneille.

9 Alan tulevaisuuden haasteita ovat asiakkuuden arvon sisäistäminen palvelutasossa ja asiakaskohderyhmien näkeminen uudella tavalla markkinoinnissa. Uudet sosiaaliset verkostot internet-maailmassa tuovat uutta haastetta alalle. Liiketoiminnan kehittyminen edellyttää myös panostuksia liiketoimintaosaajiin yritysten avainhenkilöinä. Uudet innovaatiot ovat alalle tervetulleita. Niiden rohkaisemiseen tarvitaan valmiutta viedä niitä eteenpäin.

10 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Matkailun toimialaa käsitellään yleensä hyvin laajana eri toimialojen kokonaisuutena, jossa keskeisiä sektoreita ovat majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä henkilöliikenne. Merkittäviä sektoreita matkailussa ovat luonnollisesti matkatoimistot sekä vetovoiman rakentajina aktiviteetteja ja tapahtumia tarjoavat yritykset ja yhteisöt. Osittain matkailua palvelevia sektoreita ovat myös käsi- ja pienteollisuus, pankkitoiminta ja vähittäiskauppa. Palvelujen pääasiallisten loppukäyttäjien rooli viimekädessä ratkaisee, onko kyseessä matkailupalvelu vai paikallispalvelu. Siten matkailua kuvataan usein markkinoina. Majoitustoiminta luetaan matkailupalveluksi, joskin sektorin yritysten ravitsemispalvelut tyydyttävät samanaikaisesti myös paikalliskysyntää. Matkailun yleisraportissa ja sektoreiden erillisraporteissa käsitellään tilastollisia tietoja seuraavan TOL 2002 -luokituksen mukaisesti. Raporttisarjan toimialojen yritystoiminnan laajuus on 4,2 miljardia euroa.

11 Taulukko 1. Matkailualojen yritystoiminnan laajuus Suomessa v. 2005 2005 Yritysten lukumäärä MAJOITUSTOIMINTA Henkilöstön määrä Liikevaihto (1 000 ) 551 Hotellit 498 9 397 1 047 836 5521 Retkeilymajat 25 28 1 613 5522 Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet 124 198 14 778 55231 Matkustajakodit ja täysihoitolat 185 272 24 659 55232 Lomakylät 136 199 24 604 55239 Muualla mainitsematon majoitustoiminta 531 483 37 718 1 499 10 577 1 151 208 RAVITSEMISTOIMINTA 55301 Ravintolat 2 535 14 181 1 335 304 55302 Kahvila-ravintolat 2 838 8 861 799 331 55303 Ruokakioskit 840 1 585 152 012 55401 Olut- ja drinkkibaarit 395 1 308 122 560 55402 Kahvilat ja kahvibaarit 764 1 347 104 439 7 372 27 282 2 513 646 OHJELMAPALVELUT 63302 Muu matkailua palveleva toiminta 771 1 277 205 642 9233 Huvipuistot 23 487 40 319 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja 33 111 8 247 rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja 10 77 5 661 luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 634 2 666 227 314 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 514 572 52 136 1 985 5 190 539 319 KAIKKI YHTEENSÄ 10 856 43 049 4 204 173 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri 2007 Tämä toimialaraportti kuvaa matkailua liiketoimintana ja alan keskeisiä kehityssuuntia matkailun toimialakentällä lukuun ottamatta liikennettä. Yritysten näkemyksiä lähitulevaisuudesta on selvitetty tähän raporttiin Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2007 -kyselyssä. Alan tilannetta kuvaava numeraalinen aineisto perustuu tilastoihin (Tilastokeskus, MEK, MaRa) sekä tutkimuslaitosten erillisselvityksiin.

