1 SIJOITUSSUUNNITELMA 2014 Espoon kaupunki/pmir
2 1. Taloudellinen ympäristö vuonna 2013 Vuosi 2013 alkoi sijoitusmarkkinoilla positiivissa merkeissä kun keskuspankkien tarjoama runsas likviditeetti yhdessä matalalla pysyneen korkotason kanssa ohjasivat sijoitusvirtoja kohti riskillisiä omaisuusluokkia. Varsinaisesti suurin liike nähtiin toukokuun alussa, kun Yhdysvaltojen keskuspankki FED ilmoitti harkitsevansa arvopaperiostojensa asteittaisesta vähentämisestä. Vaikkakin kyse oli vasta ilmoituksesta harkita rahapoliittisten tukitoimien pienentämistä, markkinareaktio oli välitön ja voimakas. Valtionlainojen korkotaso lähti nousuun ja osakemarkkinoillakin kurssit laskivat. Osakemarkkinoilla nähdyn korjausliikkeen eri alueiden tuottoerot olivat huomattavia. Yhdysvaltalaiset ja Japanilaiset osakkeet pitivät arvonsa erittäin hyvin, kun taas kehittyvien maiden osakkeissa nähtiin todella voimakasta laskua. Myös monet kehittyvien maiden valuutat heikkenivät kasvattaen euromääräisten sijoitusten tappioita entisestään. Korjausliikkeen voimakkuutta lisäsi Kiinan valtionjohdon talouspolitiikan uudet linjaukset, missä johto tulee aiempaa enemmän keskittymään rakenteellisten ongelmien poistamiseen lyhyen tähtäimen kasvun kustannuksella. Lisäksi osakemarkkinoilla oli takanaan lähes vuoden yhtäjaksoinen nousu, joten sijoittajat olivat normaalia herkempiä kotiuttamaan voittoja. Osakekursseja nostattivat syksyllä toiveet maailmantalouden kasvun kiihtymisestä ja epävarmuustekijöiden haihtuminen kuin tuhka tuuleen. Markkinoiden riskinottohalukkuus kääntyi jälleen positiivisemmaksi ja Yhdysvalloissa S&P500 -osakeindeksi saavutti jälleen kerran uuden ennätystasonsa. Positiivista markkinakehitystä tuki kolmannen kvartaalin tuloskausi, jonka tuloskasvu ja -yllätys olivat linjassa lähihistorian kanssa. Myös Euroopan osakemarkkinat olivat marraskuun aikana varovaisessa nousussa ilman suurempia markkinauutisia. Raportointikausi jäi Euroopassa vaisuksi tulosten osalta ja liikevaihdot jäivät selvästi odotuksista. Tulosennusteita tuotiin selvästi alaspäin. FEDin likviditeettielvytyksenjatko oli syksyn kuumin puheenaihe ja vuoden lopulla Fed ilmoitti aloittavansa likviditeettielvytyksen hallitun alasajon. Epävarmuuden poistuminen Fedin joukkolainaostojen exit-strategian aloituksesta ja sen määrästä selittää eniten loppuvuoden kurssinousua, sillä yritysten tulosodotuksissa ei tapahtunut mitään mullistavaa. Osakemarkkinoilla vuosi oli hyvä. Osakemarkkinat tuottivat vuoden aikana keskimäärin 20 % lukuun ottamatta kehittyvien markkinoiden osakemarkkinoita, jotka laskivat 6,81 %. Korkomarkkinoilla tuotot jäivät selvästi huonommiksi, sekä paremman luottoluokituksen (investment grade) yrityslainat että EMU valtionlainat tuottivat keskimäärin 2,40 % ja huonomman luottoluokituksen yrityslainat (high yield) 6,80 %. Korkomarkkinoillakin kehittyvien markkinoiden tuotto oli negatiivinen 6,90 %. 2. Tapahtumat Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastossa vuonna 2013 Varainhoitajien salkuissa alkuvuonna 2013 reilu osakeylipaino suhteessa vertailuindeksiin, koska tuottoja odotettiin nimenomaisesti osakkeista. Osakepainon pienentäminen keväällä, koska osakemarkkinat kiihtyivät kokonaistalouden kuvaa nopeam-
