Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 476/2011 vp Taiteelle annettavien lahjoitusten verovähennysoikeuden uudistaminen Eduskunnan puhemiehelle Yksityisillä lahjoituksilla on Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää korkeaan osaamiseen ja tieteeseen saatu välttämättömiä lisärahoja. Ilman yksityisiä lahjoituksia Aalto-yliopisto ei olisi ollut mahdollinen. Nyt samaa yritysten ja yksityishenkilöiden mukaantuloa tarvitaan Guggenheim- Helsingin luomiseksi. Alustavien suunnitelmien mukaan Guggenheimin lisenssimaksu on tarkoitus kattaa yritysten ja yksityishenkilöiden lahjoituksilla. Suomessa yksityinen lahjoittaminen taiteelle ja kulttuurille on pientä, koska verotus ei siihen kannusta. Guggenheim-Helsingin lisäksi on varmasti muitakin merkittäviä hankkeita, jotka saisivat mahdollisuuden lahjoituksilla. Valtiovallan on enemmän kuin fiksua kannustaa uuteen lahjoituskulttuuriin ja uudistaa taiteelle annettavien lahjoitusten verovähennyssäädöksiä. Verovähennysoikeuden uudistaminen ja selkeyttäminen taiteelle annetuista lahjoituksista olisi välttämätön tuki Guggenheim-Helsinki-museolle, mutta myös uusi mahdollisuus kaikelle taiteelle koko Suomessa. Taide on tieteen ohella asia, johon pienen Suomen on strategisesti viisasta panostaa. Kyse on taiteen lisämahdollisuuksista, mutta myös Suomen selviytymisestä ja työpaikoista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä taiteelle annettavien lahjoitusten verovähennyssäädösten uudistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin antamat Guggenheim-lahjoitukset ovat verovähennysoikeuden piirissä? Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2012 Sari Sarkomaa /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 476/2011 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä taiteelle annettavien lahjoitusten verovähennyssäädösten uudistamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin antamat Guggenheim-lahjoitukset ovat verovähennysoikeuden piirissä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lahjoitusvähennys on sisältynyt verolainsäädäntöömme muodossa tai toisessa jo vuosikymmenten ajan. Laajimmillaan vähennyskelpoisten lahjoitusten piiri oli 1980-luvun loppupuolella ennen kokonaisverouudistusta. Kokonaisverouudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa verotusta ja samalla luoda aikaisempaa neutraalimpi verojärjestelmä, jolla vähemmässä määrin vaikutettaisiin henkilöiden ja yritysten taloudelliseen käyttäytymiseen. Vähennysjärjestelmää selkeytettiin ja monia verotusta monimutkaistavia vähennyksiä karsittiin. Uudistuksen yhteydessä vähennyskelpoisiksi jätettiin ainoastaan tieteen, taiteen tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämisen tukemiseksi annetut lahjoitukset ja vähennyskelpoisuus rajoitettiin yhteisöihin. Voimassa olevan tuloverolain 57 :n mukaan yhteisö saa vähentää tulostaan vähintään 850 euron ja enintään euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä, taidetta tai suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä edistävään tarkoitukseen sellaiselle Verohallinnon nimeämälle Euroopan talousalueella olevalle yhdistykselle, säätiölle tai jonkin edellä mainitun yhteydessä olevalle rahastolle, jonka varsinaisena tarkoituksena on tieteen tai taiteen tukeminen taikka suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttäminen. Mikäli edellä mainitut tuloverolain 57 :n edellytykset täyttyvät, on yhteisöillä mahdollisuus vähentää Guggenheim-lahjoitukset verotuksessaan. Verohallinto nimeää hakemuksesta edellä mainitut lahjoituksen saajat enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Yliopistouudistukseen liittyen myös yksityishenkilöille säädettiin määräaikainen lahjoitusten verovähennysoikeus. Tällä hetkellä säännös on voimassa vuoden 2012 loppuun. Yksityishenkilöiden lahjoitusvähennysoikeuden perusteella luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa tietyin rajoituksin vähentää rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle. Kyse on nimenomaan yliopistouudistukseen liittyvästä väliaikaisesta kannusteesta yliopistojen yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. Lahjoitusvähennys on ongelmallinen verotuksen perusperiaatteiden kannalta, koska lähtökohtaisesti verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan vain niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Lahjoituksen verovähennysoikeus sopii myös huonosti lahjoituksen luonteeseen. Lahjoittaja voi jo lahjaa antaessaan mitoittaa lahjansa suuruuden siihen määrään, jonka itse on omista varoistaan halukas antamaan. Tiedettä ja taidetta sekä muuta yleishyödyllistä toimintaa tulee kuitenkin jatkossakin tukea myös julkisin varoin. Valtion myöntäessä oman osansa tuista suorilla tuilla, valtio voi jokaisessa yksit- 2

