Kehitys ja ilmastonmuutos: REDD+ Tansaniassa. Irmeli Mustalahti Tutkijatohtori Kehitysmaatutkimus

Transkriptio

1 Kehitys ja ilmastonmuutos: REDD+ Tansaniassa Irmeli Mustalahti Tutkijatohtori Kehitysmaatutkimus

2 Mitä metsä merkitsee tansanialaiselle?

3 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAIDEN METSÄT Maankäytönmuutokset vapauttaa noin 1.6 miljardia tonnia hiilidioksidia vuosittain (noin 15-17% kaikista päästöistä). Suurin osa tästä aiheutuu metsäkadosta ja metsien heikkenemisestä (IPCC 2007). Syyt ja niiden laajuus vaihtelevat maittain ja maanosittain: Suurimmassa osassa tropiikkia metsien uusiutumista heikentävät ja metsäkatoa aiheuttavat, plantaasiviljely, metsäpalot, kaskiviljely, hiilentuotanto ja laittomat ja lailliset hakkuut. Taustalla kuitenkin syvemmät taloudelliset ja sosiaaliset syyt kuten köyhyys, heikko hallinto ja maanomistus.

4 CDM RED REDD REDD+ Pitkän neuvotteluprosessin tuloksena (Conference of Parties to the United Nations Framework Convention on Climate Change: COP Balilta Kööpenhaminan kautta Meksikoon) nykyiset päästökompensaatiomuodot sisältävät luonnon metsäalueet sekä erilaisia ympäristö ja sosiaalisia hyötyjä tavoittelevat hankkeet. REDD: metsäkadosta ja metsien heikkenemisestä aiheutuvien päästöjen vähentäminen kehitysmaissa Pro-poor REDD+: Hankkeissa tavoitellaan ympäristöhyötyjen lisäksi selkeää maanomistusta, toimeentulon parantamista ja köyhyyden vähentämistä.

5 REDD teoria, käytäntö: hyödyt versus haitat IPCC 2007: Internationally considered cost-effective approach to climate change mitigation as well as to form part of a post-2012 international emissions reduction treaty. Griffiths (2008): The carbon trade can disempower local communities because the mechanism favours corporations and officials with little experience of or incentives to understand local issues of forest conservation.

6 TOIMINTATUTKIMUS TANSANIASSA Suomen Akatemian rahoittama hanke ( ): The role of Participatory Forest Management in Mitigation of and Adaptation to Climate Change: Opportunities and Constrains. Tutkimus yrittää löytää menetelmiä, joilla kylät voisivat hyötyä tulevasta REDD+ rahoituksesta ja toisaalta kriittisesti arvioida menetelmien vaikutuksia paikallistasolla. Kansainväliset yhteistyötahot: Clinton Climate Initiative, University of Sokoine, University of Copenhagen, University of Padova, University of Leeds.

7 *Liwale Tutkimusalue: Angai Villages Land Forest Reserve, Liwale District, Lindi Region

8 PARTICIPATORY ACTION RESEARCH= OSALLISTAVA TOIMINTATUTKIMUS Tavoitellaan tietoa/ymmärtämistä/oppimista toiminnan kautta. Tutkijan tavoitteena on osallistaa toimijoita/osallistua yhdessä toimijoiden kanssa toiminnan etenemiseen vaikuttaviin prosesseihin. Tutkija pyrkii myös löytämään teorian, joka sisällä toiminta tapahtuu ja joka kautta sitä analysoidaan. Useimmiten tutkija kuitenkin pyrkii selvästi erottumaan toimijoista. Joissain tapauksissa tutkija analysoi myös omaa osallistumistaan ja kehittymistään. Living knowledge knowledge which is valid for the people with whom I work and for myself Marja-Liisa Swantz

