Perustelumuistioluonnos 1(25) 20.2.2017 TRAFI/4592/03.04.03.00/2015 Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusajoneuvot 1.1 Määräyksen tausta ja säädösperusta Määräys on kansallinen. Erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista säädetään voimassa olevassa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (786/2012, jäljempänä erikoiskuljetusasetus). Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltavana hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta, johon sisältyvällä ehdotuksella laiksi ajoneuvolain muuttamisesta on tarkoitus kumota voimassa oleva erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annettu liikenne- ja viestintäministeriön asetus. Eräistä voimassa olevassa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa säädetyistä erikoiskuljetuksia ja erikoiskuljetusajoneuvoja koskevista asioista määrättäisiin Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä tieliikennelain 87 b ja 87 c :n ja ajoneuvolain 24 a ja 29 b :n nojalla. Määräyksellä tarkennetaan tieliikennelaissa ja ajoneuvolassa erikoiskuljetuksille ja erikoiskuljetusajoneuvoille säädettyjä vaatimuksia ja osaltaan korvataan voimassa olevassa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa säädettyä. Määräyksellä pyritään yhtenäistämään ja selkeyttämään sääntelyä sekä ottamaan huomioon erikoiskuljetusten kansainvälinen käytäntö. Määräyksellä uudistetaan erityisesti erikoiskuljetuksen merkitsemistä, erikoiskuljetusajoneuvoa, varoitusajoneuvoa, varoitustaulua sekä liikenteenohjausta koskevia säännöksiä. Voimassa olevaa sääntelyä pyritään näiltä osin yhtenäistämään kansainvälisen sääntelyn ja käytäntöjen kanssa. Määräykseen sisällytetään soveltuvin osin Euroopan komission vuonna 2007 hyväksymän EUohjekirjan parhaat erikoiskuljetuskäytännöt Euroopassa (European Best Practice Guidelines for Abnormal Road Transports, jäljemäpänä EU-ohjekirja). Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioiden rajat ylittävät kansainväliset erikoiskuljetukset huomioidaan erityisesti erikoiskuljetuksen merkitsemistä koskevissa säännöksissä. Pyrkimyksenä on merkitsemisvaatimusten riittävä yhtenäisyys mahdollisimman monessa valtiossa. Varoitusajoneuvojen uudet vaatimukset ovat EUohjekirjan suositusten mukaiset. Kuljetuksen varoitustoimenpiteitä koskevissa määräyksissä otetaan kuitenkin huomioon myös kansallisen ilmaston, tieverkon ja liikennekulttuurin erityispiirteet. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien (EKL-ohjaaja) määrää lisätään erikoiskuljetuksen joustavan liikkumisen ja liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. 1.2 Märäyksen valmistelu Määräys on valmisteltu virkatyönä ssa. Keskeisenä yhteistyöviranomaisena on ollut erikoiskuljetuslupia myöntävä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Muina yhteistyöviranomaisina ovat olleet liikenne- ja viestintäministeriö ja poliisi. Sidosryhmille määräyshanketta on esitelty useissa tilaisuuksissa, keskusteltu vuorovaikutteisesti ja pyydetty parannusehdotuksia nykyiseen erikoiskuljetusasetukseen. Keskeisiä sidosryhmiä ovat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (SKAL), Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry (SEKLI) ja INFRA ry (INFRA). Näistä SKAL on kuljetusyrittäjien edunvalvontajärjestö, SEKLI erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien edunvalvontajärjestö ja INFRA maarakennus ja nos-
2(25) turiyrittäjien edunvalvontajärjestö. Määräyshanketta on esitelty järjestöjen koulutustilaisuuksien yhteydessä ja sovituissa neuvotteluissa. Tilaisuuksia on ollut: 10.9.2014 SKAL, Erikoiskuljetustyöryhmälle yleisesittely. 25.10.2014 SEKLI, Koulutustilaisuudessa yleisesittely. Pyydetyistä ennakkokysymyksistä oli keskustelua mm. liikenteenohjaajan auton näkyvyyden parantamisesta ja pysäyttämismenetelmien säätämisestä lain tasolla sekä erikoiskuljetuksen ja muun liikenteen nopeuserojen tasaamisesta erityisesti moottoriteillä joustavan liikenteen sujumisen varmistamiseksi. 23.11.2014 SKAL, Erikoiskuljetusseminaarissa yleisesittely pääasiassa edellä mainittujen edunvalvontajärjestöjen jäsenille. 12.2.2015 INFRA, Nosturijaostolle yleisesittely. Keskustelussa esitettiin mahdollisuutta kuljettaa isojen nostureiden vastapainoja tiellä yleisesti sallittua suuremmilla massoilla. Näin pienennettäisiin ympäristösaasteita vähentämällä kuljetusyksiköiden määrää ja säästettäisiin yhteiskunnan infran rakentamiskustannuksissa, jolloin kerättyjä veroja voitaisiin käyttää muihin kohteisiin. 11.4.2015 SEKLI, Kevätkoulutuspäivä, jossa keskusteltiin erikoiskuljetusten varoitustauluissa käytettävistä teksteistä 10.6.2015 SKAL, Erikoiskuljetustyöryhmä käsitteli sekä omilta, että INFRAn jäseniltä saatuja muutossehdotuksia nykyisiin säännöksiin, muun muassa vetävän ajoneuvon moottoritehovaatimukseen ja vetävien akseleiden massavaatimukseen. 9.9.2015 SKAL, Erikoiskuljetustyöryhmässä oli käsiteltävänä erikoiskuljetuksessa moottoritehon ja vetävien akseleilta vaadittavan massan suhdetta nykyisin käytössä olevien erikoiskuljetusajoneuvojen osalta, jotta kahden veto- tai työntöauton tarvetta määräykseen perustuen ei tulisi. SKAL:n ja INFRA:n yhteinen ehdotus määräystoiveista on tulossa syyskuussa. 17.3.2016 Trafin ja Autotuojien raskaan kaluston kokouksessa esiteltiin määräyshanketta raskaiden ajoneuvojen vaatimusten osalta. Nykyisen erikoiskuljetusasetuksen ajoneuvoa koskevista lievennetyistä vaatimuksista ei voida kaikilta osilta luopua. Lievennykset vaativat ajoneuvoa erikoiskuljetukseen hyväksyttäessä poikkeuslupaa tai erillistä hyväksyntää. Lievennetyt vaatimukset koskisivat ohjauslaitteita, seisontajarruja, kääntyvyyttä, takakulman sivuttaista siirtymää, moottoritehoa, hätäjarrutuslaitetta ja vetolaitteita. Jarruvaatimuksen voisi täyttää ajoneuvoyhdistelmillä ottamalla huomioon vetoauton ja perävaunun yhteisen jarrujen vaatimuksen. Vetolaitteen kiilatappikiinnitykselle pitäisi määräyksessä olla vaatimukset. Lieventämistarve johtuu pääasiassa Suomessa erikoiskuljetuksille muuta EU-aluetta suuremmista tielle ja ajoneuvolle sallittavista massoista. 9.4.2016 SEKLI, Kevätkoulutuspäivä, jossa esiteltiin määräyshankeen sisältöä korostaen erikoiskuljetusten liikenteenohjaukseen liittyviä määräyksen osia. Liikenteenohjaajan käyttämiseen liittyviä perusteita pidettiin nykyistä asetusta selkeämpinä. Hyvänä liikenneturvallisuuden parannuksena pidettiin liikenteenohjaajan käyttämisen vaatimusta aina varoitusauton määräytymisen yhteydessä. Erikoiskuljetuksen leveyden perusteella nykyisin määräytyvän 60 kilometriä tunnissa nopeuden muuttaminen tien leveyden perusteella määräytyväksi, jolloin liikenteen nopeuserot pienenevät ja ohitustarve vähenee lisäten liikenneturvallisuutta. 17.8.2016 SKAL, Erikoiskuljetustyöryhmän kokous, jossa esiteltiin määräyshankeen tilannetta. Kolmen vain tiellä yleisesti sallitun korkeuden ylittävää erikoiskuljetusta pitäisi sallia kuljettaa nykyisen asetuksen mukaisesti käyttäen yhtä varoitusajoneuvoa ja EKL-ohjaajaa. Nykyinen yli kahdenkymmen vuoden käytäntö on ollut toimiva, jossa muun liikenteen ja kuljetuksen turvallisuus ei ole merkittävästi vaarantunut. Parannus- ja muutosehdotuksia ovat esittäneet: Koneyrittäjät ry, koneyrittäjien järjestö on esittänyt liikenne- ja viestintäministeriölle laajennettava nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa koneenkuljetusautolla rajoitettua vain pyörillä tai telaketjuilla varustettujen koneiden kuljettamiseen. Laajennus koskisi kuljetettavan työkoneen tavanomaisessa käytössä tarvittavia vaihdettavia työvälineitä, varaosia ja polttoainesäiliötä. Muutosesitys tuli valmisteltavaksi Trafille, jolla on valtuudet määräyksen antamiseen. 1.3 Arvio määräyksen vaikutuksista Erikoiskuljetuksen varoitustoimenpiteisiin liittyvillä lisävaatimuksilla pyritään lisäämään kuljetuksen näkyvyyttä liikenteessä ja parantamaan liikenneturvallisuutta. Erikoiskuljetuksen suurimman sallitun ajonopeuden nostaminen moottori- ja muilla leveäkaistaisilla tiellä pienentää ajonopeuk-
