Osallistaminen, sukupuoli ja ilmastonmuutos kehitysmaissa Irmeli Mustalahti, Tutkijatohtori Kehitysmaatutkimus, Helsingin Yliopisto irmeli.mustalahti@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/hub/articles/?article=147 https://blogs.helsinki.fi/tzredd-actionresearch/
Participation? Gender? Climate Change? Mitä tarkoitetaan osallistamisella? Miten sukupuoli ja osallistaminen liittyvät ilmaston muutokseen? Naisten kannalta pahin ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristö- tai yhteiskunnalllinen ongelma?
Osallistamisen teoriaa Robert Chambersin ajatus: handing over the stick pyritään osallistamaan erilaiset toimijat alhaalta ylöspäin suuntautuvaan kehitysinterventioiden suunnitteluun ja toteutukseen. Marja-Liisa Swantzin ajatus: living knowledge toimijoilla itsellään on hyödynnettävää tietoa ja tieto syntyy toiminnan kautta. Erään opiskelijan reflektio: ihmisen tai yhteisön tarina on ensisijaisen tärkeää. Osallistamisen teoria korostaa tasa-arvoa (tasa-arvoisuus eli samanarvoisuus) ja osallistamisessa pyritään huomioimaan erilaisten toimijoiden yhtäläinen arvo yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Kestävä kehityksen teoriaa Gro Harlem Brundtland 1987: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävä kehitys = Ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Osallistavassa lähestymistavassa pyritään voimallistamaan (empowerment) paikalliset ihmiset vastaamaan ja päättämään oman elinympäristönsä kestävästä kehittämisestä. Kestävän kehityksen kannalta tärkeää että molemmat sukupuolet otetaan mukaan määriteltäessä kehityksen sisältöä: Sukupuolten välisten erojen ja erilaisten voimavarojen huomioiminen esim. hankesuunnittelussa ja luonnonvarahallinnossa välttämätöntä.
Sukupuoli ja ilmastonmuutos Kuka käyttää luonnonvaroja? Millainen tietotaito tai mahdollisuus saada tietoa käyttäjillä on? Kuka kontrolloi ja päättää luonnonvarojen käytöstä? Ilmaston muutoksen ehkäisemisen ja siihen sopeutumisen kannalta välttämätöntä huomioida sukupuolten erilaiset roolit, oikeudet, mahdollisuudet ja vastuu.
Ilmaston muutos ja sukupuoli Intergovernmental Panel on Climate Change (2007) : Ilmastonmuutos kohdistuu ankarammin maailman köyhille alueille ja köyhiin väestönosiin eli ihmisiin, joilla on vähiten osuutta muutoksen syntyyn ja joilla ei myöskään ole resursseja sopeutua muutokseen. On arvioitu että 70 prosenttia näistä köyhistä on naisia. Global Gender and Climate Alliance (2009): Naiset ja miehet kokevat ilmastonmuutoksen eri tavalla ja naisilla on tärkeitä voimavaroja ja osaamista, joita voidaan hyödyntää ilmaston muutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa.
Ilmaston muutos ja sukupuoli: Teoriaa Mohanty 2004: monolithic subject ecofeminist biases Ekeijuba (1995) : Households and hearth-holds heads Tulisija on kodin keskus-ajattelu
Ilmaston muutos ja sukupuoli: Toimintaa Naisten tulee osallistua aktiivisemmin käynnissä oleviin neuvotteluihin => Kansalaisjärjestöt ja donorit rahoittaneet naisten osallistumista kansainvälisiin neuvotteluihin. Uusiin sopimuksiin tulee saada mukaan sukupuolten tasavertaisuuden näkökulma => Kansalaisjärjestöt ja naisverkostot korostivat tasavertaisuuden, köyhyyden poistamisen ja koulutuksen merkitystä. Uusien sopimusten/hankkeiden toteuttamisessa ja erityisesti hankkeiden rahoittamisessa myös naisten tarpeet tulee ottaa huomioon => osallistava suunnittelu eri tasoilla välttämätöntä.
Osallistava suunnittelu Toimijat itse tuntevat parhaiten oman ympäristönsä, resurssinsa, mahdollisuutensa sekä toimintaa ja kehitystä rajoittavat tekijät. Participatory Rural Appraisal (PRA)= Osallistavien menetelmien avulla mahdollisimman monien mielipiteet pyritään huomioimaan (esim. kokous-, suunnittelu-, arviointi- tai tutkimustilanteessa). Osallistavalla suunnittelulla pyritään parantamaan toimijoiden ja päätöksen tekijöiden välistä kommunikointia sekä sitouttamaan eri tahot toteutukseen.
Erilaisia osallistamisen muotoja ja menetelmiä
Lisätietoa osallistamisesta: AKATAMA, L. and MUSTALAHTI, I. 2010. REDD+ and Women: Who needs who? Paper presented at Nature, Poverty and Power: Assessing Challenge to Sustainable Development, November 25-26, 2010, Uppsala, Sweden. CHAMBERS, R. 1983. Rural Development. Putting the last first. Longman Inc, USA CHAMBERS, R. 1998. Beyond Whose Reality Counts? New methods we now need. Studies in Cults, Organisations and Societies 4: 279-301. KUMAR, S. 2002 Methods for Community Participation. A Complete Guide for Practitioners. Vistaar Publications, New Delhi. MIKKELSEN, B. 2004. Methods for Development Work and Research. A New Guide for Practitioners. Sage Publications, New Delhi. MUKHERJEE, N. 2002. Participatory Learning and Action With 100 Field Methods. Concept Publishing Comp, New Delhi. PRETTY,J., GUIJT, I., THOMPSON, J. and SCOONES, I. 1995. Participatory Learning & Action. A trainer s guide. IIED participatory methodology series SWANTZ, M.L., NDEDYA, E. and MASAIGANAH, M.S. 2006. Participatory Action Research in Southern Tanzania, with Specific Reference to Women. In Handbook of Action Research, eds. Reason, P. and Bradbury, H. Sage, London, UK.
Lisätietoa sukupuoli ja ilmaston muutos teemasta: AGUILAR, L. 2009. Training Manual on Gender and Climate Change. GGCA. BRODY, A., DEMETRIADES, J., AND ESPLEN, E. 2008. Gender and climate change: Mapping the linkages. Institute of Development Studies, UK. Ekeijuba, F. I. 1995. Down to Fundamentals: Women-centered Hearth-holds in Rural West Africa. In Bryceson, D.F. (ed.) Women Wielding The Hoe. Lessons from Rural Africa from Feminist Theory and Development Practice. Cross-cultural Perspectives on Women. Vol 16. Berg Publishers. IPCC 2007. Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. IPCC.. KALELA, A. 2008. Everybody s contribution will count for influencing climate change; action agenda for strengthening womens s participation. Ministry for Foreign Affairs, Finland Mohanty, C. T. 2004. Feminism without boarders Decolonizing theory, practicing solidarity. Duke University Press. RÖHR, U. 2006. Gender relations in international climate change negotiations. Focal point gender justice and sustainability. GENANET.
Tehtävä 1. Naisten kannalta pahin ilmastonmuutoksen aiheuttama ympäristö- tai yhteiskunnalllinen ongelma. 2. Pair-wise ranking-harjoitus 3. Keskustelua