12 2.2 Matkailualan keskinäiset kytkennät Majoitus- ja ravitsemistoimialan klusteritarkasteluja on esitetty markkinointiverkostoihin ja yhteistoimintamalleihin perustuvina verkostoina sekä klustereille ominaisina tuotantolähtöisinä yhteenliittyminä. ETLA on selvittänyt majoitus- ja ravitsemisalan näkökulmasta alan klusterirakennetta, jossa esiin nousevat seuraavat kytkennät: Taulukko 2. Hotelli- ja ravintola-alan tuki- ja lähitoimialat Tuotantopanokset Elintarviketeollisuus Kasvinviljely Puutarhatalous Juomien valmistus Tukkukauppa Tuotantovälineet Talonrakennus Kiinteistövuokraus Jäähdytys- ja tuuletus Laitteiden valmistus Tietoliikennevälineiden infrastruktuuri kassajärjestelmien valmistus Taloustavaroiden valmistus Tuotannontekijäin ylläpito, huolto ja turvapalvelut Kiinteistönhoito Pesulatoiminta Siivoustoiminta Etsivä-, vartiointi- ja turvallisuuspalvelu Markkinointipalvelut Matkanjärjestäjät Matkatoimistot Yhteisöt Markkinointipalvelut ja Vetovoimatekijät Huvipuistot, puuhamaat Museot ja näyttelyt Näyttämö- ja konserttitoiminta Urheiluhallit ja kentät Muut virkistyspalvelut Messut ja tapahtumat Vähittäiskauppa Liikennevirrat Linja-autoliikenne Rautatie- ja lentoliikenne Laivaliikenne Tiestö Ohjelma- ja viihdepalvelut Ohjelmatoimistot Muut oheispalvelut Lähde: ETLA

13 2.3 Matkailualan klusterin laajuus Matkailusta täysin tai lähes kokonaan riippuvaisten palveluyritysten joukko (27 toimialasektoria) koostuu 24 500 yrityksestä, joiden kokonaisliikevaihto on lähes 11 miljardia euroa. Tätä yritysjoukkoa voidaan myös pitää Suomen matkailuklusterina. Tilastoitu henkilöstömäärä on lähes 85 000. Taulukko 3. Matkailuklusterin yritysten ja liikevaihdon rakenne toimialoittain 2005 2005 Yritysten lukumäärä Henkilöstön määrä Liikevaihto (1 000 ) 551 Hotellit 498 9 397 1 047 836 552 Leirintäalueet ja muu majoitustoiminta 1 001 1 179 103 372 553 Ravintolat, kahvila-ravintolat ja ruokakioskit 6 213 24 627 2 286 647 554 Olut- ja drinkkibaarit, kahvilat ja kahvibaarit 1 159 2 655 226 999 5552 Ateriapalvelu 894 2 506 273 485 6022 Taksiliikenne 8 297 12 246 693 536 6023 Muu maitse tapahtuva henkilöliikenne 304 1 340 112 145 61101 Meriliikenteen henkilökuljetus 65 5 400 1 191 403 61103 Kotimaan rannikkoliikenne 85 183 17 747 612 Sisävesiliikenne 79 211 18 197 621 Säännöllinen lentoliikenne 27 6 196 1 973 105 622 Tilauslentoliikenne 47 173 45 265 63211 Linja-autoasemat 28 622 41 104 63221 Satamat 15 166 45 608 6323 Muu ilmaliikennettä palveleva toiminta 45 3 785 400 938 63301 Matkatoimistot 242 3 318 1 108 606 63302 Muu matkailua palveleva toiminta 771 1 277 205 642 711 Autojen vuokraus 262 637 419 133 71402 Urheilu- ja liikuntavälineiden vuokraus 59 121 11 376 74873 Messujen ja kongressien järjestäminen 385 1 333 201 319 9233 Huvipuistot 23 487 40 319 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen ja 33 111 8 247 rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja 10 77 5 661 luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 634 2 666 227 314 9262 Urheilutoiminta 1 341 2 499 223 171 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 514 572 52 136 9304 Kylpylaitokset, solariumit yms. palvelut 1 444 864 41 744 KAIKKI YHTEENSÄ 24 475 84 648 11 022 055 Lähde: Tilastokeskus 2007