3 Ministerin vastaus KK 476/2011 vp Sari Sarkomaa /kok täisessä tapauksessa itse päättää, minkälaista toimintaa se todella haluaa tukea. Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten hallitus katsoo, että lahjoitusvähennyksen soveltamisalaa ei ole syytä laajentaa. Myös hallitusohjelmassa on lähdetty siitä, että lahjoitusvähennyksen soveltamisalaa ei nykyisestään enää laajenneta. Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 2012 Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 476/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att förnya bestämmelserna om donationer som ges till konst och trygga att de Guggenheimdonationer som såväl företag som privatpersoner ger omfattas av rätten till skatteavdrag? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Donationsavdraget har funnits i vår skattelagstiftning i en eller annan form redan i flera decennier. Kretsen av avdragbara donationer var som störst i slutet av 1980-talet innan en totalreform av beskattningen gjordes. Målet med totalreformen av beskattningen var att förenkla beskattningen och samtidigt skapa ett neutralare skattesystem än tidigare, som i mindre skala skulle påverka personernas och företagens ekonomiska beteende. Avdragssystemet förtydligades och många avdrag som krånglade till beskattningen avlägsnades. I samband med reformen förblev endast donationer som gavs som stöd för vetenskap, konst eller bevarande av finländsk kulturtradition alltjämt avdragbara och avdragbarheten begränsades till samfund. Enligt 57 i den gällande inkomstskattelagen får ett samfund avdra en penningdonation på minst 850 euro och högst euro som gjorts för att främja vetenskap, konst eller bevarande av kulturarvet i Finland till en av Skattestyrelsen angiven förening eller stiftelse inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet eller en fond i anknytning till dessa, vars egentliga uppgift är att understödja vetenskap eller konst eller bevara kulturarvet i Finland. Om förutsättningarna i inkomstskattelagens 57 uppfylls har samfundet möjlighet att dra av sina Guggenheimdonationer i beskattningen. Skatteförvaltningen utser på ansökan de nämnda donationsmottagarna för fem år i sänder. En tidsbunden rätt för privatpersoner att göra skatteavdrag på donationer stiftades också i anknytning till universitetsreformen. För tillfället gäller bestämmelsen till slutet av år Med stöd i donationsavdragsrätten för privatpersoner får en fysisk person och ett dödsbo med vissa begränsningar avdra en penningdonation som har gjorts i syfte att främja vetenskap eller konst på ett universitet eller en högskola, som får offentlig finansiering, inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet. Det är uttryckligen fråga om en tillfällig sporre för ökning av den privata finansieringen av universiteten i anknytning till universitetsreformen. Donationsavdraget är problematiskt med hänsyn till grundprinciperna för beskattningen, eftersom utgångspunkten är att den skattskyldige från sina inkomster endast har rätt att avdra utgifter för anskaffning och bevarande av inkomsterna. Rätten att avdra donationer i beskattningen lämpar sig även dåligt med beaktande av den karaktär donationerna har. Donatorn kan redan i det skede då donationen ges dimensionera storleken på donationen till det belopp som donatorn själv är villig att avstå från sina medel. Vetenskap och konst samt övrig allmännyttig verksamhet bör dock också i fortsättningen stödas med offentliga medel. Då staten beviljar sin andel av stöden som direkta stöd kan staten i varje enskilt fall fatta beslut om hurdan verksamhet den verkligen vill stöda. 4

5 Ministerns svar KK 476/2011 vp Sari Sarkomaa /kok Med hänvisning till de omständigheter som har nämnts här ovanför anser regeringen att det inte finns någon anledning att utvidga tillämpningsområdet för donationsavdraget. I regeringsprogrammet har regeringen också utgått från att tillämpningsområdet för donationsavdraget inte längre ska utvidgas från nuläget. Helsingfors den 3 februari 2012 Finansminister Jutta Urpilainen 5