ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 39 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee maankaatopaikkatoimintaa kiinteistöllä 257-402-1-127. Kyseessä on uusi toiminta. LUVAN HAKIJA Perikunta: Christian Tallberg, Monica Tallberg, Julius Tallberg, Charlotta Widen Porkkalantie 1030 02480 Kirkkonummi Yhteyshenkilö: Graniittirakennus Kallio Oy / Katri Bäckman Jaakonkatu 2,01620 Vantaa katri.backman(at)grk.fi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kirkkonummen kunnan Bergstadin kylän kiinteistölle 1-127. Kiinteistöllä harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Kiinteistöllä sijaitsevat tilan päärakennus, vanhat talousrakennukset sekä varastotilat. Toiminta kohdistuu kiinteistön peltoalueelle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 27, liite 1 taulukko 2 kohta 13f Ympäristönsuojeluasetus 2 kohta 12a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n kohdan 12a mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ratkaisee alle 50 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitetun maankaatopaikan ympäristölupa-asian. Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toimii rakennus- ja ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 6.8.2015. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole voimassaolevia lupia. 1
Kiinteistö sijoittuu Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 kaavamerkintöjen MT Maatalousalue, M Maa- ja metsätalousvaltainen alue ja AT Kyläkeskuksen alue alueille. Maankaatopaikkatoiminnan alue on yleiskaavassa 2020 osin maatalousaluetta (MT) ja osin kyläkeskuksen aluetta (AT). Alueella sallitaan maatalouden ja siihen soveltuvien elinkeinojen harjoittaminen ja tätä palveleva rakentaminen. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maankaatopaikkatoiminta sijoittuu kiinteistön 257-402-1-127 alueelle, joka on pääosin viljeltyä peltoa. Kallion pinta on havaittavissa pellon keskialueella. Toiminta-alueen läheisyydessä ei ole vesistöjä. Meri sijaitsee noin 1 km päässä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 900 metrin päässä sijaitseva Bergstad (0125707). Se kuuluu entiseen luokkaan III- muu pohjavesialue. Luokitus on uudistettu ja III- luokkaan kuuluvat alueet tulevat siirtymään joko luokkiin I (veden hankinnan kannalta tärkeä) tai II (veden hankintaan soveltuva) tai kokonaan luokituksen ulkopuolelle, mikäli alue havaitaan vedenhankintaan soveltumattomaksi. Toiminta-alueen ympärillä kulkee oja. Vesi virtaa ojissa kohti koillista mennen Porkkalantien alitse noin 150 metriä peltoalueesta pohjoiseen. Tämän jälkeen vesi jatkaa Porkkalantien suuntaisesti kohti Järsö sundin lahtea merelle. Alueella ei ole suojeltuja luontoarvoja tai niiksi merkittyjä kohteita. Lähimmät suojelualueet ovat lintukosteikkoja ja ne sijaitsevat reilun kilometrin päässä toiminta-alueesta. Alueella ei ole muinaismuistoja tai kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. Lähin muinaismuisto- tai kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, Häggesbölen keskiaikainen kyläpaikka, sijaitsee reilun 800 metrin päässä toiminta-alueesta lounaaseen. Putvikintien alkupäässä olevien rakennusten piha-alueella sijaitsee mahdollinen muinaismuistopaikka, mahdollinen keskiaikainen kylänpaikka. Tämä ei sijaitse toiminta-alueella. Toiminta-alueelle liikennöinti tapahtuu Porkkalantietä pitkin. Porkkalantie (11247) on yhdystie ja sen liikennemäärä kiinteistön kohdalla on vuoden 2005 mittausten perusteella 1534 ajon/vrk. Porkkalantie liittyy Länsiväylään, jossa ajoneuvomäärä vuorokaudessa on 2005 mittausten perusteella 19736 ajon/vrk ja liikenteen on arvioitu Länsiväylällä Kirkkonummen kohdalla kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin 30 000 ajon/vrk. Peltoalueella tai kiinteistön muilla alueilla ei ole harjoitettu teollista toimintaa tai muuta toimintaa, jonka voisi epäillä pilanneen maaperää. Alueella ympäristöä on kuormittanut ainoastaan harjoitettu maa- ja metsätalous. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Maankaatopaikkatoiminnan tarkoituksena on korottaa toiminta-alueen pellon tasoa ja parantaa pellon viljeltävyysominaisuuksia. Nykytilassaan peltoalueen ongelmana on kalliopinnan sijaitseminen lähellä maanpintaa. Tästä aiheutuu ongelmia maanmuokkauksessa sekä pellon kuivumista kesäaikaan. 2
Läjitystoiminta Ennen toiminnan aloittamista pintamaan kasvukerros poistetaan ja varastoidaan toiminta-alueen viereen. Aluetta täytetään yksi osa-alue kerrallaan. Kun haluttu määrä maata on läjitetty, lohko tasataan ja kasvukerros levitetään takaisin. Halutun korkotason saavuttamiseksi kuormia vastaanottomassa on tarvittaessa kaivinkone, joka vastaanottaa ja muotoilee pinnan jo työn aikana haluttuun kaatoon ja korkotasoon. Aluetta korotetaan tuotavilla maa-aineksilla maan alkuperäisestä muodosta riippuen 0,5-3 metriä. Tuotavat maa-ainekset ovat pilaantumattomia, käyttötarkoitukseen soveltuvia koheesio- ja kitkamaita. Tuotavien maa-ainesten määrä on yhteensä 62 477 m3 eli 93 715 tonnia. Tämän lisäksi alueelle varaudutaan rakentamaan louhepenkereitä toiminta-alueen ympärille. Tarvittavan louheen arvioitu määrä on yhteensä 1 279 m 3 eli 2 558 tonnia. Tuotavan maa- ja kiviaineksen yhteismäärä on 63 756 m 3 eli 96 273 tonnia. Maiden ajo tehdään viljelykaudet huomioiden osa-alue kerrallaan ja työn arvioidaan kestävän 2-5 vuotta. Vuosittain tuotava maksimimäärä on 49 000 tonnia ja minimimäärä 0 5 000 tonnia. Läjitettävät maa-ainekset Läjitettävät maa-ainekset ovat peräisin Graniittirakennus Kallio Oy:n rakennustyömaakohteista pääkaupunkiseudulta. Maan pilaantumattomuus varmistetaan "tietolomake maa-aineksen ominaisuuksista" -menettelyä noudattaen: 1. Maa-aineksen pilaantumattomuus tarkistetaan urakan tilaajan laatimasta urakka-aineistosta. Rakennusurakan lähtötiedoissa on aina arvioitu maaperän pilaantuneisuus. 2. Alue, jolta maata halutaan tuoda, kartoitetaan silmämääräisesti ja sen sijainti merkitään työpiirustukseen / mitta-aineistoon tai työmaapäiväkirjaan. Näiden tietojen perusteella alue on myöhemmin paikannettavissa. Kaivualueelle tehdään työmaan työnjohdon toimesta kartoitus, jonka yhteydessä arvioidaan maaperän ennakkotiedoista poikkeavaa pilaantuneisuutta alueen rakentamishetkisen käytön perusteella. Pilaantuneisuuden arvioinnissa huomioidaan urakan papereista poikkeavat havainnot, kuten roskaisuus, mahdolliset täyttömaakerrokset, öljyt tai kemikaalien haju, jotka viittaavat mahdolliseen pilaantuneisuuteen. Maata, jonka voidaan epäillä olevan pilaantunutta tai havaitaan sisältävän jätettä, ei ajeta alueelle. 3. Alueen maasta laaditaan tietolomake maa-aineksen ominaisuuksista, johon kerätään yllä oleva tieto. Tietolomake maa-aineksen ominaisuuksista toimitetaan tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä aina kiinteistön omistajalle tarkastusta varten, ennen kuin maanajo kohteesta alkaa. 4. Kiinteistön omistaja hyväksyy tietolomakkeen maa-aineksen ominaisuuksista ja maan ajo voidaan aloittaa luvan saamisen jälkeen. 5. Maan ominaisuuksia tarkkaillaan kaivun aikana työmaan työnjohdon toimesta ja mikäli havaitaan esim. jätettä, niin maita ei ajeta kiinteistölle. Maan pilaantumattomuutta valvoo rakennuskohteessa työmaan maatöistä vastaava työnjohtaja. "Tietolomake maa-aineksen ominaisuuksista" -menettelyllä taataan, että maa-aines on pilaantumatonta ja sen alkuperä on jäljitettävissä. Liikenne 3
Liikenteen kulkureitti on rakennuskohteista Länsiväylää myöten Porkkalantielle ja edelleen Putvikintietä läjitysalueelle. Massat tuodaan alueelle kuorma-autoilla. Kuorma-autojen kääntöpaikat ja kasetointipaikat rakennetaan kiinteistön 1:127 puolelle siten, että kuorma-autoista ei aiheudu haittaa tien muille käyttäjille. Alueelle kulkuun käytetään Putvikintien liittymää. Kohteeseen ajetaan maa- ja kiviaineksia yhteensä 96 273 tonnia arviolta 2-5 vuotta kestävän toiminnan aikana. Tämä tarkoittaa yhteensä 3 576 kasettirekallista. Toiminnan jakautuessa kahdelle vuodelle alueelle tulee toiminnan aikana 1 266 autoa ja viikkotasolle laskettuna 24 autoa viikossa. Toiminnan jakautuessa viidelle vuodelle kuormia tuodaan keskimäärin 10 kuormaa viikossa. Liittymät varustetaan kolmioilla siten, että liittyvä liikenne väistää Porkkalantien liikennettä. Kiinteistölle ei harjoiteta kuljetuskaluston huolto- tai tankkaustoimintaa. Asiattomien pääsy alueelle estetään lukittavalla puomilla. Pintavesien johtaminen Toiminta-aluetta ympäröi oja. Vesi virtaa ojissa kohti koillista mennen Porkkalantien alitse noin 150 metriä peltoalueesta pohjoiseen. Tämän jälkeen vesi jatkaa Porkkalantien suuntaisesti kohti Järsö sundin lahtea merelle. Ojien sijaintia, niiden pohjan tasoa tai virtaussuuntia ei tulla muuttamaan hankkeen aikana. Tukitoiminnot Kiinteistöllä ei tulla käyttämään tai varastoimaan kemikaaleja. Tarvittaessa maan tasaukseen alueella käytetään maansiirtokoneita, joiden polttoainesäiliöt ovat hyväksyttyjä. Koneet ovat alueella vain toiminta-ajan ja niitä ei säilytetä alueella. Energiankulutus muodostuu työkoneiden ja kuljetuskaluston käyttämästä polttoaineesta. Työssä ei tarvita muuta ulkopuolista energiaa. Toimintaan ei käytetä vettä, eikä viemärivesiä muodostu. YMPÄRISTÖKUORIMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan, veteen, maaperään tai pohjaveteen. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Toiminnassa ei muodostu jätettä. Alue on maa- ja metsätalousaluetta ja melu- tai tärinämittauksia ei ole tehty. Toiminnasta ei aiheudu melua tai tärinää. Alueelle läjitettävä maa-aines on pilaantumatonta ja peräisin Graniittirakennus Kallio Oy:n rakennustyömailta pääkaupunkiseudulla. Maa-aineksen pilaantumattomuus varmistetaan "tietolomake maa-aineksen ominaisuuksista" menettelyllä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Maankaatopaikkatoiminta lisää Porkkalantien rekkaliikennettä toiminta-ajasta riippuen 10 24 autolla viikossa. Liikenteen määrän kasvu Porkkalantiellä ei ole merkittävä. 4
Toiminnalla ei ole vaikutuksia luontoon, luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön. Toiminnalla ei ole vaikutuksia myöskään maaperään, pohjaveteen, vesistöihin tai niiden käyttöön. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailua tehdään työmailla, joista maa on peräisin. Tarkkailulla varmistetaan, että maa on "tietolomake maa-aineksen ominaisuuksista" -menettelyn mukaisesti pilaantumatonta ja jätteetöntä, eikä siinä ole mukana esimerkiksi isoja kiviä. Toiminta-aluetta ympäröivät ojat pidetään toimintakuntoisina koko täyttötyön ajan. Täytön aikainen samentumisentarkkailu toteutetaan työtapatarkkailuna. Käytännössä tämä tarkoittaa louhepengervallien rakentamista täyttöalueen ympäri. Louhepenger tukee täytön reuna-aluetta sekä estää sateella maa-ainesten kulkeutumisen ojaan ja veden samentumisen. Täyttötyön yhteydessä seurataan säätiloja ja paikallista täyttösuuntaa muutetaan rankkasateen aikana siten, pintavedet ohjataan kulkemaan pintavaluntana pidemmän matkaa ennen ojaa. Tällä tavoin maa-ainesten kulkeutuminen ojaveteen saadaan minimoitua. Ojaveden kirkkautta seurataan alueen pohjoisreunassa olevan alueelta pois lähtevän ojan suulta sateisina ajanjaksoina ja täyttötyön ollessa lähellä alueen reunoja. Samentumista ei tarkkailla kuivana kautena, kun ojat ovat tyhjillään ja vesi ei virtaa, eikä myöskään talvella. Ojaveden samentumista hallitaan viimekädessä rakentamalla louhepato pohjoisreunalta lähtevään ojaan. Louhepenger ei padota ja päästää veden virtaamaan lävitseen, mutta lisää veden kulkemaa matkaa siten, että kiintoaine ehtii laskeutua ja vesi kirkastua. Kohteeseen tuotavista maista kootaan vuosittain raportti, josta käy ilmi maa-aineksen määrä, alkuperä, puhtaustodistukset, toimittaja sekä laatu. Hakija ei ole hakemuksessa esittänyt muuta toiminnan vaikutusten tai päästöjen tarkkailua. TOIMINNAN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN Maanläjitystoiminnan riskejä ovat täyttökerrosten liukumat ja sortumat sekä työkoneiden ja kuljetuskaluston öljyvuodot. Täyttöalueen ympärille rakennetaan louhepengervalli, joka tukee täyttöä ja estää sortumia. Alueella käytetään maansiirtokoneita, joiden polttoainesäiliöt ovat hyväksyttyjä. Koneet ovat alueella vain toiminta-ajan ja niitä ei säilytetä alueella. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemus tuli vireille 6.8.2015. Alueelle tehtiin tarkastus 28.8.2015. Tarkastuksesta laadittiin pöytäkirja, joka on liitetty asiakirjoihin. Hakija päivitti hakemusta 7.9.2015. Hakemusmateriaaliin pyydettiin täydennyksiä 8.9.2015 ja 24.9.2015. Hakija toimitti täydennykset 15.9.2015 ja 6.10.2015. Lupahakemus kuulutettiin kunnan virallisella ilmoitustaululla 12.10.2015 13.11.2015. Kuulutus julkaistiin Västra Nylandissa 10.10.2015 ja Kirkkonummen Sanomissa11.10.2015. Lisäksi kuulutus julkaistiin kunnan internetsivuilla. Asianosaisia kuultiin kirjeitse. Hakemusmateriaali oli nähtävillä kunnan palvelupisteessä ja 5
internetsivuilla. Lupahakemuksesta pyydettiin lausunnot Espoon seudun ympäristöterveydeltä ja Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluista. Lausunnot Asiasta saatiin kaksi lausuntoa. Kirkkonummen kunnan kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut totesi lausunnossaan: Hakijat hakevat ympäristölupaa maankaatopaikalle, pilaantumattomien maa-ainesten läjitykseen kiinteistöllä 257-402-1-127, Porkkalantie 1030. Kiinteistö on suurimmaksi osaksi yleiskaavan 2020 maatalousalueella (MT) ja osittain kyläkeskuksen alueella (AT). Hakemukseen on liitetty tarkastelu maa-ainesten läjityksen vaikutuksista Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 osoitettuun läjitysalueen koillispuolella sijaitsevaan kulttuurimaisema-alueeseen. Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden mielestä suositeltavaa on, että maa-ainesten kuormaaminen tapahtuu käyttäen olemassa olevaa liittymää. Maa-ainesten läjitys ei saa aiheuttaa estettä tai vaikeuttaa kaavassa merkityn kyläkeskuksen alueen (AT) käyttöä tulevaisuudessa kaavamerkinnän osoittamalla tavalla. Näin ollen läjityksen korkotason tulee kyläkeskuksen alueella (AT) sopeutua ympäristön korkotasoon. Läjityksen pinnan muotoilu tulee toteuttaa siten, että maantäyttö luiskataan riittävän loivasti ja luontevasti ympäristöön nähden. Espoon seudun ympäristöterveys esitti lausuntonaan: Perikunta c/o Christian Tallberg hakee ympäristölupaa maankaatopaikan toiminnalle kiinteistölle 257-402-1-127 osoitteessa Porkkalantie 1030. Hankkeen tarkoitus on korottaa pelto-alueen tasoa pellon viljeltävyysominaisuuksien parantamiseksi. Peltoa korotetaan 0,5-3 metriä. Alueelle on suunniteltu tuotavan pellon tason korotukseen sekä peltoalueen ympärille rakennettaviin louhepenkereisiin maa- ja kiviainesta yhteensä 63756 t eli 96273 m3. Raaka-aineina käytetään pilaantumattomia täyttömaita, jotka ovat peräisin Graniittirakennus Kallio Oy:n rakennustyömaakohteista pääkaupunkiseudulta. Kuljetusreitti on Porkkalantie ja Länsiväylä. Kuljetuksia on viikkotasolla n. 10-24. Toiminta kestää 2-5 vuotta. Sijaintipaikka on maa- ja metsätalousaluetta. Kiinteistö on kaavoitettu kaavamerkinnöillä MT maatalousalue, M maa- ja metsätalousvaltainen alue sekä AT Kyläkeskuksen alue. Porkkalantien varressa lähialueella on pientaloja. Peltoalueella ei ole lähivesistöjä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on n. 900 metrin päässä sijaitseva III-luokan pohjavesialue 0125707 Bergstad. Korotettavan pellon ympärillä kulkee oja, joka virtaa Porkkalantien suuntaisesti kohti Järsösundin lahtea merelle. Ojat pidetään toimintakuntoisina koko täyttötyön ajan. Peltoalueella tai kiinteistön muilla alueilla ei ole harjoitettu teollista toimintaa tai muuta toimintaa, jonka voisi epäillä pilanneen maaperää. Toiminnassa ei käsitellä vesiä, eikä siitä muodostu jätevettä eikä aiheudu päästöjä vesiin tai maaperään. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä, joilla olisi vaikutusta ilman laatuun. Alueelle ei ole tehty melu- tai tärinämittauksia. Toiminnasta ei katsota aiheutuvan tärinää ja melutaso vastaa maatalouskoneiden aiheuttamaa melua. Toiminnasta aiheutuva liikenteen määrän kasvu ei ole merkittävä. Kuljetuksiin käytettävien kuorma-autojen kääntö- ja kasetointipaikat rakennetaan siten, ettei niistä aiheudu haittaa tien muille käyttäjille. Maankaatopaikan luvattoman käytön estämiseksi alueen kulkutie varustetaan lukittavalla puomilla. Pellon korotusmateriaalina käytetään pilaantumattomia, käyttötarkoitukseen soveltuvia koheesio- ja kitkamaita. Käytettävän maa-aineksen laatu varmistetaan. Espoon seudun ympäristöterveys haluaa painottaa, ettei maankaatopaikan toiminnasta saa aiheutua terveydellistä haittaa lähialueen asukkaille, lähinnä toiminnasta johtuvien melun ja pölyämisen sekä 6
käsiteltävien maamassojen laadun osalta. Tulee varmistaa, että niiden osalta tehdyt arviot ja toimenpiteet ovat riittäviä. Lähistöllä sijaitsevien talousvesikaivojen osalta tulee huolehtia, ettei toiminta heikennä niiden veden laatua. Muilta osin maankaatopaikan ympäristölupahakemuksesta ei ole huomautettavaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty kirjallisia muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa kuultiin lupahakemuksen johdosta annetuista lausunnoista. Hakija totesi 17.11.2015 päivätyssä vastineessaan: Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto Lausunnossa nähtiin suositeltavaksi, että maa-ainesten kuormaaminen toteutetaan käyttäen olemassa olevaa liittymää. Maa-ainekset ajetaan alueelle käyttäen olemassa olevaa liittymää / tietä. Rekkojen kasetointi toteutetaan läjitysalueella tai sen reunamalla. Lausunnossa haluttiin varmistaa, että kyläkeskuksen alueen käyttöä ei estetä tulevaisuudessa ja tämä huomioidaan täytön paksuudessa. Täytön paksuudeksi AT-alueelle tulee noin 2 metriä, joka luiskataan erittäin loivasti 1:10, siten, että maanpinnan tuleva taso on loiva ja luonteva ympäristöön sekä ympäröivään korkotasoon nähden. Espoon seudun ympäristöterveyden lausunto Lausunnossa tuotiin esille mahdollisuudesta melun ja pölyn aiheuttamista haitoista lähiasukkaille. Alueelle tuodaan maa rekka-autoilla, joista aiheutuva melutaso vastaa Porkkalantien rengasmelun tasoa. Pellon taso tasataan kaivinkoneella, josta ei aiheudu enempää meluhaittaa, kuin tavanomaisesta maanmuokkaustyöstä. Pellon korotuksen yhteydessä ei tehdä toimenpiteitä, joista voisi aiheutua meluhaittaa ympäristöönsä. Pölyämisen osalta tullaan varautumaan toimenpiteisiin Porkkalantieltä erkanevalla pikkutiellä sekä kääntöpaikalla. Mahdolliseen pölyämiseen varaudutaan kastelemalla sekä tarvittaessa käyttämällä suolausta. Pölyäminen katsotaan vähäiseksi, koska läjitettävä maa-aines on pääosin savea, joka on vähiten herkin pölyämiselle. Lausunnossa tuotiin esille lähistöllä sijaitsevien talousvesikaivojen veden laadun mahdollinen heikentyminen. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta ja kallion pinta on suhteellisen lähellä maan pintaa. Peltoalueella ei muodostu pohjavettä, koska vesi ei pysty suotautumaan tiiviin saven lävitse ja tämän lisäksi lähellä maanpintaa oleva kallio kertoo siitä, että savikerroksen alla ei ole vettä johtavia moreeneja. Muuta ympäristöään alavammalla korotettavalla pellolla ei ennen korotusta, sen aikana tai korotuksen jälkeen ole yhteyttä pohjaveden muodostukseen. Korotuksen jälkeen ympäröivien ojien pohjat pysyvät nykykorossaan ja veden johtuminen pois alueelta tapahtuu olemassa olevaa ojaverkostoa pitkin. Luvan hakija katsoo siten, että lähialueen kaivoilla ei ole yhteyttä pellolta ojiin kerättäviin valumavesiin ja siten vaaraa vaikutuksista lähialueen kaivoihin ei ole. VIRANOMAISEN RATKAISU Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää perikunnalle Christian Tallberg, Monica Tallberg, Julius Tallberg ja Charlotta Widen ympäristönsuojelulain 27 mukaisen ympäristöluvan maankaatopaikalle Kirkkonummen kunnan Bergstadin kylän kiinteistölle 257-402-1-127 Putvik. Toimintaa 7
tulee harjoittaa ympäristölupahakemuksen, sen täydennysten ja hakijan antamien vastineiden mukaisesti ja lisäksi tulee noudattaa tässä päätöksessä annettavia lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Maankaatopaikka luokitellaan pilaantumattoman maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi (jätekoodi 17 05 04). Alueelle saa ottaa vastaan loppusijoitettavaksi pilaantumatonta ylijäämämaata ja kiviainesta enintään 49 000 tonnia vuodessa ja yhteensä 96 273 tonnia. (YSL 52, YSA 16, JA 4 ) 2. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia, joiden seassa ei ole purkujätettä. Hiekanerotuskaivojen hiekkaa ei saa vastaanottaa eikä välivarastoida maankaatopaikalla. Alueilta, joita on käytetty ampumaratana, huoltoasema-, kasvihuone- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, ei saa ottaa vastaan maa- ja kiviaineksia, ellei niiden haitattomuutta ole etukäteen luotettavasti selvitetty. (YSL 52 ) 3. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty tässä ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava sellaiseen käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa vastaavan jätteen vastaanotto on hyväksytty tai palautettava jäte sen haltijalle. (YSL 58, JL 13, JL 29 ) 4. Alueen täyttö on toteutettava lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja siten, että haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat ja penkereen puutteellinen vakavuus estetään ennakolta. (YSL 52 ) 5. Maankaatopaikkatoimintaa saa harjoittaa ainoastaan arkipäivinä klo 7 22. (YSL 52, NaapL 17 ) 6. Maankaatopaikalla on oltava vastaava hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on toimitettava Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikköön ennen toiminnan aloittamista. Vastaavan hoitajan vaihtumisesta on tiedotettava viipymättä ympäristönsuojeluyksikköön (JL 141 ) 7. Asiaton pääsy ja jätteen luvaton sijoittaminen maankaatopaikalle on estettävä lukittavalla puomilla ja tarvittaessa muilla rakenteellisilla keinoilla. (YSL 52 ) Päästöt vesiin 8. Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu pohjaveden tai pintaveden pilaantumista. Maankaatopaikan valumavedet on johdettava ja niiden laatua tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tavalla. (YSL 52 ) Melu 9. Toiminnasta ei saa aiheutua meluhaittaa lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. Alueen toiminnoista syntyvä melu ei saa ylittää näissä kohteissa valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. (YSL 43, VNp 993/1992) Päästöt ilmaan 8
10. Toiminnasta ei saa aiheutua pölyhaittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Tarvittaessa pölyämistä on estettävä kastelulla. (YSL 52, NaapL 17 ) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen 11. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Alueella ei saa säilyttää kemikaaleja tai polttonesteitä, eikä suorittaa työkoneiden ja kuljetuskaluston korjaus- tai huoltotöitä. Maankaatopaikalla käytettävissä työkoneissa tulee olla vuotojen varalta imeytysvarusteet. (YSL 16 ja 52 ) Jätehuolto 12. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 16, 17 ja 52, JL 72 ) Häiriö- ja poikkeustilanteet 13. Häiriö- tai poikkeustilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Lisäksi tällaisista tilanteista on ilmoitettava Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikköön ja Uudenmaan ELYkeskukseen. Toiminnanharjoittajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajalla on oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle. (YSL 52 ja 134 ) Tarkkailu ja raportointi 14. Maankaatopaikkarakenteiden kuntoa, täytön painumia, sortumia ja liukumia on seurattava säännöllisillä tarkastuksilla. Havaittuihin epäkohtiin tulee puuttua viipymättä. Merkittävistä vaurioista ja niiden korjaustoimenpiteistä on raportoitava määräyksessä 16 tarkoitetussa vuosiraportissa. 15. Maankaatopaikan valumavesiä on tarkkailtava hakemuksessa esitetyllä tavalla. 16. Maankaatopaikan toiminnasta on pidettävä kirjaa. Toiminnan vuosiraportti on toimitettava Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikköön vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiraportissa on esitettävä ainakin seuraavat asiat: maankaatopaikalle vuoden aikana loppusijoitettujen maa- ja kiviainesten määrä, laji, alkuperä ja laatu selvitys valumavesien tarkkailusta selvitys täytön ja maisemoinnin etenemisestä mahdolliset poikkeukselliset tilanteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. 9
Yhteenvedon perusteena olevat selvitykset, kirjanpidot (ml. läjitettyjen maa- ja kiviainesten syntypaikat ja siirtoasiakirjat) ja tutkimustulokset on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. (YSL 62, JL 118 ja 119 ) Paras käyttökelpoinen tekniikka 17. Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava maankaatopaikan toimintaan soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 20 ) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 18. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikköön, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. Maankaatopaikan toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin ennen maankaatopaikan lopettamista ilmoitettava asiasta kirjallisesti Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluyksikköön. Valvontaviranomainen voi antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä määräyksiä. (YSL 52 ja 170 ) Vakuus 19. Toiminnanharjoittajan on asetettava ennen toiminnan aloittamista 13 500 euron vakuus valvontaviranomaiselle asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisen tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes toiminta on päättynyt ja alue on jälkihoidettu ja viimeistelty lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. Vakuuden määrää voidaan tarkistaa tarvittaessa maisemointitoimien edetessä. (YSL 59-61 ) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että harjoitettaessa toimintaa lupahakemuksessa, sen täydennyksissä, hakijan antamissa vastineissa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa lupahakemuksen, sen täydennysten, hakijan antamien vastineiden ja tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Hakijalla on käytettävissään vaadittava maankaatopaikkatoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Toiminnalta vaadittu vakuus on katsottu riittäväksi asianmukaisen jätehuollon ja jälkihoidon järjestämiseksi. 10
Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 52 mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Yksilöidyt perustelut 1. ja 2. Ympäristönsuojeluasetuksen 16 mukaan kaatopaikan ympäristöluvassa on oltava määräys kaatopaikan luokasta sekä kaatopaikalle sijoitettavaksi hyväksytyn jätteen määrästä ja lajista. Kaatopaikat luokitellaan sinne sijoitettavien jätteiden perusteella. 3. Ympäristönsuojelulain 52 mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi. Lisäksi määräys tarvitaan jätelain 13 ja 29 :n tavoitteiden toteutumiseksi. 4. Maa-ainesten sijoittaminen järjestelmällisesti ehkäisee ympäristö- ja maisemahaittojen syntymistä. 5. Määräys toiminta-ajoista on annettu kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. 6. Jätelain 141 mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. 7. Asiaton pääsy ja jätteiden luvaton sijoittaminen on estettävä ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi. 8. Määräys on tarpeen pohja- ja pintavesien pilaantumisen tai sen vaaran ehkäisemiseksi. 9. Melutasoa koskeva määräys perustuu Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asetettuihin ohjearvoihin. 10. Määräys on tarpeen pölyn mahdollisesti aiheuttaman viihtyvyys- ja terveyshaitan ehkäisemiseksi lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. 11. Haitallisten aineiden vuotoihin on varauduttava ennalta. Maankaatopaikalla on oltava välineistöä vuototapausten varalta, jotta ympäristön pilaantumista voidaan ehkäistä ja sen vaaraa vähentää. 12. Maankaatopaikan jätehuolto tulee olla järjestetty jätelain vaatimusten mukaisesti ja siten, että siitä ei aiheudu maaperän, pohjaveden tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa. 13. Häiriötilanteisiin tulee varautua ennalta, jotta ympäristöhaitat näissä tilanteissa voidaan minimoida. 11
14. 16. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön. Raportoitavien tietojen perusteella valvova viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Toiminnanharjoittajan on YSL 8 :n mukaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnasta aiheutuvia päästöjä ja vaikutuksia tarkkaillaan ja toiminnasta toimitetaan viranomaiselle tarpeellisia tietoja. 17. Ympäristön pilaantumista voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. YSL 8 :n mukaan toiminnanharjoittajan on huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 18. Toiminnanharjoittajan on YSL 170 :n mukaan ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan noudattamiseen. 19. YSL 59 61 mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuusmaksu perustuu toiminta-alueen pinta-alaan (2,7 ha) kerrottuna hehtaarikohtaisella jälkityökustannuksella (5000 /ha). Ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti (Jätevakuusopas, Opas jätehuollon toimijoilta vaadittavista vakuuksista, Ympäristöhallinnon ohjeita 5/2012) ympäristön kannalta haitattoman kaivannaisjätteen jätealueen vakuuden määrä on 0,5 3 euroa/m2. Toiminnalle asetettu vakuus on tämän alarajan mukainen. VASTAUS LAUSUNTOIHIN Lausunnoissa esitetyt asiat on huomioitu lupaharkinnassa. Toiminta ei estä alueen tulevaa kaavanmukaista käyttöä ja läjitys muotoillaan siten, että se soveltuu luontevasti ympäristöön. Melun ja pölyn aiheuttamien haittojen sekä pohjaveden pilaantumisen ehkäisy on otettu huomioon lupamääräyksissä. LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 27, 29 ja 87 ) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 198 ) 12
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 12, 16-17, 27, 39-45, 48, 49, 52, 58-62, 66, 83-89, 198 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2-4, 11-16 Jätelaki (646/2011) 13, 29, 72, 118, 119, 141 Naapuruussuhdelaki (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa, 5.3.2013 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Luvan käsittelystä peritään Kirkkonummen rakennus- ja ympäristölautakunnan 5.3.2013 hyväksymän taksan (liite 2, kohta A) mukaisesti 2970 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 4.2.2016, jolloin päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. tiedottaa päätöksestä julkisesti kuuluttamalla kunnan ilmoitustaululla sekä julkaisemalla kuulutuksen kunnan internet-sivuilla, Kirkkonummen Sanomissa ja Västra Nylandissa. Päätös: Hakija Espoon seudun ympäristöterveys Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut, Kirkkonummen kunta Uudenmaan ELY- keskus Ilmoitus päätöksestä: Asianosaiset, joille hakemuksesta on erikseen annettu tieto MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. 13