KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE



Samankaltaiset tiedostot
Muistikysely MUUT LOMAKKEET

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Huolehdi muististasi!

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Sairaanhoitaja kutsuntalääkärin työparina. Iiri Aalto Sairaanhoitaja Sotilaslääketieteen keskus

Suomennos: Arja Kinnarinen. Viitteet:

PROFESSORI ANTTI HERVONEN MUUTAMA OMANTUNNON KYSYMYS SINULLE

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Oulun yliopistollinen sairaala Lastenneurologian yksikkö (os.65) 10.2.

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Liite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Sopimusvuoren kotikuntoutus

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

KYKYVIISARI tulkinta Rautalankaohjeet

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

Toivon tietoa sairaudestani

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

KIPUKYSELY Suomen Kivuntutkimusyhdistys ry. 2003

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Kokeile ja kehitä -seminaari 7.11

Toivon tietoa sairaudestani

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA

Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin - näkökulma muistisairaiden ihmisten itsemääräämisoikeuteen Opetushallitus Olli Lehtonen

Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 2

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito

KUNTOUTUMISJAKSON LOPPUARVIOINTI

Kertausta aivovammojen oireista





TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

Koulupoissalokysely SRAS-R (Lapsi/nuori)

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Käytä tätä erityisesti myeloproliferatiivista sairautta (MPN) varten suunniteltua oiremittaria kirjataksesi, kuinka oireet vaikuttavat sinuun ajan

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

Kati Juva HUS Psykiatriakeskus Lääketieteen etiikan päivä

Vaikeavammaisten uusien asumispalvelujen tuottaminen palveluntuottajan näkökulmasta

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

BDI-21, Terveys 2000 versio ja pisteytysohje

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni

4. tammikuuta 2017 / 1. Osaamistodistuksen LIITE. Henkilön nimi: Syntymäaika: Työpaikka:

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

TIETOKONEAVUSTEISUUS MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Palkkatasotutkimus 2015

Paimion palvelukeskussäätiö

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS

1. Mikä 4-vuotiaassanne on parasta ja missä hän on hyvä? Lapsen mielipuuhat?

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Työelämävalmiuksien itsearviointi

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

IKÄÄNTYVIEN PALVELUISSA

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

CDR ja GDS-Fast MUUT LOMAKKEET

Huono muisti ja heikot jalat molempi pahempi

KOTIKUNTOUTUKSEN ja NEUROPSYKIATRISEN YKSILÖVALMENNUKSEN HAKEMUSLOMAKE

TUKIASUNTO HAKEMUSLOMAKE

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

RBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus

Punaisen lapun ruokia ja ihmisennälkää

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

Liite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Ensisijaisen huoltajan haastattelun päivityslomakkeen sisältö Sama kuin yhdeksän kuukauden haastattelu - katso lisätiedot osasta

Meidän arkemme. -tehtäväkirja

ZA5213 Flash Eurobarometer 276 (Monitoring the Social Impact of the Crisis: Public Perceptions in the European Union, wave 1)

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Tunne-elämän ja taitojen kehityksen lisääntyvä huomioiminen lapsen ja nuoren kehityksen aikana

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ruori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA

Transkriptio:

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy

otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan tutkimusta. Läheiseltä koottavat esitiedot antavat usein tärkeitä viitteitä muistiongelmien luonteesta, vaikeusasteesta ja kestosta. Läheisen haastattelua tai kyselyä varten ei toistaiseksi ole ollut käytössä vakiintunutta menetelmää. Oheinen kyselylomake on tarkoitettu muistihäiriöpotilaan tutkimuksen yhteydessä omaisen täytettäväksi joko vastaanoton yhteydessä tai ennen sitä. Lomaketta voi käyttää myös omaisen tai potilaan haastattelun apuvälineenä. Kyselyn tuloksena ei muodostu yhteispistemääriä, vaan kyselyllä pyritään kuvaamaan muistiongelmien laatua ja haittavuutta. Asiaa on tarkemmin käsitelty ohessa olevassa Suomen Lääkärilehden artikkelissa (Pulliainen ym.: Omaisen haastattelu tärkeä muistihäiriöpotilaan tutkimuksessa. Suom Lääkäril 2001;5:527-535.) Tekijät Pekka Kuikka Veijo Pulliainen Juhani Salo Petteri Viramo Timo Erkinjuntti