3 min. Yllätys markkinoille oli Yhdysvaltain keskuspankin ilmoitus osto-ohjelman pienentämisestä. Osakepainon kasvattaminen loppukesästä ja syksyllä, koska Fedin aiheuttaman markkinastressin odotettiin helpottavan. Osakeylipainon puolitus loppuvuodesta, koska osakemarkkinat olivat taas nousseet talouden kokonaiskuvaa nopeammin. a) Indeksirahastoja lisätään/ Tuoteportfolio Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastossa SEB Asset Managementin varainhoitosopimus irtisanottiin 29.11.2013. Näistä varoista 85 milj. euroa sekä kaupungin omassa hoidossa olevasta 5 milj. eurosta muodostetaan kaupungin omassa hoidossa oleva osittain indeksirahastoilla toteutettava tuoteportfolio, jolla kaupunki toteuttaa taktista allokaationäkemystä koko Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston osalta. Tuoteportfolio kilpailutettiin joulukuussa 2013. Tarjouspyyntö lähetettiin 21 toimijalle ja määräaikaan 09.12.2013 mennessä saimme 15 tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset täyttävää tarjousta. Tarjoukset arvioitiin seuraavin perustein: hinta (40%), tuloksellisuus (10%), henkilöstöresurssit ja kokemus (30%) ja palvelun sisältö (20%). Jatkoneuvotteluihin valittiin viisi parhaimmat pisteet saanutta tarjoajaa; Danske Capital, EQ Varainhoito Oy, SEB Varainhoito Suomi Oy, Evli Pankki Oyj/ Varainhoito ja Nordea Investment Management. Jatkoneuvottelut pidettiin 17.-18.12.2013 ja jatkoneuvottelujen esitykset arvioitiin seuraavasti, hinta (20%) ja laatu (80%). Jatkoneuvotteluiden ja arvioinnin jälkeen kokonaistaloudellisesti parhaaksi toimijaksi valittiin Danske Capital. Tuoteportfoliossa osakeallokaatio toteutetaan sekä BlackRockin että DI Enhanced indeksirahastoilla ja korkoallokaatio DI korkorahastoilla. DI Yhteisöosakerahasto ja kaikki DI korkorahastot noudattavat Danske Capitalin vastuullista sijoitusprosessia, jossa noudatetaan Ethixin yhtiökohtaisia suosituksia. DI Enhanced rahastoissa ei sijoiteta kohdeindekseissä listattuihin aseteollisuuden yhtiöihin. Myös BlackRockin indeksirahastoissa on poissuljettuna kiistanalaisten aseiden valmistajia (YK:n ja Ottawan sopimuksen perusteella henkilömiinat, rypälepommit ja köyhdytetyt uraaniammukset). Ethix SRI Advisors toimii BlackRockin yhteistyökumppanina ja tekee rahastolle listan poissuljettavista yrityksistä. b) Kaupungin omat suorat ja rahastosijoitukset Kaupungin omassa hoidossa olevan salkkuun tehtiin sijoituksia/sijoitussitoumuksia n. 56 milj. eurolla. Salkkuun haettiin sijoituskohteita, jotka sijoitustyyliltään eroavat varainhoitajien salkuissa olevista sijoitustuotteista. Tällä hetkellä valtaosa Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoituksista on välittömästi rahaksi muutettavissa. Sijoitussalkun hyvä likviditeetti tarjoaa mahdollisuuksia epälikvidimpien omaisuuserien lisäämiseen omassa varainhoidossa olevaan salkkuun, kuten mm. suoria kiinteistösijoituksia.
