KIRJALLINEN KYSYMYS 1108/2009 vp Kehitysapuun suunnattavien yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeus Eduskunnan puhemiehelle Tuloverolain 57 :n perusteella yhteisöllä on mahdollisuus tehdä lahjoitusvähennys rahalahjoituksesta, joka on tehty Suomen valtiolle, suomalaiselle yliopistolle, korkeakoululle tai verohallinnon erikseen nimeämälle suomalaiselle yhdistykselle, laitokselle tai säätiölle suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä, tiedettä tai taidetta edistävää tarkoitusta varten. Lahjoitukset kehitysaputyöhön, humanitääriseen työhön ja katastrofiapuun eivät tällä hetkellä ole lähtökohtaisesti miltään osin vähennyskelpoisia. Tilanne ei kuitenkaan aina ole ollut nykyisen kaltainen, sillä lahjoitusvähennys on sisältynyt aikaisemmin verolainsäädäntöömme muodossa tai toisessa vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi yksityishenkilöiden yleishyödyllisiin kohteisiin tehtävä lahjoitusvähennys on ollut käytössä 1980-luvulla, mutta poistettu vuosien 1988 1989 kokonaisverouudistuksen yhteydessä. Euroopan yhteisön jäsenmaissa on vastaavat yksityishenkilöiden tekemät lahjoitukset yleishyödyllisiin tarkoituksiin edelleen useimmiten sallittu. Yksityishenkilöiden tekemien yleishyödyllisten lahjoitusten verovähennyskelpoisuus on nostettu esiin myös muualla, mm. EVA:n vuonna 2006 julkaisemassa raportissa. Valtiovarainministeriön perusteena yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden kieltämiselle on ollut valtion päätäntävallan kaventuminen lahjoitusten kohteista. Kun valtio nykyisin myöntää oman osansa tuista suorilla tuilla, voi se jokaisessa yksittäisessä tapauksessa itse päättää, minkälaista toimintaa se todella haluaa tukea. Jos lahjoitusten vähennysoikeuden alaa laajennettaisiin, päättäisivät lahjoituksen saajista valtiovarainministeriön mukaan jatkossa valtion puolesta yksityiset henkilöt. Vastoin ministeriön aikaisempaa argumentointia päätti hallitus kesällä 2008 budjettiriihessään laajentaa näkökulmaansa ja ulottaa yksityisten henkilöiden verovähennysoikeuden määräaikaisesti (vuosiksi 2009 2010) koskemaan yksityishenkilöiden tekemiä lahjoituksia tieteelle ja yliopistoille. Päätös oli erinomainen ja tuli todella tarpeeseen. Päätöksen yhteydessä nostettiin vahvasti esille yksityisten lahjoittajien rooli tärkeänä valtion rahoituksen täydentäjänä. Yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden sallimisen katsottiin tukevan sinivihreän hallituksen pyrkimyksiä edistää tiedettä ja tutkimusta sekä yleistä yliopistojen autonomian vahvistamista. Samanlaista hallituksen kädenojennusta tarvitaan myös muualla. Erityisesti avun tarpeessa ovat monet Suomen ulkopuolella asuvat, mm. köyhyydestä ja luonnonmullistuksista tälläkin hetkellä kärsivät ihmiset. Heidän auttamisensa on meidän jokaisen kansainvälinen velvollisuus. Avun tarve ei odota talouden parempia aikoja. Esimerkiksi äärimmäisen nälän poistamiseksi ja kansainvälisten sopimusten lunastamiseksi tarvittaisiin maailmassa YK:n arvion mukaan vuoteen 2015 mennessä noin 180 miljardia dollaria lisäapua. Kehitysapuhankkeisiin, kriisityöhön ja muuhun humanitääriseen työhön osoitettujen yksityisten lahjoitusten tulisikin olla merkittäväm- Vesio 2.0
mässä osassa kansallista kehitysapupanostamme. Verovähennyksen avulla voitaisiin saada kohtuullisella julkisen sektorin panostuksella tärkeitä lahjoituksia, jotka muutoin jäisivät ehkä kokonaan tekemättä. Päävastuu Suomen kehitysaputyöstä säilyisi edelleen julkisella sektorilla. Yhdistämällä yksityinen tuki julkisen sektorin avuksi ja edistämällä vapaaehtoistoimintaan perustuvaa kolmatta sektoria kannustettaisiin kaikkia suomalaisia konkreettiseen yhteisvastuuseen ja auttamiseen. Samalla tuettaisiin Suomen tavoitteita saavuttaa YK:n suosittama kehitysyhteistyövarojen 0,7 prosentin taso bruttokansantuotteesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus ryhtyy laajentaakseen yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeutta ja edistääkseen koko Suomen tekemää humanitaarista kriisija kehitysaputyötä? Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2010 Leena Harkimo /kok 2