3(25) sien eroja ja näin vähentää ohitustarvetta parantaen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Ohitustarpeen väheneminen pienentää haitallisia ympäristöä kuormittavia päästöjä. Varoitustoimenpiteiden lisäämisellä ei ole merkittävää vaikutusta kuljetusten kokonaiskustannuksiin. Merkintälaitteiden uusiminen voidaan hoitaa laitteiden tavanomaisten kunnostus- ja uusimistoimenpiteiden yhteydessä siirtymäaikana. Kustannussäästöjä tulee kansainvälisesti yhtenäisistä merkintälaitteista, silloin kun kuljetukset suuntautuvat Euroopan talousalueelle. Määräyksellä ei ole vaikutusta esteettömyyteen 1.4 Yksityiskohtaiset perustelut 1. YLEISTÄ 1.1 Määräyksen tarkoitus Määräyksellä antaa tieliikennelain 87 b :n 3 momentin nojalla tarkemmat määräykset erikoiskuljetuksessa sallituista ajoneuvoista ja ajoneuvoyhdistelmistä sekä erikoiskuljetuksessa sallittavista kuormista, erikoiskuljetusyhdistelmissä käytettävien ajoneuvojen kytkentävaatimuksista, erikoiskuljetuksessa sallituista mitoista ja massoista sekä erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman kuormaamisesta, erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman merkitsemisestä, muun kuin jakamattoman kuorman kuljettamisesta erikoiskuljetuksessa, erikoiskuljetuksessa noudatettavista nopeusrajoituksista, varoitusajoneuvojen ja liikenteen ohjaajien käyttämisestä erikoiskuljetuksessa, peräkkäisten erikoiskuljetusten kuljettamisesta ryhmänä sekä ehdoista erikoiskuljetuksesta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi muista turvallisuusvaatimuksista. Lisäksi määräyksellä annettaan voimassa olevassa tieliikennelain 87 c :n 5 momentissa tarkoitetut tarkemmat määräykset erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksistä sekä siitä, milloin kuljetus edellyttää erikoiskuljetuslupaa. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laeiksi ajoneuvolain ja tieliikennelain muuttamisesta määräyksenantovaltuudesta esitetään säädettäväksi tieliikennelain 87 c :n 6 momentissa. Määräyksellä annettaan myös voimassa olevassa ajoneuvolain (1090/2002) 24 a :n 2 momentissa tarkoitetut määräykset erikoiskuljetusajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisessä sovellettavista erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämistä teknisistä lisävaatimuksista ja poikkeuksista ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista sekä näitä vaatimuksia koskevista vaatimustenmukaisuuden osoittamisen teknisistä toteuttamistavoista, ajoneuvolain 29 b :n 1 momentissa tarkoitetut tarkemmat määräykset erikoiskuljetuksessa käytettävässä ajoneuvossa ja ajoneuvoyhdistelmässä vaadittavista merkinnöistä, tunnus- ja varoitusvalaisimista, heijastimista sekä muista varoituslaitteista, ajoneuvolain 29 b :n 2 momentissa tarkoitetut määräykset erikoiskuljetuksissa käytettävältä varoitusajoneuvolta edellytettävästä luokasta, massasta ja väreistä, varoitusajoneuvon varoitustauluista, korkeuden mittalaiteista, varoitusvalaisimista, heijastimista ja muista varoituslaitteista sekä varoitusajoneuvossa riittävistä liikenteen ohjauksessa ja turvallisuuden varmistamisessa käytettävistä laitteista ja välineistä. 1.2 Määritelmät Määräyksessä käytettäisiin ajoneuvolaissa ja tieliikennelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa määriteltyjä käsitteitä kuten erikoiskuljetusajoneuvo ja erikoiskuljetus. Tieliikennelain 2 :n 16 kohdan mukaan laissa erikoiskuljetuksella tarkoitetaan tiellä yleisesti sallittuja mittoja tai massoja koskevista säännöksistä poikkeavaa kuljetusta silloin, kun poikkeaminen on välttämätöntä johtuen jakamattomasta kuormasta, kuorman laadusta tai ajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämästä rakenteesta; erikoiskuljetuksiksi ei kuitenkaan katsota lain 87 :n 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen poikkeusten nojalla suoritettavia kuljetuksia. Ajoneuvolain 24 a :n 1 momentin mukaan erikoiskuljetusajoneuvo on tieliikennelain 2 :n 16 kohdassa tarkoitettuun erikoiskuljetukseen hyväksytty ajoneuvo, joka kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitut mitat taikka joka on hyväksytty kuormattuna tai kuormaamattomana tiellä
4(25) yleisesti sallitut massat ylittävään kuljetukseen. Ajoneuvolaissa ja tieliikennelaissa sekä niiden nojalla säädettyjen määritelmien lisäksi määräyksessä käytettäisiin termejä (tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat,) pendeliakseli, erikoiskuljetusyhdistelmä, varoitusauto, EKL-auto ja jakamaton kuorma. Tiellä yleisesti sallituilla mitoilla tai massoilla tarkoitetaan tieliikennelaissa ja sen nojalla säädettyjä, ajoneuvolle ja tavarankuljetuksessa yleisesti sallittuja mittoja ja massoja. Tiellä yleisesti sallituista mitoista tai massoista säädetään tieliikennelain 87 :n 4 momentin nojalla ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 4 ja 4 a luvussa. Pendeliakselilla tarkoitetaan erikoiskuljetusajoneuvossa käytettävää ohjaavaa tai ohjautuvaa erillisjousitettua akselia, jonka kaikki pyörät kääntyvät ja niiden välityksellä renkaiden kautta tienpintaan kohdistuu tasainen kuormitus riippumatta tienpinnan pituus- tai poikittaissuuntaisesta epätasaisuudesta. Määritelmä vastaisi pääosin voimassa olevan erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen 6 :n 7 momentin määritelmää. Pendeliakseli on tavanomaista akselirakennetta vähemmän tietä kuormittava. Rakenteeltaan akseli on ohjautuva ja erillisjousitettu, jossa kuormitus kohdistuu tasaisesti epätasaiseen tien pintaan. Akselille sallitaan yhden tonnin suurempi massa kuin tavanomaiselle akselille. Näin tonnia suurempi akselimassa tieystävällisellä akselirakenteella kuormittaisi tietä lähimain saman suuruisesti kuin tavanomainen akselirakenne. Määräyksessä erikoiskuljetusyhdistelmällä tarkoitettaan kahden tai useamman ajoneuvon yhdistelmää, jossa vähintään yksi ajoneuvoista kuormaamattomana taikka ajoneuvoyhdistelmä kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan taikka ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä ylittää kuormattuna sallitun massan. Erikoiskuljetusyhdistelmä on useista ajoneuvoista muodostettu ajoneuvojen