Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusajoneuvot

Transkriptio

1 Perustelumuistio 1(20) TRAFI/4592/ / Erikoiskuljetukset ja erikoiskuljetusajoneuvot 1 Määräyksen tausta ja säädösperusta Erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annettu liikenne- ja viestintäministeriön asetus (786/2012, jäljempänä erikoiskuljetusasetus) on kumottu 28 päivänä elokuuta 2018 voimaan tulevalla liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. Eräistä erikoiskuljetusasetuksessa säädetyistä erikoiskuljetuksia ja erikoiskuljetusajoneuvoja koskevista asioista määrätään n määräyksellä tieliikennelain 87 b ja 87 c :n sekä ajoneuvolain 24 a ja 29 b :n nojalla. Määräyksellä antaa tieliikennelain 87 b :n 3 momentin nojalla tarkemmat määräykset erikoiskuljetuksessa sallituista ajoneuvoista ja ajoneuvoyhdistelmistä sekä erikoiskuljetuksessa sallittavista kuormista, erikoiskuljetusyhdistelmissä käytettävien ajoneuvojen kytkentävaatimuksista, erikoiskuljetuksessa sallituista mitoista ja massoista sekä erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman kuormaamisesta, erikoiskuljetuksena kuljetettavan kuorman merkitsemisestä, muun kuin jakamattoman kuorman kuljettamisesta erikoiskuljetuksessa, erikoiskuljetuksessa noudatettavista nopeusrajoituksista, varoitusajoneuvojen ja liikenteen ohjaajien käyttämisestä erikoiskuljetuksessa, peräkkäisten erikoiskuljetusten kuljettamisesta ryhmänä sekä ehdoista erikoiskuljetuksesta aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi muista turvallisuusvaatimuksista. Lisäksi määräyksellä annetaan tieliikennelain 87 c :n 6 momentissa tarkoitetut tarkemmat määräykset erikoiskuljetusluvan myöntämisen edellytyksistä sekä siitä, milloin kuljetus edellyttää erikoiskuljetuslupaa. Määräyksellä annetaan myös ajoneuvolain 24 a :n 3 momentissa tarkoitetut määräykset erikoiskuljetusajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisessä sovellettavista erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämistä teknisistä lisävaatimuksista ja poikkeuksista ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista sekä näitä vaatimuksia koskevista vaatimustenmukaisuuden osoittamisen teknisistä toteuttamistavoista, ajoneuvolain 29 b :n 1 momentissa tarkoitetut tarkemmat määräykset erikoiskuljetuksessa käytettävässä ajoneuvossa ja ajoneuvoyhdistelmässä vaadittavista merkinnöistä, tunnus- ja varoitusvalaisimista, heijastimista sekä muista varoituslaitteista, ajoneuvolain 29 b :n 2 momentissa tarkoitetut määräykset erikoiskuljetuksissa käytettävältä varoitusajoneuvolta edellytettävästä luokasta, massasta ja väreistä, varoitusajoneuvon varoitustauluista, korkeuden mittalaiteista, varoitusvalaisimista, heijastimista ja muista varoituslaitteista sekä varoitusajoneuvossa riittävistä liikenteen ohjauksessa ja turvallisuuden varmistamisessa käytettävistä laitteista ja välineistä. n määräyksellä tarkennetaan tieliikennelaissa ja ajoneuvolaissa erikoiskuljetuksille ja erikoiskuljetusajoneuvoille säädettyjä vaatimuksia sekä osaltaan korvataan aiemmin erikoiskuljetusasetuksessa säädettyä. Määräyksellä pyritään yhtenäistämään ja selkeyttämään sääntelyä sekä ottamaan huomioon erikoiskuljetusten kansainvälinen käytäntö. 2 Märäyksen valmistelu Määräys on valmisteltu ssa. Keskeisenä yhteistyöviranomaisena on ollut erikoiskuljetuslupia myöntävä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Muina yhteistyöviranomaisina ovat olleet liikenne- ja viestintäministeriö ja poliisi. Sidosryhmille määräyshanketta on esitelty useissa tilaisuuksissa. Keskeisiä sidosryhmiä ovat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (SKAL), Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry (SEKLI) ja INFRA ry (INFRA). Näistä SKAL on kuljetusyrittäjien edunvalvontajärjestö, SEKLI erikoiskuljetusten liikenteenohjaajien edunvalvontajärjestö ja INFRA maarakennus ja nos-

2 2(20) turiyrittäjien edunvalvontajärjestö. Määräyshanketta on esitelty järjestöjen koulutustilaisuuksien yhteydessä ja tapaamisissa. Sidosryhmiltä on pyydetty kirjalliset lausunnot määräysluonnoksesta ajalla Lausuntopyyntö julkaistiin viraston internet-sivuilla. Lausuntopyyntö lähetettiin lisäksi sähköpostijakeluna tieliikenteen sääntelyn jakelulistalle ilmoittautuneille. Lausunnon antajien kommentit on koottu ja ne on otettu määräyksen valmistelussa huomioon liitteenä olevan lausuntokoostetaulukon mukaisesti. Lausuntokierroksen aikana määräysluonnoksesta järjestettiin esittelytilaisuus ssa. Määräys julkaistaan sähköisesti Finlexissä n määräyskokoelmassa ja Trafin internet-sivuilla. 3 Arvio määräyksen vaikutuksista Määräyksellä uudistetaan erityisesti erikoiskuljetuksen merkitsemistä, erikoiskuljetusajoneuvoa, varoitusajoneuvoa, varoitustaulua sekä liikenteenohjausta koskevia säännöksiä. Voimassa olevaa sääntelyä pyritään näiltä osin yhtenäistämään kansainvälisen sääntelyn ja käytäntöjen kanssa. Määräykseen sisällytetään soveltuvin osin Euroopan komission vuonna 2007 hyväksymän EUohjekirjan parhaat erikoiskuljetuskäytännöt Euroopassa (European Best Practice Guidelines for Abnormal Road Transports, jäljempänä EU-ohjekirja). Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioiden rajat ylittävät kansainväliset erikoiskuljetukset huomioidaan erityisesti erikoiskuljetuksen merkitsemistä koskien. Pyrkimyksenä on merkitsemisvaatimusten nykyistä parempi yhtenäisyys mahdollisimman monessa valtiossa. Määräykset erikoiskuljetuksen kuorman merkitsemisestä Euroopassa yleisesti käytettävillä merkintälaitteilla helpottaa kansainvälisten erikoiskuljetusten suorittamista. Useissa ETA-valtioissa osa merkintävaatimuksista on yhtenäisiä, jolloin kaikkia kuorman merkintöjä ei tarvitse muuttaa ylitettäessä valtioiden välinen raja. Kuljetuksen varoitustoimenpiteitä koskevissa määräyksissä otetaan kuitenkin huomioon myös kansallisen ilmaston, tieverkon ja liikennekulttuurin erityispiirteet. Lisäämällä erikoiskuljetuksissa vaadittavien liikenteenohjaajien (EKL-ohjaaja) määrää pyritään edistämään erikoiskuljetuksen joustavaa liikkumista ja liikenneturvallisuutta. Erikoiskuljetuksen varoitustoimenpiteisiin liittyvillä lisävaatimuksilla, kuten varoitusautojen havaitsemista parantavilla vaatimuksilla, lisätään kuljetuksen näkyvyyttä liikenteessä ja parannetaan liikenneturvallisuutta. Erikoiskuljetuksen suurimman sallitun ajonopeuden nostaminen moottori- ja muilla leveäkaistaisilla teillä pienentää ajonopeuksien eroja ja vähentää siten ohitustarvetta parantaen liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Varoitustoimenpiteiden lisäämisellä ei ole merkittävää vaikutusta kuljetusten kokonaiskustannuksiin. Merkintälaitteiden uusiminen voidaan hoitaa laitteiden tavanomaisten kunnostus- ja uusimistoimenpiteiden yhteydessä siirtymäaikana. Kustannussäästöjä tulee kansainvälisesti yhtenäisistä merkintälaitteista silloin, kun kuljetukset suuntautuvat Euroopan talousalueelle. Määräyksellä muutetaan ilman erikoiskuljetuslupaa suoritettavia erikoiskuljetuksia koskevia niin sanottuja vapaita mittarajoja. Muutoksella vähennetään hieman Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämien erikoiskuljetuslupien määrää. Henkilö- ja pakettiauton perävaunussa mahdollistetaan kevyiden jakamattomien esineiden kuljettaminen. Erikoiskuljetusasetuksen mukaan pituuden ylittäminen on ollut sallittua lähinnä vain harrastekäyttöön tarkoitettujen kilpasoutuveneiden ja purjelentokoneiden kuljettamisessa. Muiden esineiden kuljetuksen salliminen mahdollistaa esimerkiksi pienyrittäjän rakentaman huvimajan kuljettamisen asiakkaalle O 1 - tai O 2 -luokan perävaunulla. Myös ylileveän veneen voi kuljettaa edellä mainitussa perävaunussa. Määräyksellä helpotetaan jakamattomaan kuormaan liittyvien lisälaitteiden sijoittamista samaan kuljetukseen. Moottorityökonetta kuljetettaessa sen tavanomaiseen käyttöön liittyviä työvälineitä ja laitteita saa kuormata ajoneuvoon siten, että ne eivät ylitä ajoneuvon kuormatilan mittoja, jolloin muita työvälineitä tai laitteita ei jatkossa tarvitse kuljettaa erikseen.

