VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Seutukierros 8.9.2011, yhdyskuntatoimenjohtaja Kari Vaara Se or rumuuessaankin koriita tämä jämpsä 1 Jämsän rakennemalli 2 Kari Vaara 1
3 4 Kari Vaara 2
5 6 Kari Vaara 3
7 8 Kari Vaara 4
9 10 Kari Vaara 5
11 12 Kari Vaara 6
13 Jämsän keskustan kehittämissuunnitelma Keskustavisio 14 Kari Vaara 7
15 16 Kari Vaara 8
Jämsän keskuskortteli 17 Seppolan koulun tontin kehittäminen 18 Kari Vaara 9
19 20 Kari Vaara 10
Jämsän asemanseutu 21 22 Kari Vaara 11
23 Jämsänjoki virtaa - hanke Hankkeen tavoitteena on: Synnyttää elävä Jämsänjokivarsi, joka tarjoaa ympäri vuoden mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon, virkistäytymiseen ja kulttuurielämyksiin. Alueen pitkäjänteinen kehittäminen on saatu alkuun ja toimijat sitoutumaan mukaan. Jämsänjoki toimii kiinteänä osana aktiivista paikalliselämää. Se on Jämsänkosken ja Jämsän taajamat yhdistävä yhteinen, monipuolinen virkistysalue, jossa on erilaisia vapaa-ajan viettomahdollisuuksia. Jokivarressa on vetovoimainen ja monipuolinen matkailukeskittymä, joka tarjoaa toimintaa lumettomille vuodenajoille. Sillä saadaan matkailijoita poikkeamaan keskustaajamaankin. Jokivarsi toimii matkailullisena lisäarvona, hyödynnetään joen varressa sijaitsevia it i luonto- ja kulttuurikohteita it ja nähtävyyksiä sekä virkistyskäytön ja liikunnan kohteita. Tuotetaan niille lisäarvoa opastuksin ja sisällöntuotannon avulla sekä tapahtumatuottamisella. Jokivarren asukkaiden ja yhdistyksien yhteistoiminta synnyttää yhteisöllistä sitoutuneisuutta oman ympäristön hoitoon ja lisää asuinpaikan arvostusta. Se olisi viihtyisä asuinympäristö, jossa arvostetaan paikallista kulttuuria ja historiaa sekä kauniita maisema- ja luontokohteita ympäri vuoden. 24 Kari Vaara 12
Kaunonpuisto 25 26 Kari Vaara 13
Himos-Päijänne Master Planin tavoitteet Ympärivuotinen matkailukeskus Keskus, jonka asiakkaista yli puolet tulee Suomen ulkopuolelta Keskus, joka tuottaa taloudellista hyvinvointia koko Keski-Suomeen Keskus, jonka sijoitukset tuottavat Yhteistyö, laatu ja kestävän kehityksen periaatteet Alueen imago ja brändi 27 HIMOS 2020 Kävijämäärän kehitys 1 000 000 2 000 000 Miksi 2 milj. kävijää voisi olla mahdollista: viikko-osakkeiden määrä sijainti, energian hinta ympärivuotisuus yleinen varallisuuden kasvu kans.välinen markkinointi suunnitellut investoinnit toteutuvat (venehotelli jne.) maankäytön suunnittelun edettävä oikea-aikaisesti seudullinen yhteistyö pelaa 300 000 2006 2015 2020 Miksi se ei olisi mahdollista: Himos-kylä hankkeen siirtyminen suhdannetilanne osaavan työvoiman puute Himos ei tarjoa mitä lupaa, tuote ei kunnossa kilpailijoiden investoinnit saavutettavuus, esim. charter-lennot ilmastonmuutos kans.välinen markkinointi puuttuu Kari Vaara 14
29 Himoksen osayleiskaavan muutos ja laajennus, ehdotus Osa-alueet 1, 2-4 ja 6 Rakennusoikeus 660 000 kem2 Majoituspaikat 30 000 kpl 30 Kari Vaara 15