4 Poikkeuksellisen alhaisen korkotason vuoksi korkomarkkinoilta saatavia tuottoja korvaamaan tehtiin sijoitussitoumuksia neljään eri kiinteistörahastoon: - Rahastoon, jonka kiinteistöportfolio muodostuu liike-, toimisto- ja varastokiinteistöistä, pääasiallisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Rahasto keskittyy olemassa olevien rakennusten laajentamiseen nykyvuokralaisten käyttöön, eikä harjoita perustajarakennuttamista eikä puhdasta uudisrakentamista. Rahaston kassavirrat muodostuvat liike-, toimisto- ja varastokiinteistöistä saatavista vuokratuotoista ja asuntojen myyntituotoista. - Rahastoon, jonka pääasiallisena sijoitusstrategiana on oma kiinteistökehitys mutta rahaston on mahdollista ostaa myös valmiita hankkeita ja kohteita. Pääasiallisesti kohteita rakennetaan/ hankitaan pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin (yliopistokaupungit). Asuntotyyppeinä suositaan pieniä ja helposti vuokrattavia asuntoja. Rahaston kassavirrat muodostuvat asuntojen vuokratuotoista ja asuntojen myyntituotoista. - Rahastoon, jonka kiinteistöportfolio koostuu pääosin uusista kokonaisista asuinkerros-taloista. Pääasiallisesti kohteita hankintaan pääkaupunkiseudun alueilta. Asuntotyyppeinä suositaan pieniä ja helposti vuokrattavia asuntoja. Rahaston kassavirrat muodostuvat asuntojen vuokratuotoista ja asuntojen myyntituotoista. - Rahastoon, joka sijoittaa uusiin tai lähes uusiin asuntoihin, pääasiallisesti pää-kaupunkiseudulla. Asuntojen keskikoko on n 52 m2. Rahaston kassa-virrat muodostuvat asuntojen vuokratuotoista ja asuntojen myyntituotoista. Kiinteistörahastosijoitusten lisäksi omassa salkussa on mm. Suomalaisten yritysten suora jvk-lainasalkku, Eurooppalaisten suurten yritysten syndikoituja vaihtuvakorkoisia senioripankkilainoja (rahasto), teema osakerahastoja, lyhyen duraation High Yield lainarahasto ja vaihtovelkakirjalainarahasto. c) Raportoinnin ja riskienhallinnan tehostaminen Kevään 2013 aikana kilpailutettiin ulkopuolinen, varainhoitajista riippumaton, toimija vastaamaan rahaston kuukausittaisesta raportoinnista. Toimijaksi valittiin Suomen Sijoitustutkimus Oy. Raportointia on kehitetty siten, että se mahdollistaa varainhoitajien onnistumisen arvioinnin aiempaa tehokkaammin ja kaupungin omassa hoidossa olevan sijoitussalkun monipuolisen seurannan. d) Vastuullisuus Kaupunki allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet kesällä 2013 ja on sen myötä sitoutunut sijoitustoiminnassaan edistämään vastuullista sijoitustoimintaa. Kaupunki ottaa huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat varainhoidossa ja sijoituspäätöksiä tehtäessä. Syksyllä 2013 kaupunki liittyi myöskin Finsifin (Finland s Sustainable Investment Forum) jäseneksi. Finsif on aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää vastuullista sijoittamista. Finsifiin kuuluu Suomessa toimivia sijoittajia, varainhoitajia ja palveluntarjoajia, joista suuri osa on allekirjoittanut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet.
