Tervetuloa hyvinvointiklinikkaan hyödyntämään hyvinvointitietoa! 1
Aika Esitykset Päivän ohjelma 9:30 9:45 Patio analysoidun ja visualisoidun tiedon paikka Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI 9:45 10:00 Hyvinvointiklinikan esittely Nella Savolainen, kehittämispäällikkö, THL 10:00 10:30 Hyvinvointikompassi Katri Kilpeläinen, kehittämispäällikkö, THL 10:30 11:00 Terveytemme.fi Jukka Murto, kehittämispäällikkö, THL 11:00 11:30 TEAviisari.fi Pia Hakamäki, erikoissuunnittelija, THL 11:30 12:00 Hyvinvointiklinikan yhteenveto Nella Savolainen, kehittämispäällikkö, THL 12:00 13:00 Lounas 13:00 13:30 HUS Terveyskylä Heta Koljanen, kehittämispäällikkö, HUS 13:30 14:00 Hyvinvointitiedon vertaisjakaminen Innokylässä Merja Lyytikäinen, erikoissuunnittelija, THL 14:00 14:30 Kahvi 14:30 15:00 Palvelumuotoilu ja digitaaliset palvelut Merja Tepponen, kehitysjohtaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 15:00 15:30 Sähköinen hyvinvointikertomus ja ennakkovaikutusten arvioinnin työkalu Ville Nieminen, asiantuntija, Kuntaliitto 15:30 15:45 Yhteenvetoa päivästä Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, ESAVI [Tekijän nimi ja osasto] 9.2.2017 2
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveydenhuoltolain 12 mukaan: kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Kunnan on asetettava terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet ja määriteltävä niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutaho AVIt toteuttivat hyvinvointikertomusten valvonnan Valviran ja THL:n kanssa vuosina 2015 2016. Valvonnassa käytettiin THL:n kuntajohdon kyselyn tietoja (Teaviisari). Aluehallintovirastojen peruspalveluiden arvioinnissa käytettiin Teaviisarin, kouluterveyskyselyn ja muita Sotkanetin indikaattoreita. 3
Tiedon merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin kehityksen seuraaminen ja ennakoiminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisessa pystytään reagoimaan nopeammin. Asiakasanalyysi mahdollistaa asiakkaiden ryhmittelyn palveluiden käytön, kustannusten ja tautiryhmien perusteella. Mahdollisuudet raportoinnin tuottamisessa tietovarantojen ja niiden käytettävyyden myötä paranevat. Alueellisen/paikallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedon visualisointi monipuolistaa tiedon käsittelyä ja tuo olennaisen tiedon nopeammin esille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoritiedon esittäminen hyvinvointikertomuksissa. 4
Tiedon pyramidi (Rowley 2007) Korkea Hyvinvointitiedosta toimintaan: alue- ja kuntatasolla päätetään mihin toimintaan kohdennetaan, mitä konkreettisesti pitää tehdä ja miten? Viisaus Matala Arvo, inhimillinen tulkinta ja merkityksenanto, kontekstuaalisuus, rakenteen kompleksisuus, soveltuvuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoreiden asemoiminen hyvinvointikertomuksiin Tietämys Informaatio Data Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokemuksellinen tieto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen indikaattoreiden hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa Ohjelmoitavuus, mitattavuus, yksiselitteisyys, eksplikoitavuus Matala Korkea 5
Alehallintovirastojen peruspalveluiden arviointi 6
Peruspalveluiden arvioinnin toteuttaminen Aluehallintovirastojen vuoden 2015 peruspalvelujen arvioinnin teemana oli lapset ja nuoret Valtakunnallinen peruspalveluiden arviointiraportti julkaistiin 15.4.2016 ja aluehallintovirastojen alueelliset arvioinnit 7.6.2016 sivustolla www.patio.fi Arviointikohteet ovat ryhmitelty aluehallintovirastojen ydinprosessien mukaisesti: Tasa-arvoinen yhteiskunta oikeusturvaprosessit Hyvinvoiva yhteiskunta hyvinvointiprosessit Turvallinen yhteiskunta - turvallisuusprosessit 7
Peruspalveluiden arviointikohteet Hyvinvoiva yhteiskunta Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa Kulttuuripalvelujen tuottaminen ja taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa Käyttömaksuja käyttövuoropolitiikan vaikutukset liikuntapaikkojen tasa-arvoiseen saavutettavuuteen Kunnallisen nuorisotyön saavutettavuus Kirjastopalveluiden saavutettavuus Tasa-arvoinen yhteiskunta Esiopetuksen toimeenpano Svenskspråkiga förskolan Perusopetuksen alueellinen saavutettavuus Grundläggande utbildning Toisen asteen koulutuksen alueellinen saavutettavuus Utbildning på andra stadiet Turvallinen yhteiskunta Ennalta ehkäisevä työ Nopean avun saanti Jarkko Yliruka, ylitarkastaja, Terveydenhuoltoyksikkö, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 9.2.2017 8
Peruspalveluiden arvioinnin taustaindikaattori Taustaindikaatori Päivähoito-, esiopetus- ja perusopetusikäisten sekä toisen asteen koulutusikäisten osuus väestöstä Lapsiperheet, % perheistä Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista Lasten pienituloisuusaste Elatustukea saaneet lapset, % 0-17-vuotiaista Väkivallan uhreiksi joutuneiden lasten määrä Nuorten tekemät itsemurhat Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % 18 24-vuotiaasta työvoimasta Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 9
Peruspalveluiden arvioinnin indikaattorit nuorten kokemus hyvinvoinnistaan ja terveyskäyttäytymisestään Nuorten kokemus hyvinvoinnistaan ja terveyskäyttäytymisestään Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (ammatillinen oppilaitos ja lukio, 1.-2. vuoden opiskelijat) 15-64-vuotiaat, jotka eivät pysty levähtämättä juoksemaan sataa metriä, % vastaavanikäisestä väestöstä Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tupakoi päivittäin, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2.vuoden opiskelijoista Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 10
Peruspalveluiden arvioinnin indikaattorit: lapset ja nuoret palvelujen piirissä Lapset ja nuoret palvelujen piirissä Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-20 vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä Huostassa olleet 0-17 -vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä 11
Patio Analysoidun ja hyvin visualisoidun tiedon paikka www.patio.fi 12