kokonaisuus, jossa ainakin yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa ylittyy. Massa voi ylittyä joko kuormaamattomana tai ajoneuvolle tieliikenteessä käytettäväksi hyväksyttynä massana. Erikoiskuljetusyhdistelmässä eri ajoneuvojen välissä kuorma voi muodostaa osan yhdistelmää, jossa ajoneuvoon kuorma kiinnitetään tarkoitukseen rakennetulla sovittimella (adapteri) tai muulla kiinnityslaitteella. Kuorma voidaan kiinnittää ajoneuvoon asennettuun kääntöpöytään siten, että kuorma muodostaa osan ajoneuvoyhdistelmää. Varoitusautolla tarkoitettaan erikoiskuljetusten liikenteenohjan käyttöön tarkoitettua ajoneuvoa erikoiskuljetuksen liikenteen ohjauksen tai reittiselvityksen yhteydessä. Tieliikennelain 87 b :n 1 momentin mukaan erikoiskuljetuksen yhteydessä on tarvittaessa käytettävä varoitusajoneuvoja. Saman pykälän 3 momentin 7 kohdan nojalla voi antaa tarvittaessa tarkemmat määräykset varoitusajoneuvojen käyttämisestä erikoiskuljetuksessa. Varoitusauto on tarkoitettu liikenteenohjaajan liikkumiseen ja siirtymiseen liikenteenohjauksen ja muun liikenteen turvaamiseksi tarkoituksenmukaiseen paikkaan liikennettä ohjaamaan. Erikoiskuljetuksen liikenteenohjaus kuljetuksen liikkumisen vuoksi vaatii myös liikenteenohjaajan liikkumista liikennetilanteen mukaisesti. Liikenteen ohjaaminen erikoiskuljetuksen yhteydessä poikkeaa esimerkiksi tietyömaan liikenteenohjauksesta siten, että tietyömaalla liikenteenohjaaja pysyy paikallaan kun taas erikoiskuljetuksen yhteydessä liikenteenohjaaja liikkuu tilanteen mukaan. Varoitusauto vastaa nykyisen asetuksen mukaista autoa. Tällaisena perusvarusteisena varoitusautona sitä voidaan käyttää erikoiskuljetuksissa, joille mittojen perusteella ei tarvita erikoiskuljetuslupaa (vapaat mitat) myös sen jälkeen kun luvan vaativat mitat edellyttävät käytettäväksi EKL-autoa varoitusautona. EKL-autolla tarkoitetaan Euroopassa yleisesti noudatettavan käytännön mukaisesti merkittyä ja varustettua varoitusautoa. EKL-auto on varoitusauto, joka Euroopassa yleisesti noudatettavan käytännön mukaisesti väriltään keltainen, merkitty heijastimin. EKL-auton varusteina pitää on käsisammutin, liikenteenohjauskartioita ja vapaan korkeuden mittaamiseen tarkoitettu mittauslaite, jos sitä käytetään kuljetuksen edellä korkeassa kuljetuksessa. Varoitusautoa vaativammat merkinnät ja varusteet perustuvan EU-ohjekirjaan. EKL-autoa tulee käyttää varoitusautona erikoiskuljetuksessa, joka mittojen perusteella tarvitsee erikoiskuljetusluvan 1.1.2022 alkaen. Jakamaton kuorma on määritelty 25.7.1996 annetussa Euroopan neuvoston direktiivissä 96/53/EY. Jakamaton kuorma on määritelty ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992) johon myös nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa viitataan. Pääsääntöisesti kuorma on jakamaton, jos sitä millään ajoneuvolle ei voida kuljettaa ylittämättä tiellä yleisesti sallittua mittaa tai massaa.
5(25) Ajoneuvon käytöstä tiellä annetun asetuksen 2 :n 2 momentin b kohdassa mainitussa asetuksessa jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa kahteen tai useampaan kuormaan eikä sen massan tai mittojen takia kuljettaa millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä ylittämättä tiellä yleisesti sallittua massa- tai mitta-arvoa. Määräyksessä jakamattoman kuorman määritelmä on mainittua asetuksen määritelmää yksityiskohtaisempi. Jakamattomalla kuormalla tarkoitettaan määräyksessä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 2 :n 2 momentin b kohdassa säädetyn lisäksi vaurioitunutta ajoneuvoa, jos sitä kuljetetaan N 3 -luokkaan kuuluvalla hinausautolla hinauspuomin varaan nostettuna. Hinausauton telimassa ylittyy usein, jos mainittuun ajoneuvoluokkaan kuuluvalla hinausautolla kuljetetaan raskaita ajoneuvoja Jakamattomalla kuormalla tarkoitettaan määräyksessä myös kuormaa, jota rakenteensa vuoksi on kuljettava useamman esineen kokonaisuutena yhteen sidottuna, jotta esineet voidaan kuljettaa niiden vahingoittumatta. Jakamattomia kuormia ovat myös yhdelle kuljetusalustalle pakattua kone-, laite- tai tuotekokonaisuutta, jos kuljetuksessa käytetään vähintään kahta liikennemuotoa ja pakkausta edellytetään muussa kuljetuksessa kuin tiekuljetuksessa. Yleensä merikuljetus rahtilaivassa edellyttää määrätynkokoisia kuljetuspakkauksia, jotta lastaus olisi kustannustehokasta ja mahtuisi mahdollisimman paljon kuljetettavaa. Tästä poikkeava pakkauskoko voi aiheuttaa tarpeettomia lisäkustannuksia ja näin kuljettaminen menettäisi kilpailukykyisyyttä. Kuljetustapa on lähinnä ETA-valioiden välisissä kuljetuksissa tunnettu yhdistettynä kuljetuksena. Määritelmä tarkoittaa voimassa olevan erikoiskuljetusasetuksen 4 :n b kohdassa tarkoitettua jakamatonta kuormaa. Myös rakennus tai rakennuksen osa määritellään määräyksessä jakamattomaksi kuormaksi, jotta kuljetuksen tienvarsitarkastuksissa kuormaa voidaan yksiselitteisesti pitää jakamattomana. Jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan määräyksessä lisäksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljettamiseen suunniteltua säiliötä, jos sitä kuljetetaan käytetyllä ydinpolttoaineella kuormattuna. Suomessa käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset loppusijoituspaikkaan alkavat 2020-luvulla Määräyksessä jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan lisäksi kuormaamatonta tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattua erikoisrahtikonttia, jolla tarkoitetaan kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen aineen merikuljetukseen suunniteltua konttia, jonka purkaminen osittain vaarantaisi ympäristöä tai elintarviketurvallisuutta, jos sitä kuljetettaessa käytetään vähintään kahta liikennemuotoa ja ylitettään vähintään yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa. Erikoisrahtikontin kuormana voi olla esimerkiksi elintarviketeollisuuden raaka-ainetta tai muuta ainetta, jonka purkaminen satamassa ja kuljettaminen useammassa erässä vaarantaisi elintarvike turvallisuutta tai ympäristöä. Kuormaamattomana erikoisrahtikontti voi olla yleensä mittojen perusteella jakamaton esine. 2. ERIKOISKULJETUKSESSA SALLITTU ERIKOISKULJETUSAJONEUVO TAI ERIKOISKULJETUSYH- DISTELMÄ 2.1 Yleiset vaatimukset Erikoiskuljetukseen käytettävän autolla vedettävän perävaunun on oltava erikoiskuljetukseen hyväksytty, jos ajoneuvossa tai ajoneuvoyhdistelmässä vähintään yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa ylittyy. Auton ja perävaunun yhdistelmän kytkentätiedot merkitään perävaunun rekisteritietoihin. Traktoriperävaunua ei ajoneuvolain 64 a :n 3 kohdan nojalla koske rekisteröintivelvoite. Traktoriperävaunun on täytettävä niitä koskevat vaatimukset myös silloin, jos ne on rakennettu tiellä yleisesti sallittua mittaa suuremmaksi. Ajoneuvolain 64 a :n 4 kohdan nojalla rekisteröintivelvoite ei koske myöskään hinattavaa laitetta, jos sitä vedetään muulla ajoneuvolla kuin autolla. Tiellä yleisesti sallitun massan ylittävä hinattava laite on kytkettävä autoon, jolloin perävaununa koskee hyväksyminen erikoiskuljetusajoneuvoksi ja rekisteröintivelvoite.
