Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki
Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus) sekä muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet) Lähde: VM/Kuntaosasto ja OKM, vuoden 2013 kuntajaolla (7.2.2013), v. 2014 alustava laskelma 25.4.2013 Suomen Kuntaliitto 1000 euroa muutos % 2010 2011 2012 2013 2014 2010-11 2011-12 2012-13 2013-14 (ennakko- (ennakkotieto) Iisalmi 39 248 42 006 43 750 44 072 43 696 7,0 4,2 0,7-0,9 Juankoski 12 306 13 471 13 572 13 950 14 025 9,5 0,8 2,8 0,5 Kaavi 11 085 11 336 11 972 12 652 12 971 2,3 5,6 5,7 2,5 Keitele 6 960 7 013 7 151 7 494 7 540 0,8 2,0 4,8 0,6 Kiuruvesi 27 709 28 119 28 523 29 785 30 026 1,5 1,4 4,4 0,8 Kuopio 143 470 145 725 153 520 152 964 150 868 1,6 5,3-0,4-1,4 Lapinlahti 27 251 28 468 29 263 30 419 30 685 4,5 2,8 4,0 0,9 Leppävirta 21 592 22 721 23 389 24 474 24 793 5,2 2,9 4,6 1,3 Maaninka 9 512 9 689 9 743 9 593 9 751 1,9 0,6-1,5 1,6 Pielavesi 17 265 17 414 18 009 18 532 18 666 0,9 3,4 2,9 0,7 Rautalampi 11 089 11 135 12 090 12 409 12 725 0,4 8,6 2,6 2,6 Rautavaara 7 723 7 647 7 896 8 323 8 658-1,0 3,3 5,4 4,0 Siilinjärvi 26 801 27 339 25 000 25 812 26 779 2,0-8,6 3,2 3,7 Sonkajärvi 13 110 12 941 13 273 13 795 14 270-1,3 2,6 3,9 3,4 Suonenjoki 21 875 22 249 23 404 23 079 23 099 1,7 5,2-1,4 0,1 Tervo 4 993 5 134 6 066 6 214 6 464 2,8 18,2 2,4 4,0 Tuusniemi 8 727 8 740 9 471 10 051 9 976 0,1 8,4 6,1-0,7 Varkaus 37 466 39 816 42 452 43 749 43 561 6,3 6,6 3,1-0,4 Vesanto 8 995 9 334 10 017 10 459 10 408 3,8 7,3 4,4-0,5 Vieremä 8 578 8 990 9 524 10 300 10 738 4,8 5,9 8,1 4,2 Pohjois-Savo 465 755 479 288 498 084 508 125 509 699 2,9 3,9 2,0 0,3 tieto)
Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 ( /as.) (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus) sekä muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet) Lähde: VM/Kuntaosasto ja OKM, vuoden 2013 kuntajaolla (7.2.2013), v. 2014 aslustava laskelma 25.4.2013 Suomen Kuntaliitto) 2010 2011 2012 2013 (ennakkotieto) 2014 (ennakkotieto) /as. /as. /as. /as. /as. (as.luku (as.luku (as.luku 2011) 2011) 2011) Iisalmi 1 776 1 897 1 975 1 990 1973 Juankoski 2 380 2 618 2 637 2 711 2725 Kaavi 3 283 3 349 3 537 3 738 3832 Keitele 2 738 2 779 2 833 2 969 2987 Kiuruvesi 3 026 3 103 3 147 3 286 3313 Kuopio 1 388 1 402 1 477 1 472 1452 Lapinlahti 2 617 2 741 2 818 2 929 2954 Leppävirta 2 045 2 184 2 248 2 352 2383 Maaninka 2 482 2 522 2 537 2 498 2539 Pielavesi 3 394 3 479 3 598 3 702 3729 Rautalampi 3 191 3 199 3 473 3 565 3656 Rautavaara 4 126 4 138 4 273 4 504 4685 Siilinjärvi 1 276 1 283 1 173 1 211 1257 Sonkajärvi 2 807 2 813 2 885 2 999 3102 Suonenjoki 2 879 2 936 3 089 3 046 3049 Tervo 2 926 3 020 3 568 3 655 3802 Tuusniemi 3 047 3 099 3 359 3 564 3538 Varkaus 1 645 1 761 1 878 1 935 1927 Vesanto 3 708 3 906 4 191 4 376 4355 Vieremä 2 154 2 269 2 404 2 600 2710 Pohjois-Savo 1 878 1 932 2 007 2 048 2054
Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus vuosina 2010-2014 Lähde: VM/Kuntaosasto (vuoden 2013 kuntajaolla) 7.2.2013, v. 2014 alustava laskelma 25.4.2013 Suomen Kuntaliitto 1 000 2010 2011 2012 2013 ennakkotieto 2014 ennakkotieto Iisalmi 6 236 6 769 5 729 5 186 5 407 Juankoski 2 666 3 577 3 430 3 627 3 354 Kaavi 3 076 3 068 2 966 3 194 3 348 Keitele 1 455 1 439 1 185 1 528 1 608 Kiuruvesi 7 818 8 069 7 260 7 255 7 673 Kuopio 5 786 3 451 3 658 513-1 133 Lapinlahti 7 098 7 645 6 927 7 505 7 604 Leppävirta 4 335 4 604 3 836 4 302 4 181 Maaninka 3 178 2 956 2 706 2 689 2 485 Pielavesi 4 676 4 555 4 189 4 464 4 748 Rautalampi 2 874 2 843 2 861 2 932 3 174 Rautavaara 1 282 1 162 956 1 180 1 485 Siilinjärvi 3 627 2 822-380 -431 167 Sonkajärvi 3 174 2 970 2 753 3 315 3 633 Suonenjoki 5 123 5 089 4 585 4 442 4 638 Tervo 1 679 1 605 1 632 1 717 1 777 Tuusniemi 2 382 2 263 2 230 2 441 2 572 Varkaus 2 422 3 276 3 354 3 531 3 500 Vesanto 2 378 2 374 2 249 2 619 2 637 Vieremä 1 520 1 712 1 337 1 953 2 544 Pohjois-Savo 72 786 72 249 63 465 63 962 65 402
Tiivistelmä valtionosuusuudistuskannanotoista 9.1.2013 ja 7.5.2013 Valtionosuuksien lisäleikkaukset ovat kuntien kannalta kohtuuttomia eikä kuntakenttä voi niitä hyväksyä. Valtionosuusjärjestelmää ei saa käyttää vipuvartena minkään muun tarkoitusperän, kuten esimerkiksi kuntaliitosten edistämiseen. Verotulojen tasausrajan nostaminen 100 %:iin on kannatettava tavoite, mutta tasauslisä 80-85 % on liian alhainen; kunnan omavastuuosuus tulee määritellä 5-10 %:ksi Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitot esittävät, että Itä-Suomen maakuntien osalta selvitetään ikääntyneimmän väestönosan laskennallisen kertoimen alentaminen nykyisestä 85 vuodesta 82 vuoteen (taustalla on se, että Itä-Suomessa yli 50 -vuotiaiden kuolleisuus on ollut korkeampi kuin esim. Läntisessä Suomessa) Sairastavuuskerroin on laskettava yleisten kansantautien esiintymisen pohjalta Itäisen Suomen alueellista rakennetta ja pitkiä välimatkoja koskevat valtionosuuskriteerit uudistetaan niin, että kuntien erityisolosuhteet otetaan nykyistä paremmin huomioon (lisäosat) Työpaikkaomavaraisuus kriteeri korvattava taloudellisella huoltosuhteella Erityisvaltionosuutta yliopistosairaaloille tulee lisätä opetuksen ja tutkimuksen kustannuskehitystä vastaavasti Harkinnanvarainen valtionosuuksien korotus tulee säilyä jatkossakin vähintään nykyisellä tasolla Kunnallisveron vähennysten kompensaatio on irrotettava kokonaan valtionosuusjärjestelmästä ja vähennykset tulee aina ensisijaisesti tehdä valtion verotuksessa Järjestelmämuutokseen tulee varata riittävä siirtymäaika ja mahdolliset valtionosuuksien menetykset on kompensoitava kunnille Kiinteistöveron palauttaminen verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen Kuntien pitää pystyä tekemään uudistuksia, joilla turvataan kansalaisten arjen sujuminen ilman hallinnollista pakkoa (MALPE) Tarveindeksi?
Valtionosuusuudistukseen liittyviä vaaramomentteja, Pohjois-Savon näkökulma (Selvitysmiehen alustavat linjaukset 12.2.2013) Nykyjärjestelmässä eri ikäryhmien ja sairastavuuden perusteella määräytyy n. 92 % valtionosuuden laskennallisista kustannuksista Ikärakennetekijä: Mitä vaikuttaa uuden ikäryhmän 16-18 -vuotiaiden ottaminen mukaan ikärakennetekijään? Miten eri ikäryhmiä tullaan painottamaan? (16-18-vuotiaita on esim. Helsingissä 17 239 henkilöä, Kuopiossa 3 781 henkilöä ja Suonenjoella 234 henkilöä) Sairastavuuskriteerin uudistaminen: Nykyinen sairastavuuskriteeri lasketaan alle 55-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella Kehitellään uutta sairastavuutta kuvaavaa laskentatekijää (Pohjois-Savossa korkea sairastavuus sekä kansantautien esiintyvyys) Vieraskielisyys: Vieraskielisyyden painoa tullaan lisäämään oleellisesti; (esim. Helsingissä vieraskielisten osuus 11,5 % väestöstä, Kuopiossa 2,6 %, Suonenjoella 1,7 %) Työpaikkaomavaraisuus: Nykyinen taajamarakennelisä tullaan korvaamaan uudella työpaikkaomavaraisuus -kriteerillä (Pohjois- Savossa 5 kuntaa, joilla yli 100% työpaikkaomavaraisuus) Ammattikorkeakoulujen rahoitus, järjestämisvastuun siirtäminen valtiolle 2. asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä; rahoituksen vaihtoehdot mm. siirtäminen 2.aste peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmään, jatkaminen nykyisellä järjestelmällä tai kehittämällä nykyistä järjestelmää Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus; tulojen tasauksen painoarvoa lisätään (siirto 0,5-1 mrd euroa kustannusten tasauksesta verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen); Tasausraja nykyisin 91,86, sitä esitetty nostettavaksi100 %:iin, tasauslisä ollut nykyisin 100 %, esitetty 80-85 % Järjestelmämuutokseen tulee varata riittävän pitkä siirtymäaika