5 e) Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelujen verotuskäytäntö muuttui Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelujen verotuskäytäntö arvonlisäverotuksessa muuttui EU-tuomioistuimen asiassa C-44/11 (Deutsche Bank AG) antaman tuomion seurauksena. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitopalvelujen myynnistä suoritetaan jatkossa arvonlisäveroa. 3. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuotto vuonna 2013 Rahaston sijoitusten markkina-arvo 31.12.2013 oli 471 476 945 euroa ja tuotto vuoden alusta 7,9 %. Rahaston sijoitusten markkina-arvo 31.12.2012 oli 437 874 343 euroa ja tuotto vuoden alusta 10,7 %. Rahaston peruspääoma kirjanpidossa on 367.991.302,35 euroa. Rahaston sijoitustoiminnan vuosituotto käyvin arvoin 30.10.2006-31.12.2013 on ollut 3,40 %. 4. Skenaariot vuodelle 2014 Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoitussuunnitelmassa lähtökohtana on että sijoitusmarkkinoiden tuotot toteutuvat perusskenaarion mukaisesti. Mahdollisesti toteutuvia riskejä taloudessa on yhä ja ne voivat muuttaa näkemystämme vuoden kuluessa. Perusskenaario: Globaali talouden kasvu jatkuu. Yhdysvalloissa FED vähentää ostoohjelmiaan maltillisesti, myös EKP jatkaa elvyttävää politiikkaa alkuvuoden aikana. Rahapolitiikka kiristyy loppuvuotta kohden kasvuympäristön vahvistuessa. Inflaatio on maltillista päämarkkina-alueilla, paineet laimentuvat myös kehittyvillä markkinoilla. Pitkissä koroissa nousupaineita, riskipitoisten korko-omaisuusluokkien tuotto kohtuullista. Talous- ja tuloskehitys antaa nostetta osakemarkkinoille. Negatiivinen skenaario: Talouden kasvu ei lähde käyntiin vaan jopa heikkenee. Kehittyvien markkinoiden talouskasvu hidastuu ja keskuspankkien elvytystoimet eivät tehoa. Pitkät korot laskevat. Yritysten tulokset heikkenevät ja osakkeissa nähdään merkittävä pudotus. Yhdysvalloissa kasvu jatkuu mutta odotuksia hitaampana. Euroalueella kuluttajien ja teollisuuden luottamus heikkenee, kysyntä pettää ja talous supistuu. Positiivinen skenaario: Globaali kasvu yllättää positiivisesti. Keskuspankkien tuki kuitenkin jatkuu inflaation ollessa maltillista. FED vähentää tukiostoja voimakkaammin mutta talouden vahvuus kompensoi likviditeetin kiristymisen. Sijoittajien riskinottohalukkuus kasvaa kaikissa omaisuusluokissa. Pitkät korot nousevat, riskilisät kaventuvat. Tuloskehitys kiihtyy selvästi odotettua ripeämmin ja osakekurssit nousevat voimakkaasti.
6 Omaisuusluokkien tuotto-odotukset vuodelle 2014 Korkoinstrumentit Positiivinen skenaario Perusskenaario Negatiivinen skenaario Rahamarkkinat 0,30 % 0,30 % 0,10 % Valtionlainat -0,40 % -0,20 % 2,00 % Yrityslainat, Investment grade 1,00 % 2,00 % 0,60 % Yrityslainat, High yield 4,30 % 3,80 % -3,50 % Kehittyvät markkinat HC 4,60 % 4,40 % -2,00 % Osakkeet Eurooppa 20,00 % 9,00 % -24,00 % Suomi 28,00 % 9,00 % -33,00 % USA 20,00 % 7,00 % -18,00 % Kehittyvät markkinat 33,00 % 11,00 % -30,00 % Japani 14,00 % 13,00 % -20,00 % 5. Sijoitussalkun rakenne ja toimenpiteet 2014 a) Käytettävät sijoituskohteet Sijoitustoimintaa hoidetaan pääasiassa ennakolta hyväksyttyjä sijoitustuotteita käyttäen. Hyväksyttyjä ratkaisuja tulee olla riittävä määrä vastaamaan erilaisten markkinatilanteiden kirjoa. Ainoastaan EU-lainsäädännön valvomia ja hyväksymiä sijoitusratkaisuja ja sijoitusrahastoja käytetään sijoitustoiminnassa. Sijoitustoiminnassa voidaan käyttää johdannaisia rajoitetusti, ja pääsääntöisesti viranomaisvalvotuissa sijoitusrahastoissa rahastojen sääntöjen puitteissa. Sijoitusrahastojen on täytettävä seuraavat ehdot: -Rahaston minimikoko 20m, rahastojen rahaston kohdalla minikoko lasketaan kohderahasto kohtaisesti. -Rahaston täytyy olla rekisteröity/noteerattu eurooppalaiseen maahan (mm. UCITS-rahasto (-sijoitusrahastodirektiivin mukainen rahasto, jolle