6(25) 2.2 Erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoitusta koskevat määritelmät Ajoneuvolain 24 a :n 1 momentin mukaan erikoiskuljetusajoneuvo on tieliikennelain 2 :n 16 kohdassa tarkoitettuun erikoiskuljetukseen hyväksytty ajoneuvo, joka kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitut mitat, taikka joka on hyväksytty kuormattuna tai kuormaamattomana tiellä yleisesti sallitut massat ylittävään kuljetukseen. Ajoneuvolain 3 momentin mukaan Liikenteen turvallisuusvirasto antaa määräykset erikoiskuljetusajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisessä sovellettavista erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämistä teknisistä lisävaatimuksista ja poikkeuksista ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista. Määräyksessä viitataan eri käyttötarkoituksiin tarkoitettuihin erikoiskuljetusajoneuvoihin. Määräyksessä erikoiskuljetusajoneuvot jaetaan käyttötarkoituksen perusteella kuormaamattomana kuljetettavaksi ja kuljettamaan jakamatonta kuormaa tarkoitettuihin sekä erikoiskäyttöön valmistettuihin. Kuormaamattomana kuljetettavaksi tarkoitettuja ajoneuvoja ovat esimerkiksi ajoneuvonosturit. Kuormattuna kuljetettavaksi tarkoitetut ajoneuvot voivat olla tavarankuljetukseen suunniteltuja tiellä yleisesti sallituissa mitoissa ja massoissa, joilla voidaan kuljettaa mitoiltaan jakamattomia kuormia. Tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävällä erikoiskuljetusajoneuvolla saa kuljettaa vain jakamatonta kuormaa. Erikoiskäyttöön rakennettu tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä ajoneuvo on pääasiassa kuormaamattomana kuljetettavaksi tarkoitettu ajoneuvo. 2.2.1 Kuorman kuljettamiseen tarkoitettu erikoiskuljetusajoneuvo Kuorman kuljettamiseen tarkoitettuja erikoiskuljetusajoneuvoja ovat: 1) Erikoiskuljetusperävaunun N 3 -ajoneuvoluokan vetoauto, joka on tarkoitettu ja varustettu raskaiden erikoiskuljetusperävaunujen vetämiseen. Tällainen auto voidaan varustaa työntöpuomilla toisen ajoneuvon työntämiseen. EU-asetuksen erikoiskuljetusauton vaatimusten mukaiselle N 3 - luokkaan kuuluvalle autolle ei tarvita erillistä hyväksymispäätöstä. Se saadaan vaatimukset täyttävänä rekisteröidä erikoiskuljetusperävaunun vetoautona. 2) Ajoneuvon kuljettamiseen valmistettu, erityisellä kiinteästi asennetulla ajoneuvon kuljetukseen tarkoitetulla kuljetusalustalla varustettu N 3 -luokan ajoneuvo. Autossa saa olla molemmilla sivuilla levitykset joko osaksi kiinteät ja osaksi säädettävät tai yksin jompi kumpi kuljetettavan ajoneuvon tai työkoneen kuormaamista varten. Levityksissä saa olla pyöräsyvennykset työkoneen tukemista varten. Pyöräsyvennyksillä voidaan madaltaa kuljetuskorkeutta ja näin helpottaa tiellä liikkumista. 3) Veneen kuljettamiseen tarkoitettu ja valmistettu veneen kuormaukseen soveltuvalla nosturilla ja säädettävillä veneen tuentaan tarkoitetuilla laitteilla varustettu N 3 -luokan ajoneuvo. Tällainen auto soveltuu hyvin huviveneiden vedestä nostamiseen ja veteen laskemiseen sekä niiden siirtämiseen talvisäilytykseen. Usein ahtaalla venesatama-alueella ja talvisäilytyspaikalla erikoiskuljetusperävaunuyhdistelmällä liikkuminen on hankalaa. Lisäksi kuorman lastaamiseen ja purkamiseen tarvittaisiin erillinen nosturi sekä veneen tuentaan sopivat laitteet perävaunuun. 4) Jakamattoman kuorman kuljettamiseen valmistettu ja varustettu N 2 - tai N 3 -luokan ajoneuvoon suoraan tai välivaunun avulla kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu. Perävaunu saa olla rakenteeltaan sekä jatkettava tai sivuilta levitettävissä. 5) Erityisesti raskaan tai pitkän jakamattoman kuorman kuljettamiseen valmistettu ja varustettu N 3 -luokan ajoneuvoon kuorman välityksellä kytkettävä siirtoakselisto, jossa on kuormaamattomana tiellä kuljettamiseen tarkoitettu kytkentälaite. Siirtoakselistoja käytetään yleensä kiviainesten murskaimien akselistona työkohteelta toiselle siirrettäessä. Jos siirtoakselisto rekisteröidään perävaununa, sitä voidaan käyttää yleisesti pitkien tai raskaiden jakamattomien esineiden kuljettamiseen kuten pitkät palkit tai murskain. Murskain voidaan rekisteröidä perävaununa, jonka tarkentava luokitus on hinattava laite. Tällöin siirtoakselisto on osana hinattavaa laitetta, jolle on mahdollista saada murskaimen rekisterinumerolla kaksoiskilpi akselistoa ilman murskainta siirrettäessä.
7(25) 6) Pitkien kevyiden kuormien kuljettamiseen valmistettu ja varustettu M 1 - tai N-, luokan ajoneuvoon kytkettävä O 1 - tai O 2 -luokan perävaunu, jota ei ole tarkoitettu muuhun kuljettamiseen. Tällaista perävaunua käytetään yleensä purjelentokoneen, kilpasoutuveneen tai lipputangon kuljettamiseen. Kirkkoveneet ovat usein niin pitkiä, että niiden kuljettaminen tavanomaisessa henkilöja pakettiautojen perävaunussa ylittäisi tiellä yleisesti sallitun pituuden. 7) Veneen kuljetukseen rakennettu ja varustettu traktoriin kytkettävä perävaunu. Traktori pehmeässä maastossa sisämaan järvien rannoilla sopii hyvin veneiden vesille laskemiseen ja nostamiseen. Usein kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmällä ei pääse järvien rannalle riittävän lähelle. Veteen laskua ja nostoa varten tarvittaisiin traktorin ja perävaunun yhdistelmää. 8) Pyörillä tai telaketjuilla varustetun työkoneen kuljettamiseen valmistettu tai varustettu traktoriperävaunu. Koneurakoitsijat ysein käyttävät traktoriin kytkettyä koneenkuljetusperävaunua työkoneen siirtoon työkohteelta toiselle. Traktorin koneenkuljetusperävaunussa saa olla samankaltaiset kuin ajoneuvonkuljetusautossa edellä kohdassa 2 tarkoitetut levitykset. 9) Vaurioituneen ajoneuvon kuljettamista varten valmistettu N 3 -luokkaan kuuluva hinausauto. Raskaan ajoneuvon hinaaminen puomin varaan nostettuna ylittää usein tiellä yleisesti sallitun massan hinausauton akseleilla. 2.2.2 Ainoastaan kuormaamattomana tiellä kuljetettavaksi hyväksyttävä erikoiskuljetusajoneuvo Ainoastaan kuormaamattomana tiellä kuljettavaksi hyväksyttäviä erikoiskuljetusajoneuvoja ovat: 1) Erikoiskäyttöön valmistettu vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu kuorman kuljettamisen tiellä. Tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi ajoneuvonosturi, betonin pumppausauto, tikasauto, nostokoriauto tai vastaava erikoistehtävään suunniteltu ja rakennettu auto. Lisäksi tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi kivi- ja maaaineksen murskan, seulavaunu, hihnakuljetin, kaivonporausauto, ajoneuvon päälle rakennettu metalli- tai energiamurskain. Näitä ajoneuvoja yleensä siirretään usein työkohteelta toiselle ja tarvittaessa korjattavaksi tai huoltoon. Ajoneuvojen pääasiallinen käyttö on erikoistehtävä työkohteessa. 