3 3(20) Traktorin perävaunussa sallitaan jakamattomien kuormien kuljettaminen nykyistä laajemmin. Erikoiskuljetusasetuksen mukaan traktorin perävaunussa jakamattomien kuormien kuljettaminen on rajoitettu koskemaan vain maatalouteen käytettäviin kuljetuksiin, veneisiin, pylväisiin ja turvetuotanto koneisiin ja laitteisiin sekä kuormaamattomiin turvetuotantoperävaunuihin. Määräyksellä ei ole vaikutusta esteettömyyteen. 4 Yksityiskohtaiset perustelut Määräyksen 1.2 kohdan mukaan määräyksessä käytetään ajoneuvolaissa ja tieliikennelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa määriteltyjä käsitteitä. Tieliikennelain 2 :n 16 kohdan mukaan laissa erikoiskuljetuksella tarkoitetaan tiellä yleisesti sallittuja mittoja tai massoja koskevista säännöksistä poikkeavaa kuljetusta silloin, kun poikkeaminen on välttämätöntä johtuen jakamattomasta kuormasta, kuorman laadusta tai ajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämästä rakenteesta; erikoiskuljetuksiksi ei kuitenkaan katsota lain 87 :n 4 ja 5 momentissa tarkoitettujen poikkeusten nojalla suoritettavia kuljetuksia. Ajoneuvolain 24 a :n 1 momentin mukaan erikoiskuljetusajoneuvo on tieliikennelain 2 :n 16 kohdassa tarkoitettuun erikoiskuljetukseen hyväksytty ajoneuvo, joka kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitut mitat taikka joka on hyväksytty kuormattuna tai kuormaamattomana tiellä yleisesti sallitut massat ylittävään kuljetukseen. Ajoneuvolaissa ja tieliikennelaissa sekä niiden nojalla säädettyjen määritelmien lisäksi määräyksessä määritellään tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat, pendeliakseli, erikoiskuljetusyhdistelmä, varoitusauto, EKL-auto ja jakamaton kuorma. Tiellä yleisesti sallituilla mitoilla ja massoilla tarkoitetaan määräyksessä tieliikennelaissa ja sen nojalla säädettyjä, ajoneuvolle ja tavarankuljetuksessa yleisesti sallittuja mittoja ja massoja. Tiellä yleisesti sallituista mitoista ja massoista säädetään tieliikennelain 87 :n 4 momentin nojalla ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/1992) 4, 4 a ja 5 luvussa. Määräyksessä pendeliakselilla tarkoitetaan erikoiskuljetusajoneuvossa käytettävää erillisjousitettua akselia, jossa renkaat kallistuvat siten, että niiden kautta ajoneuvosta kohdistuu tienpintaan tasainen kuormitus riippumatta tienpinnan epätasaisuudesta. Määritelmä poikkeaa hieman erikoiskuljetusasetuksen 6 :n 7 momentin määritelmästä. Pendeliakseli on tavanomaista akselirakennetta vähemmän tietä kuormittava, koska se on rakenteeltaan erillisjousitettu ja tien muodon mukaisesti kallistuva, jolloin kuormitus kohdistuu tasaisesti epätasaiseen tien pintaan. Tällaiselle akselille voidaan sallia tavanomaista akselia suurempi akselimassa. Määräyksessä erikoiskuljetusyhdistelmällä tarkoitettaan kahden tai useamman ajoneuvon yhdistelmää, jossa vähintään yksi ajoneuvoista kuormaamattomana taikka ajoneuvoyhdistelmä kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan taikka ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä ylittää kuormattuna sallitun massan. Erikoiskuljetusyhdistelmässä eri ajoneuvojen välissä oleva kuorma voi muodostaa osan yhdistelmää. Tällöin kuorma kiinnitetään tarkoitukseen rakennetulla sovittimella (adapteri) tai muulla kiinnityslaitteella. Kuorma voidaan myös kiinnittää ajoneuvoon asennettuun kääntöpöytään. Määräyksen kohdan 1.2 kohdan 4 kohdan mukaan varoitusautolla tarkoitetaan erikoiskuljetusten liikenteenohjan käyttöön tarkoitettua ajoneuvoa, jota käytetään erikoiskuljetuksen liikenteen ohjauksen tai reittiselvityksen yhteydessä. Liikenteen ohjaaminen erikoiskuljetuksen yhteydessä poikkeaa esimerkiksi tietyömaan liikenteenohjauksesta siten, että tietyömaalla liikenteenohjaaja pysyy paikallaan kun taas erikoiskuljetuksen yhteydessä liikenteenohjaaja liikkuu kuljetuksen edellyttämän mukaisesti. Määräyksessä EKL-autolla tarkoitetaan määräyksen 6.3 kohdan mukaisesti merkittyä ja varustettua varoitusautoa. Mainitun määräyksen kohdan mukaiset EKL-auton merkinnät ja varusteet vastaavat Euroopassa yleisesti noudatettavan käytännön mukaisia varoitusauton merkintöjä ja varusteita. EKL-autoa tulee siirtymämääräyksen mukaan käyttää alkaen varoitusautona erikoiskuljetuksessa, joka mittojen perusteella tarvitsee erikoiskuljetusluvan. EKL-autoa saa käyttää varoitusautona määräyksen tultua voimaan.

4 4(20) Jakamaton kuorma on määritelty tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetussa neuvoston direktiivissä 96/53/EY. Jakamaton kuorma on määritelty myös ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa, johon myös nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa viitataan. Pääsääntöisesti kuorma on jakamaton, jos sitä ei voida kuljettaa millään ajoneuvolla ylittämättä tiellä yleisesti sallittua mittaa tai massaa. Ajoneuvon käytöstä tiellä annetun asetuksen 2 :n 2 momentin b kohdan mukaan jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa kahteen tai useampaan kuormaan eikä sen massan tai mittojen takia kuljettaa millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä ylittämättä tiellä yleisesti sallittua massa- tai mitta-arvoa. Määräyksen 1.2 kohdan 6 kohdan mukaan määräyksen jakamattoman kuorman määritelmä on mainittua ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen määritelmää yksityiskohtaisempi. Jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan määräyksessä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksessa säädetyn lisäksi vaurioitunutta ajoneuvoa, jos sitä kuljetetaan N 3 -luokkaan kuuluvalla hinausautolla hinauspuomin varaan nostettuna. Hinausauton telimassa ylittyy usein, hinausautolla kuljetetaan raskaita ajoneuvoja Jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan määräyksessä myös kuormaa, jota rakenteensa vuoksi on kuljetettava useamman esineen kokonaisuutena, jotta esineet voidaan kuljettaa niiden vahingoittumatta. Tuotteen valmistaja määrittelee, milloin kuljettaminen on mahdollista vain kiinnittämällä useita esineitä yhteen kuljetuksen ajaksi. Kysymyksessä ei voi olla taloudellinen tai muuten kilpailuetuna saavutettu hyöty. Erikoiskuljetuslupaa myönnettäessä tällaiselle kuljetukselle edellytetään valmistajan kirjallista perustelua yhteen kuormaamisesta kuljettamisen edellytyksenä. Tuotteen valmistajan kirjallista perustelua voidaan käyttää todisteena liikenteen valvojalle. Jakamattomana kuormalla tarkoitetaan määräyksessä myös yhdelle kuljetusalustalle pakattua kone-, laite- tai tuotekokonaisuutta, jos kuljetuksessa käytetään vähintään kahta liikennemuotoa ja pakkausta edellytetään muussa kuljetuksessa kuin tiekuljetuksessa. Yleensä merikuljetus rahtilaivassa edellyttää määrätyn kokoisia kuljetuspakkauksia, jotta lastaus olisi kustannustehokasta. Määritelmä vastaa erikoiskuljetusasetuksen 4 :n b kohdassa tarkoitettua jakamatonta kuormaa. Myös rakennus tai rakennuksen osa määritellään määräyksen 1.2 kohdan 6 kohdassa jakamattomaksi kuormaksi, jotta kuljetuksen tienvarsitarkastuksissa kuormaa voidaan yksiselitteisesti pitää jakamattomana. Määräyksen 1.2 kohdan 6 kohdan jakamattoman kuorman määritelmiin e alakohdaksi on lisätty erikoiskuljetusasetukseen verrattuna kaapelikela, johon on kelattu kaapelia, koska kaapelikelan kuljettaminen edellyttää usein erikoiskuljetusperävaunun käyttämistä. Jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan määräyksessä 1.2 kohdan 6 kohdan mukaan lisäksi käytetyn ydinpolttoaineen kuljettamiseen suunniteltua säiliötä, jos sitä kuljetetaan käytetyllä ydinpolttoaineella kuormattuna. Suomessa käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset loppusijoituspaikkaan alkavat 2020-luvulla. Määräyksessä jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan lisäksi kuormaamatonta tai lähtöpaikalla valmiiksi kuormattua erikoisrahtikonttia, jolla tarkoitetaan kiinteän, nestemäisen tai kaasumaisen aineen merikuljetukseen suunniteltua konttia, jonka purkaminen osittain vaarantaisi ympäristöä tai elintarviketurvallisuutta, jos sitä kuljetettaessa käytetään vähintään kahta liikennemuotoa ja ylitettään vähintään yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa. Erikoisrahtikontin kuormana voi olla esimerkiksi elintarviketeollisuuden raaka-ainetta tai muuta ainetta, jonka purkaminen kuljetuksen aikana satamassa ja kuljettaminen useammassa erässä vaarantaisi elintarviketurvallisuutta tai ympäristöä. Kuormaamaton erikoisrahtikontti on yleensä mittojen perusteella jakamaton esine.

5 5(20) 4.1 Erikoiskuljetuksessa sallittu erikoiskuljetusajoneuvo tai erikoiskuljetusyhdistelmä Ajoneuvolain 24 a :n 3 momentin mukaan antaa määräykset erikoiskuljetusajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisessä sovellettavista erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämistä teknisistä lisävaatimuksista ja poikkeuksista ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista. M- ja N-luokan ajoneuvo ja siihen tai sen perävaunuun kytkettävä O-luokan ajoneuvo on esitettävä kytkentäkatsastukseen ennen yhdistelmän käyttöönottoa, jos kyseessä on erikoiskuljetukseen hyväksytty ajoneuvoyhdistelmä. Auton ja perävaunun muodostaman erikoiskuljetusyhdistelmän kytkentätiedot merkitään perävaunun rekisteritietoihin. Tieliikennelain 87 c :n 5 momentin mukaan erikoiskuljetusluvan myöntämiseksi muussa valtiossa kuin Suomessa rekisteröidylle tai käyttöönotetulle ajoneuvoyhdistelmälle on oltava raskaan kaluston rekisteröintikatsastuksia suorittavan katsastustoimipaikan antama todistus siitä, että ajoneuvoyhdistelmä täyttää erikoiskuljetusyhdistelmää Suomessa koskevat vaatimukset. Todistus on oltava, jos yksikin ajoneuvo yhdistelmässä on ulkomainen. Nämä tiedot esitetään erikoiskuljetuslupaa haettaessa ja pyydettäessä liikenteen valvojalle. Määräyksessä erikoiskuljetusajoneuvot jaetaan käyttötarkoituksen perusteella kuormaamattomana kuljetettavaksi ja jakamatonta kuormaa kuljettamaan tarkoitettuihin sekä erikoiskäyttöön valmistettuihin. Määräyksen kohdassa määritellään kuorman kuljettamiseen tarkoitettuja erikoiskuljetusajoneuvoja. Tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävällä erikoiskuljetusajoneuvolla saa kuljettaa vain jakamatonta kuormaa ja pääkuormaan liittyviä lisälaitteita ja työvälineitä. Kuorman kuljettamiseen tarkoitettuja erikoiskuljetusajoneuvoja ovat määräyksen kohdan mukaan: 1) Erikoiskuljetusperävaunun N 3 -ajoneuvoluokan vetoauto, joka on tarkoitettu ja varustettu raskaiden erikoiskuljetusperävaunujen vetämiseen ja joka ylittää vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun massan. Tällainen auto voidaan varustaa työntöpuomilla toisen ajoneuvon työntämiseen. EU-asetuksen erikoiskuljetusauton vaatimusten mukaiselle N 3 -luokkaan kuuluvalle autolle ei tarvita erillistä hyväksymispäätöstä. Se saadaan vaatimukset täyttävänä rekisteröidä erikoiskuljetusperävaunun vetoautona. 2) Pyörillä tai telaketjulla varustetun ajoneuvon kuljettamiseen valmistettu, erityisellä kiinteästi asennetulla ajoneuvon kuljetukseen tarkoitetulla kuljetusalustalla varustettu N 3 -luokan ajoneuvo, jossa ylittyy vähintään yksi tiellä yleisesti sallittu mitta tai massa. Erikoiskuljetusasetuksessa käytetty termi koneenkuljetusauto muutetaan ajoneuvonkuljetusautoksi. Tällöin ajoneuvonkuljetusautolla voidaan kuljettaa myös muita pyörillä tai telaketjuilla varustettuja ajoneuvoja, jotka eivät ole koneeksi tai työkoneeksi katsottavia laitteita. 3) Veneen kuljettamiseen tarkoitettu ja valmistettu veneen kuormaukseen soveltuvalla nosturilla ja säädettävillä veneen tuentaan tarkoitetuilla laitteilla varustettu N 3 -luokan ajoneuvo. Tällainen auto soveltuu hyvin huviveneiden vedestä nostamiseen ja veteen laskemiseen sekä siirtämiseen talvisäilytykseen. Usein ahtaalla venesatama-alueella ja talvisäilytyspaikalla erikoiskuljetusyhdistelmällä liikkuminen on hankalaa. Lisäksi kuorman lastaamiseen ja purkamiseen tarvittaisiin erillinen nosturi sekä veneen tuentaan sopivat laitteet perävaunuun. 4) Jakamattoman kuorman kuljettamiseen valmistettu ja varustettu N 2 - tai N 3 -luokan ajoneuvoon suoraan tai välivaunun avulla kytkettäväksi tarkoitettu perävaunu, joka ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan. Erikoiskuljetusperävaunun rakenteesta määrätään kohdassa. 5) Erityisesti raskaan tai pitkän jakamattoman kuorman kuljettamiseen valmistettu ja varustettu N 3 -luokan ajoneuvoon kuorman välityksellä kytkettävä siirtoakselisto, jossa on kuormaamattomana tiellä kuljettamiseen tarkoitettu kytkentälaite. Siirtoakselistoja käytetään yleensä kiviainesten murskaimien akselistona työkohteelta toiselle siirrettäessä. Jos siirtoakselisto rekisteröidään perävaununa, sitä voidaan käyttää yleisesti pitkien tai raskaiden jakamattomien esineiden kuten pitkien palkkien tai murskaimen kuljettamiseen. Murskain voidaan rekisteröidä perävaununa, jon-

6 6(20) ka tarkentava luokitus on hinattava laite. Tällöin siirtoakselisto on osana hinattavaa laitetta, jolle on mahdollista saada murskaimen rekisterinumerolla kaksoiskilpi siirrettäessä akselistoa ilman murskainta. 6) Kevyiden kuormien kuljettamiseen valmistettu ja varustettu M 1 - tai N-, luokan ajoneuvoon kytkettävä O 1 - tai O 2 -luokan perävaunu, joka ylittää tiellä yleisesti sallitun leveyden tai pituuden. Tällaista perävaunua käytetään esimerkiksi purjelentokoneen, kilpasoutuveneen tai lipputangon kuljettamiseen, jolloin kuorma ylittää perävaunun pituuden mahdollisimman vähän. Kirkkoveneet ovat usein niin pitkiä, että niiden kuljettaminen tavanomaisessa henkilö- ja pakettiautojen perävaunussa ylittäisi tiellä yleisesti sallitun pituuden. Veneiden, huvimajojen tai muiden suurten ja kevyiden esineiden kuljettamiseen ei tarvitse käyttää raskasta ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää, kun ne voidaan kuljettaa tiellä yleisesti sallitun leveyden tai pituuden ylittävässä perävaunussa. 7) Veneen kuljetukseen rakennettu ja varustettu traktoriin kytkettävä perävaunu, joka ylittää tiellä sallitun mitan. Traktoriin kytkettävä erikoiskuljetusperävaunu sopii hyvin esimerkiksi veneiden laskemiseen ja nostamiseen pehmeässä maastossa rannalla. Usein kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmällä ei pääse riittävän lähelle rantaa. 8) Pyörillä tai telaketjuilla varustetun ajoneuvon kuljettamiseen rakennettu traktorin perävaunu. Koneurakoitsijat käyttävät usein traktoriin kytkettyä ajoneuvon kuljettamiseen tarkoitettua perävaunua työkoneen siirtoon työkohteelta toiselle. Traktorin perävaunua koskevat kohdan määräykset erikoiskuljetusperävaunun rakenteesta. 9) Vaurioituneen ajoneuvon kuljettamista varten rakennettu N 3 -luokkan hinausauto. Raskaan ajoneuvon hinaaminen puomin varaan nostettuna ylittää usein tiellä yleisesti sallitun massan hinausauton akseleilla, jolloin kuljettaminen on tehtävä erikoiskuljetusajoneuvolla. Erikoiskäyttöön rakennettu tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä ajoneuvo on pääasiassa kuormaamattomana kuljetettavaksi tarkoitettu ajoneuvo. Ainoastaan kuormaamattomana tiellä kuljettavaksi hyväksyttäviä erikoiskuljetusajoneuvoja ovat: 1) Erikoiskäyttöön valmistettu vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä moottorikäyttöinen ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu kuorman kuljettamisen tiellä. Tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi ajoneuvonosturi, betonin pumppausauto, tikasauto, nostokoriauto tai vastaava erikoistehtävään suunniteltu ja rakennettu auto. Näitä ajoneuvoja siirretään yleensä työkohteelta toiselle ja tarvittaessa korjattavaksi tai huoltoon. Ajoneuvojen pääasiallinen käyttö on erikoistehtävä työkohteessa. 2) Traktoriin kytkettävä, vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan ylittävä turvetuotantoon, tienpitoon, maa- tai metsätalouteen käytettävä hinattava laite tai perävaunu. Turvetuotantoperävaunujen pääasiallinen käyttö on turpeen kuljettaminen suolta kuormausalueelle, josta kuljetukset käyttökohteelle lämpölaitoksille hoidetaan kuorman kuljettamiseen tarkoitetuilla ajoneuvoyhdistelmillä. Turvetuotantoperävaunuja joudutaan siirtämään turvesoiden välillä kuormaamattomana. Maatalouden ja metsätalouden koneita käytetään muualla kuin tiellä. Koneita tai laitteita joudutaan siirtämään tiellä työkohteelta toiselle kuormaamattomana. Tienpitoon tarkoitettuja koneita ja laitteita käytetään pääasiassa tiellä. Tien ylläpitoon käytettäviä laitteita ovat esimerkiksi lumilinko, tiehöylä ja lumiaura. 3) Traktoriin kytkettävä, vähintään yhden tiellä yleisesti sallitun mitan ylittävä muu kuin kohdassa 2 tarkoitettu hinattava laite tai perävaunu. Hinattavista laitteista osa ei täytä autoon kytkettävän perävaunun vaatimuksia. Niitä voidaan kuljettaa traktoriin kytkettynä, jos ne täyttävät traktorin perävaunun vaatimukset. Ajoneuvon tai kuorman käyttötarkoituksesta johtuvasta erityisperusteesta tiellä kuljetettavaksi hyväksyttäviä erikoiskuljetusajoneuvoja ovat esimerkiksi: 1) Siirrettäväksi suunniteltu erikoiskäyttöön valmistettu kiinteästi varustettu tuotantolaitoksen ohjaus-, aggregaatti-, korjaamo-, työtila- tai muu vastaava ajoneuvo, jota ei ole tarkoitettu kuorman kuljettamiseen. Siirrettäviä tuotantolaitoksia ovat esimerkiksi maa- ja kiviainesten käsit-

7 7(20) telyyn sekä asvaltin valmistukseen tarkoitetut laitokset, jotka koostuvat useista yksiköistä. Tuotantolaitoksen ohjaamisen ja käyttöön tarvitaan oheisyksiköitä huoltotiloineen. Ohjaus- ja muiden oheisyksiköiden rakentaminen tiellä yleisesti sallittuun leveyteen tekee niistä käytettävyydeltään ahtaita kasvattaen työtapaturmariskiä ja joissakin tapauksissa tarkoituksenmukaiseen käyttöön sopimattomia. Leveydeksi näille sallitaan kohdan mukaan enintään 3,5 metriä, joka on käytössä todettu tarkoitukseen sopivaksi. Ajoneuvot eivät yleensä ylitä tiellä yleisesti sallittua korkeutta tai pituutta sillä se vaikeuttaisi siirtämistä. Korjaamo- ja työtilayksikössä saa siirrettäessä olla tuotantolaitoksen huoltoon ja korjaukseen liittyviä varaosia ja työkaluja. Nykyisin tässä tarkoitettuja ajoneuvoja on määritelty ajoneuvon poikkeuslupien myöntämiseen liittyvissä ohjeissa. 2) Tiellä yleisesti sallitut mitat ylittävä, erikoiskäyttöön suunniteltu ja valmistettu ajoneuvo, johon on kiinteästi asennettu taikka kuormattu näyttely-, tutkimus-, huvipuisto- tai muu palveluvarustus. Ajoneuvoissa voi olla niiden käyttöön tarkoitettua kappaletavaraa, joka voitaisiin kuljettaa erillisellä kuljetuksella. Ajoneuvot ylittävät tiellä yleisesti sallitut mitat käyttötarkoituksen takia. Ajoneuvot ovat yleensä tiellä yleisesti sallituissa massoissa. Siirrossa toiselle kohteelle esimerkiksi huvipuistolaitteisto kootaan perävaunun päälle, jolloin kuorma muodostuu jakamattomasta perusosasta ja muista laitteen osista, jotka voitaisiin kuljettaa erillisenä kuljetuksena tiellä yleisesti sallituissa mitoissa ja massoissa. Palveluvarustus ajoneuvossa voi olla esimerkiksi liikkuva porojen teurastusyksikkö. Leveydeksi näille sallitaan enintään 3,5 metriä, joka on käytössä todettu tarkoitukseen sopivaksi leveydeksi. 3) Tiellä yleisesti sallitun mitan ylittävä kaapelikelavaunu, joka on hinattava ajoneuvo ja tarkoitettu kaapelin purkamiseen kelalta kaapelia asennettaessa ja kaapelikelan kuljettamiseen lähivarastointialueelta työkohteelle. Autoon kytkettävä kaapelikelavaunu on auton perävaunu, jota koskevat autoon kytkettävien perävaunujen vaatimukset. Liikenteeseen hyväksymisen yhteydessä ajoneuvolle merkitään ajoneuvoryhmäksi hinattava laite. Kaapelikelavaunu muuhun ajoneuvoon kuin autoon kytkettäessä ja tiellä kuljetettaessa on hinattava laite. Traktoriin kytkettynä kaapelikelavaunun tulee täyttää traktorin perävaunua koskevat vaatimukset. Kaapelikelavaunun mitat ja massa saa kohdan mukaan olla käyttötarpeen edellyttämä. 4) Erikoiskäyttöön suunniteltu ja valmistettu muu ajoneuvo, jota ei ole ensisijaisesti suunniteltu tiellä kuljetettavaksi eikä kuorman kuljettamiseen tiellä. Tämän kohdan erikoiskäyttöön rakennettu ajoneuvo on muu kuin edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu ajoneuvo. Tällaisia ajoneuvoja ovat esimerkiksi kivi- ja maa-aineksen murskain, seulavaunu, hihnakuljetin, kaivonporausajoneuvo ja ajoneuvon päälle rakennettu metalli- tai energiamurskain. Tällaisia ajoneuvoja tai laitteita siirretään harvoin tiellä. Ajoneuvon mitat ja massat saavat olla laitteen käyttötarkoituksen edellyttämät. 4.2 Erikoiskuljetusajoneuvon ja erikoiskuljetusyhdistelmän liikennekäyttöön hyväksymisen edellytykset Ajoneuvolain 24 a :n 3 momentin mukaan antaa määräykset erikoiskuljetusajoneuvon liikennekäyttöön hyväksymisessä sovellettavista erikoiskuljetusajoneuvon käyttötarkoituksen edellyttämistä poikkeuksista ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista. Määräyksen 3.1 kohdan mukaan erikoiskuljetusajoneuvon tulee täyttää kyseistä ajoneuvoluokkaa koskevat liikennekäyttöön hyväksymisen yleiset tekniset vaatimukset, siltä osin kuin määräyksessä ei toisin määrätä. Ajoneuvoyhdistelmälle, joka kuormaamattomana ei ylitä tiellä yleisesti sallittua mittaa, saa hyväksyä jakamattoman kuorman kuljettamiseen tiellä korotetulla massalla alennetulla ajonopeudella. Tällöin alennettu enimmäisajonopeus pitää olla kuitenkin vähintään 50 km/h. Kuitenkin alemmalle kuin 40 km/h nopeudelle saa hyväksyä ajoneuvoyhdistelmän, jonka massa kuormattuna ylittää 150 tonnia. Määräykset erikoiskuljetusajoneuvon korotetuista massoista alennetuin ajonopeuksin annettaisiin kohdassa Jos pelkästään korotetuin massoin erikoiskuljetukseen hyväksyttyä ajoneuvoa ja ajoneuvoyhdistelmää käytetään muuhun kuin jakamattoman kuorman kuljettamiseen tiellä yleisesti sallituissa mitoissa ja massoissa, kyseessä ei ole erikoiskuljetus, eikä määräyksen poikkeuksia sovelleta täl-

8 8(20) laiseen niin sanottuun normaalikuljetukseen, vaan ajoneuvon ja yhdistelmän tulee täyttää niitä koskevat yleiset vaatimukset. Erikoiskuljetuksessa ei saa hyväksyä käytettäväksi suurempia kuin ajoneuvon valmistajan tai ajoneuvossa käytettävien renkaiden valmistajan sallimia massoja ja ajonopeuksia. Ajoneuvon renkaiden valmistajan sallima kuormitus voi rajoittaa ajoneuvolle sallittua massaa. Valaisimien ja heijastimien vaatimuksista, poikkeuksista ja sijoittamisesta erikoiskuljetusajoneuvoon tai erikoiskuljetusyhdistelmään on määrätty määräyksen 5 kohdassa. Jos kuorma estää kuljettajaa näkemästä sivulle tai taakse, on peilien lisäksi käytettävä muuta epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta kuten kameraa. Epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta ei tarvita, jos kuljetuksen tai kuljetusryhmän takana käytetään erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaa. 4.3 Erikoiskuljetusajoneuvoksi hyväksymistä koskevat tekniset lisävaatimukset ja poikkeukset kaikkia ajoneuvoja koskevista teknisistä vaatimuksista Määräyksen kohdassa määrätään erikoiskuljetusajoneuvon kääntyvyysvaatimuksesta, joka poikkeaa yleisistä kääntymisvaatimuksista. Määräyksen liitteen 1 mukainen kääntyvyysvaatimus koskee kuormaamatonta ajoneuvoa, jonka leveys tai pituus ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan. Esimerkiksi ajoneuvonkuljetusauton pitää täyttää kääntymisvaatimus, kun kuormatila on kapeimmassa asennossa. Kääntyvyysvaatimuksen mukaan ajoneuvon takakulman sivuttaissiirtymä saa olla enintään 1,7 metriä. Jos erikoiskuljetusajoneuvo ei täytä kääntyvyysvaatimusta, hyväksyminen tapahtuu edellytyksellä, että ajoneuvoa tiellä kuljetettaessa käytetään erikoiskuljetusten liikenteenohjaajaa (EKL-ohjaaja). Määräyksen kohdan mukaan erikoiskuljetusajoneuvon akselille tai akseliryhmän akselille saa hyväksyä liikenteessä käytettäväksi enintään ajoneuvon valmistajan ja renkaan valmistajan sallimat korotetut massat määräyksen taulukon 1 mukaisin enimmäisajonopeuksin. Määräyksessä korotetut massat rajoitetulla ajonopeudella vastaavat pääosin erikoiskuljetusasetuksessa säädettyjä. Asetuksesta poiketen yksittäispyörin varustelulle akselilinjalle saa hyväksyä korotetut massat enintään samoin ajonopeuksin kuin neljän renkaan akselilinjalle. Edellytyksenä on, että renkaan leveys on vähintään 485 millimetriä tai nimellishalkaisija vähintään 1300 millimetriä. Tällöin yksittäispyörästä tiehen kohdistuva kuormitus on pienempi kuin tavanomaisesta pyörästä kohdistuva kuormitus tiehen. Suurimmat massat sallitaan akselilinjalle, jossa renkaita on enemmän kuin neljä. Tien epätasaisuuden perusteella kuormituksen tasaavalle tieystävälliselle pendeliakselille sallitaan tavanomaista akselia enemmän massaa. Yksinomaan jakamattoman kuorman kuljettamiseen hyväksytylle auton erikoiskuljetusperävaunun yhdistelmälle voidaan määräyksen mukaan sallia pienempi nopeus kuin 40 km/h, jos ajoneuvoyhdistelmän massa on suurempi kuin 150 tonnia. Tehokkaammalla vetoautolla ja tarkoitukseen paremmin sopivalla perävaunulla voidaan sallia suurempi kuin 150 tonnin massa suuremmalla kuin 40 km/h nopeudella tiellä käytettäväksi. Erikoiskuljetusasetuksen mukaan enimmäisajonopeudeksi on voitu hyväksyä 40 km/h, jos ajoneuvon neljällä renkaalla varustettuun akseliin kohdistuva massa on yli 15 tonnia. Määräyksen taulukkoon on yhdistetty erikoiskuljetusasetuksen 30 :ssä säädetyt erikoiskuljetuksen kuljettamiseen liittyvät akselimassan perusteella säädetyt alennetut ajonopeudet. Näin kaikki akselimassaan perustuvat alennetut ajonopeudet löytyvät samasta kohdasta. Erikoiskuljetusyhdistelmälle määritellään kytkentäkatsastuksessa massan perusteella alennetut enimmäisnopeudet. Korotettujen massojen käyttäminen liikenteessä edellyttää käytettäväksi ajoneuvossa sellaisia renkaita, jolle on sallittu korotettuja massoja vastaava kuormitus. Yhdistelmän ajonopeus saa ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen mukaisesti olla enintään yhdistelmän osana olevista ajoneuvosta sallittu pienin ajonopeus. Ajonopeus voi rajoittua myös yhdistelmän osana olevan

9 9(20) ajoneuvojen kytkentälaitteiden tai kuorman ollessa osana yhdistelmää kuorman kiinnityslaitteiden perusteella. Lisäksi ajonopeus voi olla pienempi kuin mitä yhdistelmän osana olevalle ajoneuvolle on sallittu, jos ajoneuvossa käytetään sellaisia renkaita joiden ajonopeus korotetulle massalle jää pienemmäksi kuin ajoneuvolle olisi teknisesti sallittu. Yhdistelmän kytkennässä ajonopeutta voi rajoittaa myös vetäville akseleille vaadittu massa tai vetävältä ajoneuvolta vaadittu moottoriteho. Määräyksen kohdassa määrätään poikkeuksesta valmistajan kilpeä koskevista vaatimuksista. Ajoneuvossa valmistajan kilvessä mainituista suurimmista sallituista massoista poikkeaminen on mahdollista vain valmistajan tai valmistajan edustajan antamassa todistuksessa kerrottuihin enimmäisarvoihin asti. Määräyksen kohdassa määrätään poikkeuksesta erikoiskuljetusyhdistelmän vetoauton seisontajarrua koskevista vaatimuksista. Raskaassa erikoiskuljetusyhdistelmässä käytettävän vetoauton seisontajarrun suorituskyky ei aina ole riittävä pitämään yhdistelmää paikallaan. Määräyksen kohdan mukainen yhdistelmän seisontajarrua koskeva vaatimus voidaan täyttää silloin, jos perävaunun seisontajarrun suorituskyky tai perävaunujen seisontajarrujen suorituskyky yhteensä täyttävät niitä koskevat vaatimukset. Nykyisessä erikoiskuljetusasetuksessa ei ole säädetty poikkeamisesta yhdistelmän vetoauton seisontajarrua koskevista vaatimuksista, mutta soveltamiskäytännössä vaatimuksesta on poikettu. Määräyksen kohdan mukaan erikoiskuljetusajoneuvoon, esimerkiksi autolla vedettäväksi rakennettuun hinattavaan laitteeseen, voidaan soveltaa kansallisessa hyväksynnässä poikkeuksia, joita sallitaan vastaavalle erikoiskuljetusajoneuvolle myönnetyssä EY-tyyppihyväksynnässä. Määräys vähentää jatkossa poikkeuslupien tarvetta, kun EY-tyyppihyväksynnässä sallittuja poikkeuksia voidaan soveltaa muussakin liikenteeseen hyväksynnässä. Määräyksen kohdassa määrätään ajoneuvonkuljetusauton rakenteesta. Ajoneuvonkuljetusautoa käytetään usein esimerkiksi metsätyökoneen kuljettamiseen hakkuutyömaalle ainakin osan matkaa metsäautotiellä. Metsäautotiellä voidaan harvoin käyttää ajoneuvoyhdistelmää työkohteelle kuljettamiseen. Autossa saa olla sen molemmilla sivuilla joko kokonaan tai osittain kiinteät levitykset kuljetettavan ajoneuvon tai työkoneen kuormaamista ja kuljettamista varten. Levityksissä on usein pyöräsyvennykset työkoneen tukemista varten. Pyöräsyvennyksillä voidaan madaltaa kuljetuskorkeutta ja näin helpottaa tiellä liikkumista. Kuormaamattomana ajoneuvonkuljetusautolle sallitaan leveydeksi enintään kolme metriä ja levitettynä enintään 3,50 metriä ja pituutta enintään 16,00 metriä. Enimmäismittoja on muutettu suuremmaksi nykyiseen erikoiskuljetusasetukseen verrattuna. Suurempi pituus mahdollistaa useimmiten kuormaamisen ylittämättä ajoneuvon pituutta. Tällöin kuorman ylityksen merkitsemistä takana ei tarvita, jolloin kuormausaika lyhenee. Ajoneuvonkuljetusauton sallitusta kuormasta määrätään kohdassa 4.1 Määräyksen kohdan mukaan erikoiskuljetusauton ja erikoiskuljetusperävaunun vetoauton ohjauslaitevaatimuksesta saa poiketa neli- tai useampiakselisessa erikoiskuljetusautossa tai erikoiskuljetusperävaunun vetoautossa, jos autossa on yksi tai useampi yli 15 tonnin akseli. Tätä alemmissa massoissa auton ohjauslaitevaatimus yleensä täyttyy. Erikoiskuljetusasetuksen mukaan poikkeaminen on koskenut kaikkia vähintään neliakselisia erikoiskuljetusautoja ja erikoiskuljetusperävaunun vetoautoja. Neli- tai useampiakselinen erikoiskuljetusauto voi olla esimerkiksi ajoneuvonosturi. Tällaisen ajoneuvon ajonopeus on yleensä kyseiseen ajoneuvoluokan tiellä sallittua nopeutta alempi, jos vähintään yksi teknisesti sallittu akselimassa on yli 15 tonnia. Määräyksen kohdan mukaan erikoiskuljetusperävaunu saa olla leveydeltään ja pituudeltaan säädettävissä. Käyttötarkoituksen edellyttäessä erikoiskuljetusperävaunu saa olla koottu välivaunusta ja useista perävaunuista. Perävaunut saa yhdistää kuorman kiinnitykseen tarkoitetuilla adaptereilla siten, että perävaunujen väliin sijoitettu kuorma on osana erikoiskuljetusperävaunua. Kuorman perävaunuun kiinnittämiseen tarkoitettujen adapterien valmistajan ilmoittamaa massaa ei saa ylittää. Erikoiskuljetusperävaunulta ei vaadita alleajosuojia, roiskeenestojärjestelmää tai roiskesuojia, jos perävaunun rakenne antaa riittävän suojan tai jos käyttötarkoituksesta johtuvan rakenteen perusteella kyseiset varusteet eivät ole tarkoituksenmukaisia. Erikoiskuljetusasetuksessa ei ole säädetty poikkeuksia alleajosuojista tai roiskeenestojärjestelmästä.

10 10(20) Kolme- tai useampiakselisen akseliryhmän (teli) massan jakautumista koskevat vaatimukset vastaavat erikoiskuljetusasetuksessa säädettyä. Markkinoilla ei ole yleisesti saatavilla kytkentälaitteita esimerkiksi erityisen raskaiden erikoiskuljetusperävaunujen kytkemiseen vetoautoihin. Tällöin käytetään erityisesti mainittuun tarkoitukseen valmistettuja kytkentälaitteita, joita ei ole hyväksytty E-säännön mukaisesti. Tällaiset kytkentälaitteet voidaan hyväksyä kytkentälaitteen valmistajan antaman allekirjoitetun kyseiselle kytkentälaitteelle yksilöidyn rakennetodistuksen perusteella. Valmistajan rakennetodistuksen sisältöä koskevilla vaatimuksilla pyritään varmistamaan turvallisuus ajoneuvoa käytettäessä. Erikoiskuljetusasetuksessa rakennetodistuksen sisällöstä ei ole säädetty. Määräyksen kohdan mukaiset erikoiskuljetusperävaunun jarrujen poikkeukset yleisistä vaatimuksista vastaavat erikoiskuljetusasetuksessa säädettyjä. Määräyksen kohdassa määrätään traktoriin kytkettävän ajoneuvonkuljetusperävaunun rakenteesta. Traktoriin kytkettävän ajoneuvonkuljetusperävaunun kuljetustilan rakenne vastaa pääosin kohdan ajoneuvonkuljetusauton kuljetustilan rakennetta. Kuormaamattomana ajoneuvonkuljetusperävaunulle sallitaan leveydeksi enintään 3,00 metriä ja levitettynä enintään 3,50 metriä. Perävaunulle ei määrätä enimmäispituutta, mutta perävaunua käytettäessä traktori mukaan lukien yhdistelmän pituus saa olla enintään 20 metriä. Perävaunun kiinteän leveyden enimmäismitta on erikoiskuljetusasetuksessa säädetystä 2,80 metristä poiketen 3,00 metriä. Muutos mahdollistaa käytöstä poistettujen erikoiskuljetusperävaunujen muuttamisen traktoriin kytkettäviksi ajoneuvonkuljetusperävaunuiksi ilman leveyden muuttamista. Määräyksen kohdassa määrätään poikkeuksista muuhun moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kuin autoon kytkettävän hinattavan laitteen teknisistä vaatimuksista. Tällaiseen hinattavaan laitteeseen sovelletaan vetävään moottorikäyttöisen ajoneuvoon kytkettäväksi tarkoitetulle perävaunulle määrättyjä poikkeuksia ajoneuvoa koskevista teknisistä vaatimuksista. Traktori on yleisin muu moottorikäyttöinen ajoneuvo kuin auto, johon erikoiskuljetuksena kuljettava hinattava laite kytketään. Kohdassa tarkoitettuja hinattavia laitteita ovat esimerkiksi murskausasemilla käytettävät seulavaunut tai kiviainesten kuljettimet. Ajoneuvon tai kuorman käyttötarkoituksesta johtuvat erityisperusteet ajoneuvoille on määritelty kohdassa, jonka 1 ja 2 alakohdassa tarkoitetut erikoiskuljetusajoneuvot saavat olla määräyksen kohdan mukaan leveydeltään enintään 3,50 metriä. Alakohdassa 1 tarkoitetut ajoneuvot ovat esimerkiksi murskausasemilla käytettävät tuotantoprosessin ohjaus-, aggregaatti-, korjaamo- tai työtilana käytettävät vaunut. Alakohdassa 2 tarkoitetut ajoneuvot ovat esimerkiksi ajoneuvon alustalle rakennettuja tai kiinteästi asennettuja työtehtävään tarkoitettuja laitteita sekä näyttely-, tutkimus- tai muu palveluvarustus. Alakohdan 2 ajoneuvo on esimerkiksi perävaunu, jotka on huvipuistolaitteen perusosa, johon kuljetuksen ajaksi puretaan ja kuormataan laitteen osat. Määräyksen kohtien 3 ja 4 alakohdissa tarkoitettu ajoneuvo saa ylittää tiellä yleisesti sallitut mitat ja massat. Kohdan alakohdassa 3 kaapelikelavaunu on tarkoitettu kaapelikelalle kelatun kaapelin kuljettamiseen lähivarastolta työkohteelle kaapelin kelalta purkamiseen maahan laskemista varten. Kaapelikelavaunu on yleensä enintään 3,50 metriä leveä. Maastoon kaapelia laskettaessa vaunun leveys on usein tiellä yleisesti sallittua suurempi, jotta vaunu ei pehmeässä maassa kaatuisi pyörän upotessa maahan. Kohdan alakohdassa 4 tarkoitettuja ajoneuvoja ovat pääasiassa muualla kuin tiellä kuljetettavaksi tarkoitetut eikä niitä ole tarkoitettu kuorman kuljettamiseen tiellä. Näitä ajoneuvoja voi olla tarpeen siirtää tietä käyttäen toiseen kohteeseen. Niiden siirtäminen erikoiskuljetusyhdistelmällä voi olla erittäin työlästä. 4.4 Erikoiskuljetusyhdistelmää koskevat tekniset lisävaatimukset ja poikkeukset kaikkia ajoneuvoja koskevista teknisistä vaatimuksista Määräyksen kohdan mukaan kuorma saa olla erikoiskuljetusyhdistelmän kantavana rakenteena esimerkiksi silloin, jos pitkä kuorma ei vaadi alapuolelta tuentaa. Tällaisia kuljetettavia

11 11(20) kuormia ovat esimerkiksi savupiiput, teräsrakenteet ja puu- tai betonipalkit. Edellytyksenä on tällaisen kuorman kiinnitykseen tarkoitetut lujuudeltaan riittävät ja luotettavat laitteet. Määräyksen kohdassa lievennetään vetävän ajoneuvon moottoritehovaatimusta erikoiskuljetuksissa. Vetävien ja työntävien ajoneuvojen yhteenlasketun moottoritehon ei tarvitse ylittää 450 kilowattia. Aikaisemmin vaatimus on ollut enimmillään 750 kilowattia ja se on koskenut käytännössä vain erittäin vähäistä määrää kaikkein raskaimpia erikoiskuljetuksia. Tiukkojen määräysten antaminen erittäin raskaille kuljetuksille ei katsota tarpeelliseksi, koska kuljetusten taloudellisen merkittävyyden vuoksi kuljetuksen suorittajan on kannattavaa huolehtia riittävän tehokkaan kaluston käyttämisestä. Suomessa yhdistelmälle sallittu enimmäismassa tavanomaisessa liikenteessä on nykyisin 76 tonnia. Myös tällaisessa erikoiskuljetusyhdistelmässä vetävässä tai vetävissä ja työntävissä autoissa moottoritehon yhteensä pitää olla vähintään 380 kilowattia. Yhdistelmämassan ylittäessä 76 tonnia moottoritehon pitää olla yli menevältä osalta 0,5 kilowattia tonnia kohti. Määräyksen liitteessä 4 on esitetty graafisesti vaatimus moottoritehon ja massan suhteesta. Määräyksen kohdassa lievennetään vaatimusta vetäville akseleille kohdistuvasta massasta erikoiskuljetuksissa. Erikoiskuljetusasetuksen mukaan vaatimus on ollut 20 prosenttia 150 tonnin yhdistelmämassaan saakka ja sen ylittyessä vaatimus on 15 prosenttia, kuitenkin vähintään 30 tonnia. Määräyksen mukaan vetäville akseleille kohdistuvaa massaa ei tarvitse lisätä yhdistelmän massan ylittäessä 200 tonnia. Määräyksen liitteessä 4 on esitetty graafisesti massavaatimus vetäville akseleille. Määräyksen kohdan mukaan erikoiskuljetusajoneuvoihin ja yhdistelmiin ei sovelleta niin sanottua siltasääntöä, jonka mukaan äärimmäisten akselien etäisyyden ja massan perusteella määräytyvää tiehen kohdistuvaa kuormitusta rajoitetaan. Tiellä yleisesti sallitun massan ylittävän ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän käyttäminen tiellä edellyttää erikoiskuljetuslupaa, jota myönnettäessä otetaan huomioon kuljetuksessa käytettävien teiden ja siltojen kantavuus. Erikoiskuljetusajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen tiellä ei sovelleta ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 32 a :n e ja f kohtien vetoajoneuvon ja perävaunun tai perävaunujen massojen suhdetta toisiinsa koskevia säännöksiä. Määräyksen mukaan myös erikoiskuljetusyhdistelmän tulisi täyttää määräyksen liitteen 1 mukaista kääntyvyysvaatimusta, tai se voidaan hyväksyä liikenteessä käytettäväksi ehdolla, että käyttö edellyttää varoitusauton käyttämistä. Kääntyvyysvaatimus on uusi ja perustuu EUohjekirjaan, jossa asetetaan kääntyvyysvaatimukset tietyn mittaisille erikoiskuljetusajoneuvoille. 