14 2.4 Matkailu kansantaloudessa Matkailu työllistää maailmassa yli 200 miljoonaa ihmistä eli yli 10 % maailman kokonaistyövoimasta. Osuus maailman BKT:sta on noin 11 %. Kansainvälinen matkailun kehitys on ollut viime vuosina hyvin positiivinen, mutta lievästi hidastunut. Vuoden 2006 kasvu oli 4,5 % ja se on Maailman matkailujärjestö World Tourism Organizationin pitkän tähtäimen kasvuennusteiden (keskimäärin 4 % /vuosi) yläpuolella. Vaikka vakaantumista on ennustettu tapahtuvaksi jo vuonna 2007, matkailijoiden määrä on kansainvälisesti jatkanut nousuaan 6 %:n vauhdilla alkuvuonna. Sama trendi näkyy myös Suomessa. Euroopan unionin alueella matkailun osuus BKT:sta on noin 6 %. Ala työllistää 9 miljoonaa ihmistä. Kansantalouden luvut ovat usein summittaisia, koska tilastointimenetelmät eivät yksilöi matkailutuotantoa, vaan se on osa muuta palvelutuotantoa. Tilastointia parannetaan ns. matkailun satelliittitilinpidolla. Satelliittitilinpidon (TSA) mukaan Suomessa kulutettiin matkailuun yhteensä 9 miljardia euroa vuonna 2004. Matkailun osuus Suomen BKT:sta on 2,4 prosenttia. Ulkomaisten matkailijoiden osuus matkailuun kohdistuneesta kokonaiskulutuksesta Suomessa oli noin 29 %. Kotimaisten matkailijoiden osuus on 50 %. Loput kulutuksesta syntyy korvattujen työajan matkakulujen ja kesämökkiluonteisen kulutuksen kautta. Lukuun sisältyvät majoitus- ja ravitsemispalvelut, henkilöliikenne, matkatoimistopalvelut, kulttuuri- ja virkistyspalvelut, polttoaineet, ostokset kaupasta ja muut sekalaiset matkailuun liittyvät kulut. Eri alojen (esim. ravintolat ja vähittäiskauppa) tuotannon arvo on huomioitu vain siltä osin, kun se on matkailukysynnän johdosta syntynyt.

15 3 Toimialan rakenne ja kehitys Toimialan kehitystä 2000-luvun Suomessa kuvaa alla oleva trendiin perustuva indeksisarja, jonka viimeisin tieto on kesäkuulta 2007. Sen mukaan matkailuklusterin (vrt. kpl 2.3.) muutos liikevaihdossa noudattaa maltillista kehityssuuntaa. Poikkeuksellisen vahvan kasvun sektoreita ovat aktiviteetteihin perustuvat urheilutoiminnan alat sekä muu kuin hotellimajoitus. Tämä viittaa noususuuntaan erityisesti vapaa-ajan matkailussa. Hotellien kasvuvauhti on vakaampi, mutta sekin varsin positiivinen. Matkatoimistot ja matkailupalvelut ovat klusterin keskimääräisen kehityksen vauhdissa. Kuva 1. Eräiden matkailusektoreiden liikevaihdon kehitys koko maassa 2000 6/2007 (trendisarja neljännesvuosittain, 2000=100) Indeksi 180 170 160 150 63302 Matkatoimistot yms. 55100 Hotellit 5523 Muu majoitustoiminta 92610 Urheilutoiminta Matkailu-klusteri 140 130 120 110 100 90 2000 Lokakuu 2001 Elokuu 2002 Kesäkuu 2003 Huhtikuu 2004 Helmikuu 2004 Joulukuu 2005 Lokakuu 2006 Elokuu 2007 Kesäkuu Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, LTK-kuvaajat 3.1 Toimipaikat, liikevaihto ja henkilöstö Majoitus- ravitsemis- ja ohjelmapalvelujen toimialoilla on lähes 13 200 toimipaikkaa. Sektoreiden liikevaihto yhteensä on yli 4,7 miljardia ja henkilöstön määrä 50 600. Lukumääräisesti laajin toimiala on ravitsemistoiminta, mutta matkailukysynnän kannalta majoitustoiminta nousee vahvimmaksi sektoriksi. Ohjelmapalvelujen rooli on noussut yhä vahvemmaksi matkailupalvelujen joukossa.