2) Traktoriin kytketty, vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä turvetuotantoon, tienpitoon, maa- tai metsätalouteen käytettävä hinattava laite tai perävaunu. Näitä hinattavia laitteita tai perävaunuja käytetään työkohteella muualla kuin tiellä. Turvetuotantoperävaunujen pääasiallinen käyttö on turpeen kuljettaminen suolta kuormausalueelle, josta kuljetukset käyttökohteelle lämpölaitoksille hoidetaan kuorman kuljettamiseen tarkoitetuilla ajoneuvoyhdistelmillä. Turvetuotantoperävaunuja joudutaan siirtämään turvesoiden välillä kuormaamattomana. Maatalouden ja metsätalouden koneita käytetään muualla kuin tiellä. Koneita tai laitteita joudutaan siirtämään tiellä työkohteelta toiselle kuormaamattomana. Tienpitoon tarkoitettuja koneita ja laitteita käytetään pääasiassa tiellä. Tien ylläpitoon käytettäviä laitteita ovat esimerkiksi lumilinko, tiehöylä tai lumiaura. Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/1992) osa maaja metsätaloudessa käytettävistä koneista ja laitteista määriteltyihin mittoihin saakka eivät ole erikoiskuljetuksia tai erikoiskuljetusajoneuvoja. Asetuksessa määritellyt mitat ylittävät laitteet tai perävaunut ovat erikoiskuljetuksia tai erikoiskuljetusajoneuvoja. 3) Traktoriin kytketty, vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä muu kuin kohdassa 2 tarkoitettu hinattava laite tai perävaunu. Hinattavista laitteista osa ei täytä autoon kytkettävän perävaunun vaatimuksia. Niitä voidaan kuljettaa traktoriin kytkettynä, jos ne täyttävät traktoriperävaunun vaatimukset. 2.2.3 Ajoneuvon tai kuorman käyttötarkoituksesta johtuvasta erityisperusteesta tiellä kuljetettavaksi hyväksyttävä erikoiskuljetusajoneuvo Ajoneuvon tai kuorman käyttötarkoituksesta johtuvasta erityisperusteesta tiellä kuljetettavaksi hyväksyttäviä erikoiskuljetusajoneuvoja ovat esimerkiksi:
8(25) 1) Siirrettäväksi suunniteltu erikoiskäyttöön valmistettu kiinteästi varustettu tuotantolaitoksen ohjaus-, aggregaatti-, korjaamo-, työtila- tai muu vastaava tiellä yleisesti sallitut mitat ylittävä ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu kuorman kuljettamiseen. Siirrettäviä tuotantolaitoksia ovat esimerkiksi maa- ja kiviainesten käsittelyyn sekä asvaltin valmistukseen tarkoitetut laitokset, jotka koostuvat useista yksiköistä. Tuotantolaitoksen ohjaamisen ja käyttöön tarvitaan oheisyksiköitä huoltotiloineen. Ohjaus- ja muiden oheisyksiköiden rakentaminen tiellä yleisesti sallittuun leveyteen tekee niistä käytettävyydeltään ahtaita kasvattaen työtapaturmariskiä ja joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaiseen käyttöön sopimattomia. Leveydeksi näille sallitaan enintään 3,5 metriä, joka on käytössä todettu tarkoitukseen sopivaksi. Korkeutta ja pituutta ei ole tarpeen rajoittaa, sillä siirrettävyyden vaikeutuminen rajoittaa kuljettamista ja yksiköiden rakentamista riittävästi. Korjaamo- ja työtilayksikössä sitä siirrettäessä saa olla tuotantolaitoksen huoltoon ja korjaukseen liittyviä varaosia ja työkaluja. Nykyisin tässä tarkoitettuja ajoneuvoja on määritelty ajoneuvon poikkeuslupien myöntämiseen liittyvissä ohjeissa. 2) Tiellä yleisesti sallitut mitat ylittävä, erikoiskäyttöön suunniteltu ja valmistettu ajoneuvo, johon on kiinteästi asennettu taikka kuormattu näyttely-, tutkimus-, huvipuisto- tai muu palveluvarustus. Edellä a) kohdasta poiketen näissä ajoneuvoissa pääasiassa on niiden käyttöön tarkoitettua kappaletavaraa, jotka voitaisiin kuljettaa erillisellä kuljetuksella. Päämitat tulevat näiden ajoneuvojen käyttötarkoituksen tarpeista ja siirtää niitä usein kohteelta toiselle. Ajoneuvot ovat yleensä tiellä yleisesti sallituissa massoissa. Kiertävän huvipuiston laitteiston runko-osa voi olla rakennettu perävaunun päälle. Siirrossa toiselle kohteelle huvipuistolaitteisto kootaan perävaunun päälle, jolloin kuorma muodostuu jakamattomasta perusosasta ja muista laitteen kappaletavara-osista, jotka voitaisiin kuljettaa erillisenä kuljetuksena tiellä yleisesti sallituissa mitoissa ja massoissa. Palveluvarustus ajoneuvossa voi olla esimerkiksi liikkuva hygieenisyysvaatimukset täyttävä porojen teurastusyksikkö. Leveydeksi näille sallitaan enintään 3,5 metriä, joka on käytössä todettu tarkoitukseen sopivaksi. Korkeutta ja pituutta ei ole tarpeen rajoittaa, sillä siirrettävyyden vaikeutuminen rajoittaa kuljettamista ja yksiköiden rakentamista riittävästi. 3) Erikoiskäyttöön suunniteltu ja valmistettu muu ajoneuvo, jota ei ole suunniteltu tiellä kuljetettavaksi eikä kuorman kuljettamiseen tiellä. Tämän kohdan erikoiskäyttöön rakennettu ajoneuvo on muu kuin edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu ajoneuvo. Tällaisia ajoneuvoja tai laitteita siirretään harvoin tiellä. Ajoneuvon mitat ja massat saavat olla laitteen käyttötarkoituksen edellyttämät. 3. ERIKOISKULJETUSAJONEUVON JA ERIKOISKULJETUSAJONEUVOYHDISTELMÄN LIIKENNE- KÄYTTÖÖN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET 3.1 Yleiset vaatimukset Erikoiskuljetusajoneuvon tulee täyttää kyseistä ajoneuvoluokkaa koskevat liikenteeseen hyväksymisen yleiset tekniset vaatimukset. Tästä voidaan poiketa, jos erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoitus edellyttää vaatimuksesta poikkeamaan, eikä poikkeaminen oleellisesti vaaranna liikenneturvallisuutta. Poikkeaminen on mahdollista myös, jos vastaavia poikkeuksia käytetään kansainvälisesti ETA-valtioissa eikä tästä aiheudu kilpailun vääristymistä. Ajoneuvoyhdistelmälle, joka kuormaamattomana ei ylitä tiellä yleisesti sallittua mittaa, saa hyväksyä jakamattoman kuorman kuljettamiseen tiellä korotetulla massalla alennetulla ajonopeudella. Tällöin alennettu ajonopeus pitää olla kuitenkin vähintään 50 km/h. Vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan ylittävän ajoneuvoyhdistelmän saa hyväksyä tätä alemmalle nopeudelle. Kuitenkin alemmalle kuin 40 km/h nopeudelle saa hyväksyä ajoneuvoyhdistelmän, joka kuormattuna ylittää 150 tonnia. Alhaisilla ajonopeuksilla nopeuserot tiellä ovat merkittävät aiheuttaen runsaasti ohitustarvetta, jolloin onnettomuusriski kasvaa suureksi. Raskaiden erikoiskuljetusperävaunujen leveydet ovat yleensä kolme metriä. Tällaisen perävaunun kuormitus tielle jakautuu laajemmalle alalle vähentäen tierasitusta. Määräykset erikoiskuljetusajoneuvon korotetuista massoista alennetuin ajonopeuksin annettaisiin kohdassa 3.2.2. Korotetuin massoin erikoiskuljetukseen hyväksyttyä ajoneuvoa ja ajoneuvoyhdistelmää saa vaihtoehtoisesti käyttää kappaletavarakuljetuksiin tiellä yleisesti sallituissa mitoissa ja massoissa, jos