FAKTOJA JA TULEVAISUUDEN TUNNUSLUKUJA 2023 Kävijämäärä 2 milj / v Loma-asukkaita 5500 vuoden jokaisena päivänä Investoinnit 1189 M Työvuosia 2856 Toiminnan työllisyysvaikutus 1500 Liikevaihto 200 M / v Kunnallisvero 6,4 M / v Kiinteistövero 2,5 M / v Alv 32,0 M / v 31 Majoittujien määrä vuodessa ja markkinaosuus 300 000 44,0 % 42,0 % 250 000 40,0 % 38,0 % yöpymiset - overnights 200 000 150 000 100 000 36,0 % 34,0 % 32,0 % 30,0 % 28,0 % 26,0 % markkin naosuus, % - market share, % 50 000 24,0 % 22,0 % 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011, I 20,0 % yöpymiset - overnights osuus Keski-Suomen yöpymisistä - market share of the nights in Central Finland 32 Kari Vaara 16
Majoittujien määrä kuukausittain 50 000 45 000 40 000 35 000 vuosi / year 2008 vuosi / year 2009 vuosi / year 2010 vuosi / year 2011 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Tammikuu - January Helmikuu - February Maaliskuu -March Huhtikuu - April Toukokuu -May Kesäkuu - June Heinäkuu -July Elokuu - August Syyskuu - Septembe Lokakuu - October Marraskuu November Joulukuu - December r - 33 Huomioita matkailun tilastoista Himos-alue on muuttumassa yhä ympärivuotisemmaksi tapahtumien pitopaikaksi, kiitos sijainnin, monipuolistuvien palveluiden ja ammattitaidon. Kesätapahtumat ovat monipuoliset ja niissä käy noin 80 90.000 vierailijaa. Talven kävijämäärät rinnekeskuksessa ovat noin 180 200.000. Majoitustilastoissa näkyy selvästi nouseva suunta. 2010 ensimmäistä kertaa yli 300.000. Majoitustilastosta puuttuu 40-50 %, koska pienet majoitusliikkeet eivät päädy tilastoihin. 34 Kari Vaara 17
Himoksessa vireillä olevat asemakaavahankkeet 35 Himoksen kunnallistekniset hankkeet - 2015 36 Kari Vaara 18
Himoksen kunnallistekniikan hankkeet 2015 kustannusarvio Patalahden golfkenttäalueen katu- ja kunnallistekniikka 3 960 000,00 Himoslehtelän alueen katu- ja kunnallistekniikka 795 000,00 Himos-Nakkerpohja vesihuollon runkolinjat 1 070 000,00 Nakkerpohja-Keskusta vesihuollon runkolinjat 1 800 000,00 Paineenkorotuspumppaamot Himokseen johtaviin runkovesihuoltolinjoihin 125 000,00 Himoskylän katu- ja kunnallistekniikka 3 500 000,00 Himoskylän lähiliikuntapaikka 800 000,00 Patajoen eteläpuolisen alueen katu- ja kunnallistekniikka 2 000 000,00 Himoslaen asemakaava-alueen katu- ja kunnallistekniikka 8 700 000,00 Länsikeskuksen asemakaava-alue + kiertoliittymä ja pysäköintialue 2 600 000,00 Mustikkavuoren alueen katu- ja kunnallistekniikka 3 500 000,00 Maantien 16573 siirtäminen Siikarannan kohdalla 2 000 000,00 Valtatien 9 tiejärjestelyt sekä maanteiden 16573 ja 16574 tiejärjestelyt Himoksella 5 950 000,00 Yhteensä (sis. alv 23 %) 36 800 000,00 37 VT9 tiejärjestelyt ja kiertoliittymä Himoksessa 38 Kari Vaara 19
VT9 eritasoliittymä Himoksella 39 Himoksen kiertoliittymä mt 16574 ja 16573 40 Kari Vaara 20
Himoskeskus 41 Länsikeskus 42 Kari Vaara 21
Patalahden golfkenttäalue 43 Himoslaki 44 Kari Vaara 22