7 laki asettaa säännöt, miten sijoitustoiminnasta aiheutuvat riskit on hajautettava)) -Rahaston omistusluettelo on saatava jälkikäteen tietoon vastuullisuuden analysointia varten. -Kaupungin osuus yhden sijoitusrahaston markkina-arvosta ei saa ylittää 15 % -Rahastojen valinnassa suositaan yhtiöitä, jotka ovat sitoutuneet samoihin peri-aatteisiin kuin kaupunki, esim. UN PRI -periaatteiden allekirjoittaminen. Valitsemalla hyvämaineinen ja luotettava vastapuoli, voidaan samalla rajoittaa vasta-puoliriskejä. -Rahastolla pitää olla pääsääntöisesti yli kahden vuoden performanssi. -Omaisuudenhoidon pitää olla riittävästi resursoitu b) Varainhoitajat Varainhoitajina 01.01.2014 toimivat Alfred Berg Omaisuudenhoito Suomi Oy, Danske Capital (Sampo Pankki Oyj) ja Evli Pankki Oyj. Varainhoitajiin pidetään säännöllisesti yhteyttä. Vuodelle 2014 on sovittu kerran kuukaudessa palaverit kunkin varainhoitajan kanssa. Varainhoitajien menestystä seurataan yleisesti käytössä oleviin tuotto- ja riskitunnuslukuihin, joita löytyy sekä varainhoitajien kuukausiraporteista että Suomen Sijoitustutkimus Oy:n kuukausiraporteista. Varainhoitajat pyritään valitsemaan siten, että ne ovat lähtökohtaisesti pitkäaikaisia. Kuitenkin jokin seuraavista seikoista voi johtaa siihen, että varainhoitajasta luovutaan: 1. Sijoitustoiminnan tuotto on selkeästi alhaisempi kuin olisi kohtuullista olettaa huomioiden sijoitustyylin, riskin, vertailuindeksin tuoton ja muiden vastaavien sijoitusten tuotto. 2. Varainhoitajan toiminta on ristiriidassa sijoitussuunnitelman kanssa, varainhoitaja toimii vastoin kirjallista varainhoitosopimusta tai toimii muuten annettujen ohjeiden vastaisesti. 3. Varainhoitajan organisaatiossa tapahtuu merkittäviä henkilöstömuutoksia tai muita muutoksia, jotka voivat vaarantaa sijoitustoiminnan tavoitteiden saavuttamisen.
8 c) Organisaatio Sijoituspäällikkö Maarit Vierunen ja Suunnittelija Antti Puranen - varainhoitajien salkkujen seuranta, säännölliset tapaamiset - uusien sijoituskohteiden hakeminen/arviointi - oman sijoitussalkun hoito, suorat sijoitukset - kokonaisallokaation seuranta, muutosten valmistelu ja toteutus - sijoituksiin liittyvien säännösten ja ohjeiden täsmentäminen - sijoitusstrategian arviointi - sijoitusperiaatteiden ja sijoitussuunnitelman valmistelu - kauppojen settlaukset ja rahastojen maksuliikenne - sijoitusten kirjanpito / Finance-järjestelmä - kilpailutukset sijoituksiin liittyen - muut Kyselyt/selvitykset (suomen pankin BOPA-vuosikysely, sijoituskyselyt) - sijoitusten tuotto- ja riskiraportin läpikäynti kuukausittain - vastuullisuus, PRI - sijoitusraportoinnin kehitys ja ylläpito d) Käytettävät indeksit Varainhoitajien onnistumisen mittarina saavutetun absoluuttisen tuoton lisäksi käytetään saavutetun tuoton vertailua kaupungin määrittelemään vertailuindeksiin nähden. Vertailuindeksi muodostuu alla määriteltävistä indekseistä ja salkun neutraaliallokaatiosta. Myös kaupungin omassa hoidossa olevan Tuoteportfolion osakeindeksirahastot ja korkorahastot seuraavat näitä indeksejä mahdollisimman tarkasti. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahastossa 2014 käytettävät indeksit:
