KRIISITILANTEIDEN DOMINOEFEKTIT HALLINTAAN Tuula Hakkarainen, Terhi Kling, Anna-Mari Heikkilä ja Markus Porthin Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Heli Haapasaari, Jorma Rytkönen ja Jani Häkkinen Suomen ympäristökeskus SYKE This project has received funding from the European Union Seventh Framework Programme (FP7/2007-2013) under grant agreement n FP7-SEC-2013-607697.
SISÄLTÖ PREDICT-projektin perustiedot ja toteutus Kriisitilanteiden kehittyminen ja operaatioaikamallinnus Meriliikenneonnettomuutta kuvaava tapaustutkimus Yhteenveto 2
PREDICT-projektin perustiedot PREDICT = Preparing for the domino effect in crisis situations EU:n 7. puiteohjelmaan kuuluva tutkimusprojekti 11 osapuolta kuudesta Euroopan maasta: tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja viranomaisia Aikataulu: huhtikuu 2014 maaliskuu 2017 Kokonaisbudjetti: 4,6 M 3
PREDICT-projektin tavoitteet Kehitetään kokonaisvaltainen hallintamenetelmä kriisitilanteisiin, jotka koskettavat useita kriittisiä yhteiskunnan perusrakenteita ns. dominovaikutuksen kautta. Ohjelmistopaketti, jonka ydinosat ovat Ennakointityökalu kriisitilanteen kehittymisen simulointiin Päätöksentekotyökalu tarkoituksenmukaisten vastatoimien määrittelyyn Tavoitteena on parantaa varautumista ja kykyä tehokkaisiin vastatoimiin. 4
PREDICT-projektin toteutus 5
Kriisitilanteiden kehittymisen arviointi Työpaketissa WP3 kehitetään metodologia, jonka avulla voidaan arvioida/ennustaa Tilanteen ajallista kehitystä Odotettavissa olevia kaskadi-ilmiöitä Mahdollisuuksia seurausten lieventämiseen Tarkastelu kattaa ajan, paikan ja organisaatioiden näkökulmat 6
Kriisitilanteiden kehittymisen arviointi Metodologiaan sisällytettävien mallien tulee tunnistaa yhteiskunnan kriittisten toimintojen väliset riippuvuudet ja niistä mahdollisesti seuraavat dominovaikutukset muissa toiminnoissa. Kriittisiä toimintoja mm. valtionjohto ja - hallinto, energiantuotanto ja -jakelu, teollisuus, terveyspalvelut, pankkipalvelut, tavaroiden toimitusketjut, liikenne, posti- ja tietoliikenne sekä vesihuolto. 7
WP3:n tehtävät Identification and likelihood of cascading effect Threat quantification Models for the organization s response and communication
Metodologia 7 askelta: Identification and likelihood of cascading effect 1. Tunnistetaan tarkasteltavat uhkatekijät. 2. Tunnistetaan alueen kriittiset toiminnot. 3. Tunnistetaan tärkeimmät kriittisten toimintojen perusosat. 4. Määritellään tärkeimpien kriittisten toimintojen perusosien haavoittuvuus uhkatekijöiden suhteen. 5. Arvioidaan uhkatekijöiden ensivaikutukset kriittisten toimintojen perusosiin. 6. Määritellään kriittisten toimintojen perusosien väliset riippuvuudet alueella. 7. Arvioidaan kriittisten toimintojen kaskadivaikutukset.
Vaihe 1: Määritellään skenaarioon liittyvät uhat Threat quantification Vaihe 2: Valitaan mallinnustavat uhkien kvantifioimiseksi Vaste Vaihe 3: Luodaan yhteinen tilannekuva (ennusteet samalla aikaskaalalla) Vaihe 4: Arvioidaan uhkien toteutumisen todennäköisyydet
Operaatioaikamallinnus Päävaiheet: 1. Määritellään kriisitilanteen tapahtuma- ja vasteskenaariot. 2. Hahmotetaan kriisitilanteen organisaatio- ja kommunikaatioverkoston rakenne: toimijat ja niiden väliset kytkennät. 3. Analysoidaan toiminnan vaiheet ja mahdolliset poikkeamat. 4. Kuvataan toiminta aikaviiveinä (jakaumat) ja lisäviiveinä (todennäköisyydet ja jakaumat). 5. Suoritetaan Monte Carlo -analyysi, jonka tuloksena saadaan toiminnan tavoitteen saavuttamiseen kuluvan kokonaisajan todennäköisyysjakauma. Tätä jakaumaa voidaan verrata kaskadi-ilmiön ajalliseen etenemiseen.