4.5 kuormaus ja kuorman varmistaminen Erikoiskuljetuksena kuljetettava kuorma on mitoiltaan tai massaltaan sellainen, jota ei voida kuljettaa tiellä yleisesti sallituissa mitoissa tai massoissa. Tästä on eräitä poikkeuksia. Pelkästään muun kuin jakamattoman esineen kuljettamiseen hyväksytyllä ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä saa kuljettaa jakamattomia esineitä, jos tiellä yleisesti sallittu massa ei ylity. Tiellä yleisesti sallittu massa saa ylittyä vain erikoiskuljetusajoneuvossa. Kuorman tukemiseen, varmistamiseen, merkitsemiseen ja varoitustoimenpiteisiin käytettävät laitteet ja varusteet saa kuljettaa myös sellaisessa erikoiskuljetusajoneuvossa, joka kuormaamattomana ylittää tiellä yleisesti sallitun mitan tai massan. Varoitusautot ovat myös kuljetukseen käytettäviä varoituslaitteita, jolloin niitä saa kuljettaa meno- tai paluumatkalla kuormana. Pyörillä tai telaketjuilla varustetun ajoneuvon kuljettamiseen rakennetussa N 3 -luokan ajoneuvossa (niin kutsuttu ritiläauto) ja sen perävaunussa sekä vastaavaan käyttötarkoitukseen rakennetussa traktorin perävaunussa saa kuormana olla vain pyörillä tai telaketjuilla varustettu ajoneuvo ja sen tavanomaiseen käyttöön liittyviä työvälineitä, laitteita ja varapolttoainesäiliöitä sekä huoltoon tai korjaukseen käytettäviä varaosia. Ajoneuvon tarpeettoman kuljettamisen välttämiseksi sallitaan mainittujen tavaroiden kuljettaminen myös silloin, kun ei kuljeteta samanaikaisesti ajoneuvoa. Jos ajoneuvoyhdistelmässä kuljetetaan useampaa ajoneuvoa, ei mikään tiellä yleisesti sallittu massa eikä tiellä yleisesti sallittu yhdistelmän pituus saa ylittyä. Siten, jos esimerkiksi

12 12(20) kuormatun kuljetusauton massa ylittää tiellä yleisesti sallitun massan, saa perävaunussa kuljettaa vain edellä tarkoitettuja kuljetettavan ajoneuvon käyttöön liittyviä tavaroita. Yli 2,60 metriä leveää kuormaa ei saa kuljettaa alle 2,50 metriä leveällä O 1 - tai O 2 -luokan perävaunulla. Ilman erikoiskuljetuslupaa kuorma saa olla korkeintaan metrin perävaunua leveämpi. Pituussuunnassa kuorma ei saa ylittää perävaunun takimmaista osaa yli 3,00 metriä. Veneen kuljettamiseen tarkoitettuun ja valmistettuun kohdan 3 mukaiseen kuorma-autoon saa kuormata veneen siten, että tiellä yleisesti sallittu leveys, korkeus tai kuorma-autolle sallittu pituus 12 metriä ylittyy. Kuorma-autossa pitää olla kuljetettavan kuorman nostamiseen soveltuva nosturi ja veneen tukemiseen soveltuvat säädettävät tuentalaitteet. Kuormana kuljetettavan veneen maston saa kuljettaa samassa kuormassa vaikka korkeus ja pituus näin kuormattuna kasvaisi. Tiellä kuljettamiseen pitää olla erikoiskuljetuslupa, jos tiellä yleisesti sallittu korkeus tai pituus ylittyy tai erikoiskuljetukselle ilman lupaa sallittu leveys ylittyy. Hinausautossa ohjaaville akselille pitää jäädä kaikissa tilanteissa vähintään 15 prosenttia hinausauton akseleille tulevasta massasta. Raskaita ajoneuvoja voidaan hinauksessa nostaa maasta tähän tarkoitukseen rakennetun ns. hinauspuomin varaan, jolloin hinausauton ohjaavat akselit kevenevät. Ohjaaville akseleille pitää jäädä riittävästi massaa hinausauton ohjattavuuden säilyttämiseksi. Tämä vastaa erikoiskuljetusasetusta. Useita jakamattomia esineitä saa kuormata samaan kuljetukseen, jos tiellä yleisesti sallittu massa tai mitta ei ylity esineiden kuormaamisesta päällekkäin, rinnakkain tai peräkkäin. Tällöin jakamattoman esineen mitta yksin kuormattuna pitää aiheuttaa tiellä yleisesti sallitun korkeuden, leveyden tai pituuden ylittymisen. Esineet rinnakkain tai peräkkäin kuormattuna eivät saa ulottua kuormaamattoman ajoneuvon äärimittojen ulkopuolelle. Muun kuin jakamattoman kuorman kuljettamiseen hyväksyttyyn ajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään saa kappaletavaran lisäsi kuormata jakamattomia esineitä tällä tavoin, jos tiellä yleisesti sallittu massa ei ylity. Kuormaamattomana tiellä yleisesti sallitun leveyden tai pituuden ylittävään erikoiskuljetusajoneuvoon tai ajoneuvoyhdistelmään saa kuormata jakamattomien esineiden lisäksi muita esineitä. Tiellä yleisesti sallittua massaa ei saa ylittää. Muista esineistä muodostettu kuorma ei saa ylittää tiellä yleisesti sallittua korkeutta tai leveyttä eikä kuormatilan pituutta etureunasta tai takareunasta mitattuna. Kuormatilan sallittuun kokonaispituuteen lasketaan mukaan varsinaisen kuormaustilan etupuolella oleva kuorman kuljetukseen tarkoitettu lavarakenne. Tiellä yleisesti sallitun massan ylittävässä erikoiskuljetuksessa saa kuljettaa jakamattoman esineen kanssa siihen tai sen käyttöön liittyviä tavaroita, jos niiden yhteinen massa on enintään 20 prosenttia jakamattoman esineen massasta. Nämä tavarat on kuormattava siten ettei ylitetä tiellä yleisesti sallittuja mittoja tai lisätä mitan ylitystä. Erikoiskuljetusluvassa sallittua massaa ei saa ylittää. Tiellä yleisesti sallitun pituuden ylittävään puoliperävaunuyhdistelmään, jossa on kuormana jakamattomana esineenä kone tai laite, saa koneen tai laitteen tavanomaiseen käyttöön liittyvät työvälineet ja laitteet kuormata pääkuorman etupuolelle tai takapuolelle. Työvälineet tai laitteet eivät saa ulottua perävaunun äärimittojen ulkopuolelle. Veneen maston saa sijoittaa ajoneuvon sivun ulkopuolelle enintään veneen leveydelle tai veneen yläpuolelle vaikka kuljetuksen korkeus näin kasvaisi. Veneen kuljetukseen tarkoitetussa N 3 - luokan ajoneuvossa saa kuljetettavan veneen lisäksi kuljettaa veneen maston, vaikka kuljetuksen pituus näin kasvaisi. Kuljetettaessa varsinaisessa perävaunussa tai keskiakseliperävaunussa jakamatonta esinettä, pitää vetävässä ajoneuvossa usein olla painokuormaa, jotta vetäville akseleille saadaan vaadittava massa. Painokuormana voidaan käyttää varsinaiseen kuormaan liittyviä lisälaitteita enintään 20 prosenttia pääkuorman massasta tai erillistä painokuormaa. Jos painokuorman tarve on yli 20 prosenttia perävaunuun kuormatusta jakamattoman esineen massasta, 20 prosenttia ylittävän kuorman osan on oltava muuta painokuormaa. Määräyksen 4.6 kohdassa määrätään kuorman varmistamisesta ja sitomisesta. Veneen siirtoon, veteen laskemiseen tai säilyttämiseen tarkoitettua perävaunua saa käyttää kuorman tukemiseen.