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE LUE kysymys ja kaikki vastausvaihtoehdot. YMPYRÖI sopivimman vaihtoehdon edessä oleva numero tai numerot. KIRJOITA lisätietoja kysymysten alle. Vastaaja: Puoliso/Lapsi /Muu: Pvm: I MUISTIVAIKEUDET: 1. Kyseleekö tai puhuuko hän samoja asioita uudelleen ja uudelleen? 1. Ei toistele tai kysele samoja asioita useammin kuin ennenkään 2. Kyselee ja puhuu samoja asioita joskus uudelleen 3. Kyselee ja puhuu samoja asioita usein uudelleen 2. Onko hänen vaikea muistaa, mistä on puhuttu eilen tai joitakin tunteja aikaisemmin? 1. Muistaa entiseen tapaan, mitä aikaisemmin on puhuttu 2. Joskus on vaikea muistaa, mitä aikaisemmin on puhuttu 3. Ei pysty muistamaan, mitä aikaisemmin on puhuttu 3. Unohtaako hän tehdä sovittuja asioita? 1. Muistaa tehdä sovitut asiat kuten ennenkin 2. Unohtaa joskus tehdä sovittuja asioita 3. Unohtaa usein sovittujen asioiden tekemisen 4. Onko hänen vaikea muistaa tuttujen ihmisten nimiä? 1. Muistaa tuttujen nimet kuten ennenkin 2. Tuttujen nimien muistaminen on joskus vaikeaa 3. Tuttujen nimien muistaminen on usein vaikeaa 5. Onko hänen vaikea oppia uusia taitoja ja toimintatapoja (esim. uusien laitteiden käyttöä)? 1. Oppii uusia toimintatapoja entiseen tapaan 2. On joskus vaikeuksia oppia uusia toimintatapoja 3. Uusien taitojen ja toimintatapojen oppiminen on hyvin vaikeaa 6. Miten hän suhtautuu omiin muistivaikeuksiinsa? 1. On jonkin verran huolissaan muististaan 2. On paljon huolissaan muististaan 3. Ei tunnu välittävän muistivaikeuksistaan 4. Vähättelee tai peittelee muistivaikeuksiaan 7. Miten äkillisesti hänen muistiongelmansa ovat alkaneet? 1. Vähitellen useamman vuoden aikana 2. Lyhyen ajan sisällä Mitkä olivat ensimmäiset ongelmat? Milloin ne suurin piirtein huomattiin? 8. Edelsikö muistiongelmien alkua jokin erityinen tapahtuma? 1. Ei edeltänyt/ei tietoa 2. Sairaus tai sairauskohtaus 3. Tapaturma 4. Merkittävä elämänmuutos (muutto, puolison menettäminen, sairaalan joutuminen) II MUUT ONGELMAT: 9. Miten hän ymmärtää kuulemaansa puhetta? 1. Ymmärtää yhtä hyvin kuin ennenkin 2. Ymmärtäminen on joskus vaikeaa, asioita on joskus toistettava 3. Ymmärtäminen on selvästi vaikeaa ja asioita on toistettava usein 10. Minkälaiselta hänen puheilmaisunsa vaikuttaa? 1. Normaalilta, puhe sujuu kuten ennenkin 2. Puheeseen on tullut hieman sanojen etsimistä 3. Puheeseen on tullut paljon tavallistenkin sanojen etsimistä 11. Onko hänellä vaikeutta paikkojen ja kulkureittien löytämisessä? 1. Ei vaikeuksia 2. On jonkin verran vaikeuksia, hän on epävarma suunnista 3. Eksyy herkästi, hänen on vaikea löytää reittejä ja paikkoja 12. Ovatko hänen käytännön taitonsa heikentyneet (esim. kodinkoneiden käyttö, käsityöt, ruoan laitto, kodin pikku remonttien teko)? 1. Käytännön taidot eivät ole muuttuneet 2. Käytännön taidot ovat jonkin verran heikentyneet 3. Käytännön taidot ovat selvästi heikentyneet 13. Onko hänen toimintansa hitaampaa kuin aikaisemmin? 1. Toiminta on yhtä nopeaa kuin ennenkin 2. Toiminta vaikuttaa hieman aikaisempaa hitaammalta 3. Toiminta on tullut selvästi aikaisempaa hitaammaksi