16 Toimipaikat Taulukko 4. Toimipaikkojen kehitys 2002 2005 TOIMIPAIKAT 2002 2003 2004 2005 MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit 698 715 723 712 5521 Retkeilymajat 34 38 36 35 5522 Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet 161 161 158 156 55231 Matkustajakodit ja täysihoitolat 209 211 215 210 55232 Lomakylät 155 155 155 153 55239 Muualla mainitsematon majoitustoiminta 520 543 532 554 1 777 1 823 1 819 1 820 RAVITSEMISTOIMINTA 55301 Ravintolat 3 002 3 097 3 167 3 251 55302 Kahvila-ravintolat 3 530 3 535 3 504 3 584 55303 Ruokakioskit 992 940 905 877 55401 Olut- ja drinkkibaarit 528 526 530 515 55402 Kahvilat ja kahvibaarit 1 021 986 1 007 1 029 9 073 9 084 9 113 9 256 OHJELMAPALVELUT 63302 Muu matkailua palveleva toiminta 658 677 741 802 9233 Huvipuistot 28 29 25 27 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen 44 44 42 37 ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja 14 14 17 17 luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 615 632 659 675 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 418 451 492 523 1777 1847 1976 2081 KAIKKI YHTEENSÄ 12 627 12 754 12 908 13 157 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Toimipaikkojen kokonaismäärä on pysynyt varsin vakaana. Majoitusalan palvelukohteiden määrä varsinkin on säilynyt ennallaan viime vuodet. Lukumääräinen muutos kohdistuu lähinnä aktiviteetteihin ja ravintoloihin. Hotellityyppisillä toimipaikoilla (noin 700) on keskeinen asema matkailussa toiminnallisesti. Suurten ketjujen näkyvyydestä ja kapasiteetista huolimatta Suomi on edelleen hyvin pienten hotellien maa. Majoitusalan muut yritykset ovat varsin mikrokokoisia suhteessa hotelleihin. Kaikki eivät myöskään toimi ympärivuotisesti. Monet kohteet ovat joko talvikauden tai kesäsesongin suljettuna riippuen kysynnän painottumisesta eri vuodenaikoihin. Maaseutumatkailun toimipaikkojen tarkkaa kokonaismäärää on vaikea arvioida, koska toiminta on vielä usein osana maatilaverotusta eikä ole siten erotettavissa esim. TOL-ryh-

17 mien mukaisesti. Matkailun teemaryhmän erillisselvityksen mukaan matkailutoimintaa harjoittavia maaseutuyrityksiä oli vuonna 2002 n. 2 200 toimipaikkaa. Tämän hetkinen arvio on n. 2 500 yritystä. TOL-ryhmässä 55329 on lisäksi mm. yhtiöitettyjä maaseutumatkailuyrityksiä arviolta n. 300. Ravitsemisalan toimipaikkoja on Suomessa kymmenkertainen määrä (noin 9 000) verrattuna majoitusalan toimipaikkoihin. Näiden yritysten rooli matkailupalvelussa on tärkeä, mutta suurin osa Suomessa toimivista ravitsemisyrityksistä toimii paikallisen kysynnän markkinoilla. Ohjelmapalveluyritysten toimipaikkoja on Suomessa n. 2100. Toiminnan kokonaislaajuuden arviointia vaikeuttaa lisäksi toimintojen sijoittuminen usein yrityksen päätoimialan mukaiseen luokkaan (esim. kylpylät ja hiihtohissit hotellien yhteydessä). Luontoaktiviteetteja tarjoavat yritykset jakautuvat tilastoinnissa myös mm. vuokraustoimintaan (kelkkailu, urheiluvälineet), muuhun huvi- ja virkistystoimintaan sekä matkailua palvelevaan muuhun toimintaan matkatoimistopalvelujen rinnalla. Liikevaihto Toimipaikkojen liikevaihtotiedot perustuvat Tilastokeskuksen yrityskannan viimeisimpiin vahvistettuihin verotustietoihin. Majoitus-, ravitsemis- ja ohjelmapalveluyritysten liikevaihto on yli 4, 7 miljardia euroa. Jättiläisosan alan bisneksestä tekevät hotellit, ravintolat ja kahvila-ravintolat, yli 3,6 miljardia euroa. Käyntikohteiden ja ohjelmapalvelujen 540 miljoonan euron kokonaisliikevaihto on tulosta yhä kasvavan sektorin noin 40 miljoonan euron viimeaikaisesta vuosikasvusta.

