Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten

Nord Stream- ympäristövaikutusten arviointiasiakirjat Espoon sopimuksen mukaisia konsultaatioita varten Nord Stream Helmikuu 2009 Finnish version

Sisällys Sivu 1 Taustaa 5 2 Putkilinjan reititys 8 2.1 Yleistä 8 2.2 Vaihtoehtoiset reitit 8 2.3 Tekninen kuvaus 12 3 Ympäristöolosuhteet 17 4 Ympäristöarvioinnit 18 5 Ympäristövaikutukset 21 5.1 Rakentamisen vaikutukset 21 5.1.1 Fyysiseen ja kemialliseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 21 5.1.2 Biologiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 25 5.1.3 Sosioekonomiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset 27 5.1.4 Tavanomaisten sotatarvikkeiden ja upotettujen kemiallisten sotatarvikkeiden aiheuttamat vaikutukset 30 5.2 Käyttöönoton valmistelujen vaikutukset 31 5.3 Käytön vaikutukset 31 5.4 Käytöstäpoiston vaikutukset 32 6 Ympäristönhallinta ja -seuranta 33 7 Riskit, toiminta hätätilanteessa ja haittojen lieventämiskeinot 34 8 Kuulemisprosessin aikana esille nousseet tärkeät kysymykset 35 8.1 Hoburgs Bankin, Norra Midsjöbankenin ja Gotska Sandönin Natura 2000 -alueisiin kohdistuvat vaikutukset 35 8.1.1 Ympäristökysymykset 35 8.1.2 Ympäristön osa-alueet 36 8.1.3 Ympäristövaikutukset 36 8.2 Kalakantoihin kohdistuvat vaikutukset 36 8.2.1 Ympäristökysymykset 36 8.2.2 Ympäristön osa-alueet 36 8.2.3 Ympäristövaikutukset 37 8.3 Kalastusvesiin kohdistuvat vaikutukset 37 8.3.1 Ympäristökysymykset 37 8.3.2 Ympäristön osa-alueet 37 8.3.3 Ympäristövaikutukset 37 8.4 Ravinteiden sekä raskasmetallien ja/tai saasteiden vapautuminen merenpohjan sedimenteistä 37 8.4.1 Ympäristökysymykset 37 8.4.2 Ympäristön osa-alueet 38 8.4.3 Ympäristövaikutukset 38 8.5 Upotettuihin kemiallisiin sotatarvikkeisiin liittyvät riskit 38 8.5.1 Ympäristökysymykset 38 8.5.2 Ympäristön osa-alueet 38

8.5.3 Ympäristövaikutukset 39 8.6 Putkilinjaonnettomuuksien riskit 39 8.6.1 Ympäristökysymykset 39 8.6.2 Ympäristön osa-alueet 39 8.6.3 Ympäristövaikutukset 40

5 1 Taustaa Maakaasulla on nykyään suuri kysyntä Euroopan unionin alueella, ja sen kysyntä kasvaa edelleen tulevaisuudessa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan EU:n vuosittainen maakaasun tarve kasvaa vuosien 2006 ja 2025 välillä suunnilleen 86 miljardia kuutiometriä eli 550 miljardista noin 629 miljardiin kuutiometriin. Samanaikaisesti EU:n maakaasutuotannon odotetaan vähenevän ja kattavan vuonna 2025 enää 20 % ennakoidusta kysynnästä. Euroopan komissio on vastannut EU:n tulevaan energiankysyntään käynnistämällä Euroopan laajuisia energiaverkostoja koskevan ohjelman (TEN-E). Ohjelmaan liittyen Euroopan komissio suosittelee erityisesti EU:n ja Venäjän välisen toimitusyhteistyön laajentamista. Nord Stream -hanke, joka käsittää kaksi Itämeren pohjassa Venäjältä Saksaan kulkevaa kaasuputkea, on valittu EU:n painopistehankkeeksi TEN-E-ohjelman sisällä.

6 Kuva 1.1 Putkilinjan suunniteltu reitti Itämeren halki (tummanvihreä viiva). Itämeren rantavaltioiden talousalueiden rajat on merkitty punaisilla viivoilla Nord Stream -putkilinjat rakennetaan suunnitelmien mukaan vuosina 2010 2012 jäljempänä esitetyn rakennusaikataulun mukaisesti. Ne kulkevat Venäjän Itämeren rannikolla Viipurin lähellä sijaitsevalta Portovajan lahdelta Suomenlahden ja Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolla Greifswaldin alueella sijaitsevaan Lubminiin. Nord Streamin kautta voidaan siirtää vuosittain 55 miljardia kuutiometriä maakaasua Venäjän kaasuverkosta Euroopan kaasuverkkoon. Ensimmäinen putkilinja otetaan suunnitelmien mukaan käyttöön vuonna 2011, jolloin saavutetaan noin 27,5 miljardin kuutiometrin vuosittainen maakaasun siirtokapasiteetti. Kun toinen rakennusvaihe valmistuu vuoden 2012 lopulla, maakaasun siirtokapasiteetti kaksinkertaistuu rinnakkaisen putkilinjan ansiosta 55 miljardiin kuutiometriin vuodessa.

7 Kuva 1.2 Rakentamisen aikataulu Ruotsissa Kaksi putkilinjaa kulkee lähes rinnakkain eli noin sadan metrin etäisyydellä toisistaan Itämeren pohjaa pitkin. Kummankin putkilinjan merenalaisen osuuden pituus on noin 1 222 kilometriä ja Ruotsin talousvyöhykkeellä kulkevan merenalaisen osuuden pituus noin 506 kilometriä. (Katso, kuva 1.1, jossa on esitetty putkilinjan reitti.). Nord Stream -putkilinjojen Ruotsin talousalueen halki kulkevasta osuudesta on tehty ympäristötutkimus, jossa on tarkasteltu putkilinjojen rakentamista, käyttöä ja käytöstä poistamista. Seuraavassa on tämän tutkimuksen yhteenveto.

8 2 Putkilinjan reititys 2.1 Yleistä Nord Stream -putkilinjan reitin valinta nimettyjen rantautumispaikkojen välillä perustui useiden eri reittivaihtoehtojen harkintaan ja selvittämiseen. Valintakriteerit olivat seuraavat: Erityisen tärkeiden alueiden välttäminen. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi luonnonsuojelualueet, kasvistoltaan ja eläimistöltään erityisen herkät alueet ja alueet, joilla on kulttuuriperintökohteita Sellaisten merialueiden välttäminen, joilla harjoitettava muu toiminta saattaa vaikuttaa haitallisesti putkilinjan asentamiseen ja käyttöön tai päinvastoin. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi kalastukseen, maa-aineksen ottoon ja sotilaallisiin tarkoituksiin käytettävät alueet ja alueet, joilla on upotettuja sotatarvikkeita, suunniteltuja tuulipuistoja ja nimettyjä ankkurointialueita Laivaliikennereittien huomioiminen. Tämän avulla minimoidaan pinta-alusten muodostamat, esimerkiksi ankkurin laskemisesta tai aluksen uppoamisesta tai karilleajosta aiheutuvat riskit Sellaisten alueiden välttäminen, joilla merenpohjan ominaisuudet ja/tai pinnanmuodot ovat hankkeelle epäedulliset. Näillä alueilla merenpohjan ominaisuudet saattavat vaikuttaa putkilinjan vakauteen ja edellyttää putkilinjan sijoittamista merenpohjaan tehtävään kaivantoon ja/tai tukemista kiviainespenkereiden avulla Olemassa olevien kaapelien reittien huomioiminen Putkilinjan kokonaispituuden minimoiminen. Tämä auttaa osaltaan minimoimaan pysyvään käyttöön varattavan merenpohja-alueen pinta-alan ja siten putkilinjan asennuksen ja käytön aikaiset ympäristövaikutukset. Lisäksi se auttaa optimoimaan koko putkijärjestelmän suorituskyvyn 2.2 Vaihtoehtoiset reitit Perustapausreitit määritettiin geoteknisten ja geofysikaalisten tutkimusten ja alustavien ympäristöarviointien suorittamista varten. Ensisijaiseen perustapausreittiin on tehty muutoksia vuonna 2005 alkaneen hankkeen yksityiskohtaisen suunnittelun aikana. Ruotsin talousalueella kulkevaa osuutta varten tutkittiin aluksi kahta eri putkikäytävävaihtoehtoa.

9 Gotlannin länsipuolista putkikäytävää käytettäessä putkilinjan rantautumispaikka Saksan Itämeren rannikolla olisi sijoittunut mahdollisimman kauas länteen, käytännössä siis Lyypekin tai Rostockin lähelle Gotlannin itäpuolista putkikäytävää käytettäessä putkilinjan rantautumispaikka olisi sijoittunut Saksan Itämeren rannikon itäiseen osaan

10 Kuva 2.1 Gotlannin itä- ja länsipuoliset reittikäytävät (1997 1999) Molemmille vaihtoehtoisille putkikäytäville tehtiin kokonaiskannattavuusselvityksen tekemisen yhteydessä (1997 1999) tutkimuksia, joissa selvitettiin niiden geofysikaalisia ja geoteknisiä ominaisuuksia ja kartoitettiin reitin käyttöä mahdollisesti rajoittavia tekijöitä. Näiden tutkimusten

11 tarkoituksena oli käytävävaihtoehtojen arvioiminen edellä esitettyjen reitinvalintakriteerien mukaisesti. Käytävävaihtoehtojen arvioinnin tuloksena todettiin, että Gotlannin itäpuolinen reitti oli vaihtoehdoista suotuisampi. Tähän vaikutti pääasiassa se, että itäistä reittiä käyttämällä voitaisiin välttää laajat matalan veden alueet (joilla vaadittavien merenpohjan muokkaustöiden määrä on verrattain suuri), useat olemassa olevat kaapelit ja tärkeät laivaliikennereitit. Gotlannin itäpuolisten matalien merialueiden pohjaeliöstön arvioidaan olevan melko kehittynyttä, joten verrattain vähäisen merenpohjan muokkaustöiden tarpeen ansiosta myös pohjaeliöyhteisöille muokkaustöistä aiheutuvat lisävaikutukset jäävät verrattain pieniksi. Valittu putkikäytävä kulkee Hoburgs Bankin ja Norra Midsjöbankenin Natura 2000 -alueiden läheisyydessä (katso kuva 2.1). Näillä alueilla on ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että putkilinjahankeesta ei aiheudu negatiivisia vaikutuksia alueiden ympäristölle. Kuva 2.1 osoittaa myös, että putkilinjan ensijainen reitti Ruotsin talousalueella kulkee sellaisten alueiden halki, jotka on luokiteltu miinavaara-alueiksi tai riskialueeksi 3 (riskialueeksi, jolla kalastusaluksissa on oltava vaadittavat ensiapulaitteet kaasun aiheuttamien onnettomuuksien varalle). Tästä syystä Nord Stream -hankkeessa on käytetty putkilinjan tarkan reitityksen tukena tutkimuksia ja selvityksiä, joiden avulla on pyritty suojaamaan hanketta Itämereen upotettujen sotatarvikkeiden aiheuttamilta haitallisilta vaikutuksilta. Ruotsin viranomaiset kiinnittivät Ruotsin ympäristökaaren mukaisen kuulemismenettelyn yhteydessä huomiota Nord Stream -putkilinjan ja Gotlannin eteläpuolella sijaitsevien Hoburgs Bankin ja Norra Midsjöbankenin välisen etäisyyden pienuuteen. Tämän johdosta tehtiin taustatutkimus, jonka avulla selvitettiin kaakkoisempana kulkevan reitin toteutusmahdollisuutta Ruotsin talousalueella. Tämän tutkimuksen tuloksista voidaan esittää seuraava yhteenveto: Kaakkoisempaa reittiä käytettäessä putkilinjat sijoittuisivat kansainvälisen merenkulkujärjestön IMOn suositteleman laivaväylän eteläpuolelle ja risteäisivät suositellun laivaväylän kanssa pohjoisempana Risteyskohta sijoittuisi laivaväylässä olevan mutkan kohdalle Tanskan ja Venäjän välillä kulkeva tietoliikennekaapeli jouduttaisiin ylittämään kahdesti Vaihtoehtoisen reittikäytävän käyttäminen veisi putkilinjat lähemmäksi Gotlannin syvänteessä sijaitsevaa kemiallisten sotatarvikkeiden varsinaista upotusaluetta

12 Vaihtoehtoinen reittikäytävä sijoittuisi erittäin lähelle Södra Midsjöbankenin matalan veden aluetta, mikä saattaisi edellyttää putkilinjojen sijoittamista merenpohjaan tehtävään kaivantoon suojaan aalloilta ja virtauksilta. Tämä johtaisi merenpohjan sekoittumiseen Vaihtoehtoinen reittikäytävä saattaisi tarkasta sijainnistaan riippuen haitata Södra Midsjöbankenin suunniteltua käyttöä tuulienergian tuotantoon Kaakkoisempi vaihtoehto hylättiin pääasiassa siksi, että sen käyttäminen olisi ollut ristiriidassa suositellun laivaväylän ja Gotlannin syvänteessä sijaitsevan kemiallisten sotatarvikkeiden upotusalueen välttämisen kanssa. 2.3 Tekninen kuvaus Nord Stream -putkilinjat suunnitellaan ja niitä käytetään norjalaisen Det Norske Veritasin (DNV) julkaiseman, merenalaisia putkijärjestelmiä koskevan normin DNV OS-F101 (Submarine Pipeline Systems) mukaisesti. Italialainen Eni Groupin yritys Snamprogetti S.p.A. on nimitetty yksityiskohtaisen suunnittelun suunnittelu-urakoitsijaksi. DNV ja SGS/TÜV on nimitetty suunnitteluvaiheessa riippumatonta kolmatta osapuolta edustaviksi yrityksiksi, joiden tehtävänä on rakennesuunnittelun laadun varmistaminen. Asennustyön pääurakoitsija on Eni Groupin Saipem UK Ltd. Saipem ohjaa kaikkia aliurakoitsijoita. Putkilinjojen tärkeimmät ominaisuudet on esitetty alla (katso 2.1). Ruotsin puoleinen osuus sijoittuu suunnilleen kilometrikohtien KP 494 ja KP 1 000 välille. Taulukko 2.1 Käyttöolosuhteet Ominaisuus Siirtokapasiteetti Kaasu Suunnittelupaine Suunnittelulämpötila Käyttölämpötila Teräsputken sisähalkaisija Putken seinämän paksuus Betonipinnoitteen paksuus Kokonaispituus (putkilinjaa kohden) Arvo (alue) 55 miljardia kuutiometriä vuodessa (27,5 miljardia kuutiometriä vuodessa putkilinjaa kohti) Kuivattu, vähärikkinen maakaasu KP 0 KP 300: 220 barg KP 300 KP 675: 200 barg KP 675 KP 1220: 170 barg 10 60 C 10 40 C 1 153 mm 26,8, 30,9, 34,6 tai 41,0 mm 60 110 mm ~ 1 220 km (506 km Ruotsin alueella)

13 Putket pinnoitetaan sisäpuolelta putkijärjestelmän virtauskapasiteetin lisäämiseksi. Putkien ulkopuoli päällystetään korroosion estämiseksi. Ulkoisena korroosionestopinnoitteena toimii kolmikerroksinen polyetyleenipinnoite. Putket pinnoitetaan ulkopuolelta myös betonilla. Korroosionestopinnoitteen päälle lisättävä betonipinnoite lisää putkilinjojen painoa niin, että ne pysyvät vakaina merenpohjassa. Putkilinjojen eheyden säilyminen koko niiden käyttöiän ajan varmistetaan toissijaisen suojauksen avulla. Toissijainen suojaus toteutetaan galvaanisesta aineesta valmistettujen suoja-anodien avulla (katodisena suojauksena). Suurimittaiset, avomerellä suoritettavat rakennustyöt edellyttävät voimakasta tukea maalla sijaitsevista tukikohdista ja toimituspaikoista. Väliaikaisten varastointialueiden ehdotetut perustamispaikat Ruotsissa ovat Slite (Gotlanti) ja Karlskrona. Putkilinja asennetaan perinteistä S-menetelmää käyttäen. Linjan yksittäiset putkikappaleet toimitetaan putkenlaskualukselle, jolla ne kootaan yhtenäiseksi putkilinjaksi, joka lasketaan merenpohjaan. Putkenlaskualuksella suoritetaan seuraavat yleiset asennusvaiheet, jotka toistuvat jatkuvana prosessina: putken hitsaus hitsien ainetta rikkomaton koestus (NDT-koestus) asennusliitosten valmistelu putkilinjan lasku merenpohjaan Putkilinjan merenalaisen osuuden asennuksessa käytetään putkenlasku- ja tukialuksia. Kummankin putkilinjan asennuksessa käytetään yhtä tai kahta syvän veden putkenlaskualusta (ankkurien avulla asemoitavia puoliuppoaluksia tai dynaamisesti asemoitavia yksirunkoisia aluksia). Ankkurinkäsittelyalukset ja tutkimusalukset tukevat putkenlaskualusta. Kutakin ankkurien avulla asemoitavaa putkenlaskualusta kohti tarvitaan 2 6 ankkurinkäsittelyalusta, koska alus asemoidaan 12 ankkurin avulla. Linjan putket toimitetaan tukikohdista. Jotta muu meriliikenne vaikuttaisi mahdollisimman vähän putkenlaskutoimiin, putkenlaskualuksen ympärille muodostetaan turva-alue. Urakoitsija kiinnittää erityistä huomiota alueisiin, joilla putkilinja risteää laivaliikenneväylän tai muuten vilkkaasti liikennöidyn alueen kanssa.

14 Putkilinjojen merenalaiset osuudet muodostuvat erillistä suurosista. Näiden suurosien yhdistäminen suoritetaan kahdessa tapauksessa avomerellä sijaitsevalla syvän veden alueella ja kahdessa tapauksessa rannikon läheisyydessä. Toinen kahdesta syvän veden alueella suoritettavasta yhdistämisestä tehdään Ruotsin talousalueella kilometrikohdassa KP 675. Tässä tapauksessa yhdistämistyö suoritetaan vedenpinnan alapuolella kuivassa hitsausmoduulissa, joka ympäröi osaa putkilinjasta hitsaussauman kummallakin puolella. Kun putkilinjat on laskettu, putken seinämän paksuus ja betonipinnoite suojaavat niitä tehokkaasti. Putkilinjat on kuitenkin lisäksi suojattava eri tavoin reitin varrella, jotta vältetään seuraavat ongelmat: epätasaisen merenpohjan aiheuttamasta vapaiden jänteiden syntymisestä johtuva rasitus liiallinen hydrodynaamisen kuormituksen aiheuttama liike liiallinen putkilinjan puristuskuormituksen aiheuttama liike Niillä alueilla, joilla vähintään yhden edellä mainitun tekijän esiintyminen on mahdollista, putkilinjan suojaamiseksi on tehtävä merenpohjan muokkaustöitä. Putkilinjojen reitit on valittu huolellisesti siten, että merenpohjan muokkausta edellyttävien korjaustoimenpiteiden tarve jäisi mahdollisimman pieneksi. Merenpohjan muokkaustöihin ryhdytään vain siinä tapauksessa, että pelkkä uudelleenreititys ei riitä tai ei ole lainkaan mahdollinen. Putkilinjojen lisäsuojaus toteutetaan tarvittaessa kaivamalla putket merenpohjaan tai sijoittamalla niiden suojaksi kiviainesta. Niissä tapauksissa, joissa Nord Stream -putkilinjat sijoitetaan merenpohjan sisään, ensisijainen vaihtoehto on putkikaivannon auraaminen putkilinjan laskun jälkeen. Ruotsin puoleiselle osuudelle on suunnitteilla vain putkilinjan laskun jälkeen tehtäviä putkikaivantoja. Kiviaineksen kasaamisella tarkoitetaan soritustöitä, joissa merenpohjaan upotetaan paikallisesti karkeaa soraa ja pieniä kiviä merenpohjan muotoilemiseksi. Kiviaineksen kasauksen tarkoituksena on putkilinjan eheyden varmistaminen pitkällä aikavälillä. Sora ja kivet kuljetetaan laivalla niille alueille, joilla kiviaineksen kasaus on tarpeen. Kiviaines ladataan laivalla laskuputkeen, joka laskeutuu vesipatsaan läpi pohjaan. Putken alaosassa on suuttimet, joiden avulla putkilinjaa tukeva kiviainesrakenne voidaan muotoilla yksilöllisesti ja erittäin tarkasti. Kiviaineksen kasausprosessia valvotaan kauko-ohjatun ROV-laitteen avulla. Putkilinjan reitin kanssa risteävät kaapelit on yksilöity. Ruotsin talousalueella putkilinjan reitti risteää vain viiden kaapelin kanssa. Käytössä olevien kaapelien omistajiin on otettu yhteyttä, jotta voitaisiin solmia molemminpuoliset ylityssopimukset, jotka kattavat asiaan liittyvät vastuuvelvollisuudet ja ylitysmenetelmät. Sopimusten mukaan Nord Stream AG toimittaa kaapelien omistajia tyydyttävät ylityssuunnitelmat ja asennustoimenpiteiden kuvaukset ennen putkilinjan asennusta. Tällä hetkellä muiden putkilinjojen ylittäminen ei ole tarpeen. Siinä

15 tapauksessa, että muut putkilinjat risteävät tulevaisuudessa Nord Streamin kanssa, risteyskohdat suunnitellaan ja ylityksestä sovitaan erikseen. Putkilinjojen asennuksen jälkeen suoritetaan ennen putkijärjestelmän käyttöönottoa ensin käyttöönoton valmistelut ja sitten putkien yhdistäminen. Käyttöönoton valmisteluihin kuuluvat putkilinjojen täyttäminen vedellä, puhdistus ja mittaus sekä järjestelmän painetesti, joiden jälkeen suoritetaan veden poisto ja putkilinjojen kuivaus. Putkilinjat täytetään Venäjän rantautumispaikasta otetulla merivedellä. Putken täyttämiseen käytettävä merivesi käsitellään hapen aiheuttaman korroosion estämiseksi hapenpoistoaineella ja anaerobisten kasvustojen muodostumisen estämiseksi natriumhydroksidilla. Vesi myös poistetaan putkilinjasta Venäjän rantautumispaikassa. Käyttöönottotoimilla tarkoitetaan kaikkia käyttöönoton valmistelujen jälkeen tehtäviä toimenpiteitä, joiden avulla putkilinjat valmistellaan maakaasun siirtoa varten (esimerkiksi putkilinjojen täyttämistä maakaasulla). Kaasun laskeminen putkilinjaan voidaan aloittaa, kun käyttöönoton valmistelut (mukaan lukien veden poisto) on suoritettu onnistuneesti ja putkilinja on täytetty kuivalla ilmalla, jonka paine on lähellä normaalia ilmanpainetta. Nord Streamin käyttöperiaate ja turvajärjestelmät on suunniteltu varmistamaan putkilinjojen käytön turvallisuus kaikissa tilanteissa. Niihin sisältyykin ylipaineen syntymisen estäminen, mahdollisten kaasuvuotojen hallinta ja valvonta ja materiaalien suojauksen varmistaminen. Nord Stream -putkilinjan hallintajärjestelmä sisältää seuraavat toiminnot: putkilinjan paineensäätö putkilinjan paineen turvaaminen putkilinjan vuodon havaitseminen putken parametrien valvonta (mukaan lukien putken lämpötilan turvaaminen) kaukomittaus ja televiestintä tulipalon ja kaasun havainta- ja suojatoiminnot hätäsulku Venäjän ja Saksan rantautumispaikkojen laitoksissa on paikalliset laitosten hätäsulkujärjestelmät. Hätäsulkujärjestelmän käynnistäviä tapahtumia ovat esimerkiksi laitoksessa havaittu tulipalo tai kaasuvuoto tai putkilinjan vuoto.

16 Nord Stream -putkijärjestelmää valvotaan ja ohjataan Nord Stream AG:n Zugissa Sveitsissä sijaitsevan pääkonttorin päävalvomosta. Päävalvomossa on ympärivuorokautinen päivystys vuoden jokaisena päivänä. Kun putki saavuttaa käyttöikänsä lopun, se poistetaan käytöstä. Nord Stream -putkilinjojen käytöstäpoisto-ohjelmaa ei ole toistaiseksi suunniteltu valmiiksi asti, sillä putkien käyttöiän aikana tapahtuva tekninen kehitys ja tulevat säännökset tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Käytöstä poistaminen tapahtuu kuitenkin kansainvälisten ja kansallisten lakien ja määräysten mukaisesti. Ympäristön näkökulmasta tavoitteena on käytöstä poistamisen aiheuttamien vaikutusten minimoiminen, joka toteutuu noudattamalla sovellettavia määräyksiä.

17 3 Ympäristöolosuhteet Alue, jonka halki Nord Stream -putkilinjat kulkevat, käsittää suuren osan koko Itämerestä, jonka ympäristölliset ominaisuudet ovat varsin ainutlaatuiset. Sitä pidetään maailman suurimpana suistoalueena eli osittain umpinaisena vesialueena, jolla on avoin yhteys valtameriin ja jossa maa-alueilta peräisin oleva makea vesi sekoittuu suolaiseen meriveteen. Itämeren meriympäristö on vahvasti riippuvainen verrattain harvoin myrskyjen yhteydessä tapahtuvasta runsashappisen suolaveden virtauksesta Pohjanmerestä. Jotta Nord Stream -putkilinjojen vaikutuksia voitaisiin analysoida ja koko hanke suunnitella siten, että ympäristöön ja ihmisten toimintaan kohdistuvat vaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset, suunnittelussa on huomioitu seuraavat ympäristön osa-alueet ja ympäristötekijät: fyysinen ja kemiallinen ympäristö biologinen ympäristö sosioekonominen ympäristö kemiallisten ja tavanomaisten sotatarvikkeiden upotusalueet. Raportti sisältää yksityiskohtaisen kuvauksen ympäristön nykyisistä olosuhteista.

18 4 Ympäristöarvioinnit Putkilinjojen laskemiseen ja/tai käyttöön liittyvät mahdolliset vaikutukset on arvioitu. Mahdolliset ympäristövaikutukset on selvitetty putkilinjan teknisten suunnitelmien ja rakennusmenetelmien analysoinnin avulla. Yksittäisten vaikutusten suuruuden arvioimiseksi mahdollisia vaikutuksia on verrattu ympäristön nykyisiin olosuhteisiin. Vaikutusten kokonaismerkitys Ympäristövaikutusten merkityksen kokonaisarvioinnissa on käytetty seuraavia neljää suuruusluokkaa: : ei vaikutusta : vähäinen vaikutus : keskisuuri vaikutus : merkittävä vaikutus : Välittömällä vaikutusalueella esiintyvään rakenteeseen tai toimintoon ei kohdistu mitään vaikutuksia vaikutus: Alueella esiintyvään rakenteeseen tai toimintoon kohdistuu osittaisia vaikutuksia, mutta vaikutukset eivät ulotu välittömän vaikutusalueen ulkopuolelle Keskisuuri vaikutus: Alueella esiintyvään rakenteeseen tai toimintoon kohdistuu muutoksia, mutta välittömän vaikutusalueen ulkopuolella ei esiinny merkittäviä vaikutuksia Merkittävä vaikutus: Alueella esiintyvään rakenteeseen tai toimintoon kohdistuu muutoksia, ja vaikutus ulottuu myös alueen ulkopuolelle Vaikutuksen kokonaismerkitys on selvitetty yksityiskohtaisen, jäljempänä vaikutusten arviointia käsittelevässä kohdassa kuvatun analyysin avulla. Raportissa esitettyyn ympäristövaikutusten yksityiskohtaiseen analyysiin kuuluu vaikutusten suuruusluokan ja voimakkuuden, maantieteellisen laajuuden ja ajallisen keston arviointi. Putkilinjojen eri ympäristöparametreihin (fyysiseen, kemialliseen ja sosioekonomiseen ympäristöön) kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka ja voimakkuus on luokiteltu seuraavasti:

19 : Välittömällä vaikutusalueella esiintyvään rakenteeseen tai toimintoon ei kohdistu mitään vaikutuksia vaikutus: Välittömällä vaikutusalueella esiintyvään rakenteeseen tai toimintoon kohdistuu vähäisiä vaikutuksia, mutta vaikutukset lakkaavat välittömästi rakennustoimien päätyttyä Keskisuuri vaikutus: Välittömällä vaikutusalueella esiintyvään rakenteeseen tai toimintoon kohdistuu osittaisia vaikutuksia, ja vaikutukset jatkuvat jonkin aikaa rakennustoimien päätymisen jälkeen Suuri vaikutus: Välittömällä vaikutusalueella tapahtuu muutoksia, ja vaikutus ilmenee vielä rakennustoimien suorittamisvaiheen jälkeen Maantieteellinen laajuus on arvioitu seuraavasti: Paikalliset vaikutukset: Putkilinjojen ja/tai rakennustyömaan välittömässä läheisyydessä tapahtuu muutoksia. Vaikutukset rajoittuvat putkilinjan reittikäytävään (noin kahden kilometrin levyiselle alueelle) Alueelliset vaikutukset: Vaikutuksia esiintyy putkilinjan välittömän lähialueen ja noin kahden kilometrin levyisen putkilinjakäytävän ulkopuolella sekä Ruotsin aluevesillä ja talousalueella Maailmanlaajuiset vaikutukset: Vaikutukset (esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt) ovat maailmanlaajuisia Lopuksi on arvioitu vaikutusten ajallista laajuutta eli sitä, ovatko ne lyhyt-, keskipitkä- vai pitkäaikaisia. Vaikutusten ajallista laajuutta on verrattu kahden putkilinjan rakennusvaiheen kestoon. Lyhytaikaiset: Yhden putkilinjan rakentamisen aikana ja välittömästi rakentamisen jälkeen esiintyvät vaikutukset. Vaikutukset lakkaavat ennen toisen putkilinjan laskemista merenpohjaan Keskipitkät: Molempien putkilinjojen rakentamisen aikana esiintyvät vaikutukset, jotka jatkuvat suunnilleen yhden tai kahden vuoden ajan toisen putkilinjan rakennustöiden päättymisen jälkeen Pitkäaikaiset: Vaikutukset, jotka jatkuvat yli kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun molemmat putkilinjat ovat valmiit Vaikutusten laatu ja vakavuus on kuvattu tarkemmin Nord Stream -putkilinjojen Ruotsin talousalueella kulkevaa osuutta koskevan ympäristötutkimuksen yksittäisissä luvuissa.

20 Hankkeilla voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Odotetut positiiviset vaikutukset on merkitty plusmerkillä (+) raportin yhteenvetotaulukoissa. Ympäristövaikutusten arvioinnin yleisenä tarkoituksena on niiden ympäristön osa-alueiden kuvaaminen, joihin ehdotettu hanke vaikuttaa merkittävästi. Näihin osa-alueisiin kuuluvat väestö, eläimistö, kasvisto, sedimentit, vesi, ilma, ilmastotekijät, aineelliset resurssit (esimerkiksi arkeologiset perintökohteet ja maisemat) ja edellä mainittujen tekijöiden vuorovaikutus. Ympäristön osa-alueet ja Nord Stream -putkilinjojen vaikutukset Ruotsin talousalueella rakennusvaiheen, käyttöönoton ja käytöstäpoiston aikana on kuvattu seuraavassa luvussa, ja niiden yhteenveto on esitetty jäljempänä (katso taulukko 5.1 5.5 ).

21 5 Ympäristövaikutukset 5.1 Rakentamisen vaikutukset 5.1.1 Fyysiseen ja kemialliseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Ruotsin talousalueen läpi rakennettavien putkilinjojen suojaaminen edellyttää joillakin alueilla merenpohjan muokkaustöitä. Ruotsin talousalueella tehtäviin merenpohjan muokkaustöihin kuuluu kiviaineksen kasaamista Gotlannin ja Hoburgs Bankin itäpuolelle. Lisäksi Gotska Sandönin itäpuolelle ja Norra ja Södra Midsjöbankenin välille kaivetaan suunnitelmien mukaan putkikaivantoja. Putkenlaskuprosessi ja merenpohjan muokkaustyöt aiheuttavat merenpohjan sedimenttien liikkumista. Taulukko 5.1 on esitetty yhteenveto vaikutuksista, jotka liittyvät putkilinjojen peittoalueen ja merenpohjan muokkaustöiden vaatiman alueen laajuuteen.

22 Taulukko 5.1 Putkilinjojen peittoalueeseen ja merenpohjan muokkaustöiden vaatimaan alueeseen liittyvien vaikutusten kokonaismerkitys VAIKUTUS PUTKILINJOJEN PEITTOALUE JA MERENPOHJAN MUOKKAUSTÖIDEN VAATIMA ALUE Putkilinjojen peittoalue Ruotsin talousalueella Putkikaivantojen kaivutöiden suoranaisen vaikutusalueen pituus Alue, jolla ilmenevä sedimentaatio > 1 mm putkikaivannon kaivamisen jälkeen Alue, jolla suspendoituneiden sedimenttien pitoisuus >10 mg/l putkikaivannon kaivamisen aikana Kiviaineksen kasaamiskohteiden lukumäärä Alue, jolla ilmenevä sedimentaatio > 1 mm kiviaineksen kasaamisen jälkeen Alue, jolla suspendoituneiden sedimenttien pitoisuus > 10 mg/l kiviaineksen kasaamisen aikana Ankkurien käsittelyn vaikutusalue putkilinjojen rakentamisen aikana. VAIKUTUKSEN SUURUUSLUOKKA/ VAIKUTUKSEN KOKONAISMERKITYS VOIMAKKUUS 1,5 km 2 70 km 0,2 km 2 67,6 72,6 km 2 43 (itä) / 38 (länsi) < 0,1 km 2 < 0,2 km 2 20 km 2

23 Taulukko 5.2 Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen (SMHI) laatima numeerinen malli putkilinjojen hydromekaanisesta vaikutuksesta osoittaa, että putkilinjoilla ei ole vaikutusta suolaisen veden virtaukseen Itämereen. Tämän perusteella on arvioitu, että putkilinjat eivät estä Arkonan ja Bornholmin altaiden (1) syvien vesikerrosten läpi tapahtuvaa tulovirtausta. Putkilinjoista saattaa enimmillään aiheutua joitain vaikutuksia pohjavirtauksiin, ja niillä saattaa olla vähäinen vaikutus suolaisen ja makean veden sekoittumiseen. Liikkeeseen joutuneiden sedimenttien leviämistä ja sedimentoitumista koskevat mallilaskelmat osoittavat, että rakennustöiden seurauksena leviävät sedimentit vaikuttavat rakennusalueen veden laatuun vain paikallisesti ja väliaikaisesti. Näillä toimilla ei ole vaikutusta Hoburgs Bankin ja Norra Midsjöbankenin Natura 2000 -alueisiin. Melupäästöt eivät kantaudu asutuille alueille rakennusalueen ja Ruotsin rannikon välisen etäisyyden suuruuden vuoksi. Melutaso on yleisesti verrattavissa laivaliikenteen aiheuttamaan melutasoon. Arvion mukaan melu ei aiheuta haittaa linnuille, jos rakennustyöt tapahtuvat muulloin kuin sinä aikana, jolloin linnut käyttävät kyseistä aluetta. Yleisesti ottaen melu ja fyysinen toiminta saattavat aiheuttaa lyhytaikaisia haittavaikutuksia rakennusalueen välittömässä läheisyydessä niinä aikoina, joina linnut käyttävät aluetta lepäämiseen. Arvion mukaan vedenalainen melu saattaa aiheuttaa kaloissa ja nisäkkäissä karttamisreaktioita, mutta kyseinen vaikutus on vain lyhytaikainen. Rakennustöistä aiheutuvat, ilmakehään kohdistuvat päästöt edistävät kasvihuoneilmiötä. Ilmakehään kohdistuvat päästöt eivät kuitenkaan ole suuria. (1) SMHI:n tekemä arviointi perustuu hylätyn Bornholmin pohjoispuolisen reittivaihtoehtoon. Tämä päivitetty arvioi perustuu Bornholmin eteläiseen reittivaihtoehtoon. Tämä tieto on päivitys Ruotsissa lokakuussa 2008 kansallisessa käytössä olevaan tekstitiedosto.

24 Taulukko 5.2 Fyysiseen ja kemialliseen ympäristöön kohdistuvien vaikutusten kokonaismerkitys VAIKUTUS FYYSISEEN JA KEMIALLISEEN YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Merenpohjan muokkaustöiden aikana vapautuneiden ravinteiden ja saasteiden kokonaismäärä Sedimenttien ja saasteiden leviäminen rakennustoimien alueelta merenpohjaan Suspendoituneet sedimentit Sedimentaatio Saasteiden leviäminen Veden laatuun kohdistuvat vaikutukset Sedimenttien leviäminen Ravinteiden sekä epäorgaanisten ja orgaanisten saasteiden leviäminen Putkilinjojen ja meriympäristön välinen lämpötilaero Putkilinjoista/anodeista peräisin olevat saasteet Putkilinjan fyysiset estovaikutukset Merenpohjan päällä lepäävät putkilinjat Merenalaiset maanvyörymät Melun vaikutukset Rakennustöiden aikana ilmassa kulkeutuva melu Rakennustöiden aikana vedessä kulkeutuva melu Käytön aikainen melu Ilman laatuun kohdistuvat vaikutukset Putkilinjan asennus ja putkien toimitus Merenpohjan muokkaustyöt Käyttöönoton valmistelut Käyttö VAIKUTUKSEN KOKONAISMERKITYS

25 5.1.2 Biologiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yhteenveto biologiseen ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on esitetty jäljempänä (katso 5.3). Pelagiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset liittyvät kiinteästi arvioituihin, veden laatuun kohdistuviin vaikutuksiin. Putkenlaskun ja ankkurien käsittelyn aiheuttamaa sedimenttien leviämistä pidetään merkityksettömänä. Vain matalissa vesissä suoritettavien putkikaivannon kaivutöiden ja kiviaineksen kasaamisen arvioidaan johtavan putkilinjan reitin läheisyydessä sellaisiin paikallisiin sedimenttipitoisuuksiin, joista saattaa aiheutua vaikutuksia kasvi- tai eläinplanktonille. Yleensä verrattain syvissä vesissä suoritettavasta kiviaineksen kasaamisesta ei aiheudu mitään vaikutuksia pelagiselle ympäristölle. Ravinteiden ja saasteiden vapautuminen on kuitenkin mahdollista. Putkilinjan reitillä sijaitsevilla verrattain matalilla vesialueilla (Gotlannin kaakkoispuolella) ravinteiden vapautuminen saattaa kiihdyttää marginaalisesti kasviplanktonin kasvua. Näiden vaikutusten kesto on kuitenkin erittäin lyhytaikainen, ja pelagiseen ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ennakoidaan olevan vähäisiä tai olemattomia.

26 Taulukko 5.3 Biologiseen ympäristöön kohdistuvien vaikutusten kokonaismerkitys VAIKUTUS BIOLOGISEEN YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Pelagiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Sedimenttien leviäminen Ravinteiden sekä epäorgaanisten ja orgaanisten saasteiden leviäminen Kaasun ja ympäristön välinen lämpötilaero Putkilinjoista/anodeista peräisin olevat saasteet Merenpohjan kasvistoon ja eläimistöön kohdistuvat vaikutukset Sedimenttien leviäminen Ravinteiden sekä epäorgaanisten ja orgaanisten saasteiden leviäminen Putkilinjojen peittoalue merenpohjassa Putkilinjoista/anodeista peräisin olevat saasteet Kaasun ja ympäristön välinen lämpötilaero Kaloihin kohdistuvat vaikutukset Sedimenttien leviäminen ja sedimentaatio Fyysiset häiriötekijät ja melu rakentamistöiden aikana Peittoalue merenpohjassa ja merenpohjan pinnanmuotojen muutokset Merinisäkkäisiin kohdistuvat vaikutukset Sedimenttien leviäminen ja sedimentaatio Fyysiset häiriötekijät ja melu rakentamistöiden aikana Lintuihin kohdistuvat vaikutukset Sedimenttien leviäminen ja sedimentaatio Fyysiset häiriötekijät ja melu rakentamistöiden aikana Vieraslajien aiheuttamat vaikutukset Kulkeutuminen alusten painolastiveden mukana Leviäminen putkilinjan rakenteita pitkin VAIKUTUKSEN KOKONAISMERKITYS /keskisuuri / vähäinen vaikutus / vähäinen vaikutus Merenpohjan eläimistöön kohdistuvien vaikutusten katsotaan rajoittuvan niille alueille, joilla putkilinja lasketaan suoraan merenpohjan päälle, kiviainespenkereiden sijoittumisalueille ja alueille, joiden läheisyydessä suoritetaan kaivuutöitä tai kiviaineksen kasaamista. Arvioiden mukaan pohjaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset merenpohjan muokkaustöiden suoranaisella vaikutusalueella ovat kestoltaan keskipitkiä tai pitkäaikaisia ja päättyvät, kun eläinyhteisö on

27 palautunut. Arvioiden mukaan pohjaeläimistö alkaa happiolosuhteiden mukaan levittäytyä uudelleen merenpohjan muokkaustöiden vaikutusalueille pian töiden päätyttyä. Kiviaineksen kasaamistöitä suoritetaan yleensä syvän veden alueilla, joilla happiolosuhteet ovat heikot. SGU:n eli Ruotsin geologisen tutkimuslaitoksen tekemästä kenttätutkimuksesta ilmeni, että useilla kyseisillä syvän veden alueilla ei ollut lainkaan pohjaeläimistöä tai se koostui vain muutamasta lajista. Ottaen huomioon, että kiviaineksen kasaamisen aiheuttama sedimenttien leviäminen on vähäistä ja rajoittuu merenpohjan läheisyyteen vesipatsaan alaosaan, merieliöstöön kohdistuvien vaikutusten arvioidaan olevan näillä alueilla rajallisia. Rakennustöiden seurausten (esimerkiksi veden paikallisen samentumisen ja melun) ennakoidaan aiheuttavan kaloissa ja merinisäkkäissä karttamisreaktioita. Vaikutusten ei kuitenkaan odoteta olevan pitkäaikaisia. Rakennustöihin liittyvä laivaliikenne, melu ja valojen käyttö saattaa häiritä lintuja putkenlaskualuksen läheisyydessä (1 2 kilometrin etäisyydellä). Haitta on kestoltaan lyhytaikainen, koska putkenlaskualus liikkuu 2 3 kilometriä vuorokaudessa. Voimistuneen sedimenttien suspendoitumisen aiheuttamaa veden läpinäkyvyyden merkittävää heikentymistä esiintyy vain merenpohjan muokkauskohteiden läheisyydessä, ja vaikutuksen kesto on erittäin lyhyt. Arvioiden mukaan linnuille esimerkiksi Hoburgs Bankin alleille (Clangula hyemalis) saattaa aiheutua vähäistä haittaa, jos merenpohjan muokkaustyöt ja putkenlasku suoritetaan talvella. Kyseisen ajanjakson ulkopuolella lintuihin ei kuitenkaan ennakoida kohdistuvan mitään vaikutuksia. Vaikutukset ovat lyhytaikaisia (kestoltaan päiviä tai muutamia viikkoja) ja rajoittuvat alueille, joilla merenpohjan muokkaustyö tai putkenlasku on käynnissä. 5.1.3 Sosioekonomiseen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Yhteenveto sosioekonomiseen ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista on esitetty jäljempänä (Taulukko 5.4). Rakennusvaiheen aikana hitaasti liikkuvaa putkenlaskualusta ja muita alueella toimivia aluksia ympäröivällä turva-alueella on vaikutuksensa rakennusalueella olevien kalastusvesien käyttöön. Meren pohjassa tehtävien rakennustöiden (putkikaivantojen kaivamisen ja kiviaineksen kasaamisen) aikana sedimenttien leviäminen vaikuttaa kalastusvesien käyttöön rakennusalueella ja sen läheisyydessä. Kuten edellä mainittiin, tällä toiminnalla arvioidaan olevan vaikutusta kaloihin ja sen odotetaan aiheuttavan alueen kaloissa karttamisreaktioita. Ruotsalaisten (kuten myös suomalaisten ja tanskalaisten) kalastajayhdistysten kanssa on käyty alustavia keskusteluja. Näiden yhdistysten edustajat tunnustavat turva-alueen välttämättömyyden ja tiedostavat, että kaiken kalastustoiminnan kattava kielto on kullakin

28 yksittäisellä alueella voimassa todennäköisesti vain erittäin lyhyen ajan (muutamia päiviä). Kalastajayhdistykset ovat todenneet, että niiden jäsenet pitävät suositeltavana, että putkenlaskualuksella olisi tietyillä alueilla tilapäisesti mukana paikallista kieltä puhuvia tarkkailijoita, jotka voisivat välittää kalastajille varoituksia ja muita tietoja putkenlaskuvaiheen aikana. Joillakin alueilla, joilla vapaan jänteen korkeus ylittää kriittisen arvon, troolia ei ehkä voi vetää putkilinjan yli. Tästä syystä kyseisillä alueilla saattaa olla turvallisuussyistä tarpeen asettaa pysyviä rajoituksia poikittaissuunnassa putkilinjan ylittävälle tai pituussuunnassa putkilinjan päällä tapahtuvalle kalastustoiminnalle. Yksikään niistä tutkituista merenpohja-alueista, jotka sijaitsevat suunnitellun putkilinjan reitin varrella Hoburgs Bankin ja Norra Midsjöbankenin eteläpuolisella verrattain matalan veden alueella, ei edusta jotain EU:n luontotyyppidirektiivissä määritettyä meriluontotyyppiä. Tämä tarkoittaa, että suojelluille luontotyypeille ei odoteta koituvan haittaa.

29 Taulukko 5.4 Sosioekonomiseen ympäristöön kohdistuvien vaikutusten kokonaismerkitys VAIKUTUKSEN VAIKUTUS KOKONAISMERKITYS SOSIOEKONOMISEEN YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Kalastusvesiin kohdistuvat vaikutukset Putkenlaskualusta ympäröivä turva-alue Sedimenttien leviäminen ja sedimentaatio Putkilinjoja ympäröivä rajoitusalue (1) Putkilinjojen peittoalue merenpohjassa Laivaliikenteeseen ja merenkulkuun kohdistuvat vaikutukset Fyysiset häiriötekijät / fyysinen toiminta rakentamisen aikana Matkailu- ja virkistysalueisiin kohdistuvat vaikutukset Fyysiset häiriötekijät ja melu rakentamistöiden aikana Sedimenttien leviäminen ja sedimentaatio Kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset Merenpohjan muokkaustyöt ja putkenlasku Putkenlaskualuksen ankkurointi Sedimentaatiomallien muuttuminen Suojelualueisiin (Natura 2000-, Ramsar- ja BSPA-alueisiin) kohdistuvat vaikutukset Sedimenttien leviäminen ja sedimentaatio Rakentamisen aikainen melu Rakentamisen aikaiset fyysiset häiriöt Infrastruktuuriin kohdistuvat vaikutukset Kaapeleihin kohdistuvat vaikutukset Tuulipuistoalueisiin kohdistuvat vaikutukset Maa-aineksen ottoalueisiin kohdistuvat vaikutukset Sotilasalueisiin kohdistuvat vaikutukset Muut sosioekonomiset tekijät (työpaikkojen syntyminen) Maalla sijaitsevista tukikohdista käsin suoritettavat tukitoiminnot Merkittävä rakentamisen aikana KÄYTÖSTÄPOISTON VAIKUTUKSET Käytöstäpoiston vaikutukset vaikutus / ei vaikutusta (2) 1: Toistaiseksi ei ole selvyyttä siitä, asettavatko Ruotsin viranomaiset rajoitusalueen putkilinjojen ympärille. 2: Käytettävät haittojen lievennysmenetelmät valitaan ja putkilinjojen sulkeminen suoritetaan käytöstä poistamisen ajankohtana noudatettavien alan yleisten käytäntöjen (lainsäädännöllisten vaatimusten ja käytettävissä olevan tekniikan) mukaan.

30 5.1.4 Tavanomaisten sotatarvikkeiden ja upotettujen kemiallisten sotatarvikkeiden aiheuttamat vaikutukset Tavanomaisten sotatarvikkeiden ja upotettujen kemiallisten sotatarvikkeiden aiheuttamat vaikutukset on esitetty alla (katso taulukko 5.5). Ruotsin talousalueella tehdyissä tutkimuksissa löydettiin kaksi sotatarviketta vastaavaa kohdetta. Toinen kohde, pommi, kierretään reitittämällä putkilinja paikallisesti uudelleen, kun taas toinen, 108 metrin syvyydestä läheltä Suomen talousalueen rajaa löytynyt miina, luultavimmin tuhotaan räjäyttämällä. Miinan räjäyttämisen vaikutuksia ovat sedimenttien ja kemiallisten yhdisteiden leviäminen. Veden syvyyden vuoksi vaikutusten odotetaan kuitenkin jäävän rajallisiksi. Toinen esine, pommi, oli syöpynyt ja vailla ammuksia. (1) 15 metrin levyisessä käytävässä suoritettujen sotatarviketutkimusten avulla on varmistettu, että putkilinjan välittömällä laskupaikalla ei ole sotatarvikkeita. Käytävän leveydessä on otettu huomioon putkilinjan laskemisessa noudatettava tarkkuus. Lisäksi joiltakin putkilinjan reitillä olevilta alueilta saattaa löytyä upotettuja kemiallisia sotatarvikkeita. Upotettujen kemiallisten ammusten ja muiden sotatarvikkeiden ei oleteta olevan viritettyjä. Kemiallisia aineita saattaa vapautua ankkurien käsittelyn tai putkikaivannon kaivamisen yhteydessä. Ihmisten altistuminen kemiallisille aineille voidaan estää pesemällä kaikki laitteet ennen niiden sijoittumista aluksen kannelle. Riski on verrattavissa nykyisen kalastustoiminnan aiheuttamaan riskiin. Taulukko 5.5 Tavanomaisten sotatarvikkeiden ja upotettujen kemiallisten sotatarvikkeiden aiheuttamien vaikutusten kokonaismerkitys. VAIKUTUKSEN VAIKUTUS KOKONAISMERKITYS SOTATARVIKKEIDEN AIHEUTTAMAT VAIKUTUKSET Sotatarvikkeiden raivaamisesta aiheutuvat vaikutukset 1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Käytön aikaiset vaikutukset 1: Jos 108 metrin syvyydestä läheltä Suomen rajaa löytynyt miina tuhotaan räjäyttämällä, Nord Stream AG lisää raporttiinsa tavanomaisten sotatarvikkeiden räjäyttämisen vaikutuksia käsittelevän osuuden. (1) Viimeisimmät päivitykset projektin tilanteeseen Ruotsin alueen sotatarvikkeiden hallinnan suhteen on sisällytetty tähän lukuun. Tämä tieto on päivitys Ruotsissa lokakuussa 2008 kansallisessa käytössä olevaan tekstitiedosto.

31 Hankkeessa käytettävä ympäristönhallintajärjestelmä asettaa omat erityisvaatimuksensa hankkeessa toimivien urakoitsijoiden omille ympäristönhallintajärjestelmille. Järjestelmä on suunniteltu varmistamaan, että suunniteltujen ja suunnittelemattomien päästöjen vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi ja ovat hallittavissa. 5.2 Käyttöönoton valmistelujen vaikutukset Käyttöönoton valmisteluihin sisältyy putkilinjojen painekoestus. Painekokeen suorittamista varten putkilinjat täytetään vedellä, joka poistetaan kokeen jälkeen. Veden ottaminen ja poistaminen tapahtuu Ruotsin talousalueen ulkopuolella, ja vaikutustutkimusten mukaan vaikutukset eivät ulotu Ruotsin talousalueelle. 5.3 Käytön vaikutukset Putkilinjan käytön aikaisiin vaikutuksiin kuuluvat merenpohjan pinnanmuotojen muutokset niillä alueilla, joilla suoritetaan merenpohjan muokkaustöitä, sekä putkilinjojen peittämällä merenpohjan alueella esiintyvät vaikutukset. Niillä alueilla, joilla suoritetaan putkikaivantojen kaivuutöitä ja kiviaineksen kasaamista, syntyy uusia merenpohjan pintakerroksia ja kehittyy uusia eläinyhteisöjä, joiden koostumus vaihtelee alueen happiolosuhteiden ja veden suolapitoisuuden mukaan. Yhteenveto putkilinjan peittoalueeseen ja tarvittaviin merenpohjan muokkaustöihin liittyvistä vaikutuksista on esitetty toisaalla (katso taulukko 5.1). Hiekkapohjaisten alueiden sedimenttirakenne saattaa muuttua putkilinjojen välittömässä läheisyydessä pehmeämmäksi merenpohjan pintakerrokseksi, koska putkilinjat toimivat poikittaisten virtausten kohtauspaikkoina ja keinotekoisina riuttoina. Tämän seurauksena eläimistön rakenne saattaa muuttua siten, että ne lajit, jotka sietävät verrattain hyvin ajoittaista peittymistä sedimenttien alle, yleistyvät. Niillä alueilla, joilla putkilinjat lasketaan merenpohjan päälle, putkilinjojen alle jäävä infauna häviää. Matalissa vesissä putkilinjojen betonipinnalle saattaa kuitenkin asettua epifaunayhteisöjä, jolloin lajistorakenne muuttuu. Merenpohjan päällä lepäävät putkilinjat saattavat tarjota suojaa joillekin kalalajeille ja muuttaa siten kalayhteisön koostumusta välittömässä läheisyydessään (laajempaan ympäristöönsä verrattuna). Arvioiden mukaan nisäkkäisiin ja lintuihin ei kohdistu mirtään vaikutuksia putkilinjojen käytön aikana. SMHI on analysoinut sekä Bornholmin etelä- että pohjoispuolisen putkilinjareitin. Analyysien mukaan putkilinjoilla ei ole hydromekaanista vaikutusta lännestä Arkonan ja Bornholmin altaiden kautta tapahtuvaan virtaukseen. Putkilinjojen aiheuttama lisääntynyt pyörteily saattaa tehostaa

32 Itämereen virtaavan suolaisen veden sekoittumista. Syvissä vesikerroksissa olevan uuden veden sekoittumisasteeksi arvioitiin pohjoista reittiä käytettäessä 2 %, kun taas eteläistä reittiä käytettäessä sekoittumisasteen mahdollinen kasvu jäisi pienemmäksi. Kun syvissä vesikerroksissa olevan uuden veden sekoittumisaste kasvaa, veden suolapitoisuus pienenee, virtaus voimistuu ja veden mukana kulkeutuvan hapen määrä kasvaa, mikä parantaa happiolosuhteita varsinaisen Itämeren halokliinissa ja sen alapuolella. Välittömästi rakennusvaiheen päättymisen jälkeen alueille, joilla vapaan jänteen korkeus ylittää kriittisen arvon (yleensä 0,5 m), on turvallisuussyistä tarpeen asettaa väliaikaisia rajoituksia, jotka kieltävät poikittaissuunnassa putkilinjan ylittävän tai pituussuunnassa putkilinjan päällä tapahtuvan kalastustoiminnan, alueilla, joissa merenpohjan puuttuminen on välttämätöntä. Kalastuskielto on voimassa siihen saakka, kunnes täytemateriaalit ja kiviaines on kasattu paikoilleen. Lisäksi itäisen ja läntisen putkilinjan varrella Gotska Sandönin koillis- ja Norra Midsjöbankenin itäpuolella on 5 10 aluetta, joilla putkilinjan vapaan jänteen korkeus on niin suuri, että troolia ei ehkä voi vetää putkilinjan yli. Tästä syystä Ruotsin viranomaiset saattavat asettaa putkilinjojen ympärille rajoitusalueen, jolla kalastaminen ja/tai troolaus ei ole sallittua putkilinjojen käytön aikana. Tämä saattaa vaikuttaa kalastusvesien käyttöön kyseisillä alueilla. Putkilinja ei estä nykyisten kaapelien käyttöä tai korjaamista. Sillä mannerjalustan alueella, jonka läpi ensisijainen reitti kulkee, ei tiedetä olevan käynnissä tai suunnitteilla maa-aineksen ottoa tai muunlaista luonnonvarojen hyödyntämistä. 5.4 Käytöstäpoiston vaikutukset Erillinen tutkimus, jossa selvitetään käytöstäpoistoon liittyviä vaihtoehtoja, suoritetaan ennen käytöstäpoiston aloittamista. Tutkimukseen sisältyy eri vaihtoehtojen teknisen ja taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden arviointi sekä niiden ympäristövaikutusten analysointi. Kun käytöstäpoisto tulee ajankohtaiseksi, toteutettava käytöstäpoistostrategia valitaan muista hankkeista kertyneen kokemuksen, Nord Stream -putkilinjojen toteutuneista ympäristövaikutuksista kerättyjen tietojen, alan yleisten käytäntöjen ja voimassa olevan lainsäädännön perusteella. On odotettavissa, että kyseisenä ajankohtana paras käytäntö ja sitä tukevat viranomaismääräykset edellyttävät, että käytöstäpoiston ympäristövaikutukset ovat käytännössä merkityksettömät. Tämänhetkisen rajallisen kokemuksen mukaan todennäköisimmin käytettävä, kokonaisvaikutuksiltaan käytännössä merkityksetön käytöstäpoistostrategia on putkilinjan hylkääminen eli jättäminen merenpohjaan. Putkilinjan talteenotto eli poistaminen merenpohjasta sen käyttöiän päätyttyä aiheuttaisi todennäköisesti vähäisiä ympäristövaikutuksia, jotka ovat verrattavissa putkilinjan rakentamisesta aiheutuviin vaikutuksiin.

33 6 Ympäristönhallinta ja -seuranta Nord Stream AG on täysin sitoutunut rakennustöiden toteuttamiseen siten, että niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset jäävät kohtuullisuuden rajoissa mahdollisimman pieniksi. Tämän vuoksi Nord Stream AG on kehittänyt ympäristönhallintajärjestelmän, jonka tarkoituksena on varmistaa, että rakennustöiden aikaiset ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Tähän pyritään noudattamalla kansallisten ja kansainvälisten lakien ja ympäristöstandardien (esimerkiksi Espoon ja Helsingin sopimusten) vaatimuksia. Hankkeen ympäristötutkimusta tehtäessä tehtiin useita olettamuksia. Ympäristönseuranta- ja - hallintaohjelmansa avulla Nord Stream AG varmistaa, että ympäristötutkimuksessa tehdyt olettamukset pitävät paikkansa. Ohjelman tarkoituksena on myös varmistaa, että rakennustöiden ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Nord Stream AG on ottanut käyttöön keskitetyn HSE- eli terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmän. Järjestelmän avulla voidaan varmistaa, että terveys-, turvallisuus- ja ympäristökysymykset käsitellään tavalla, joka vastaa yrityksen HSE-käytännön tavoitteita.

34 7 Riskit, toiminta hätätilanteessa ja haittojen lieventämiskeinot Putkilinjahankkeelle on suoritettu riskiarviointi, jossa on selvitetty hankkeeseen kohdistuvia vaaratekijöitä ja arvioitu niihin liittyviä riskejä. Arvioinnin mukaan riski on erittäin vähäinen ja kansainvälisesti hyväksyttävällä tasolla. Nord Stream AG ryhtyy toimiin putkilinjahankkeen haittojen vähentämiseksi ja lieventämiseksi varmistaakseen, että hankkeen ympäristövaikutukset ja odottamattomiin tapahtumiin liittyvät riskit jäävät kohtuullisuuden rajoissa mahdollisimman pieniksi. Lisäksi Nord Stream AG varmistaa, että hätätilanteita varten on määritetty sopivat järjestelyt, joiden avulla voidaan lieventää odottamattomien tapahtumien vaikutuksia. Nord Stream AG:n palveluksessa toimivilta urakoitsijoilta edellytetään käytössä olevaa ympäristönhallintajärjestelmää. Tähän sisältyy vaatimus HSE-suunnitelmista, jotka koskevat nimenomaisesti urakoitsijoiden työn kuvaan ja työskentelyalueisiin liittyviä vaaratilanteita ja riskejä. Nord Stream AG varmistaa urakoitsijoiden työmaiden auditointien ja tarkastusten avulla, että edellä mainitut vaatimukset täyttyvät.

35 8 Kuulemisprosessin aikana esille nousseet tärkeät kysymykset Ruotsin kansallisen kuulemisprosessin aikana nousi esiin joitakin erityshuomiota vaativia kysymyksiä: Hoburgs Bankin Natura 2000 -alueeseen ja Norra Midsjöbankenin ehdotettuun Natura 2000 -alueeseen kohdistuvat vaikutukset kalakantoihin kohdistuvat vaikutukset ravinteiden sekä raskasmetallien ja/tai saasteiden vapautuminen merenpohjan sedimenteistä upotettuihin kemiallisiin sotatarvikkeisiin liittyvät riskit putkilinjaonnettomuuksien riskit Näitä aiheita on käsitelty edellä yleisissä arvioinneissa. Seuraavassa on esitetty näitä huolenaiheita koskevia lisätietoja ja arvioitu vaikutuksia. 8.1 Hoburgs Bankin, Norra Midsjöbankenin ja Gotska Sandönin Natura 2000 - alueisiin kohdistuvat vaikutukset 8.1.1 Ympäristökysymykset Hoburgs Bank, Norra Midsjöbanken ja Gotska Sandön - Salvorev on nimetty Natura 2000 - alueiksi. Hoburgs Bank ja Norra Midsjöbanken ovat pääasiassa matalan veden alueita, joilla on hiekkasärkkiä ja riutta-alueita. Niillä esiintyy runsaasti simpukoita, jotka toimivat haahkan ravintona Hoburgs Bankissa sekä allin ja riskilän ravintona Hoburgs Bankissa ja Norra Midsjöbankenissa. Norra Midsjöbankenin Natura 2000 -alue on myös silakan ja piikkikampelan kutualue. Mahdollisia uhkatekijöitä ovat alueen luonnonvarojen hyväksikäyttö ja mahdollisesti saasteita sisältävien ainesten sedimentaation voimistuminen. Gotska Sandön - Salvorevin Natura 2000 -alueen merellinen osa koostuu laajasta matalasta merialueesta, jolla on hiekkasärkkiä ja riuttoja. Eläimistöä hallitsee sinisimpukka. Harmaahylje on luontotyyppidirektiivin nojalla suojeltu laji. Alue on piikkikampelan kutualue, ja sillä talvehtii suuria määriä alleja ja muita merilintuja. Mahdollisia uhkatekijöitä ovat alueen luonnonvarojen hyväksikäyttö, rehevöityminen ja troolauksen ja kalastuksen aiheuttamat vauriot.