Rannikkotykistö ammattina RANNIKKOTYKISTÖ AMMATTINA # UPSEERIT # TOIMIUPSEERIT # INSI- NÖÖRI- JA TEKNIKKOUPSEERIT $ VÄRVÄTTY HENKILÖKUNTA SIVIILITOI-

i W i RANNIKON PUOLUSTAJA 19. VUOSIKERTA JOULUKUU 1976 N:o 4 Rannikkotykistö ammattina RANNIKKOTYKISTÖ AMMATTINA # UPSEERIT # TOIMIUPSEERIT # INSI- NÖÖRI- JA TEKNIKKOUPSEERIT $ VÄRVÄTTY HENKILÖKUNTA SIVIILITOI- MENHALTIJAT # HARRASTUKSIA SAARISTOSSA # JOUKKO-OSASTOT #

Merialueen valvoja RH RANNIKON PUOLUSTAJA N:0 4-1976 19. vuosikerta KTY KUNNALLISTEN TYÖNTEKIJÄIN JA VIRANHALTIJAIN LIITTO RY KUNTASEKTORIN SUURIN, YLI 120.000 JÄSENEN AMMATTILIITTO - KUNTASEKTORIN PALKANSAAJIEN JA ELÄKELÄISTEN VOIMAKAS ETUJEN AJAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen, Rannikon Puolustajain Killan ja Rannikkotykistökoulun tiedotuslehti. Toimitusneuvosto Ev E Veranen puhjoht Kenrm V Karvinen Pääjoht E Tuuli Evl O Lyytinen Prof P Vähäkallio Päätoimittaja Maj A Kilpinen Toimittajat kapt M Suominen päätoim R Telaranta Taloudenhoito Ylil V Markkanen SIRtR puh 68 601 Osoiteasiat nti M Korhonen PE puh 625 801 Saariston turvaaja Ilmoitukset Mainosmerkki, Meritullinkatu 6 00170 17, puh 635 21 1 Kirjapaino T A Sahalan Kirjapaino Oy 1976 Rannikkotykistö 3

Rannikkotykistö Saaristo Ammatillinen haaste! Itämeri salmineen ja lahtineen sekä näitä ympäröivät rannikot ovat Euroopan historiassa vuosisatojen aikana joutuneet yhä uudelleen kokemaan sodan. Rannikoiden, saarten ja aluemerien kansainvälisoikeudellinen asema ja jako ovat aikojen kuluessa muuttuneet. Muutokset, erityisesti viimeaikaiset taloudellisin perustein sovitut etupiirijaot ovat entisestään lähentäneet Itämeren rantavaltioita naapuruksina. Tästä on seurannut korostuneita vaatimuksia kunkin valtion kyvylle huolehtia aluevalvonnastaan kaikissa olosuhteissa. Kriisien aikana velvoitteet kasvavat ja määrätilanteissa pakottavat omistajat voimakeinojenkin käyttöön. Maamme talouselämän ja hallinnon voimakas keskittyminen Itämeren vaikutusalueelle on historiallisen kehityksen tulos. Saaristo on tarjonnut sillan vaikutusten hitaalle tunkeutumiselle. Se ei aina ole tapahtunut pyyteettömästi. Omistajan on ollut tarvis ase kädessä vastustaa vaikutuksia. PÄÄTOIMITTAJA Rannikkotykistö ammattina Mitä on rannikkotykistö RANNIKKOTYKISTÖN KOMENTAJA JA ESIKUNTA Rannikkotykistö on oleellinen osa siitä kokonaisuudesta, jota sanotaan meripuolustukseksi. Meripuolustus sisältää kaikki meri- tai rannikkoalueella tai näihin liittyvässä ilmatilassa tapahtuvan valvontaan, tunnistamiseen tai taisteluun sisältyvän toiminnan. Rannikkotykistö toimii kahdessa elementissä maalla ja merellä sekä ositain myös ilmassa yhteistoiminnassa meri- ja ilmavoimien ja Rajavartiolaitokseen kuuluvien merivartiostojen kanssa. Rannikkotykistö on aselaji, joka sisältää pienen osan kustakin maavoimien aselajista. Siihen kuuluu puhtaasti tykistöllisiä yksiköitä ilmatorjuntayksiköitä lähipuolustusyksiköitä, joihin kuuluu tykki-, konekivääri-, kranaatinheitin- ja jalkaväkiosia rannikkojääkäreitä monipuolisia huoltoryhmiä tutkia, koneita ja laivoja varten auto- ja venekalustoa jne. Täydellisestä luettelosta tulisi pitkä ja monipuolinen. Rannikkotykistö puhtaana aselaji- TOIMINTAKENTTÄ Korjaamot ja ] I keskusvarastot Moottoroitu tykistö RANNIKKOTYKISTÖN TARKASTAJA EVERSTI ALPO KANTOLA PÄÄESIKUNTA Rannikkomme erikoislaatuiset maantieteelliset olosuhteet tekevät mahdolliseksi ulottaa valvonnan ja aseiden vaikutuksen kauas elintärkeiltä alueiltamme lähes kaikkialla. Saaristoamme on käytetty luomaan maanpuolustuksellemme syvyyttä meren suunnassa. Tehtävän suorittajana on rannikkotykistö. Rannikkotykistön toimintaolosuhteet ovat keskimääräistä vaikeammat. Juuri tässä piilee aselajimme ammatillinen haaste. Haaste niille, jotka haluavat elämäntehtävänään palvella maataan poikkeavassa ympäristössä niin rauhan kuin jos niin tarvitaan kriisinkin aikana. Vartiolinnake KOHTEIDEN LAHIPUOLUSTUS Tutka valvonta VALVONTA Vedenalainen valvonta = " vesikuuntelu " Alus-ja veneyksiköt Koulutuslinnake J - tykit - tulenjohto - valvonta - ilmatorjunta - lähipuolustus 5

ERÄITÄ MAAMME MERELLISEN ASEMAN PERUSTEKIJÖITÄ voa valtakunnan aluevesillä ja niiden läheisyydessä liikkuvia aluksia, veneitä, jääajoneuvoja ja ilma-aluksia. Merivalvonta tuottaa saaristoja merialueelta sotilas-, rajavartio- ja merenkulkuviranomaisille tietoja, joita ne tarvitsevat valtakunnan alueellisen koskemattomuuden turvaamiseen, aluevesien valvontaan ja merenkulun ja pelastustoiminnan varmentamiseen. Rannikkotykistön joukko-osastojen on jatkuvasti oltava valmina puuttumaan havaittuihin alueloukkauksiin joko rauhanomaisia keinoja tai tarvittaessa myös ankarampia pakotteita käyttäen, aina torjuntaan saakka. Rannikkotykistö rannikkopuolustus valvoo päivittäin aluevesiemme koskemattomuutta ja kouluttaa täten henkilöstönsä sekä rauhanajan että sodanajan toimintaa varten. Rannikkotykistön valmiustehtävät mahdollistavat mielekkään ja motivoidun varusmieskoulutuksen mitä vaihtelevimmissa olosuhteissa maalla ja merellä joskus jopa ilmassa. 1) IJI^QipplteaUi tavaranvaihdosta ~ 90*/. meritse nimenä antaakin toimintakentästä liian suppean kuvan. Yhä lisääntyvässä määrin pyritään käyttämään käsitettä rannikkopuolustus, johon sisältyy koko meripuolustuksen maavoimiin kuuluva tehtäväkenttä. Rannikkotykistön tehtäväkenttä Rannikkopuolustukselle rannikkotykistölle on maamme ylin johto antanut tehtäväksi valvoa aluevesiä, turvata alueellinen koskemattomuus saaristo- ja merialueella ja torjua meritse rannikoillemme suuntautuvat hyökkäykset. Suomen meri- ja rannikkoalueen avainasema tuodaan harvoin esille. Yli 1500 km pitkä aluevesiraja, Ahvenanmaan kansainvälisoikeudellinen erityisasema sekä valtakunnan ydinalueiden sijainti Etelä- ja Lounais-Suomen rannikon välittömässä läheisyydessä ovat tekijöitä, jotka päivitäin korostavat merellistä asemaamme. Ulkomaisesta tavaranvaihdosta tapahtuu noin 90 % meritse. Tämä meriliikenne on turvattava sekä rauhan että kriisin aikana. Rauhanajan merivalvonta on rannikkotykistön vastuulla. Se suorittaa sitä yhteistoiminnassa merivartiostojen ja merivoimien kanssa. Merivalvonnan tarkoituksena on rauhan aikana val- Rannikkotykistön tekniikka Rannikkopuolustus on ihmisen, tekniikan ja luonnon muodostama puolustusjärjestelmä, joka jaetaan tehtäväkentän mukaan esim seuraaviin alajärjestelmiin valvonta- ja johtamisjärjestelmä asejärjestelmät, tykistö-, tulenjohto-, mittaus-, laskenta- ja ilmatorjuntajärjestelmät huoltojärjestelmä ja koulutusjärjestelmä. Kukin järjestelmä on oma teknillinen kokonaisuutensa. Ihminen ja tekniikka muodostavat rannikkotykistön tärkeimmän osatekijän. Rannikkotykistö on aselajina astumassa nopean ja laaja-alaisen teknillisen kehityksen aikakauteen. Noin kymmenen vuoden sisällä tulee rannikkotykistö tarjoamaan monipuolisen teknillisen työympäristön, joka mahdollistaa pereh- Rivitaloasuntoja Isosaaren linnakkeella Helsingin edustalla. tymisen sekä elektroniikan, sähkötekniikan, hydrauliikan että aseopin viimeisimpiin saavutuksiin. Rannikkotykistön ihmiset Rannikkopuolustus ja erityisesti sen ydinjoukko rannikkotykistö tarjoaa eteenpäin pyr- Merivalvontatutka. kivälle ja aktiiviselle ihmiselle monipuolisen työkentän. Rannikkotykistössä palveleva ihminen on kotoisin kaupungista, maaseudulta, Etelä- tai Pohjois-Suomesta, yleensä koko Suomen alueelta. Kaikilta heiltä vaaditaan yhtä perusominaisuutta kykyä sopeutua saaristoon ja pieniin kaupunkivaruskuntiin. Rannikkotykistö tarjoaa työympäristöksi "pienyhteisöjä" linnakkeita ja tavallisia mannervaruskuntia. Rannikkotykistön ihmiset tuntevat toisensa. Aselajin vahvuus ei ole suuri, mutta se on ryhmittynyt laajalle alueelle. Rannikkotykistössä voi valita saadun siviilikoulutuksen, teknillisen kyvyn tai omien taipumustensa mukaan joko upseerin työkentän kouluttajana tekniikan parissa, päällikkönä linnakkeilla, tai toimistotyöntekijänä esikunnissa, toimiupseerin työkentän kouluttajana oman erikoisalansa puitteissa, tutka-, laskin- tai tykkiupseerina, aluksen päällikkönä, autoupseerina jne. Mahdollisuuksia on paljon, insinööri- tai teknikkoupseerin työkentän oman erikoisalansa 7

AHVENANMAA LOUNAIS-SUOME^j SOTILASLÄÄNI C V VAASAN RAN- F N1 KKOPATTERJRSTO VAASA UPSEERIKOKELAS SVÄN- / R I KK [ (MOOTTOROIDUN RANNIKKO- TYKISTÖN KOULUTUSJ POHJANMAAN SOTI- LASLÄÄNI \ KOULUTUSAIKA VUOROKAUSIA PERUS- KOULUTUS- KAUSI TURKU ETELÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNI HELSINKI SUOMEMURGRRFAN R^UM-FRFI^R K I»RYKMENTTI RANNIKKOTYKISTÖN RAUHANAJAN ORGANISAATIO JA VARUSMIESTEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ TYKKIMIES OSA KORPRAALEIKSI ERIKOIS- KOULUTUS ERIKOIS- KURSSIT I ERIKOIS- KOULUTUS OSA KORP- RAALEIKSI RESERVIALIUPSEE- RIKURSS! OSA I I KORPRAALEIKSI JOUKKOHAR- JOITUSKAUSI TEKNILLINEN ERIKOISKOULUTUS TONN 1 KCT)- TYKISTÖKOULU V-. KOTKA, SIIRTYMINEN RESERVI IN TYKISTÜLLI- NEN YHTEIS- KOULUTUS OSA ALIKERSANTEIKSI OSA KERSANTEIKSI LINNAKEPALVELU RYHMÄNJOHTAJANA / RESERVIUPSEERI KURSSI UPSOPP KAAKKO I S-SIM- IMEN SOTILASHAN V KOTKAN RAN- NIKKOPATTERISTO alueella S3,3,tt clci aikaetäisyys mantereeseen olla 2 6 tuntia. Lisääntyvä kuljetuskalusto sekä saariston liikenneyhteyksien kehittyminen tulevat jo lähitulevaisuudessa "lyhentämään" välimatkoja mantereen eri keskuksiin. Mutta tulevaisuudessakaan ei kaupunki tule tunkeutumaan linnakkeille tai saariston selille. Rannikkotykistö tarjoaa myös mahdollisuuden olla rauhassa olla yksin jos ihminen sitä haluaa. Rannikkotykistö ammatiksi Rannikkotykistö tarvitsee lähivuosien aikana runsaasti teknillisesti lahjakasta ja eteenpäin pyrkivää henkilökuntaa. Aselaji on valmis antamaan perusteellisen ja monipuolisen ammattikoulutuksen palvelukseen astuville upseereille, toimiupseereille ja teknikkoupseereille. Erityisesti teknillisen henkilökunnan tarve tulee aselajin kehityksen myötä lisääntymään. Jos tunnet kiinnostusta rannikkotykistöön ammattina, niin saat tämän lehden sivuilta tarvittavat perustiedot päätöstäsi varten. Tarkempaa tietoutta, ohjeita ja neuvoja antavat I kotipaikkakuntasi työvoimaviranomaiset lähin sotilaspiirin esikunta ja rannikkotykistön joukko-osastot. Eräs vaihtoehto monista on elämänura ran- nikkotykistössä merialueen koskemattomuuden valvojana, kouluttajana ja teknikian kehittäjänä vaihtoehtoon kannattaa perehtyä! kehittäjänä, värvätyn henkilökunnan työkentän oman erikoisalan tai -tehtävän piirissä, siviilitoimenhaltijan työkentän korjaamo- ja kiinteistöhuoltotehtävissä. Monipuolinen koulutus mahdollistaa tarvittaessa toimialan vaihtamisen aselajin sisällä sekä siirtymisen ammatiryhmästä toiseen koulutuksen edellyttämissä puitteissa. Rannikkotykistöjoukko-osastojen sijainti 10 Rannikkotykistön joukko-osastot ovat ryhmittyneet pääasiassa Suomenlahden ja Saaristomeren alueelle. Kukin kiinteätä rannikkotykistöä edustava joukko-osasto tukeutuu omaan nimikkokaupunkiinsa. Kaupunkiin on sijoitettu esikunta, esikuntapatteri, keskusvarastot ja -korjaamot sekä osa henkilökunnan asunnoista. Kunkin joukko-osaston alaisuudessa on lisäksi 2 3 koulutuslinnaketta sekä useampia vartiolinnakkeita. Pääosa koulutuksesta tapahtuu koulutuslinnakkeilla. Vartiolinnakkeilla on vain vartiointi- ja valvontatehtäviä hoitava henkilöstö. Kullakin koulutuslinnakkeella on yleensä uudenaikaiset ja tilavat perheasunnot. Eräiden vartiolinnakkeiden asunnot eivät sitävastoin täysin vastaa nykyaikaiselle asumiselle asetettuja vaatimuksia. Saaristoalue ja meri tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet sekä kalastukseen että metsästykseen. Vakituisesti linnakkeilla asuvilla henkilöillä on käytännössä samat oikeudet kalastukseen ja metsästykseen puolustusvoimien merialueilla kuin esim saariston kanta-asukkailla on omilla alueillaan. Pääosa Suomenlahden alueen linnakkeista sijaitsee noin 30 min 1 tunnin vene- tai laivamatkan päässä mantereesta. Saaristomeren RANNIKON PUOLUSTAJA toivottaa lukijakunnalleen ja tukijoilleen RAUHALLISTA JOULUA JA MENESTYKSELLISTÄ UUTTA VUOTTA RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYS RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILTA RANNIKKOTYKISTÖKOULU TOIMITUSNEUVOSTO TOIMITTAJAKUNTA 9

KAPTEENI MIKKO MAKI Upseerin uralle Moni nuori on varmaan miettinyt: Mikä koulutus tarjoaisi minulle mielenkiintoisen, itsenäisen ja omia taipumuksiani vastaavan työn? Mahdollistaisiko ura samalla lisäkoulutuksen avulla itseni jatkuvan kehittämisen? Toisiko tämä varman ja turvatun toimeentulon, vai olisiko mahdollista, etten valmistuttuani löytäisikään työpaikkaa? Miten rahoittaisin opintoni? Tässä eräitä kysymyksiä, jotka askarruttavat lukemattomia uran valinnan edessä olevia nuoria. Seuraavassa tarkastellaan erästä varteenotettavaa vaihtoehtoa, UPSEERIN URAA... Vänrikiksi Upseerin urasta kiinnostuneella reservin upseerilla on mahdollisuus heti varusmiespalveluksen päättymisen jälkeen tulla vakinaiseen palvelukseen vänrikiksi. Tällä tavalla tarjoutuu tilaisuus varusmiesaikaa seikkaperäisemmin tutustua upseerin uraan. Koulutus Upseerien koulutusjärjestelmä ilmenee oheisesta kaaviosta. Upseerin nimittämiseksi vakinaiseen virkaan vaaditaan upseerin virkatutkinto, joka suoritetaan Kadettikoulussa. Kadettikurssille pääsyn edellytyksenä on ylioppilastutkinto sekä reservin upseerin koulutus tai toimiupseerin alempi virkatutkinto. 14 KAAVIO UPSEERIEN KOULUTUS- JÄRJESTELMÄSTÄ Evl Kenr Jatko- ja täydennyskoulutus Esiupseerikurssi 7-8 kk Kapteeni - kurssi 8-10 kk Ylil 1) / / Kadetti- / / kurssi / 21/2 v / Ylioppilas Reservin upseeri Huom. 1) Sotilasarvot kuvaavat arvoa, johon kyseisen kurssin jälkeen voi päästä 7 ZZA = kurssille pääsytutkinto Kadetilla on koko opiskeluajan ilmainen majoitus, vaatetus, ruoka, terveydenhoito sekä opiskelumateriaali. Lisäksi kadetille maksetaan päivärahaa (joka on 30 % II matkustusluokan päivärahasta, 15,60 mk/vrk/syksy 1976). Upseerin virkatutkintoon sisältyy eräiden arvosanojen suoritus Helsingin yliopistossa. Opetus käsittää Kadettikoulussa talvikausina noin 30 viikkotuntia ja kesäkuukausina, jolloin on pääasiassa käytännön harjoituksia, noin 35 viikkotuntia. Oppiaineet luokitellaan tutkintoaineisiin, kurssiaineisiin ja lisäaineisiin. Kadettikoulutuksen opetuksen painopiste on sotilaallisissa aineissa, joiden osuus kokonaisohjelmasta on noin 75 %. Aikaisemmin korkeakouluissa suoritetut vieraan kielen, matematiikan, fysiikan, kemian, kasvatustieteen ja yleisen valtio-opin arvosanat hyväksytään suorituksiksi kadettikurssilla. Oppiaineet ovat tutkintoaineet: johtamistaito taktiikka aselajioppi kasvatus- ja opetusoppi sotatekniikka yleinen- ja sotahistoria sekä hallinto Huomio iskee. kurssiaineet: vieras kieli matematiikka, fysiikka ja kemia sotilasmaantiede kansantalous yleinen valtio-oppi Lisäaineet: liikuntakasvatus ym Viimeiset 11 kuukautta rt-kadettien opiskelu tapahtuu omassa aselajikoulussa, Santahaminassa sijaitsevassa Rannikkotykistökoulussa. Täällä kadetit perehdytetään oman aselajinsa erityistietoihin ja taitoihin niin teoriassa kuin käytännön harjoituksissakin. Kovapanosammuntojen aikana samoin kuin lukuisilla tutustumiskäynneillä rannikkotykistön joukko-osastoihin täydentyy kuva rannikkopuolustusjärjestelmästä tehokkaana kokonaisuutena. Valmistuessaan kadetit saavat valita joukkoosastonsa puolustusvoimien avoinna olevista aselajin viroista upseerin virkatutkinnossa saavutettujen arvosanojen osoittamassa paremmuus j ärj estyksessä. Nousujohteinen jatkokoulutus Upseerin opiskelu jatkokoulutukseen kuuluvilla kursseilla tapahtuu virkatyönä. Tähän liittyy täysi palkkaus, kurssipäiväraha sekä majoitus kurssin toimeenpanevassa sotilasopetuslaitoksessa, lukuunottamatta Sotakorkeakoulua. Kapteenikurssille (10 kk) rt-upseeri komennetaan kolmesta viiteen vuotta peruskoulutuksen jälkeen. Kapteenikurssi toimeenpannaan Rannikkotykistökoulussa. Osa rt-upseereista suorittaa omasta toivomuksestaan rt-kapteenikurssin sijasta viestikapteenikurssin Riihimäellä tai merivoimien kapteenikurssin Merisotakoulussa. Kapteenin tutkintoon vaaditaan teoreettisten tietojen sekä näihin liittyvän käytännön hallintaa johtamistaidossa, turvallisuuspolitiikassa, taktiikassa, aselajiopissa, sotatekniikassa, yleisessä tekniikassa, sotahistoriassa, hallinnossa sekä yhdessä vieraassa kielessä. Lisäksi vaatimuksiin kuuluu tutkielman laadinta kurssin päämäärän mukaisista keskeisistä kysymyksistä. Esiupseerikurssi (8 kk) on jatkokoulutuskurssi niille upseereille, jotka eivät siirry jatkamaan opintoja Sotakorkeakoulussa. Kurssin suoritus tapahtuu noin 10 12 vuotta peruskoulutuksen jälkeen Taistelukoulussa, Merisotakoulussa tai Huoltokoulutuskeskuksessa. Esiupseerin tutkintoa varten opiskellaan periaatteessa samoja oppiaineita kuin kapteenikursseilla, kuitenkin ylemmän johtoportaan tasolla. Y 1 e i s e s i k u n t a u p s e e r i k u r s s i t (2 3 v) toimeenpannaan puolustusvoimien ylimmässä korkeakoulussa Sotakorkeakoulussa. Kursseille valitaan pääsytutkinnon kautta tarvit- 15

toistakymmentä kyvykästä nuorta upseeria kouluttajaksi eriasteisille kantahenkilökunnan kursseille ja reserviupseerikurssille. Kaikista upseerin tehtävistä on noin kolmannes suoranaisia kouluttajan tehtäviä. Rt-upseereita tarvitaan jatkuvasti paitsi Pääesikunnassa myös rannikkosotilasläänien ja -piirien esikunnissa erilaisissa suunnittelu-, tutkimus-, hallinto-, järjestely-, tiedotus- sekä talous- ja muiden erikoisalojen tehtävissä. Kadettikurssilta upseeri valmistuu luutnanttina. Tämän jälkeen uralla etenemiseen vaikuttavat palveluksessa osoitettu kyvykkyys sekä tutkinnoissa osoitettu menestys. Luutnantti saa yliluutnantin viran 1 2 vuodessa ja kapteenin viran 7 8 vuodessa. Tätä ylempien virkojen saaminen on riippuvainen koulutuksesta ja edellä mainitusta kyvykkyydestä sekä avautuvien ylempien virkojen määrästä. Lisäansioksi upseerille katsotaan muissa korkeakouluissa tai yliopistossa suoritettu tutkinto tapauksissa, joissa tämä on omiaan lisäämään kykyä hoitaa tulevaa tehtävää. Rannikkotykistö elää tällä hetkellä voimakasta kaluston uusinta- ja modernisointivaihetta. Elektroniikan voimakas kehitys näkyy valvonta-, tulenjohto-, mittaus-, viesti- ja laskentatoiminnassa. Samaan aikaan merikuljetuskalusto uusiutuu. Tämän teknisen kehityksen myötä korostuu rannikkotykistö aselajina, joka tarvitsee kyvykästä ja pätevää upseeristoa. Kehityksen myötä lisääntyvät myös rannikkotykistön mahdollisuudet tarjota näille upseereille mielenkintöinen, kehittävä ja turvattu elämänura. Koulutuksen teknistyvää apuvälineistöä. tava määrä kapteenin tutkinnon suorittaneita upseereita. Sotakorkeakoulun maa-, meri- ja ilmasotalinjat jakautuvat kukin edelleen yleiseen (2 v) ja teknilliseen (3 v) opintosuuntaan. Teknillisellä linjalla voi olla useita opintosuuntia, esimerkiksi ase- ja ampumatekninen, viesti- jasähkötekninen, ohjustekninen jne. Opiskeluaikana perehdytään sotilaallisiin pääaineisiin, joita ovat johtamistaito, strategia, operaatiotaito ja taktiikka, yleisesikuntapalvelu, sotatekniikka, sotahistoria sekä puolustushaaraja aselajiopit. Lisäksi annetaan opetusta mm vieraassa kielessä. Yleisesikuntaupseerin tutkintoon kuuluu olennaisena osana diplomityön suoritus. Edellä mainittujen kurssien lisäksi tapahtuu palvelusuran eri vaiheissa runsaasti erikoisalojen vaatimaa täydennyskoulutusta. Rannikkotykistöupseerin tehtäväkenttä ja ura Luutnanttina ja yliluutnanttina rt-upseeri toimii pääasiassa varusmiesten kouluttajana eri rannikkotykistöjoukko-osastoissa ja Rannikkotykistökoulussa. Rannikkopuolustuksen piirissä tapahtumassa oleva voimakas tekninen kehitys on takeena siitä, että tehtävät ovat monipuolisia ja vaativia. Linnakepalvelun mielenkiintoisuutta lisäävät rannikon erikoisolosuhteet. Saariston luonto eri harrastusmahdollisuuksineen tarjoaa varteenotettavan vaihtoehdon kiireiselle elämänrytmille. Linnakepalvelu ei myöskään taloudellisessa mielessä ole huono ratkaisu. Kapteenikurssin jälkeen rt-upseeri toimii yleensä linnakkeen tai muun perusyksikön päällikkönä, rt-joukkojen esikunnissa toimistoupseerina tai toimistopäällikkönä. Aselajin kantahenkilökunnan jatkokoulutuksesta vastaava Rannikkotykistökoulu tarvitsee jatkuvasti Kouluttaja tykillä. 12

Upseerien palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke Ylityökorvauksia maksetaan niille upseereille, jotka ovat työaikalain alaisia eli vänrikistä kapteeniin. Yksikön päällikön lisä maksetaan patterin tai linnakkeen päällikkönä toimivalle upseerille. Lisän suuruus on 1 palkkaluokka. Taulukkoon on sisällytetty esimerkkejä upseerien ansiotasosta rannikkokaupungeissa ja linnakkeilla. Taulukossa ei ole otettu huomioon ylityökorvauksia eikä mahdollisia eri kurssien perusteella maksetatvia erikoislisiä. Puolustusvoimien viran- ja toimenhaltijoilla ei ole mitään mainittavaa vain tälle ammattiryhmälle ominaista sosiaalista etua. Käsitys, että kantahenkilökunnalla on ilmaiset asunnot, sähkö, lämpö, varusteet ja ruoka on sitkeä mutta ehdottomasti väärä. Sosiaalisiksi eduiksi voidaan laskea normaalia alhaisemmat vuokrat oikeus ostaa linnakkeilla palveltaessa elintarvikkeita puolustusvoimien varastoista ja ns virkapukuavustus, jonka puitteissa valtio korvaa 90 % perushankintojen aiheuttamista kuluista ja vastaavasti 60 % uusintahankintojen kuluista. Palkkaus Puolustusvoimien palveluksessa olevien viranja toimenhaltijoiden palkkaus on riippuvainen virkaehtosopimuksista. Upseerien ja toimiupseerien virat ja toimet on sidottu palkkaluokkiin. (Katso pääsihteeri Linnan kirjoitusta toimiupseerien palkkausjärjestelyistä sivulla 18. Täten palkat "elävät" yleisen palkkakehityksen ja vuosittaisten virkaehtosopimusneuvottelujen tulosten puitteissa. Upseereiden palkkaus koostuu peruspalkasta ja peruspalkkaan sidotuista lisistä sekä erillisistä korvauksista. Kullekin upseerille maksetaan peruspalkan lisäksi ikälisä ja kalliinpaikanlisä. Ikälisä maksetaan 2, 4, 6, 9 ja 12 palvelusvuoden jälkeen. Kukin ikälisä tuo noin 160 mk:n nousun peruspalkkaan. Viisi ikälisää 12 palvelusvuoden jälkeen merkitsee esim. kapteenin peruspalkkaan noin 800 mk:n lisäystä. Kalliinpaikanlisä on paikkakuntakohtainen. Suomen kaupungit, kauppalat ja kunnat on luokiteltu kolmeen (I III) kalleusryhmään. I-kalleusryhmään kuuluu esim, II-kalleusryhmään Hanko ja III-kalleusryhmään pääosa rannikon maalaiskunnista. Palveluspaikkakunnasta, tehtävästä ja työkentästä riippuen maksetaan lisäksi seuraavia lisiä ja korvauksia: Syrjäseutulisä on 4% upseerin bruttopalkasta kutakin syrjäseutupistettä kohti. Useimmilla linnakkeilla on syrjäseutupisteiden määrä 3 4, mikä merkitsee 12 16 % lisäystä peruspalkkaan. Linnakeraha on tällä hetkellä 15,60 mk vuorokaudessa. Siihen on oikeutettu jokainen rannikkotykistön linnakkeilla palveleva upseeri. Linnakerahasta on 60 % veronalaista tuloa. Taulukon palkkaesimerkkejä määritettäessä on linnakeraha laskettu maksettavaksi 30:stä vuorokaudesta kuukaudessa. Palkat on laskettu II kalleusryhmän mukaan. Sosiaaliset edut Eläke Upseerin ammatin etuihin lasketaan usein myös eläkeoikeus. Upseeri saavuttaa oikeuden täyteen eläkkeeseen palveltuaan 25 vuotta - eli noin 50 :n vuoden iässä. Eläkkeen suuruus on 66 % bruttopalkasta. Upseerin pakollinen eroamisikä on sidottu sotilasarvoon. Kapteenin eroamisikä on 50 vuotta, majurin ja everstiluutnantin 55 vuotta ja everstin sekä kenraalien 60 vuotta. SINUNKIN VERESI VOI PELASTAA IHMISHENGEN Taulukko Palkka mk/kk Palkka- Kaupungissa Linnakkeella Virka tai toimi luokka Hanko Ru&sarö (Hangon edustalla) (V) Kotka Rankki (Kotkan edustalla) Turku Kuuskajaskari (Rauman edustalla) Upseerit Luutnantti 1 ikäl 18 2431 2900, Yliluutnantti 2 ikäl (yli 5 v) 19 2688, 3160, Kapteeni 3 ikäl 22 3196, 3670, Majuri 5 ikäl 25 3790, 4260, Everstiluutnantti B2 5332, 2 määrälisää ml Eversti B4 6063, 2 määrälisää ml!) Ei yleensä enää linnakepalveluksessa. x ) x ) LIITY JO TÄNÄÄN VERIPALVELUUN Muistakaa uusi osoitteemme Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu Kivihaantie 7, Kivihaka, puh. 570 105, 578 822/122 15

KAPTEENI MATTI SUOMINEN Toimiupseerien tehtävistä ja koulutuksesta Paikanmäärityksiin tarkat Suunnon suuntimakompassit. KB-20 Runko lujaa muovia K B - 1 4 Runko eleksoitua alumiinia Rannikkotykistö ammattina antaa mahdollisuuden valita tulevan tehtäväkentän itseasiassa kaikkien muiden aselajien paitsi ilmavoimien toimialoista. Rannikkotykistöön kuuluu: esikuntia, asejärjestelmiä, kaikenasteista sähkötekniikkaa, mittaus- ja laskentavälineistöä, linnoitteita, eri asteista koulutusta ja huoltojärjestelmä, joka monipuolisuudessaan hakee vertaansa. KAAVIO TOIMIUPSEERIEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ Lukemisnopeus vain muutamia sekuntteja. Lukematarkkuus 1/6. Suuntaruusut voidaan varustaa vastasuuntaa ilmoittavilla numeroilla peilauksen nopeuttamiseksi. Mallia KB-14 saatavana myös tritium-valaistuksella. SUUNTT» 02920 Esp0 92 isörjyiuuse p uh - 90-847033 Tehtävät ja koulutus Edellä luetelluilla aloilla työtään tekevät toimiupseerit saavat nousujohtoisen ilmaisen koulutuksen, jonka rakennetta kuvaa oheinen kaavio. Esitetyissä puitteissa alikersantista kouliintuu aikaa myöten eri alojen yliluutnantteja. Kouluttajina toimiva henkilöstö koulutetaan Rannikkotykistökoulussa Santahaminassa. Erikoistuminen voi tapahtua merivalvonta- ja vedenalainen valvonta- tykistö- ohjus- laskenta- mittaus- tai tulenjohtotehtäviin. Kaikkien kouluttajien on tietyn merivalvonta- ja tykistötietouden lisäksi hallittava varusmiehille annettava peruskoulutus. Esikunta-alan henkilöstön erikoiskoulutus annetaan Esikuntakoulussa Santahaminassa. Esikuntalinjalle erikoistuvien peruskoulutus tapahtuu rannikkotykistölinjalla Päällystöopiston I jaksolla. Huom. 1) Sotilasarvot kuvaavat arvoa, johon kyseisen kurssin jälkeen voi päästä 2) Erikseen järjestettävän pääsytutkinnon perusteella \//\ => kurssille pääsytutkinto Taisteluvälinealan henkilöstö koulutetaan Asekoulussa. Kokkolassa. "Asemiesten" työ käsittää oman alan koulutustehtävien lisäksi ase- ja ampumatarvikemateriaalin sekä tulenjohto- ja mittausvälineiden huolto- ja varastointitehtävät. Pioneerit, jotka saavat erikoiskoulutuksen Pioneerikoulussa, louhivat, linnoittavat, naamioivat ja suluttavat rannikkopuolustuksen toimintapisteitä. Sähköteknillinen ala laajenee rannikkotykistössä jatkuvasti. Alan työ ja koulutus on hyvin monipuolista. Esimerkiksi : satojen kilovolttiampeerien voimakone generaattoreineen syöttää tehon valvontatutkalle, jonka antamat tiedot käsitellään laskimessa. Laskin puolestaan syöttää datalinkkiä pitkin tietonsa eri käyttäjille. Kukin kuvatun ketjun lenkki on erikoismiehen työkenttä, jolle koulutetaan henkilöstöä Sähköteknillisen koulun eri linjoilla Riihimäellä. Viestimiehet koulintuvat tehtäviinsä Viestikoulussa. Tarveluettelo sisältää puhelin-, radio-, keskus-, linkki- ja kaapelialan erikoismiehiä. Rannikkotykistön huolto on järjestelmä, joka majoittaa, muonittaa, vaatettaa, kuljettaa, lääkitsee ja aseistaa rannikkotykkimiehet sekä jakaa rahaa. Taloushuollon henkilöstön koulutus annetaan Huoltokoulutuskeskuksessa Lahdessa. Samassa opinahjossa saavat tietonsa ja taitonsa myöskin maakuljetus- ja lääkintähenkilöstö. Merikuljetuksista huolehtiva henkilöstö koulutetaan merenkulku tehtäviin (alusten päälliköt ja merenkulkuupseerit) Merisotakoulussa Suomenlinnassa, josta säädetyssä järjestyksessä saa pätevyyden perämiehen kirjaan. Alusten konemestarit suorittavat teknillisten koulujen konemestarilinjan ja saavat siten saman teoreettisen pätevyyden kuin kauppa-alusten konemestarit. Yhdistelmänä toimiupseerien työkentästä voidaan todeta aselajin tarjoavan ainakin kaksikymmentäneljä erikoisalaa, joihin tarvittava koulutus annetaan kymmenessä eri sotilasopetuslaitoksessa. Rannikkotykistön työkentässä on valinnan varaa. 10 17

PÄÄSIHTEERI T LINNA TOIMIUPSEERILIITTO Toimistoupseerien palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke Eräs valtakunnallinen päivälehti julkaisi lokakuun puolivälissä tutkimuksen eri henkilöstöryhmien kokonaispalkkauksesta. Tutkimuksen mukaan toimiupseerin kuukausiansiot ovat 1800 6500 markkaa. Usein saatetaan vielä tänään uskoa, että kantahenkilökunnalla on palkan lisäksi ilmaiset asunnot, vaatetus jne. Sotilaiden eläke-etua pidetään erittäin hyvänä. Mikä on toimiupseerin palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke? Palkkaus Puolustusvoimien kantahenkilökunnan palkkaus määritetään nykyisin yksinomaan virkaehtosopimuksin kuten muidenkin valtion virkamiesten palkkaus. Taulukko sivulla 19 osoittaa taulukkopalkkojen määrät toimiupseeriryhmässä. Toimiupseeri 6-luokkaan väliaikaisena palvelukseen otettava kersantti saa palkkauksen V 10 palkkausluokan mukaan, eli peruspalkka on 1692 mk + kalliinpaikanlisä. Tämä on I kalleusryhmässä 152 mk = 1844 mk/kk:ssa. Koulutusaikana päällystöopistossa on palkkausluokka VII ja nimityksen jälkeen (ylikersantti) V 12. T-ups 5 luokan (vääpeli) palkkausluokka on V 13, t-ups 4 luokan (ylivääpeli) V 15, t-ups 3 luokan (sotilasmestari) V 17, t-ups 2 luokan (luutnantti) V 18 ja t-ups 1 luokan (yliluutnantti) V 19. Toimiupseeri 1 luokan palkkaus on siten I kalleusryhmässä kaikilla ikälisillä 2225 + 200 + 751 = 3176 mk/kk:ssa. Kalleuryhmissä III ja II on palkkaus taulukon osoittamat määrät alhaisempi. Palkkauksen määräytyminen ei kuitenkaan ole näin selväpiirteistä. To taulukkopalkkaukseen voidaan tehdä eräitä lisäyksiä. Niinpä palkkaus maksetaan taulukon osoit- 18 tamasta palkkausluokasta yhtä luokkaa korkeampana tupsdle 3 6 lk, kun hän on palvellut samassa toimessa kolme vuotta, perusyksikön vääpelinä toimivalle tups:lle. tups:lle 3 6 lk, jos hän on suorittanut RUK:n ennen 1. 3. 74 ja tupsdle 2 lk. Palkkaukseen liittyy myös erilaisia tehtäväkohtaisia palkanlisiä ja lisäpalkkioita kuten mm lentolisä sukellusraha laskuvarjohyppylisä vaararaha (meriminojen raivauksesta) mastoraha (radio-, tutka-, puhelinlinkkimastot) koiranhoitolisä ja linnakeraha, joka on tups :lle 5 6 lk 14,90/päivä tups:lle 1 4 lk 15,60/päivä. Linnakeraha on tarkoitettu korvaamaan ne haitat, jotka aiheutuvat toimimisesta vaikeissa olosuhteissa saaristossa sekä epämukavan työajan. Linnakeraha on 60 % :sti veronalaista. Suuren osan palkkauksesta saattavat muodostaa erilaiset työaikakorvaukset. Ylityöstä samoin kuin (epämukavana aikana) suoritetusta sunnuntai-, lauantai-, aattopäivän-, iltaja yötyöstä maksetaan periaatteessa samansuuruiset korvaukset kuin yleisesti työaikalain alaisille maksetaan. Leiri- ja sotaharjoituksien kohdalla on yleisestä käytännössä poikkeavat määräykset. Tällaiselta vuorokaudelta maksetaan 36 mk sotaharjoituslisää ja työajaksi merkitään 8 tuntia riippumatta siitä kuinka pitkään työtä on jouduttu tekemään. Tämä, samoin kuin eriasteisesta päivystyksestä tulevat epätyydyttävät korvaukset on epäkohta, jota henkilöstöä edustavat am- mattijärjestöt pyrkivät voimakkaasti korjaamaan. Matkustamisesta johtuvat kustannukset korvataan samoin perustein kuin valtion palveluksessa yleensä. Näihin kuuluvat matka- ja majoituskustannusten korvaaminen ja päiväraha. Komennettaessa oppilaaksi puolustusvoimien järjestämälle kurssille maksetaan palkan lisäksi kurssipäivärahaa yleensä 26 mk/päivä. Kaiken kaikkiaan toimiupseeri saattaa siis yltää suhteellisen alhaisesta peruspalkasta huolimatta jopa korkeana pidettävään palkkaukseen. Näin kuitenkin voi tapahtua vain silloin kun toimii alalla, jossa on saatavissa erilaisia lisiä tai joutuu tekemään paljon ylityötä. Rannikkotykistön linnakepalvelus kuuluu yleensä tähän ryhmään. Sosiaaliset edut Puolustusvoimien kantahenkilökunnalla ei ole mitään erityisesti osoitettavaa, muista poikkeavaa sosiaalista etua. Useimmilla linnakkeilla on saatavissa varsin tyydyttävä valtion vuokra-asunto, jonka vuokra saattaa olla syrjäisyydestä, kasarmialueesta jms seikoista johtuen huomattavasti alhaisempi kuin asutuskeskuksissa. Sosiaaliseksi eduksi voidaan laskea (ei yksin puolustusvoimissa) virkapukuavustus, joka on 90 % ensimmäisen hankinnan ja 60 % uusintahankinnan pukineiden hinnasta muuttokustannusten korvaamista, jos joutuu siirtymä valtion kustantamat tapaturmakorvaukset sekä työssä että vapaa-aikana sattuneista tapaturmista. Eläke-edut Valtion eläkelain mukaan virkamiehen on saavutettava eläkeikä ennen kuin hän voi saada eläkkeen. Yleinen eläkeikä on 63 vuotta, puolustusvoimissa 60 vuotta. Asetus puolustusvoimista määrittää toimiupseerin eroamisia k s i 6 luokassa 50 v ja muilla 55 v. Eläkelain mukaan eroamisikä on sama kuin eläkeikä. Valtion eläkelain 8 :n mukaan ei eläkeiän saavuttaminen ole kuitenkaan edellytyksenä eläkkeen samiseksi "jos sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upseerin tai toimiupseerin virkatutkinto, haltijalla on sotilasarvo ja eläkeaikaa tällaisessa virassa vähintään 20 vuotta, milloin eroamisikä on enintään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuotta, milloin eroamisikä on 50 vuotta korkeampi". Pääsääntö on siten se, että toimiupseeri voi jos haluaa siirtyä eläkkeelle ja saada täyden eläkkeen palveltuaan toimiupseerina 25 vuotta. Täyden eläkkeen määrä on 66 % palkasta. Sotilaiden eläkeoikeutta on pidettävä kiistattomasti etuna. Tätä ei ole kuitenkaan säädetty henkilöstö- vaan turvallisuuspoliittisista syistä. Myös reservissä tarvitaan pitkälle koulutettuja ja kokeneita sotilaita. RANNIKON PUOLUSTAJA no 4/76 OIKAISU sivulla 18. Otsikko pitää olla: pääsihteeri T Linnan artikkeliin TOIMIUPSEERIEN PALKKAUS, SOSIAALISET EDUT JA ELÄKE

PÄÄSIHTEERI T LINNA TOIMIUPSEERILIITTO Toimistoupseerien palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke Eräs valtakunnallinen päivälehti julkaisi lokakuun puolivälissä tutkimuksen eri henkilöstöryhmien kokonaispalkkauksesta. Tutkimuksen mukaan toimiupseerin kuukausiansiot ovat 1800 6500 markkaa. Usein saatetaan vielä tänään uskoa, että kantahenkilökunnalla on palkan lisäksi ilmaiset asunnot, vaatetus jne. Sotilaiden eläke-etua pidetään erittäin hyvänä. Mikä on toimiupseerin palkkaus, sosiaaliset edut ja eläke? Paikkaus Puolustusvoimien kantahenkilökunnan palkkaus määritetään nykyisin yksinomaan virkaehtosopimuksin kuten muidenkin valtion virkamiesten palkkaus. Taulukko sivulla 19 osoittaa taulukkopalkkojen määrät toimiupseeriryhmässä. Toimiupseeri 6-luokkaan väliaikaisena palvelukseen otettava kersantti saa palkkauksen V 10 palkkausluokan mukaan, eli peruspalkka on 1692 mk -f kalliinpaikanlisä. Tämä on I kalleusryhmässä 152 mk = 1844 mk/kk:ssa. Koulutusaikana päällystöopistossa on palkkausluokka VII ja nimityksen jälkeen (ylikersantti) V 12. T-ups 5 luokan (vääpeli) palkkausluokka on V 13, t-ups 4 luokan (ylivääpeli) V 15, t-ups 3 luokan (sotilasmestari) V 17, t-ups 2 luokan (luutnantti) V 18 ja t-ups 1 luokan (yliluutnantti) V 19. Toimiupseeri 1 luokan palkkaus on siten I kalleusryhmässä kaikilla ikälisillä 2225 + 200 + 751 = 3176 mk/kk:ssa. Kalleuryhmissä III ja II on palkkaus taulukon osoittamat määrät alhaisempi. Palkkauksen määräytyminen ei kuitenkaan ole näin selväpiirteistä. To taulukkopalkkaukseen voidaan tehdä eräitä lisäyksiä. Niinpä palkkaus maksetaan taulukon osoit- 10 tamasta palkkausluokasta yhtä luokkaa korkeampana tups:lle 3 6 lk, kun hän on palvellut samassa toimessa kolme vuotta, perusyksikön vääpelinä toimivalle tups:lle, tups:lle 3 6 lk, jos hän on suorittanut RUK:n ennen 1. 3. 74 ja tups:lle 2 lk. Palkkaukseen liittyy myös erilaisia tehtäväkohtaisia palkanlisiä ja lisäpalkkioita kuten mm lentolisä sukellusraha laskuvarjohyppylisä vaararaha (meriminojen raivauksesta) mastoraha (radio-, tutka-, puhelinlinkkimastot) koiranhoitolisä ja linnakeraha, joka on tups:lle 5 6 lk 14,90/päivä tups :lle 1 4 lk 15,60/päivä. Linnakeraha on tarkoitettu korvaamaan ne haitat, jotka aiheutuvat toimimisesta vaikeissa olosuhteissa saaristossa sekä epämukavan työajan. Linnakeraha on 60 % :sti veronalaista. Suuren osan palkkauksesta saattavat muodostaa erilaiset työaikakorva ukset. Ylityöstä samoin kuin (epämukavana aikana) suoritetusta sunnuntai-, lauantai-, aattopäivän-, iltaja yötyöstä maksetaan periaatteessa samansuuruiset korvaukset kuin yleisesti työaikalain alaisille maksetaan. Leiri- ja sotaharjoituksien kohdalla on yleisestä käytännössä poikkeavat määräykset. Tällaiselta vuorokaudelta maksetaan 36 mk sotaharjoituslisää ja työajaksi merkitään 8 tuntia riippumatta siitä kuinka pitkään työtä on jouduttu tekemään. Tämä, samoin kuin eriasteisesta päivystyksestä tulevat epätyydyttävät korvaukset on epäkohta, jota henkilöstöä edustavat am- mattijärjestöt pyrkivät voimakkaasti korjaamaan. Matkustamisesta johtuvat kustannukset korvataan samoin perustein kuin valtion palveluksessa yleensä. Näihin kuuluvat matka- ja majoituskustannusten korvaaminen ja päiväraha. Komennettaessa oppilaaksi puolustusvoimien järjestämälle kurssille maksetaan palkan lisäksi kurssipäivärahaa yleensä 26 mk/päivä. Kaiken kaikkiaan toimiupseeri saattaa siis yltää suhteellisen alhaisesta peruspalkasta huolimatta jopa korkeana pidettävään palkkaukseen. Näin kuitenkin voi tapahtua vain silloin kun toimii alalla, jossa on saatavissa erilaisia lisiä tai joutuu tekemään paljon ylityötä. Rannikkotykistön linnakepalvelus kuuluu yleensä tähän ryhmään. Sosiaaliset edut Puolustusvoimien kantahenkilökunnalla ei ole mitään erityisesti osoitettavaa, muista poikkeavaa sosiaalista etua. Useimmilla linnakkeilla on saatavissa varsin tyydyttävä valtion vuokra-asunto, jonka vuokra saattaa olla syrjäisyydestä, kasarmialueesta jms seikoista johtuen huomattavasti alhaisempi kuin asutuskeskuksissa. Sosiaaliseksi eduksi voidaan laskea (ei yksin puolustusvoimissa) virkapukuavustus, joka on 90 % ensimmäisen hankinnan ja 60 % uusintahankinnan pukineiden hinnasta muuttokustannusten korvaamista, jos joutuu siirtymään uudelle paikkakunnalle ja P1 valtion kustantamat tapaturmakorvaukset sekä työssä että vapaa-aikana sattuneista tapaturmista. Eläke-edut PALKKATAULUKKO 1.2.1976 Valtion eläkelain mukaan virkamiehen on saavutettava eläkeikä ennen kuin hän voi saada eläkkeen. Yleinen eläkeikä on 63 vuotta, puolustusvoimissa 60 vuotta. Asetus puolustusvoimista määrittää toimiupseerin eroamisia k s i 6 luokassa 50 v ja muilla 55 v. Eläkelain mukaan eroamisikä on sama kuin eläkeikä. Valtion eläkelain 8 :n mukaan ei eläkeiän saavuttaminen ole kuitenkaan edellytyksenä eläkkeen samiseksi "jos sellaisen upseerin tai toimiupseerin viran, johon ehdottomana kelpoisuusehtona on upseerin tai toimiupseerin virkatutkinto, haltijalla on sotilasarvo ja eläkeaikaa tällaisessa virassa vähintään 20 vuotta, milloin eroamisikä on enintään 50 vuotta, tai vähintään 25 vuotta, milloin eroamisikä on 50 vuotta korkeampi". Pääsääntö on siten se, että toimiupseeri voi jos haluaa siirtyä eläkkeelle ja saada täyden eläkkeen palveltuaan toimiupseerina 25 vuotta. Täyden eläkkeen määrä on 66 /c palkasta. Sotilaiden eläkeoikeutta on pidettävä kiistattomasti etuna. Tätä ei ole kuitenkaan säädetty henkilöstö- vaan turvallisuuspoliittisista syistä. Myös reservissä tarvitaan pitkälle koulutettuja ja kokeneita sotilaita. Kuukausipalkat Perus- Kalliinpaikanlisät lk ä 1 i s ä t palkka III kr II kr Ikr kk :ssa III kr II kr I kr l.ja2. 3. 4. ja 5. 1. ja 2. 3. 4. ja 5. l.ja2. 3. 4. ja 5. V10 1 692 51 102 152 122 105 87 126 108 90 129 111 92 VII 1 736 52 104 156 125 107 89 129 110 92 132 114 95 V 12 1 785 54 107 161 129 110 92 132 114 95 136 117 97 V 13 1 835 55 110 165 132 113 94 136 117 97 140 120 100 V 14 1 886 57 113 170 136 117 97 140 120 100 144 123 103 V 15 1 944 58 117 175 140 120 100 144 124 103 18 127 106 V 16 2 007 60 120 181 145 124 103 149 128 106 153 131 109 V 17 2 067 62 124 186 149 128 106 153 131 110 158 135 113 V 18 2 143 64 129 193 154 132 110 159 136 114 164 140 117 V 19 2 225 67 133 200 160 138 115 165 141 118 170 145 121 19

Erikoisupseerit Värvätty henkilökunta ja si viilitoimenhalti j at Erikoisupseereita ovat insinööri-, lääkintä-, teknikko- ja talousupseerit. Kukin erikoisupseeriryhmä hoitaa oman toimialansa tehtäviä. Erikoisupseerin toimiala määräytyy yleensä siviilikoulutuksen perusteella, tai on tulos pitkäaikaisesta ja monipuolisesta opiskelusta puolustusvoimien eri kursseilla. Insinööriupseerit Kelpoisuusehtona insinööriupseerin virkaan on joko diplomi-insinöörin tai opistoinsinöörin tutkinto. Insinööriupseerien sotilasarvot vaihtelevat insinööriluutnantista insinöörikenraalimajuriin. Palkkaus vaihtelee tehtävästä, opinnoista ja sotilasarvosta riippuen palkkaluokasta V 21 aina palkkausluokkaan B 2 (ylimmät insinööriupseerit pl). Rannikkotykistössä avautuu yleensä vain rajoitettu määrä insinööriupseerien virkoja. Tarkempia tietoja työkentästä ja palkkauksesta antaa Pääesikunnan komento-osasto Helsingissä. Puhelin 90/625 801. Teknikkoupseerit Kelpoisuusehtona teknikkoupseerin toimiin vaaditaan puolustusvoimien asetekniikan koulutus tai toimeen soveltuva siviilissä suoritettu teknikon tutkinto sekä reserviupseerin tai -aliupserin koulutus. Rannikkotykistön joukko-osastoissa palvelee teknikkoupseereita tutka-, laskin-, ase-, sähköjä autoteknikkoina. Elektroniikkaan perehtyneiden laskinteknikkojen tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan rannikkotykistöaselajin kehittymisen myötä. Teknikkoupseerien palkkaus vaihtelee palkkaluokasta V 18 (teknluutnantti) palkkausluokkaan V 22 (teknkapteeni), mikä on sama kuin kaptenin palkka. Teknikkoupseerin palkkaukseen liittyvät samat lisät, korvaukset ja päivärahat kuin upseereilla ja toimiupseereilla. (Katso artikkeleita sivuilla 14 ja 16.) Teknikko upseeriksi voi pyrkiä suoraan siviilistä tai toimiupseeritutkinnon kautta. Rannikkotykistö tulee lähitulevaisuudessa tarjoamaan laajan ja jatkuvasti kehittyvän työkentän erityisesti tutka- ja laskintekniikasta kiinnostuneille teknikoille. Ala tarjoaa myöskin erinomaiset mahdollisuudet jatkokoulutukseen sekä laitteiden tuottajien että puolustusvoimien järjestämillä kursseilla. Mikäli olet kiinnostunut teknikkoupseerin ammatista antaa Pääesikunnan komento-osasto tai lähin rannikkotykistön joukko-osasto tarvittavat tiedot ja ohjeet sekä teknikkoupseerin työkentästä että palkkauksesta. Pääesikunnan rannikkotykistötoimisto antaa tarvittaessa tietoja mahdollisesta jatkokoulutuksesta ajattelemasi toimikentän puitteissa. Lännen Tehtaat Oy ISO-VIMMA SÄKYLÄ Värvätty henkilökunta Rannikkotykistössä palveleva värvätty henkilökunta toimii yhdessä siviilitoimenhaltijoiden kanssa erilaisissa teknillisissä huolto- ja kunnossapitotehtävissä sekä erilaisten veneiden, autojen tai kelirikkoajoneuvojen kuljettajina. Kelpoisuusehtona värvätyn sotilaan toimeen on suoritettu asevelvollisuus sekä kutakin tointa varten erikseen määrätyt kelpoisuusehdot. Värvätty henkilökunta käsittää myös naisia, jotka toimivat tasopiirtäjinä, viestittäjinä, keskusten hoitajina sekä tutkamittaajina. Värvätyn henkilökunnan mielenkiintoisin toimikenttä on linnakkeilla, missä heidän vastuullaan on vartiolinnakkeiden päällikön tehtävät sähköistettyjen tykkien, LVI-laitteiden ja kiinteistöjen kunnossapito ja huolto yhteysveneiden päällikkyys merivalvonta- ja vesikuunteluasemien kalusto ja toiminta tutkamittaajan tehtävät vartiointitehtävät. Kukin tehtäväryhmä tarjoaa mahdollisuuden jatkokoulutukseen esim toimiupseerin uralle, jonka kautta kullakin henkilöllä on mahdollisuus pyrkiä eteenpäin valitsemansa toimialan puitteissa. Esimerkkejä värvätyn henkilökunnan palkkauksesta on koottu oheiseen taulukkoon. Esimerkkejä värvätyn henkilökunnan palkkauksesta 1.12.1976 Palkat on laskettu II kalleusluokan mukaan. Palkkaluokka ja ikälisä Kaupunki Linnake 1 ) Värvätty (V 5) 1 ikäl 1694,- 2055,- Värvätty (V 8) 3 ikäl 2055, 2457, Värvätty (V 10) 5 ikäl 2340, 2742, 1 ) Linnakeraha 30 X 13,40 mk kuukaudessa. Värvätyn henkilökunnan palkkaetuihin kuuluvat samat lisät, korvaukset ja päivärahat kuin muilla valtion viran- ja toimenhaltijoilla. Koneet ja huoltaja. 10 20

Eräs työkenttä. Tarvittavia lisätietoja ja ohjeita antaa lähin työvoimatoimisto, sotilaspiiri tai rannikkotykistön joukko-osasto. Ota tilaisuudesta vaarin ja käytä hyväksesi rannikkotykistön suomia mahdollisuuksia. Toimikenttä on laaja ja eteenpäinpääsyn mahdollisuudet riippuvat ensisijaisesti vain sinusta. Siviilitoimenhaltijat Siviilitoimenhaltijoiden pääasiallisin työkenttä on kiinteistöhuollon piirissä. Koneenhoitajan, talonmiehen ja varastonhoitajan tehtävät ovat yleisempiä siviilitoimenhaltijoiden hoitamia tehtäviä rannikon eri kohteissa. Rannikkotykistön linnakkeiden ja mannervaruskuntien ruokalat tarjoavat emännän ja keittäjättären toimia alalle koulutetuille henkilöille. Yhä lisääntyvä laitteiden automatisointi, sähköistäminen ja hydrauliikka tulevat lähitulevaisuudessa vaatimaan ammattitaitoisten asentajien lukumäärän lisäämistä myöskin varsinaisen taisteluvälineistön huollon kehittämiseen liittyen. Siviilitoimenhaltijoiden palkkaus määräytyy tehtävän ja toimipaikan mukaan. Tarvittavia tietoja sekä palkkauksesta että työkentästä saa parhaiten kääntymällä lähimmän rannikkotykistön joukko-osaston puoleen. KAPTEENI V K A LANGE HÄSTÖ-BUSÖN LINNAKE Harrastuksista rannikkolinnakkeilla eilen ja tänään Kun heikko komento valtakunnassa yhä jatkui (v 1660) "Vallimestarit, joiden velvollisuuksiin kuului linnoituksen hoito ja varastojen vartioiminen, jätettiin ilman palkkaa ja ilman valvontaa. Oman onnensa nojaan jätettyinä he kuitenkin jatkoivat asumistaan linnakkeilla elättäen itseään kalastuksella ja viljelemällä linnoitussaarien pieniä peltotilkkuja. Sittemmin he merenkulkijoita varten ryhtyivät pitämään majataloa ja kapakkaa valtion rakennuksissa, ja myöhemmin kun heikko komento valtakunnassa yhä jatkui, alkoivat he myydä ruutia linnakkeiden varastoista, mikä kaupankäynti tietysti oli hyvin kannattavaa." Näin harrastelivat vanhat vallimestarit Kaarle X Kustaan jälkeisenä holhoojahallituksen aikana 1660-luvulla. Tänään on rannikkolinnakkeilla mainituista harrastuksista jäljellä vain kalastus ja kotipuutarhan hoitaminen. Kalastus on näistä ylivoimaisesti suosituin jokamiehen harrastus. VALMET Ov Datasaab-Valmet Ab, Museokatu 8 A, FL 458, 00101 10, puhelin 90-408115, telex 12-2060 10 Silakkaverkot. 23

Tiedä etusi valitse E TAVARATALOT: ALEKSANTERINKATU 9 SILTASAARENKATU 8-10 Raskas työ ja raskaat huvit v 1808 EKA-MARKET KANNELMÄKI ELANTO "Maaliskuun 31 päivänä avasi vihollinen klo 1 yöllä kiivaan tykistötulen joka taholta ampuen enimmäkseen pommeja, jotka oli täytetty pienoiskuulilla. Tämä ammunta jatkui klo 1/2 3 :een, jolloin viimeinen kuula vihollisen 24 naulan patterista osui tykkiin, särki lavetin ja haavoitti kolmea miestä." "Tästä onnettomuudesta kävi miehistö hyvin masentuneeksi, mutta päällystö rohkaisi miehiään hyvillä sanoilla, toiveilla ja viinalla. Menehtyneiden omaisille päätti päällystö pelaamalla kerätä avustusta." Erilaiset pelit, kuitenkin enimmäkseen urheilulliset, ovat edelleenkin vahvasti suosiossa rannikkolinnakkeilla. Juopottelu ja epäsäännöllinen elämä ei ole enää vuosikymmeniin kuulunut linnake-elämään. OSUUSLIIKE Asfalttisissikin löytää harrastuksen Rannikkotykistö ammattina tarjoaa voimakkaasti kehittyvän teknillisen työympäristön. Työ monipuolisen radio-, puhelin-, valvonta- ja mittausvälineistön parissa mahdollistaa usein jopa huvin ja hyödyn yhdistämisen. Ei ole ollenkaan harvinaista, että rannikkotykistössä palvelevien harrastukset suuntautuvat elektroniikka-alalle. Merelliset toiminnat saavat useat kiinnostumaan veneilystä. Linnakepalvelussa tähän on mitä parhaimmat mahdollisuudet. Tällainen veneilijä löytää suojasataman vähän sieltä ja täältä. Merenkulun ja veneilyn turvallisuuden kannalta on myös edullista, että asiantuntijoita purjehtii saaristossamme muissakin kuin virkatehtävissä. Asfalttisissillekin, se on kaupunkinuorelle, linnake tarjoaa terveen ja monipuolisen vaihto- Tämäkin voi olla harrastus! ehdon. Sukelluspuku kotona eteisessä päälle ja portailta mereen, haulikko harteille ja vesilintujen perään tai ylös, ulos ja lenkille. Kaikki tämä on mahdollista linnakkeella, jossa harrastusympäristö on käden ulottuvilla. Väestökeskusten NEON-valoja pääsee linnakelainen nykyisin katselemaan melkein yhtä helposti kuin kaupungin liitosalueella asuva. Tämän päivän rannikkotykistön kuljetusvälineet liikkuvat vedessä, jäällä ja lumessa. Talvellakaan ei tansseihin lähtiessä tarvitse ottaa suksia mukaan. Palvelus lähellä harrastusta Merivalvonta- ja partiotehtävissä häärivät mootoriveneet ja erilaiset alukset ulkosaariston suojassa yöllä ja päivällä säästä riippumatta, ja näissä tehtävissä oppii rannikkotykkimies tuntemaan paitsi erilaiset alukset ja lentokoneet, ennen kaikkea ärjyvän, aallokkoisen meren, toisen toimintaelementtinsä. Kunnioitus luonnonvoimia kohtaan syvenee ja tuntemus terveestä luonnonjärjestyksestä selkenee. Linnut, kasvit, kalat ja kalliorannat tulevat tutuiksi. Ihminen oppii ymmärtämään ja arvostamaan luonnon kauneutta. Luonnon ihmeet keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella, kannustavat harrastamaan luonnon ja ympäristön tutkimista. Tällainen harrastuspiiri on tyhjentymätön ja jokaista kiinnostava. Kaleva Keskinäinen Vakuutusyhtiö Pääkonttori Espoo Niittykumpu TURVAA TERVE KEHITYS KESKUSTAPUOLUE 10 24

RANNIKKOTYKISTÖ- KOULU Monivaiheisen kehitystyön tuloksena rannikkotykistö sai oman aselajikoulunsa 1. 9. 1969. Koulun historia on vielä nuori, mutta sen perinteet rannikkotykistöaselajin kantahenkilöstön ja varusmiesten kouluttajana ovat lähes puolivuosisataiset. Santahaminassa sijaitsevan Rannikkotykistökoulun (RtK) tehtävänä on tuottaa johtajia rannikkopuolustusjärjestelmän tarpeisiin. Teknillistyvä valvonta-, johtamis- ja asejärjestelmän käsittävä rannikkotykistö edellyttää aselajikoululta korkeaa ammatillista sekä opetusmenetelmällistä valmiutta. Tähän haasteeseen koulu vastaa nuorekkaalla henkilökunnalla sekä korkeatasoisilla opetusvälineillä. Rannikkotykistön tarkastajan alaisena toimivan Rannikkotykistökoulun tehtäväpiiriin kuuluu virkatutkinnon suorittaneiden upseerien sekä toimiupseerien jatkokoulutus. Kadettien ja peruskoulutettavien toimiupseerien aselajikoulutus sekä varusmiesten rannikkotykistön reserviupseerikoulutus kuuluvat koulun vakio-ohjelmiin. Rannikkotykistökoulussa suoritetaan seuraavat tutkinnot: kapteenin tutkinto eri toimiupseeritoimiin vaadittavat tutkinnot reserviupseerin tutkinto Lisäksi koulussa toimeenpannaan kertausharjoituksia sekä upseerikokelaiden erikoiskursseja. Muiden tehtäviensä ohella koulu suorittaa alaansa liittyvää tutkimus- ja kokeilutoimintaa. Rannikkotykistökoulun johtajan evl Jukka Karvisen apuna toimii koulun esikunta, joka käsittää koulutus- ja järjestelytoimiston, komentotoimiston sekä huoltotoimiston. Esikunnassa työskentelee 2 3 upseeria, teknikkoupseereita sekä 2 3 toimiupseeria. Esikuntaan kuuluu lisäksi toimistoapulaisia sekä värvätty tasopiirtäjä. Koulun johdon alaisina toimivat eri kurssit. Virkaupseerien kurssit; kapteenija kadettikurssit toteutetaan yleensä vuosittain. Kurssien johtajien apuna on molemmilla kursseilla yksi upseeri. Tulitoimintaharjoitus koulutus hallissa. Reserviupseerikurssin johtajana toimii majuri, jonka alaisina on kaksi upseeria linjanjohtajina. Kurssilla on lisäksi 3 4 toimiupseeria. Toimiupseerikurssien johtajana on majuri ja hänen alaisenaan yksi upseeri ja yksi toimiupseeri. Koulu käyttää lisäksi runsaasti tuntiopettajia erikoisalojen opetukseen. Rannikkotykistökouluun otetaan esikunta- ja koulutustehtäviin vain upseeri- tai toimiupseeritutkinnon suorittaneita upseereita ja toimiupseereita. Rannikkotykistökouluun on näinollen hakeuduttava suoraan kantahenkilökunnan kursseilta tai muista joukko-osastoista. Rannikkotykistökoulun postiosoite on: Rannikkotykistökoulu PL 8 00861 HELSINKI 86 Puhelin: 90/68601/464 (komentotoimisto) SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin (SIRtR) toiminta-alue ulottuu Kymijoen suulta Porkkalan selälle, käsittäen Porvoon, Helsingin ja Porkkalan edustan linnakkeet. Rykmentin esikunta ja esikuntapatteri sijaitsevat Santahaminassa Helsingin kaupungin alueella. SIRtR jakaantuu kahteen rykmentin alaiseen patteristoon ja reservialiupseerikouluun. I Patteristo linnakkeineen toimii Helsingin edustalla, II Patteriston toimiessa Upinniemessä (Obbnäs) Porkkalan alueella. RAuK on Isosaaressa Helsingin edustalla. Rykmentin koulutustinnakkeet ovat Isosaari ja Mäkiluoto. Mäkiluoto on noin tunnin laivatai venematkan päässä Upinniemen varuskunnasta. Isosaareen on hieman lyhyempi matka joko Santahaminasta tai Suomenlinnasta. Ryk- Vartiolinnakkeen asuntoja Porvoon saaristossa. mentin henkilökunta asuu joko linnakkeilla, Santahaminassa, Suomenlinnassa tai muualla Helsingin kaupungin alueella. Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin komentajana toimii eversti Aarno Hukari ja esikuntapäällikkönä majuri Uolevi Tirronen. I Patteriston komentajana on everstiluutnantti Juhani Niska ja II Patteriston komentajana toimii, majuri Eelis Rask ja RAuK:n johtajana majuri Yrjö Iivonen. Komentotoimiston päällikkö on yliluutnantti V Markkanen. Santahaminassa sijaitseva komentotoimisto antaa virka-aikana 08.00 16.15 tarvittavat tiedot ja ohjeet, mikäli olet kiinnostunut työstä Helsingin edustan saaristossa tai Porkkalan alueella. Postiosoite: Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentti Komentotoimisto PL 5 00861 HELSINKI 86 Puhelin: 90/68601/339 (komentotoimisto) 10 26