1800 Taulukko 5. Liikevaihdon kehitys 2002 2005 LIIKEVAIHTO (1 000 euroa) 2002 2003 2004 2005 MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit 1 115 951 1 119 643 1 141 872 1 169 973 5521 Retkeilymajat 2 813 3 123 3 297 3 470 5522 Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet 20 425 19 036 18 377 18 453 55231 Matkustajakodit ja täysihoitolat 20 635 21 718 26 239 30 132 55232 Lomakylät 20 203 20 705 20 943 27 007 55239 Muualla mainitsematon majoitustoiminta 37 611 37 306 37 989 45 246 1 217 638 1 221 531 1 248 717 1 294 281 RAVITSEMISTOIMINTA 55301 Ravintolat 1 323 047 1 370 297 1 421 032 1 522 032 55302 Kahvila-ravintolat 817 880 864 298 903 962 959 921 55303 Ruokakioskit 166 570 157 286 148 112 143 921 55401 Olut- ja drinkkibaarit 135 784 138 215 146 191 144 806 55402 Kahvilat ja kahvibaarit 126 057 126 730 133 423 137 631 2 569 338 2 656 826 2 752 720 2 908 311 OHJELMAPALVELUT 63302 Muu matkailua palveleva toiminta 152 091 170 100 184 529 204 498 9233 Huvipuistot 44 622 48 568 50 226 52 377 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten 7 347 7 575 8 458 8 466 paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja 6 146 7 697 7 656 7 829 luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 189 433 191 476 208 832 214 513 9272 Muualla luokittelemattomat 39 358 42 224 44 749 52 987 virkistyspalvelut 438 997 467 640 504 450 540 670 KAIKKI YHTEENSÄ 4 225 973 4 345 997 4 505 887 4 743 262 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri Työpaikat Majoitus- ja ravitsemisalan sekä ohjelmapalveluiden kokonaistyöllisten määrä on noin 50 600. Alan työllisyydessä on leimallista kausiluonteisuus ja ulkoa ostettavien palvelujen, kuten siivouspalveluiden välillinen vaikutus sekä vuokratyövoiman käyttö. Myös ohjelmapalvelutoiminnassa on tyypillistä oppaiden osa-aikaisuus. Keskeisin rooli työllistäjinä on ravitsemisliikkeillä (33 200 henkilöä).

19 Taulukko 6. Henkilöstömäärän kehitys 2002 2005 Koko maa Henkilöstö 2002 2003 2004 2005 MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit 11 210 10 942 10 767 10 492 5521 Retkeilymajat 53 60 58 59 5522 Leirintäalueet, ml. matkailuvaunualueet 266 253 256 242 55231 Matkustajakodit ja täysihoitolat 337 320 342 349 55232 Lomakylät 221 221 224 229 55239 Muualla mainitsematon majoitustoiminta 486 497 528 563 12 573 12 293 12 175 11 934 RAVITSEMISTOIMINTA 55301 Ravintolat 15 922 15 907 16 019 16 627 55302 Kahvila-ravintolat 11 166 10 773 11 013 11 512 55303 Ruokakioskit 1 872 1 748 1 694 1 633 55401 Olut- ja drinkkibaarit 1 459 1 481 1 523 1 507 55402 Kahvilat ja kahvibaarit 1 890 1 823 1 861 1 929 32 309 31 732 32 110 33 208 OHJELMAPALVELUT 63302 Muu matkailua palveleva toiminta 1 143 1 193 1 223 1 260 9233 Huvipuistot 595 613 645 630 9252 Museot, näyttelyt sekä historiallisten paikkojen 137 142 143 128 ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, eläintarhat ja 92 100 98 98 luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja stadionit 2 212 2 321 2 536 2 709 9272 Muualla luokittelemattomat virkistyspalvelut 518 531 565 604 4 697 4 900 5 210 5 429 49 579 48 925 49 495 50 571 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus yritys- ja toimipaikkarekisteri