9 e) Salkun neutraaliallokaatio vuodelle 2014 & tammikuu 2014 tilanne Sijoitustoiminnan markkinariskien hallitsemiseksi pyritään tehokkaaseen hajautukseen eri omaisuusluokkien ja markkinoiden välillä. Hajautuksen pohjana on vuosittain tehtävä rahastoa koskeva allokaatiopäätös ja siihen liittyvät eri omaisuuslajien vaihteluvälit. Rahaston sijoitusperiaatteiden mukaisesti sijoitustoiminnassa pitkällä aikavälillä varat jaetaan osakkeisiin, korkosijoituksiin sekä muihin sijoituksiin seuraavien enimmäisvaihteluvälien mukaisesti: Osakkeet 0-60 % Korkosijoitukset 30-100 % Vaihtoehtoiset sijoitukset 0-20 % Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston vuoden 2014 omaisuusluokkakohtainen neutraaliallokaatio, vaihteluvälit ja tilanne 16.01.2014 :
10 Vaihteluvälit Min (%) Neutraaliallokaatio Allokaatio 16.01.2014 Vaihteluvälit Max (%) Osakkeet ja Osakerahastot 0 % 40,00 % 37,59 % 60 % Suomi 0 % 6,00 % 4,80 % 20 % Eurooppa 0 % 10,00 % 9,76 % 20 % Pohjois-Amerikka 0 % 10,00 % 8,43 % 20 % Maailma 0 % 7,00 % 8,42 % 20 % Japani 0 % 2,00 % 1,83 % 5 % Emerging markets 0 % 5,00 % 4,35 % 15 % Korkosijoitukset 30 % 50,00 % 58,80 % 100 % Rahamarkkinat 3 % 6,00 % 12,24 % 80 % Valtioiden lainat 0 % 20,00 % 18,74 % 60 % Yrityslainat, Investment grade 0 % 10,00 % 9,44 % 35 % Yrityslainat, High Yield 0 % 6,00 % 10,32 % 20 % Yrityslainat, Emerging markets debt0 % 3,00 % 3,33 % 10 % Yrityslainat, muut 0 % 5,00 % 3,60 % 20 % Käteinen 1,15 % Vaihtoehtoiset sijoitukset 0 % 10,00 % 3,62 % 20 % Hedgerahastot+ muut sijoitukset 0 % 2,00 % 1,55 % 10 % Kiinteistö-rahastot 0 % 5,00 % 0,58 % 10 % Private equity 0 % 3,00 % 1,48 % 10 % Kaupunki voi omassa hoidossaan olevalla tuoteportfoliolla toteuttaa tarvittaessa taktista allokaationäkemystä koko Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston osalta. Taktisesta eli lyhyen ajan allokaationäkemyksestä keskustellaan Danske Capitalin asiantuntijoiden kanssa vähintään kerran kuussa ennalta sovituissa tapaamisissa. Tapaamisia voidaan järjestää myös useammin markkinatilanteen niin vaatiessa. Vuoden 2014 alussa tullaan salkun 16.01.2014 tilanteeseen tekemään seuraavat muutokset: osakkeissa mennään lievään ylipainoon, johtuen mm. korkojen matalasta tuottopotentiaalista ja länsitalouksien toipumisesta. Rahat allokoidaan sekä yrityslainojen High Yield luokasta (HY:n ylipainoa pienennetään) että rahamarkkinasijoituksista. Valtionlainat, jotka ovat herkimpiä korkotason muutoksille, pidetään pienessä alipainossa. Kehittyvien talouksien lainoissa pysytään neutraalissa. Kiinteistörahastojen sijoitussitoumuksiin allokoidaan rahaa rahamarkkinasijoituksista sitä mukaan kun pääomakutsuja tulee ja mahdollisesti myös etsitään uusia kiinteistörahasto sijoituskohteita. USA:ssa talouskasvu ja yritystulosten kehitys ovat vahvoja, investoinnit lisääntyvät ja työllisyys paranee. f) Salkun neutraaliallokaation tuotto-odotus 12 kk
11 Sijoitusperiaatteissa sijoitustoiminnan lähtökohtana on pääoman reaaliarvon säilyttäminen pitkällä aikavälillä sekä sijoituksille tavoitellaan myös yli 5%:n tuottoa pitkällä aikavälillä. Asetettu tuottotavoite edellyttää varojen allokoimista myös tavanomaisten korkosijoitusten ulkopuolelle. Sijoitussuunnitelmassa asetetaan tuottotavoite vuoden periodille. Vuoden tuottotavoite voi poiketa olennaisestikin sijoitusperiaatteissa määriteltävästä pitkän aikavälin tuottotavoitteesta. Näkemys 12 kuukautta eteenpäin Kehittyneiden maiden taloudet kasvavat yksityisen kulutuksen sekä yritysten investointien lisääntyessä. Keskuspankkien rahapolitiikka säilyy pääosin elvyttävänä, mutta talouskasvun kiihtyessä tulee tapahtumaan rahapolitiikan eriytymistä, mikä puolestaan voi johtaa merkittäviin suhteellisiin valuuttakurssimuutoksiin sekä korkotason nousuun. Kaiken kaikkiaan odotetaan rahapolitiikka- ja kasvu-ympäristön tukevan osakkeita ja muita riskillisiä omaisuuslajeja, mutta tuotto-oletukset ovat selvästi viime vuotta maltillisemmat. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston neutraaliallokaation omaisuusluokkakohtainen tuotto-odotus: Tuottoodotus 12 kk Tuottoodotus 10 v. Volatiliteetti 10 v. Osuus salkussa Osakkeet ja Osakerahastot 8,80 % 8,30 % 16,60 % 40 % Suomi 9,00 % 8,50 % 21,80 % 6 % Eurooppa 9,00 % 8,00 % 16,70 % 10 % Pohjois-Amerikka 7,00 % 8,00 % 16,70 % 10 % Maailma 8,20 % 8,00 % 15,90 % 7 % Japani 13,00 % 7,00 % 18,60 % 2 % Emerging markets 11,00 % 10,00 % 22,80 % 5 % Korkosijoitukset 1,60 % 2,50 % 3,60 % 50 % Rahamarkkinat 0,30 % 1,20 % 1,00 % 6 % Valtioiden lainat -0,20 % 1,50 % 3,80 % 20 % Yrityslainat, Investment grade 2,00 % 2,50 % 4,00 % 10 % Yrityslainat, High Yield 3,80 % 5,00 % 12,40 % 6 % Yrityslainat, Emerging markets debt 4,40 % 4,20 % 9,30 % 3 % Yrityslainat, muut 5,40 % 4,50 % 8,80 % 5 % Käteinen Vaihtoehtoiset sijoitukset 6,50 % 6,50 % 9,90 % 10 % Hedgerahastot+ muut sijoitukset 5,00 % 5,00 % 8,00 % 2 % Kiinteistö-rahastot 5,00 % 5,00 % 7,00 % 5 % Private equity 10,00 % 10,00 % 27,20 % 3 % Kaikki yhteensä 5,00 % 5,20 % 8,50 % 100 %
12 6. Salkkurakenteeseen liittyviä toimenpiteitä vuoden 2014 aikana a) Suojaava varainhoito salkku Pääoman turvaavuutta korostava varainhoito on osoittautunut tarpeelliseksi nopeasti muuttuvilla pääomamarkkinoilla. Suojaavalla varainhoito salkulla tarkoitetaan varainhoitomallia, jossa sijoitusstrategian taustalla on riskimalli, jonka avulla sijoitussalkun tappioriskiä pyritään rajaamaan. Varainhoidon tavoitteena on pitkällä aikavälillä saavuttaa mahdollisimman vakaa arvonnousu siten, että rahaston tappioriskiä rajataan aktiivisella allokaatio- ja riskienhajautusmallilla. Salkku kilpailutetaan vuoden 2014 aikana. Valittu varainhoitaja ei voi toimia varainhoitajana Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston muissa täyden valtakirjan varainhoitosalkuissa. Salkun koko tulee olemaan 60-80 milj. euroa. b) Vastuullinen konsultti Kaupunki allekirjoitti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet kesällä 2013 ja on sen myötä sitoutunut sijoitustoiminnassaan edistämään vastuullista sijoitustoimintaa. Kevään 2014 aikana tullaan kilpailuttamaan konsultti, joka tekee Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston sijoituksista kerran kaksi kertaa vuodessa vastuullisuusanalyysin ja joka toimii kaupungin yhteistyökumppanina mahdollisissa vaikuttamisprosesseissa. c) Vastuullisen sijoittamisen periaatteet Kaupungin vastuullisen sijoittamisen periaatteet tullaan kirjoittamaan vuoden 2014 aikana. YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin liittyvä Vastuullisuusraportti tehdään 2014 loppuvuonna. d) Rahastojen valinta prosessi Kaupungin rahasto valinta prosessista kirjoitetaan toimintaohje kevään 2014 aikana.