14. Onko hänen oma-aloitteisuutensa heikentynyt? 1. Oma-aloitteisuus on samanlaista kuin ennenkin 2. Oma-aloitteisuus on jonkin verran heikentynyt 3. Oma-aloitteisuus on selvästi heikentynyt, tarvitsee paljon kehottelua 15. Onko hänen luonteensa muuttunut aikaisempaan verrattuna? 1. Hän on luonteeltaan samanlainen kuin ennenkin 2. Hänen luonteensa tuntuu jonkin verran muuttuneen Kuvaa tarkemmin alle, miten 3. Hänen luonteensa on selvästi muuttunut Kuvaa tarkemmin alle, miten 16. Onko hänen harkintakykynsä heikentynyt raha-asioissa tai ongelmatilanteissa? 1. Harkintakyky on ennallaan 2. Harkintakyvyssä on jonkin verran heikentymistä 3. Harkintakyky on selvästi heikentynyt, ei ajattele tekojensa seurauksia 17. Onko hän muuttunut aikaisempaa estottomammaksi eli tekee tai puhuu asioita, joita aikaisemmin ei julkisesti ole tehnyt tai puhunut? 1. Estottomuus ei ole lisääntynyt aikaisempaan verrattuna 2. Estottomuus tuntuu lisääntyneen jonkin verran 3. Estottomuus on lisääntynyt selvästi, puhuu ja toimii usein sopimattomasti 18. Onko hänellä ollut näköharhoja tai harhanäkyjä, näkeekö olemattomia? 1. Ei ole ollut näköharhoja 2. Näköharhoja on ollut joskus 3. Näköharhoja on ollut usein 19. Onko hän viime aikoina muuttunut alakuloiseksi ja masentuneeksi? 1. Ei vaikuta masentuneelta 2. On nykyään jonkin verran masentunut 3. On nykyään selvästi masentunut III HAITTAAVUUS: 20. Ovatko hänen harrastuksensa vähentyneet? 1. Jatkaa harrastuksiaan kuten ennenkin 2. Harrastukset ovat vähentyneet 3. Kaikki tai lähes kaikki harrastukset ovat jääneet 21. Kuinka paljon hän tarvitsee toisen ihmisen valvontaa? 1. Selviytyy itsenäisesti, ei tarvitse valvontaa 2. Tarvitsee ylimääräistä valvontaa jonkin verran tai ajoittain 3. Tarvitsee valvontaa melko usein 4. Valvontaa tarvitaan jatkuvasti, ei selviydy itsenäisesti 22. Millainen on hänen avuntarpeensa? 1. Selviää arkielämän toiminnoista itsenäisesti ja ilman apua 2. Tarvitsee ajoittain tukea ja apua arkielämän tehtävissä 3. Tarvitsee päivittäistä apua arkielämässä selviytymisessä 23. Miten paljon muistiongelmat tai muut kuvaamanne muutokset haittaavat selviytymistä arkielämässä? 1. Eivät haittaa selviytymistä arkielämässä 2. Haittaavat jonkin verran selviytymistä arkielämässä 3. Haittaavat paljon arkielämää 24. Miten paljon toimintakyvyn muutokset rasittavat läheisiä? 1. Muutokset eivät tunnu rasittavilta 2. Muutokset tuntuvat hieman rasittavilta 3. Muutokset tuntuvat hyvin rasittavilta

Suomen Alzheimer-tutkimusseuran työryhmä: Pekka Kuikka Veijo Pulliainen Juhani Salo Petteri Viramo Timo Erkinjuntti Lisätilaukset: Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo, puh. (09) 6133 2211, faksi (09) 6133 2200