20 3.2 Toimialan alueellinen jakauma Taulukko 7. Yritysten toimipaikat TE-keskuksittain 2005 Hotellit Muu majoitustoiminta Ravitsemistoiminta Käyntikohteet Liikuntakohteet Aktiviteetit Uusimaa 119 112 2 660 16 220 326 Varsinais-Suomi 77 146 942 6 56 105 Satakunta 30 27 394 3 24 34 Häme 43 43 690 7 49 90 Pirkanmaa 47 54 926 16 51 97 Kaakkois-Suomi 51 37 618 6 38 62 Etelä-Savo 30 89 318 5 22 37 Pohjois-Savo 38 67 388 1 24 54 Pohjois-Karjala 32 50 213 2 17 52 Keski-Suomi 42 49 442 5 30 49 Etelä-Pohjanmaa 23 41 265 4 22 23 Pohjanmaa 32 47 396 3 27 30 Pohjois-Pohjanmaa 42 105 537 3 46 95 Kainuu 19 45 116 1 18 31 Lappi 87 196 351 3 31 240 Yhteensä 712 1 108 9 256 81 675 1 325 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, toimipaikka- ja yritysrekisteri TE-keskuksittain tarkastellen alan yritysten kokonaismäärä painottuu luonnollisesti Uudellemaalle, mutta lähinnä ravintoloiden perusteella. Aktiviteettien ja liikuntakohteiden suureen määrään Uudellamaalla vaikuttavat alueella toimivat paikallisen väestön käytössä olevat liikuntapaikat ja kuntosalit. Käyntikohteet keskittyvät muutoinkin Etelä-Suomen väestökeskittymien liepeille. Majoitusalan toimipaikkoja on eniten Lapissa (283 toimipaikkaa). Muita vahvoja majoitusyrityskeskittymiä ovat Uusimaa (231 kpl), Varsinais-Suomi (223 kpl) Pohjois-Pohjanmaa (147 kpl) ja Etelä-Savo (119 kpl). Uusimaata lukuun ottamatta ravintoloiden määrä vapaa-ajan matkailuun painottuvilla alueilla on vähäinen verrattuna majoitustoimipaikkoihin. Ravintolatoiminta matkailukysynnän keskeisillä alueilla vielä useimmiten sisältyy majoitusliiketoimintaan. Samalla kun hotellien määrä on laskenut hieman (v. 2004: 723 kpl) on muiden majoitusyritysten määrä kasvanut 67 toimipaikalla, eniten Lapissa (+38 toimipaikkaa). Ravintolayritysten kokonaismäärä on kasvanut edellisvuodesta 143 toimipaikalla, eniten Uudellamaalla (+63) ja Pirkanmaalla (+29).

21 Aktiviteettien ryhmässä kasvua on suhteellisen paljon, 92 toimipaikkaa. Suurinta kasvu on ollut Uudellamaalla (+27) ja Lapissa (+20). Liikuntapaikkojen kokonaismäärä on pysynyt melko ennallaan (2004: 659 toimipaikkaa). Alueittain yksittäisiä toimipaikkoja merkittävämpi muutos on tapahtunut Pohjois-Pohjanmaalla (+7 toimipaikkaa). 3.3 Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Taulukko 8. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset toimialaryhmittäin 2003 2006 Aloitta -neet 2003 2004 2005 2006 Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit Aloittaneet Lopettaneet Konkurssit MAJOITUSTOIMINTA 551 Hotellit 31 35 12 37 31 10 31 46 7 32 31 10 5521 Retkeilymajat 0 1 0 2 1 2 1 5522 Leirintäalueet, ml. 9 13 7 5 11 4 4 10 1 12 9 matkailuvaunualueet 55231 Matkustajakodit ja täysihoit. 16 12 16 18 8 17 17 19 1 55232 Lomakylät 12 11 4 8 23 1 9 13 15 4 2 55239 Muualla mainitsematon 48 25 1 42 27 61 29 1 90 28 1 majoitustoiminta YHTEENSÄ 116 97 24 108 112 15 114 117 9 166 92 14 RAVITSEMISTOIMINTA 55301 Ravintolat 375 399 70 375 397 85 384 327 62 456 318 56 55302 Kahvila-ravintolat 435 505 41 431 472 33 471 454 46 518 485 38 55303 Ruokakioskit 108 133 4 119 155 8 102 124 9 103 128 10 55401 Olut- ja drinkkibaarit 31 54 11 36 48 13 36 53 7 24 39 9 55402 Kahvilat ja kahvibaarit 133 113 8 139 131 4 131 133 10 147 131 9 YHTEENSÄ 1082 1204 134 1100 1203 143 1124 1091 134 1248 1101 122 OHJELMAPALVELUT 63302 Muu matkailua palv. toiminta 190 111 7 168 116 9 176 116 11 217 109 6 9233 Huvipuistot 0 1 1 1 2 1 2 9252 Museot, näyttelyt sekä 3 4 4 4 2 2 2 1 historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu 9253 Kasvitieteelliset puutarhat, 1 0 1 0 0 0 2 1 eläintarhat ja luonnonpuistot 9261 Urheilukentät, urheiluhallit ja 29 19 4 45 34 7 36 26 5 45 22 6 stadionit 9272 Muualla luokittelemattomat 97 64 91 62 3 106 42 2 127 63 3 virkistyspalvelut YHTEENSÄ 320 199 11 310 217 19 322 187 18 395 196 15 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri