Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa Tiivistelmä tutkimuksen keskeisistä tuloksista LIKE-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi
Tutkimuksen taustoja: Tutkimuksessa tarkasteltiin liikunnan ja urheilun organisaatioverkostoja ja niiden muutosta 1993 2014 välisenä aikana, kolmella eri jaksolla: 1993 2000, 2001 2008, 2009 2014. Tutkimuskohteena päällekkäisjäsenyydet (interlocking directorates) keskusjärjestöjen hallituksissa ja valtionhallinnon liikuntapoliittisissa työryhmissä 1993 2014. Päätöksenteon rakenteet organisaatioverkostossa ja organisaatioiden valtaeliitti. Työryhmät: Liikuntalaki-, avustusjärjestelmä-, huippu-urheilu- ja yleispoliittiset työryhmät Keskusjärjestöt: Suomen Liikunta ja Urheilu, Olympiakomitea, Nuori Suomi, Kuntoliikuntaliitto ja Valo
Minkälainen liikunnan ja urheilun organisaatioverkoston valtarakenne on? Miten organisaatioverkosto ja organisaatioiden väliset valtasuhteet ovat muuttuneet 1993-2014?
Päällekkäisjäsenyydet ovat informaation siirtomekanismeja ja vallan kontrollointivälineitä. Miksi ja miten? Tutkimusmenetelmänä verkostoanalyysi; keskeisten toimijoiden löytäminen verkostosta, kenellä on eniten jäsenyyksiä ja sitä kautta keskeisin asemassa päättäjäverkostossa? Suurlinkkaaja=organisaatio, jolla on yksittäisellä jaksolla ollut neljä jäsenyyttä tai enemmän.
Tulos 1: Organisaatioverkoston valtaeliitti on ollut kapea 1990- luvun alusta lähtien. Verkostossa olevien organisaatioiden määrä vähentynyt 2010-luvulle tultaessa. Tulos 2: 1993 2000: Valtaeliitin osuus 18 %, jäsenyyksistä 44 % 2009 2014: Valtaeliitin osuus 12 %, jäsenyyksistä 31 % Tulos 3: Valtaeliitin joukossa jokaisella vuosikymmenellä: opetus- ja kulttuuriministeriö (liikunnan vastuualue), Olympiakomitea, Suomen Liikunta ja Urheilu, Voimisteluliitto, Palloliitto, Jääkiekkoliitto, Urheiluliitto
Keskustan ja periferian väliset etäisyydet ovat verkostossa suuret (kuva 1): Keskusta on staattinen ja ulkokehällä olevien organisaatioiden vaihtuvuus on suurta. Organisaatiot ovat samalla sekä vallankäytön paikkoja että vallankäyttäjiä: Organisaatioiden kaksoisrooli verkostossa. Näistä esimerkiksi Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU) ja Olympiakomitea (OK) ovat samaan aikaan sekä mahdollistaneet useille organisaatioille jäsenyysmahdollisuuden että itse olleet keskeisiä toimijoita kokonaisverkostossa.
Kuva 1 Liikuntapoliittisten työryhmien ja keskusjärjestöjen hallitusten organisaatioverkosto 1993-2014: 7
Johtopäätöksiä ja pohdintaa: Päätöksenteon rakenteet muuttuvat hitaasti tai ovat joiltain osin muuttumattomia: Valta-asemia määrittäneet keskeisimmin porvarien ja työväen aatteet, kielipolitiikka, menestys, suuruus. Uudet lajit, kulttuuriset muutokset tai yhteiskunnalliset ilmiöt kiinni päätöksenteon rakenteissa ja tulevat siksi hitaasti näkyviksi ja huomioiduksi. Mielipidejohtajuus säilyy samoilla organisaatioilla. Tulevaisuudessa vallankäytön paikkoja on vähemmän urheilun muutosprosessin ja keskusjärjestöjen vähentymisen takia. Tältä osin keskitetty järjestörakenne myös muokkaa organisaatioverkostoja uudenlaisiksi. Myös OKM:lla mahdollisuus vaikuttaa verkoston rakenteisiin: ketä toimijoita työryhmiin kutsutaan, ketä kuullaan?
Yhteystiedot ja alkuperäisartikkeli: kati.lehtonen@likes.fi Puh. 0500 460162 Lehtonen, Kati, Laine, Kaarlo & Itkonen, Hannu 2016. Päällekkäisjäsenyydet liikunnan ja urheilun organisaatioverkostossa. Hallinnon Tutkimus 35 (4), 304-320.