Ministerin vastaus KK 1108/2009 vp Leena Harkimo /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Harkimon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1108/2009 vp: Mihin toimiin hallitus ryhtyy laajentaakseen yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeutta ja edistääkseen koko Suomen tekemää humanitaarista kriisija kehitysaputyötä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yksityishenkilöiden ja yritysten tekemät lahjoitukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia silloin, kun ne on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueeseen kuuluvalle valtiolle tai Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. Lahjoitus on säädetty vähennyskelpoiseksi myös silloin, kun se tehdään edellä mainittuihin tarkoituksiin sellaiselle Verohallituksen nimeämälle Euroopan talousalueella olevalle yhdistykselle, säätiölle tai edellä mainittujen yhteydessä olevalle rahastolle, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen taikka suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen. Yksityishenkilöitä koskevan lahjoitusvähennyksen säätämisen yhteydessä hallituksen esityksessä todettiin, että lahjoitusvähennyksen yhtenä tarkoituksena on toimia kannusteena yliopistojen yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. Yritysten osalta vastaava lahjoitusvähennys oli säädetty jo aikaisemmin. Verotuksessa voidaan vähentää veronalaisen tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet kulut, mutta muut kulut eivät lähtökohtaisesti ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Esimerkiksi yleishyödylliseen toimintaan annetut lahjoitukset ja avustukset eivät liity tulon hankkimiseen tai säilyttämiseen, eivätkä ne siten ole verotuksessa vähennyskelpoisia. Lahjoitusvähennyksen laajentaminen kehitysyhteistyöhön olisi ongelmallista, sillä sen laajentaminen ei sopisi yhteen vähennyksen luonteen kanssa ja se olisi ristiriidassa myös tuloverotuksen neutraalisuuden kanssa. Humanitaarisen kriisi- ja kehitysaputyön tai muun yleishyödyllisen toiminnan tukeminen rahallisesti kuuluu henkilökohtaisiin valintoihin, eikä voida pitää perusteltuna, että lahjoittajan lisäksi muiden veronmaksajien olisi osallistuttava lahjan antamiseen vähennyksen kautta. Vähennyksen kautta tulevaa yhteiskunnan tukea saattaisi mennä sellaisille tahoille, joille tukea ei haluttaisi myöntää. Koska vähennysoikeuden on koskettava myös muulle Euroopan talousalueelle annettuja lahjoituksia, nykyistä laajempi vähennysoikeus olisi ongelmallinen myös valvonnan näkökulmasta. Niissä Euroopan valtioissa, joissa lahjoitukset ovat Suomea laajemmin vähennyskelpoisia, on törmätty jo moniin laajan vähennysoikeuden tuomiin ongelmiin. Varsinkin ulkomaisiin yhdistyksiin liittyy monia valvonnallisia riskejä, minkä vuoksi lahjoitusvähennyksen soveltamisala on tärkeä pitää jatkossakin suppeana. Laaja vähennysoikeus yhdistettynä lahjoitusvähennyksen kansainväliseen soveltamisalaan saattaisi johtaa jo muissa maissa esiin tulleisiin ongelmiin, jotka liittyvät yhdistysten käyttämiseen rikollisessa toiminnassa. Eräät Euroopan talousalueen maat ovatkin perustaneet kansainvälisiä yhteistyöryhmiä, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja laajan 3
Ministerin vastaus lahjoitusvähennysoikeuden sisältämiin riskeihin, jotka liittyvät muun muassa petoksiin, verorikoksiin, rahanpesuun sekä uhkaan vähennyskelpoisten lahjoitusten käyttämisestä terrorismin rahoituksessa. Edellä mainittujen seikkojen johdosta katsottiin lahjoitusten verovähennyskelpoisuuden laajentamisesta päätettäessä, että vähennyskelpoisuus on jatkossakin perusteltua säilyttää suppeassa ja tarkoin rajatussa muodossa. Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 2010 Valtiovarainministeri Jyrki Katainen 4
Ministerns svar KK 1108/2009 vp Leena Harkimo /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1108/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Harkimo /saml: Vilka åtgärder kommer regeringen att vidta för att utvidga rätten till skatteavdrag för privata donationer och för att främja det humanitära kris- och biståndsarbete som hela Finland utför? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Donationer av privatpersoner och företag får dras av i beskattningen när de har gjorts för att främja vetenskap, konst eller bevarande av kulturarvet i Finland till en stat inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet eller till ett sådant universitet eller en sådan högskola inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet som får offentlig finansiering eller en universitetsfond i anknytning till dessa. En donation får dras av i beskattningen även när den ges för dessa ändamål till en av Skattestyrelsen angiven förening eller stiftelse inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet eller en fond i anknytning till dessa, vars egentliga uppgift är att understödja vetenskap eller konst eller bevara kulturarvet i Finland. I regeringens proposition i samband med lagberedningen om privatpersoners donationsavdrag konstaterades det att ett av syftena med avdraget är att det ska uppmuntra och öka den privata finansieringen av universiteten. Företag har fått denna rätt redan tidigare. I beskattningen kan man dra av utgifter för inkomstens förvärvande eller bibehållande, men i princip kan övriga utgifter inte dras av i beskattningen. Till exempel donationer och bidrag till allmännyttig verksamhet har inget samband med inkomstens förvärvande eller bibehållande och kan därför inte dras av i beskattningen. Att utvidga avdragsrätten till att omfatta donationer till utvecklingssamarbete blir problematiskt eftersom det inte passar ihop med avdragets karaktär och dessutom står i strid med inkomstbeskattningens neutralitet. Penningstöd till humanitär kris- och biståndsverksamhet eller annan allmännyttig verksamhet är ett personligt val och det är inte motiverat att andra skattebetalare än donatorn ska delta i gåvan via skatteavdraget. Det samhällsstöd som avdraget utgör skulle eventuellt gå till grupper eller ändamål som man inte vill stödja. Eftersom avdragsrätten måste omfatta även donationer inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet, är en mer omfattande avdragsrätt problematisk även med tanke på övervakningen. I de europeiska länder där avdragsrätten för donationer är mer omfattande än i Finland har man redan stött på flera problem som en omfattande avdragsrätt fört med sig. Risker för övervakningen uppstår speciellt när det gäller utländska föreningar. Därför är det viktigt att avdragsrätten även i fortsättningen är begränsad. En omfattande avdragsrätt kombinerad med en internationell tillämpning kunde leda till problem med föreningar som används till kriminell verksamhet, ett problem som redan uppstått i andra länder. Vissa länder inom det Europeiska ekonomiska samarbetsområdet har bildat internationella samarbetsgrupper i syfte att finna lösningar på riskerna med en omfattande avdragsrätt för donationer. Riskerna är bl.a. bedrägeri, skattebrott, penningtvätt och faran för att de avdragsbara donationerna används till att finansiera terrorism. När beslutet om donationernas avdragsrätt togs ansåg man på grund av ovan nämnda orsa- 5
Ministerns svar ker att det är skäl att bibehålla avdragsrätten i sin nuvarande begränsade omfattning. Helsingfors den 10 februari 2010 Finansminister Jyrki Katainen 6