9(25) ajoneuvo ja yhdistelmä täyttävät niitä koskevat muut vaatimukset. Kuormaamattomana tällainen ajoneuvo ja yhdistelmä ei saa ylittää tiellä yleisesti sallittuja mittoja. Erikoiskuljetuksessa ei saa hyväksyä käytettäväksi suurempia kuin ajoneuvon valmistajan tai ajoneuvossa käytettävien renkaiden valmistajan sallimia massoja ja ajonopeuksia. Ajoneuvon renkaille niiden valmistajan sallima kuorma voi rajoittaa ajoneuvolle sen valmistajan sallimaa kuormitusta ja tiellä enintään käytettävää massaa. Valaisimien ja heijastimien vaatimuksista, poikkeuksista ja sijoittamisesta erikoiskuljetusajoneuvoon tai erikoiskuljetusyhdistelmään on määrätty luvussa 5. Erikoiskuljetuksen merkintään käytettävät valaisimet, heijastimet ja muut merkintään käytettävät laitteet ovat osaksi samoja sekä kuormaamattoman ajoneuvon ja mitoiltaan tiellä yleisesti sallittua suuremman kuorman merkintään. Erikoiskuljetusautossa ja erikoiskuljetusyhdistelmässä kuljettajan näkeminen sivulle ja taaksepäin voidaan toteuttaa peilien lisäksi epäsuoran näkemisen mahdollistavalla laitteella tai käyttämällä kuljetuksen takana varoitusautoa ja EKL-ohjaajaa, jos kuorma peittää näkymisen taakse. Peilit täyttävät vaatimuksen taaksepäin näkymiseen, jos kuorma ei estä kuljettajaa näkemästä taaksepäin. 3.2 Erikoiskuljetusajoneuvoksi hyväksymistä koskevat tekniset lisävaatimukset ja poikkeukset kaikkia ajoneuvoja koskevista teknisistä vaatimuksista 3.2.1 Erikoiskuljetusajoneuvon kääntymistä koskeva vaatimus Kääntymisvaatimus kuormaamattomalle erikoiskuljetusajoneuvolle tai yhdistelmälle on määritelty EU-ohjekirjassa. Kääntymisvaatimus koskee ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, jonka leveys tai pituus ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan. Kääntymisvaatimus ei kuitenkaan koske ajoneuvoa, jonka leveys on yli kolme metriä tai pituus on yli 30 metriä. Ajoneuvonkuljetusauton ja traktorilla vedettävän ajoneuvonkuljetusperävaunun pitää leveyden osalta täyttää kääntymisvaatimus, kun levitysosat ovat ajoneuvon leveydellä leveyden ollessa enintään kolme metriä. Kääntymisvaatimuksessa ajoneuvon tai perävaunun takakulman sivuttaissiirtymä saa olla enintään 1,7 metriä. Jos erikoiskuljetusajoneuvo tai yhdistelmä ei täytä kääntymisvaatimusta, hyväksymisen edellytyksenä tiellä kuljetettaessa vaaditaan käytettäväksi erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaa (EKLohjaaja). Kääntymisvaatimuksen mitoitus on esitetty määräyksen liitteessä 1. 3.2.2 Korotetut massat alennetuin ajonopeuksin erikoiskuljetusajoneuvossa Korotetut massat alennetuin ajonopeuksin erikoiskuljetusajoneuvon akselille tai akseliryhmän (teli) akselille saa hyväksyä enintään ajoneuvon valmistajan ja renkaan valmistajan sallimat korotetut massat. Suuri massa ajonopeuden kasvaessa kuumentaa renkaita, jolloin renkaan vaurioitumisriski lisää liikenneonnettomuuden vaaraa. Määräyksessä suuremmat massat rajoitetulla ajonopeudella ovat nykyisen erikoiskuljetuksia koskevan asetuksen mukaisia, jotka perustuvat kansainvälisiin rengasnormeihin. Nämä säilyvät pääosaltaan ennallaan. Yksittäispyörin varustelulle neljän renkaan akselilinjalle korotettuja massoja sallitaan vain, jos renkaan leveys on vähintään 500 millimetriä. Tällöin yksittäispyörä vastaa paripyöristä kohdistuvaa kuormitusta tiehen. Suurimmat massat sallitaan akselilinjalle, jossa renkaita on enemmän kuin neljä. Tien epätasaisuuden perusteella kuormituksen tasaavalle tieystävälliselle pendeliakselille sallitaan tavanomaista akselia enemmän massaa. Määräyksessä korotetut massat sallituin enimmäisnopeuksin kuvataan taulukossa. Tähän taulukkoon on yhdistetty erikoiskuljetusasetuksen erikoiskuljetuksen kuljettamiseen liittyvät akselimassan perusteella alennetut ajonopeudet. Näin kaikki akselimassaan perustuvat alennetut ajonopeudet löytyvät samasta kohdasta. Erikoiskuljetusyhdistelmän kytkentäkatsastuksessa massan perusteella alennetut ajonopeudet otetaan huomioon. Korotettujen massojen käyttäminen liikenteessä edellyttää käytettäväksi ajoneuvossa sellaisia renkaita, jolle on sallittu korotettuja massoja vastaava kuormitus. 3.2.3 Erikoiskuljetusyhdistelmän ajonopeus
10(25) Erikoiskuljetusyhdistelmä voi koostua useista ajoneuvoista ja eräissä tapauksissa kuorma voi olla osana yhdistelmää. Ajonopeus yhdistelmässä saa olla enintään se mille yhdistelmän osana olevista ajoneuvosta sallitaan pienin ajonopeus. Ajonopeus voi rajoittua myös yhdistelmän osana olevan ajoneuvojen kytkentälaitteiden tai kuorman ollessa osana yhdistelmää kuorman kiinnityslaitteiden perusteella. Lisäksi ajonopeus voi olla pienempi kuin mitä yhdistelmän osana olevalle ajoneuvolle on sallittu, jos ajoneuvossa käytetään sellaisia renkaita joiden ajonopeus korotetulle massalle jää pienemmäksi kuin ajoneuvolle olisi teknisesti sallittu. Yhdistelmän kytkennässä ajonopeutta voi rajoittaa myös vetäville akseleille vaadittu massa tai vetävältä ajoneuvolta vaadittu moottoriteho. Yhdistelmälle sallittu ajonopeus voi olla enintään se mikä edellä olevista johtaa pienimpään sallittuun nopeuteen. 3.2.4 Poikkeus valmistajan kilpeä koskevista vaatimuksista Ajoneuvossa valmistajan kilvessä mainituista suurimmista sallituista massoista poikkeaminen on mahdollista vain valmistajan tai valmistajan edustajan antamassa todistuksessa kerrottuihin enimmäisarvoihin asti. Tämä vastaa nykyistä soveltamiskäytäntöä. 3.2.5 Poikkeus erikoiskuljetusyhdistelmän vetoauton seisontajarrua koskevista vaatimuksista Raskaassa erikoiskuljetusyhdistelmässä käytettävän vetoauton seisontajarrun suorituskyky ei aina ole riittävä pitämään yhdistelmää paikallaan. Yhdistelmän seisontajarrua koskeva vaatimus voidaan täyttää silloin, jos perävaunun seisontajarrun suorituskyky tai perävaunujen seisontajarrujen suorituskyky yhteensä täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa ei ole säädetty poikkeamisesta mutta soveltamiskäytännössä vaatimuksesta on poikettu. 3.2.6 EY-tyyppihyväksyttyä erikoiskuljetusajoneuvoa koskevien poikkeusten soveltaminen Erikoiskuljetusajoneuvoon esimerkiksi autolla vedettäväksi rakennettuun hinattavaan laitteeseen voidaan soveltaa kansallisessa hyväksynnässä poikkeuksia, joita sallitaan vastaavalle erikoiskuljetusajoneuvolle myönnetyssä EY-tyyppihyväksynnässä. Määräys vastaa voimassa olevaa soveltamiskäytäntöä. 3.2.7 Ajoneuvonkuljetusauton rakenne Ajoneuvonkuljetusauto on suunniteltu pääasiassa koneyrittäjien työkoneiden siirtämiseen työkohteelta toiselle. Aikaisemmissa ministeriön päätöksessä ja erikoiskuljetusasetuksessa nimenä on käytetty koneenkuljetusauto, jota nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa tarkennettiin koskemaan vain pyörin tai telaketjuin varustettujen työkoneiden kuljettamista. Ajoneuvonkuljetusautoa yleensä käytetään metsätyökoneen kuljettamiseen hakkuutyömaalle ainakin osan matkaa metsäautotiellä. Metsäautotiellä voidaan harvoin käyttää ajoneuvoyhdistelmää työkohteelle kuljettamiseen. Kuormaamattomana ajoneuvonkuljetusautolle sallitaan leveydeksi enintään kolme metriä ja levitettynä enintään 3,5 metriä ja pituutta enintään 16 metriä. Enimmäismittoja on muutettu suuremmaksi nykyiseen erikoiskuljetusasetukseen verrattuna. Suurempi pituus mahdollista useimmiten kuormaamisen ylittämättä ajoneuvon pituutta. Tällöin kuorman ylityksen merkitsemistä takana ei tarvita, jolloin kuormausaika lyhenee. Ajoneuvonkuljetusauton sallitusta kuormasta määrätään kohdassa 4.1 3.2.8 Vaatimus hinausauton ohjaavien akseleiden massasta Hinausautossa ohjaaville akselille pitää jäädä kaikissa tilanteissa vähintään 15 prosenttia hinausauton akseleille tulevasta massasta. Raskaita ajoneuvoja voidaan hinauksessa nostaa maasta tähän tarkoituksen rakennetun ns. hinauspuomin varaan, jolloin hinausauton ohjaavat akselit kevenevät. Ohjaaville akseleille pitää jäädä riittävästi massaa hinausauton ohjattavuuden säilyttämiseksi. Tämä vastaa nykyistä erikoiskuljetusasetusta.