Threat quantification Models for the organization s response and communication Incident evolution without response 2nd order impact 1st order impact 2nd order impact Initial event 2nd order impact 1st order impact 2nd order impact Response Response to prevent and mitigate consequences
Meriliikenneonnettomuutta kuvaava tapaustutkimus Projektiin kuuluu kolme tapaustutkimusta, joissa kehitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa käytäntöön. SYKEn tapaustutkimuksessa oletetaan, että Vuosaaren satamassa tapahtuu meriliikenneonnettomuus. Monia erilaisia seurannaisvaikutuksia Pelastustoimiin osallistuu useita eri toimijoita. 13
SKENAARIO Konttialus XX lähestyy Vuosaaren satamaa lastinaan 1000 konttia. Muiden tavaroiden ohella konteissa on myös vaarallisia ja haitallisia aineita (HNS). Alus XX jää odottamaan väylän levennysalueelle, että toinen alus poistuu satamasta. Tällöin alukselle XX tulee sähkökatko, ja kaakkoistuuli painaa sen matalikolle. Tapahtumapaikka
5/11/2014 PREDICT Plenary Meeting, France
Tilanne onnettomuuden jälkeen Karille ajautumisen seurauksena aluksen polttoainesäiliöön tulee vuoto ja raskasta polttoöljyä vuotaa mereen. Virtaus kuljettaa öljyä itään eli Vuosaaren 11 metrin väylälle, jossa öljyntorjuntatoimet myöhemmin tapahtuvat. Törmäyksen voimasta kolme konttia putoaa, yksi kannelle ja kaksi mereen. Kannelle pudonneesta kontista alkaa vuotaa fosforihappoa, joka reagoi kannella olevan alumiinin kanssa muodostaen vetykaasua. Mereen pudonneiden konttien sisältö ei ole tiedossa onnettomuuden alkuvaiheessa. Aluksella on yhdeksän hengen miehistö, joista osa on altistunut kemikaalipäästölle ja heidän tilansa vaatii välitöntä sairaanhoitoa. Tuuli kääntyy kaakkoon ja kuljettaa kemikaalipilveä kohti Itä-Helsingin tiheästi asuttuja alueita. Onnettomuuden seurauksena meriliikenne Vuosaaren satamaan joudutaan sulkemaan ja tieliikennettä joudutaan rajoittamaan. Kaasupilven ja liikennerajoitusten vuoksi tapahtumalla on merkittävät inhimilliset ja taloudelliset seuraukset.
Onnettomuuden vasteorganisaatiot Viranomaiset: Rajavartiolaitos Merivoimat Puolustusvoimat Helsingin poliisilaitos Suomen ympäristökeskus Liikenteen turvallisuusvirasto Liikennevirasto Helsingin kaupungin pelastuslaitos Ilmatieteen laitos Kriittiset toiminnot: Liikenne: Helsingin satama, laivayhtiöt Energia: öljyntuotanto, - kuljetus ja -jakelu Vuosaaren satamassa toimivat yritykset Lääkintähuolto ja sairaalahoito (valmiustilan nosto)
Ohjelmistopaketin käyttäjien odotukset Työpaja syyskuussa 2014 tiedonsaantiin ja päätöksentekoon liittyvien tarpeiden kartoittamiseksi Osallistujina suomalaisia viranomaisia ja kunnallisia sekä yksityisiä toimijoita Päätavoitteena oli kerätä eri toimijoiden tietotarpeet ja tiedonvälitykselliset toiveet em. skenaarion kaltaisessa tilanteessa. Organisatoriset, toiminnalliset, informaatio- ja teknologiset vaatimukset
Ohjelmiston testaus Tapaustutkimukseen liittyen tulossa: Simulaattoriharjoitus syksyllä 2015 Täyden mittakaavan harjoitus syksyllä 2016
Yhteenveto Eurooppalaisessa PREDICT-tutkimusprojektissa kehitetään kokonaisvaltainen hallintamenetelmä kriisitilanteisiin, jotka koskettavat useita kriittisiä yhteiskunnan perusrakenteita dominovaikutuksen kautta. Projektissa yhdistetään erilaisia menetelmiä, malleja ja työkaluja ohjelmistopaketiksi, jonka ydinosat ovat ennakointityökalu kriisitilanteen kehittymisen simulointiin ja päätöksentekotyökalu tarkoituksenmukaisten vastatoimien määrittelyyn. Ohjelmistopaketin avulla pelastusviranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden tilannetietoisuus, dominovaikutuksen ymmärtämys ja valmiudet ehkäistä tai hillitä seurauksia paranevat. Työ valmistuu keväällä 2017.
PREDICT Partners 21
http://www.predict-project.eu/ Tämä projekti on saanut rahoitusta Euroopan unionin seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta perustuen rahoitussopimukseen nro 607697. Kiitos mielenkiinnosta! Kysymyksiä? This project has received funding from the European Union Seventh Framework Programme (FP7/2007-2013) under grant agreement n FP7-SEC-2013-607697.