Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1
Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma 2
Vesiensuojelun tavoitteet Metsätaloustoimenpiteet toteutetaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistöille ja pienvesille Kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumisen minimoiminen Vesiluonnon vaaliminen, arvokkaat pienvedet ja pienvesien välittömät lähiympäristöt Metsätaloudessa kuormitusta aiheuttavat pääasiassa: Uudistamishakkuut ja niihin liittyvät maanmuokkaukset Kunnostusojitukset Metsien lannoitukset 3
Kunnostusojitukset Kunnostusojitus = aikaisemmin ojitetun alueen ojien kunnossapitoa puuston kannalta riittävän kuivatuksen ylläpitämiseksi Kunnostusojitukseen voi saada KEMERA-tukea, kun aikaisemmasta ojituksesta on kulunut vähintään 20 vuotta Tuen saamisen edellytyksenä on, että vesiensuojelusta huolehditaan vähintään vesiensuojelusuositusten tasoisesti Vesiensuojelun tärkeimpänä tavoitteena kiintoaineksen huuhtoutumisen vähentäminen 4
Kunnostusojitus Vanha metsäoja ennen perkaamista Vasta kaivettu metsäoja, josta huuhtoutuu vähän kiintoaineista Vasta kaivettu metsäoja, josta huuhtoutuu runsaasti kiintoainesta 5
Kunnostusojitus Syöpyvät ojat tulee tunnistaa ennakkoon Eroosioon vaikuttavat vesimäärä, maanpinnan kaltevuus sekä maalaji Eroosiolle altteimpia ovat laskuojat, jotka sijaitsevat hienojakoisilla mailla Normaalisti kiintoainekuormitus palaa ennen ojitusta vallinneeseen tilanteeseen n. 10 vuoden kuluttua ojankaivamisesta Tietyissä tilanteissa eroosio voi jatkua voimakkaana huomattavasti pidempään 1. Kevät kaivamisen jälkeen 2. kevät 3. kevät 6
Vesiensuojelurakenteet, Kiintoaineksen pysäyttäminen Hidastetaan virtausta, jotta virtauksen mukana kulkeutuva aines laskeutuu, eikä enää lähde liikkeelle Veteen sekoittuneen hienojakoisen aineksen sekä vierimällä ja pomppimalla pohjalla kulkeutuvan karkeamman kiintoaineksen pysäyttäminen Karkea kiintoaines Hienoaines 7
Keinoja vähentää huuhtoutumista Syöpyvien ojien perkaamatta jättäminen Kaivukatkoja ojiin Lietekuoppia Perkaamisen yhteydessä jokaisen ojan alkuun ja 100 metrin välein Laskeutusaltaita Kiintoaineksen pysäyttäminen ja varastointi altaaseen 8
Keinoja vähentää huuhtoutumista Pohjapadot ja virtaamansäätö laskeutusaltaiden yhteydessä Varmistavat altaan toimivuuden ja lisäävät niiden tehokkuutta Kuva: Pentti Olli 9
Keinoja vähentää huuhtoutumista Pohjapato virtaamansäätönä ja putkipato tulvansäätönä laskeutusaltaan yhteydessä Kaaranka Lappajärvi Kuva: Pentti Olli Kuva: Jouko Hautamäki Kuva: Jouko Hautamäki 10
Keinoja vähentää huuhtoutumista Pohjapato ja settipato virtaamansäätönä laskeutusaltaiden yhteydessä Kuva: Pentti Olli Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Suomen metsäkeskus 11
Keinoja vähentää huuhtoutumista Pohjapadot ja syöpyvien ojien kiveäminen Vähennetään syöpyvän ojan pituuskaltevuutta ja suojataan syöpyvä oja Kuva: Pentti Olli Kuva: Kuva: Pentti Antti Olli Leinonen 12
Keinoja vähentää huuhtoutumista Pintavalutuskenttä on metsätalouden tehokkain vesiensuojelurakenne Vesi ohjataan suolle, jossa vesi suodattuu turpeen ja pintakasvillisuuden läpi Kuva: Pentti Olli Kuva: Kuva: Antti Pentti Antti Leinonen Olli Leinonen 13
Keinoja vähentää huuhtoutumista Avovesikosteikot Kosteikkokasvillisuus ja kiintoaineksen laskeutuminen Riista- ja virkistysarvoja Kuva: Antti Kuva: Leinonen Pentti Olli Kuva: Kuva: Antti Pentti Antti Leinonen Olli Leinonen 14
Keinoja vähentää huuhtoutumista Avovesikosteikot Tarvolan kosteikon pohjapato Lappajärvellä 2002 2005 Kuva: Antti Kuva: Leinonen Pentti Olli Kuva: Suomen Antti Leinonen metsäkeskus Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Kuva: Antti Pentti Antti Leinonen Olli Leinonen 15
Hakkuut ja maanmuokkaukset Vesistöjen ja pienvesien varteen muokkaamaton suojavyöhyke, jossa maanpintaa ei rikota eikä pensaskerrosta raivata Vähintään 5 metriä, mutta leveys vaihtelee suojavyöhykkeelle tulevan veden ja suojavyöhykkeen kaltevuuden mukaisesti Erityisesti kiinnitettävä huomiota vesien johtamiseen pois uudistamisalalta Mikäli maanmuokkaukseen liittyy ojien kaivamista, ojiin tulee jättää kaivukatkoja tehdä lietekuoppia Kuvassa vihreät viivat kuvaavat korkeusmallista laskettuja pintaveden virtaussuuntia ja punaisella on ympyröity kohdat, jossa riittävät vesistön suojavyöhykkeet ovat erityisen tärkeitä 16
Metsätalouden vesiensuojeluun ja pienvesiin liittyvät metsäluonnonhoitohankkeet Rahoitetaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain varoista ja tukea myönnetään: usean tilan alueelle ulottuviin, monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöihin sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamiseen metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämiseen tai korjaamiseen, jos toimenpiteellä on tavanomaista laajempi merkitys vesien ja vesiluonnon hoidon kannalta eikä kustannuksia voida osoittaa tietylle aiheuttajalle Osallistuminen vapaaehtoista, eikä maanomistajille aiheudu kustannuksia Metsäkeskus sopii töiden toteuttamisesta maanomistajien Kuva: Pentti Olli kanssa, kilpailuttaa toteuttajan ja valvoo toteutuksen 17
Elinympäristöjen hoito ja kunnostus, Ojitusalueiden ennallistaminen Konetyönä Miestyönä Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Antti Kuva: Leinonen Pentti Olli Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Kuva: Antti Pentti Antti Leinonen Olli Leinonen 18
Elinympäristöjen hoito ja kunnostus, Purojen kunnostus pienvedet Kuva: Antti Kuva: Leinonen Pentti Olli Kuva: Kuva: Antti Suomen Leinonen metsäkeskus Kuva: Suomen metsäkeskus Kuva: Kuva: Antti Pentti Antti Leinonen Olli Leinonen 19
Lohiluoma 20
Riitaluoma 21
Kärkiluoma 22
Hukanluoma 23
Uuronluoma 24
Lisätietoja: Kiitoksia mielenkiinnostanne! Projektipäällikkö Antti Leinonen, 040 841 5790, antti.leinonen@metsakeskus.fi Vesiensuojelu: Luonnonhoidon asiantuntija Jouko Hautamäki, 050 314 0480, jouko.hautamaki@metsakeskus.fi Ympäristötuet ja Metsovälitys: Luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Uimonen, 040 5253 053, jarmo.uimonen@metsakeskus.fi 25