11(25) 3.2.9 Poikkeus erikoiskuljetusauton ja erikoiskuljetusperävaunun vetoauton ohjauslaitevaatimuksesta Ohjauslaitevaatimuksesta saa poiketa neli- tai useampiakselisessa erikoiskuljetusautossa tai erikoiskuljetusperävaunun vetoautossa saa poiketa, jos autossa on yksi tai useampi yli 15 tonnin akseli. Tätä alemmissa massoissa auton ohjauslaitevaatimus yleensä täyttyy. Nykyisessä asetuksessa poikkeaminen koskee autoja joissa jollakin akselilla on tiellä yleisesti sallittua suurempi massa. Neli- tai useampiakselinen erikoiskuljetusauto voi olla ajoneuvonosturi tai erikoiskuljetusperävaunun vetoauto. Tällaisen ajoneuvon ajonopeus on yleensä kyseiseen ajoneuvoluokan tiellä sallittua nopeutta alempi, jos akselimassa on yli 15 tonnia. Tällaista autoa käytettäessä perävaunun vetämiseen tiellä ajonopeutta rajoittaa yleensä kuormatun perävaunun massa. 3.2.10 Erikoiskuljetusperävaunun rakenne Erikoiskuljetusperävaunu saa olla leveydeltään ja pituudeltaan säädettävissä. Käyttötarkoituksen perustella erikoiskuljetusperävaunu saa olla koottu välivaunusta, useista perävaunuista. Perävaunut saa yhdistää kuorman kiinnitykseen tarkoitetuilla adaptereilla siten, että perävaunujen väliin sijoitettu kuorma on osana erikoiskuljetusperävaunua. Kuorman kiinnittämiseen perävaunuun tarkoitettujen adapterien valmistajan asettamaa massaa ei saa ylittää ja kuorman kiinnitys adapteriin kestää kuljettamisen. Tämä mahdollistaa uutta tekniikkaa otettavaksi käyttöön. Erikoiskuljetusperävaunulta ei vaadita alleajosuojia, roiskeenestojärjestelmää tai roiskesuojia, jos perävaunun rakenne antaa riittävän suojan tai käyttötarkoituksesta johtuvan rakenteen perusteella kyseiset varusteet eivät ole tarkoituksenmukaisia. Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa ei ole alleajosuojista tai roiskeenestojärjestelmästä. Kolme- tai useampiakselisen akseliryhmän (teli) ohjaavien akseleiden vaatimukset säilyvät nykyistä asetusta vastaavina. Vetoautoon tai vetoautoihin kytkettäville erityisen raskaille erikoiskuljetusperävaunuille kytkentälaitteita ei ole markkinoilla yleisesti saatavana. Kytkentälaitteena käytettävä kuorman ja perävaunun kiinnittämisen tarkoitettuja adaptereita ei ole yleisesti markkinoilla saatavana. Samoin kytkentälaitteita, jotka sopivat kahden rinnakkain kytketyn perävaunun vetolaitteeksi. Tällöin kytkentälaite voidaan hyväksyä kytkentälaitteen valmistajan antaman allekirjoitetun kyseiselle kytkinlaitteelle yksilöidyn rakennetodistuksen perusteella. Hyväksymisellä pyritään varmistaa turvallisuus ajoneuvoa käytettäessä. Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa näistä ei ole säädetty, vaikka niitä on käytetty erikoiskuljetusajoneuvojen kytkennöissä. 3.2.11 Erikoiskuljetusperävaunun jarrut Erikoiskuljetusperävaunun jarruja koskeva vaatimus vastaisi voimassa olevan erikoiskuljetusasetuksen mukaista vaatimusta. 3.2.12 Traktoriin kytkettävän ajoneuvonkuljetusperävaunun rakenne Traktoriin kytkettävä ajoneuvonkuljetusperävaunu vastaa pääosin rakenteeltaan kohdan 3.2.7 ajoneuvonkuljetusautoa. Kuormaamattomana ajoneuvonkuljetusperävaunulle sallitaan leveydeksi enintään kolme metriä ja levitettynä enintään 3,5 metriä. Perävaunulle ei määritellä pituutta, mutta perävaunua käytettäessä traktori mukaan lukien pituus saa olla enintään 20 metriä. Perävaunun kiinteä mittaa muutetaan 2,8 metristä kolmeen metriin, sillä käytöstä poistettuja erikoiskuljetusperävaunuja muutetaan traktoriin kytkettäväksi ajoneuvonkuljetusperävaunuksi. Kiinteän mitan muutoksella saatetaan nykyisin jo käytössä olevat ajoneuvonkuljetusperävaunut määräyksen mukaiseksi. Traktoriperävaunuja ei koske rekisteröinti eikä määräaikaiskatsastus. 3.2.13 Hinattavan laitteen rakenne Traktori on yleisin muu moottorikäyttöinen ajoneuvo kuin auto, johon erikoiskuljetuksena kuljettava hinattava laite kytketään tiellä kuljettavaksi. Hinattavaan laitteeseen sovelletaan tällöin vetävään moottorikäyttöisen ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitetulle perävaunulle määrättyjä poik-
12(25) keuksia ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista. Hinattavaa laitetta ei ajoneuvolain 64 a :n 4 kohdan nojalla koske rekisteröintivelvollisuus, jos se kytketään muuhun moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kuin autoon. Tällaisia hinattavia laitteita ovat esimerkiksi murskausasemilla käytettävät seulavaunut tai kiviainesten kuljettimet. 3.2.14 Ajoneuvon tai kuorman käyttötarkoituksesta johtuva erityisperuste Erityisperusteet tässä tarkoitetuille ajoneuvoille on määritelty 2.2.2 kohdassa, jonka alakohdassa 1 ja 2 tarkoitettu erikoiskuljetusajoneuvo saa leveydeltään olla enintään 3,5 metriä. Alakohdassa 1 tarkoitetut ajoneuvot ovat esimerkiksi murskausasemilla käytettävät tuotantoprosessin ohjaus-, aggregaatti-, korjaamo- tai työtilana käytettävät vaunut. Alakohdassa 2 tarkoitetut ajoneuvot ovat esimerkiksi ajoneuvon alustalle rakennettuja tai kiinteästi asennettuja työtehtävään tarkoitettuja laitteita sekä näyttely-, tutkimus- tai muu palveluvarustus. Alakohdan 2 ajoneuvo on esimerkiksi perävaunu, jotka on huvipuistolaitteen perusosa, johon kuljetuksen ajaksi puretaan ja kuormataan laitteen osat. Kohdan 2.2.2 alakohdassa 3 tarkoitettuja ajoneuvoja ovat pääasiassa muualla kuin tiellä kuljetettavaksi tarkoitetut eikä niitä ole tarkoitettu kuorman kuljettamiseen tiellä. Näillä ajoneuvoilla voi olla tilapäisesti tarvetta tietä käyttäen siirtää toiseen kohteeseen. Niiden siirtäminen erikoiskuljetusyhdistelmällä voi olla erittäin työläs tai jopa mahdoton. Erikoiskuljetusmääräys selkeyttää nykyistä ohjeisiin ja harkintaan perustuvaa käytäntöä, jossa alakohtien 1 ja 2 ajoneuvoille leveys kasvaa 3,5 metriin. Tämä leveys ei vaadi tiellä liikkumiseen varoitusauton käyttämistä ja liikenteenohjausta, jos muulla perusteella siihen ei ole tarvetta. 3.3 Erikoiskuljetusyhdistelmää koskevat tekniset lisävaatimukset ja poikkeukset kaikkia ajoneuvoja koskevista teknisistä vaatimuksista 3.3.1 Kuorma erikoiskuljetusyhdistelmän kantavana rakenteena Kuorma saa olla osana erikoiskuljetusyhdistelmää, jos pitkä kuorma ei vaadi alapuolelta tuentaa. Tällaisia kuljetettavia ovat esimerkiksi savupiiput, teräsrakenteen, puu- tai betonipalkit. Edellytyksenä on tällaisen kuorman kiinnitykseen tarkoitetut lujuudeltaan riittävät ja luotettavat laitteet. 