9 PARTICIPATORY FOREST MANAGEMENT = OSALLISTAVA METSÄTALOUS Osallistavasta metsätaloudesta Tansaniassa kaksi muotoa: Joint Forest Management = Valtio omistaa maan mutta kylät ja yhteisöt osallistuvat metsätaloustoimiin. Community based forest management = Kylät tai yhteisöt hallinnoivat metsämaata, joka sijaitsee esimerkiksi kylän rajattujen maiden yhteydessä Tansaniassa noin 4.1 miljoonaa hehtaaria eli noin 12.8 prosenttia kaikesta metsämaasta on erilaisten osallistavan metsätaloussopimusten piirissä. Angai: 13 (24 rajauudistuksen jälkeen) kylää kattavat kaikkiaan ha maata ja siitä 13 kylän jakama kylämetsätalousalue on hehtaaria. Kylissä asuu yhteensä noin 22,843 ihmistä.

10 Angai Villages Land Forest Reserve

11 Participatory Action Learning Methods= Osallistavan toimintaoppimisen menetelmät

12 REDD+ mahdollisuudet: Parhaimmillaan REDD-rahoitus pystyisi tarjoamaan uuden tulonsaantimahdollisuuden: Uusien tulonsaantimahdollisuuksien avulla pystyttäisiin vähentämään kaskiviljelyn tarvetta sekä monokulttuurina kasvavien cashewpuuviljelmien istutusta alueelle, jossa luonnon metsää on vielä jäljellä ja sillä hiilensidonta-arvoa. REDD+ rahoitus siis olisi eräänlainen kompensaatiota menetetyistä tuloista ja toisaalta korvaus ympäristöpalveluiden tuottamisesta.

13 REDD+ toteutuksen haasteet: Vaikka Tansaniaa usein kuvaillaan osallistavan kylämetsätalouden mallimaaksi, Tansanian metsähallinnolla on vaikeuksia taata kyläläisille laillisia tulonsaantimahdollisuuksia kylämetsätalousalueilla. Jatkuvatko samat ongelmat myös REDD+ hankkeiden toteutuksessa?

14 KUKA PÄÄTTÄÄ JA MILLÄ EHDOILLA? Kilimo Kwanza! (maatalous ensin) Maji ni uhai! (vesi on elinehto) Kenen vastuu, kenen ilmasto? Kenen hiili? Mitä se maksaa? Miksi kehitysmaiden pitäisi osallistua hiilensidota hankkeisiin?

15 LÄHTEITÄ ANGELSEN, A., BROCKHAUS, M., KANNINEN, M., SILLS, E., SUNDERLIN, W.D. And WERTZ-KANOUNNIKOFF, S. (eds) Realising REDD+: National strategy and policy options. CIFOR, Bogor, Indonesia. COTULA, L. AND MAYERS, J Tenure in REDD: Start-point or Afterthought? International Institute for Environment and Development (IIED) BROCKINGTON, D Forests, Community Conservation, and Local Government Performance: The Village Forest Reserves of Tanzania. Society & Natural Resources 20(9): CORBERA, E. and SCHROEDER, H., Governing and implementing REDD+. Environmental Science & Policy, 14(2), ETFRN Forest and Climate Change: adaptation and mitigation. European Tropical Forestry Research Network. GRIFFITHS, T Seeing RED? Forest, Climate Change Mitigation and the Rights of Indigenous Peoples and Local Communities. Forest Peoples Programme Update for Poznan. IPCC Mitigation of Climate Change. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. IPCC. RÖHR, U Gender relations in international climate change negotiations. Focal point gender justice and sustainability. GENANET. HAKKARAINEN, O. ja KÄKÖNEN, M (TOIM.) Kenen Ilmasto. Into Pamfletti. Like Kustannus. LOVERE, S REDD Realities. In Brand, U., Bullard, N. Lander, E. and Mueller, T. (eds.) Countours of Climate Justice Ideas for shaping new climate and energy politics. Critical Currents no 6. Dag Hammarskjöld Foundation.