Päijänranta 45 46 Kari Vaara 23
Kaksoisraide Jyväskylä Orivesi osana ratayhteyttä Jyväskylä -Helsinki Nopeuttaa matka-aikaa aikaa 23 min Jkl-Hki 2 h 32 min Lisää matkustamista kaukoliikenteessä 0,5 milj./vuosi Mahdollisuus paikallisjunaliikenteen tarjonnalle Jkl- Tre Yhteiskuntataloudellisesti tehokkain VE nopeasta ratayhteydestä Jyväskylästä Helsinkiin. Kustannusarvio 580 milj. euroa Vahvistaa Jämsän rautatieaseman merkitystä 47 Kantatien 56 Jämsä Mänttä-Vilppula parantaminen Tieosuus tärkeä Jämsänjokilaakson ja Mäntän paperitehtaiden raaka-ainekuljetusten kannalta Tärkeä myös puutavaran ja bioenergia sekä maanrakennusaineiden (sora ja kalliomurske) kuljetusten kannalta Tie on kapea ja mutkikas, erityisesti talvella vaarallinen Liikenne- ja viestintäministeriö i i i iö on hyväksynyt 8.8.2011 tiesuunnitelman Tiepiirin toimintasuunnitelmassa vielä ajoittamaton hanke Kustannusarvio 6,0 M (v.2009) 48 Kari Vaara 24
Valtatie 24 perusparannus Valtatie 24:n onnettomuusriski on viidenneksen suurempi kuin valtateillä keskimäärin. Nykyisin tie on kapea, mutkainen ja mäkinen Valtatie 24 on tärkeä varsinkin teollisuudelle ja matkailulle. Reitin merkitystä korostavat Himoksen ja Päijänteen kehittämishankkeet Kustannusarvio välillä Kuhmoinen- Hämeen piirin raja on 13 milj. euroa (v. 2009) Keski-Suomen liitto ja Päijät-Hämeen liitto ovat yhdessä laatineet selvityksen Valtatie 24, Matkailun valtaväylä, saadakseen valtatie 24 parannuksen valtakunnallisille hankelistoille 49 Valtatie 9 parantaminen Orivesi-Tampere Yleissuunnitelma valtatie 9 parantamisesta Tampereen ja Oriveden välillä on valmistunut Hankkeen kustannusarvio on 110 miljoonaa euroa. Toteutuessaan suunnitelma vähentää merkittävästi valtatiellä sattuvia liikennekuolemia ja henkilövahinko-onnettomuuksia. Tien ruuhkat poistuvat myös käytännössä kokonaan. Lisäksi hankkeella parannetaan paikallisen kevyen liikenteen yhteyksiä ja turvallisuutta. tiesuunnittelun aloittamisesta ole vielä tehty päätöksiä 50 Kari Vaara 25
Valtatie 9 tiejärjestelyt Jämsä - Jyväskylä Valtatie 9 yksityisliittymät ja tiejärjestelyt välillä Jämsä - Jyväskylä, Jämsä, Korpilahti, Muurame, Jyväskylä. Esiselvitys2009 51 Perustienpidon rahoitus Tärkeä maaseudun yritystoiminnan, asukkaiden, koulukuljetusten, pelastusajoneuvojen sekä puutavaran ja bioenergian i kuljetustarpeiden t vuoksi Tärkeä Isojärven kansallispuiston ja vesistömatkailun ja Päijänteen hyödyntämisen kannalta, useimmat vesistömatkailuyritykset ja kohteet sijaitsevat paikallisteiden varrella Puuhuollon turvaamisohjelma on parantanut tilannetta mutta ei tule riittämään Vilkkaasti liikennöidyillä paikallisteillä sorapinta ei kestä Kuljetuskalusto kasvaa ja bioenergian kuljetuskalusto vaatii vielä parempikuntoiset tiet kuin perinteinen puutavaran kuljetus 52 Kari Vaara 26
illmasta taj veempuolelta kahtottuna seutu ov viel komiimpata KIITOS www.jamsa.fi 53 Kari Vaara 27