3.3.2 Vetävän ajoneuvon moottoritehon ja massan suhde erikoiskuljetuksessa Määräyksessä lievennetään vetävän ajoneuvon moottoritehovaatimusta erikoiskuljetuksissa. Nykyisin vaatimus on 750 kilowattia, joka koskee käytännössä vain erittäin vähäistä määrää kaikkein raskaimpia erikoiskuljetuksia. Nämä ovat erittäin merkittäviä kuljetuksen tilaajalle, jolloin niiden kuljettaminen ehjänä perille on kuljetusliikkeen luotettavuuden kannalta ensiarvoista. Vetävän ajoneuvon moottoritehon vaatimus tavanomaisessa liikenteessä käytettävässä yhdistelmässä on 5 kilowattia jokaista yhdistelmän tonnia kohden, jos yhdistelmässä massa on yli 44 tonnia. Suomessa yhdistelmälle sallittu massa tavanomaisessa liikenteessä on nykyisin 76 tonnia. Näin myös erikoiskuljetusten yhdistelmässä vetävässä tai vetävissä ja työntävissä autoissa moottoritehon yhteensä pitää olla vähintään 380 kilowattia. Yhdistelmämassan ylittäessä 76 tonnia moottoritehon pitää olla yli menevältä osalta 0,5 kilowattia tonnia kohti, joka saadaan kaavasta 380 kw + 0,5 kw/t x (yhdistelmän massa tonneina 76 t). Vetävien akseleiden yhteenlaskettu massan ei tarvitse ylittää 450 kilowattia. Tällöin yhdistelmän yhteen laskettu massa on 215 tonnia. Vetokyvyn varmistamiseksi saa käyttää useita vetäviä ja työntäviä ajoneuvoja, jos tien mäkisyys tai keliolosuhteet näitä edellyttävät. 3.3.3 Vetäville akseleille kohdistuva massa erikoiskuljetuksessa Vaatimusta vetäville akseleille kohdistuvasta massasta erikoiskuljetuksissa lievennetään. Nykyisin vaatimus on 20 prosenttia 150 tonnin kokonaismassaan saakka, jonka ylittyessä vaatimus on 15 prosenttia, kuitenkin vähintään 30 tonnia. Tällöin kokonaismassa on 200 tonnia, josta 15 prosen-
13(25) tin vaatimus kasvattaa vetäville akseleille tulevaa massaa. Ylärajaa vetäville akseleille vaadittavalle massalle ei ole. Käytännössä useiden vetoajoneuvojen käyttäminen hankaloittaisi tai joissakin kohdissa kuljetusreitillä mahdottomaksi käyttää vaadittuja vetoajoneuvoja. Tällaisia erikoiskuljetuksia on erittäin vähän. Vetäville akseleille kohdistuvan massan vaatimus tavanomaisessa liikenteessä käytettävässä yhdistelmässä on 20 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän kokonaismassasta. Suomessa yhdistelmälle sallittu massa tavanomaisessa liikenteessä on nykyisin 76 tonnia, jolloin vetäville akseleille tarvitaan 15,2 tonnia. Tiellä yhdistelmälle sallitun kokonaismassan ylittävissä erikoiskuljetuksissa vetäville akseleille pitää kohdistua vähintään 20 prosenttia, jos massa on enintään 100 tonnia. Kokonaismassan ylittäessä 100 tonnia vetäville akseleille massasta pitää kohdistua vähintään 15 prosenttia, kuitenkin vähintään 20 tonnia. Vetävien akseleiden massa ei tarvitse ylittää 30 tonnia. Vetokyvyn valmistamiseksi tarvittaessa saa käyttää useampia vetäviä ja työntäviä ajoneuvoja. 3.3.4 Erikoiskuljetusajoneuvon tai yhdistelmän massa Erikoiskuljetusajoneuvoihin ja yhdistelmiin ei sovelleta niin sanottua siltasääntöä, jossa äärimmäisten akselien etäisyyden ja massan perusteella määräytyvää tielle ja sillalle kohdistuvaa kuormitusta rajoitettaan tiellä yleisesti sallituissa massoissa oleville ajoneuvoissa ja yhdistelmissä. Tiellä yleisesti sallitun massan ylittävä ajoneuvo ja yhdistelmä edellyttää tiellä käyttämiseen erikoiskuljetusluvan, jossa otetaan huomioon tien ja siltojen kuormitus. Erikoiskuljetusajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen tiellä ei sovelleta vetoajoneuvon ja perävaunun tai perävaunujen massojen suhdetta toisiinsa koskevia säännöksiä. 3.3.5 Erikoiskuljetusyhdistelmän kääntymistä koskevat vaatimukset EU-ohjekirjassa on määritelty kääntymisvaatimus erikoiskuljetusajoneuvolle ja yhdistelmälle. Vaatimus koskee kuormaamatonta ajoneuvoa ja yhdistelmää jonka leveys on enintään kolme metriä ja pituus enintään 30 metriä. Näitä mittoja suuremman ajoneuvon tai yhdistelmän ei tarvitse täyttää kääntymisvaatimusta. Tällaisen ajoneuvojen käyttäminen liikenteessä sekä kuormattuna että kuormaamattoman edellyttää liikenteenohjausta erityisesti liittymissä käännyttäessä. Jos erikoiskuljetusajoneuvo tai yhdistelmä ei täytä kääntymisvaatimusta, se voidaan hyväksyä ehdollisesti liikenteessä käytettäväksi vaatimuksella käyttää EKL-ohjaajaa. Uusi kääntymisvaatimus on lievempi kuin nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa, joka perustuu usean akselin ryhmässä olevien kääntyviin ja ohjaaviin akseleihin. EU-ohjekirjan kääntymisvaatimusta on käytetty nykyisen asetuksen mukaisten koneenkuljetusautojen hyväksymisessä Trafin myöntämissä kokeiluluvissa. Kokeilusta on saatu myönteistä palautetta, joka on helpottanut yrittäjiä uutta erikoiskuljetusajoneuvoa hankittaessa. Liikenteenohjaajan ja varoitusauton käyttämisestä erikoiskuljetuksessa on kohdissa 7.2 ja 7.3. 4. KUORMAUS JA KUORMAN VARMISTAMINEN 4.1 Yleinen kuormausperiaate Erikoiskuljetuksena kuljetettava kuorma on mitoiltaan tai massaltaan sellainen, jota ei voida kuljettaa tiellä yleisesti sallituissa mitoissa tai massoissa. Tästä on eräitä poikkeuksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti, jotka laajuudeltaan eivät koske esimerkiksi kaikkia EU-tai ETAvaltioita. Suomessa pitkien kuljetusetäisyyksien ja ympäristöhaittojen minimoinnin vuoksi on sallittu erikoiskuljetusajoneuvolla kuljettaa yksittäistä esinettä, varsinaiseen kuormaan liittyviä lisälaitteita tai useita ajoneuvonosturin vastapainoja samassa kuormassa. Tavanomaiseen liikenteeseen hyväksyttyyn ajoneuvoon tai yhdistelmässä saa kuljettaa jakamattomia esineitä, jos tiellä yleisesti sallittu massa ei ylity. Tiellä yleisesti sallittu massa kuljetuksessa saa ylittyä vain erikoiskuljetusajoneuvossa. Kuorman tukemiseen, varmistamiseen, merkitsemiseen ja varoitustoimenpiteisiin käytettävät laitteet ja varusteet saa kuljettaa myös sellaisessa erikoiskuljetusajoneuvossa jossa ajoneuvo kuor-