n:o 47 Vertailuja paperipuiden runkoina ja nippuina juonnosta Metsäteho suoritti v. 1964 vertailevia tutkimuksia paperipuiden runkoina ja 2 m tavaran nippuina juonnosta Timberjack- ja Valmet-maastotraktoreilla. Tutkimusten yksityiskohtaiset tulokset on julkaistu Metsätehon tiedotuksessa 240. Metsässä karsitut paperipuurungot juonnettiin pääasiassa puiden tyvipäät edell ä. ippuina juonnettaessa SYYSKUUSSA 1965 Kuva 1. Runkojuontoa Timberjack 200 D -maastotraktorilla Harvialassa.
-2- Kuva 2. Nippujuontoa Timberjackilla Harvialassa. Takana poikittain oleva pölkky on aluspuu ja se otetaan mukaan kuormaan. puut olivat erityisen, traktorin takaosaan asennetun nipputelineen varassa. Pölkyt oli hakkuussa kerätty 0.1... 1.7 k-m3:n suuruisiin kasoihin ja traktorin kuorma otettiin joko yhdestä tai useammasta kasasta. Purkaminen tapahtui runkojuonnossa kasaan ja nippujuonnossa heittopinoon. Työryhmän suuruus oli kummassakin juontomenetelmässä tavallisesti kaksi miestä, eräällä työmaalla nippujuonnossa vain yksi mies. Työmaat olivat pääosaltaan avohakkuualueita tai vastaavia. Kuorman keskikoot olivat eri työmailla runkojuonnossa 1.0... 1.8 k-m3 ja nippujuonnossa 0.9... 1.7 k-m 3. Keskimääräinen tuntituotos oli runkojuonnossa 5.1... 7.8 k-m3 ja nippujuonnossa 5.4... 10.1 k-m3. Vastaava juontokertamatka vaihteli rajoissa 64... 284 m. T~otos riippuu paitsi juontomenetelmästä juontomatkasta, maastosta, leimikon tiheydestä ja kuorman koosta. Esimerkkinä tuotoksen riippuvuudesta matkasta ja juontomenetelmästä esitetään oheisessa kuvassa (kuva 3) tuloksia Harvialan kokeiluista. Vertailtae sa runko- ja nippujuontomenetelmiä likimain samanlaisissa olosuhteissa todettiin, että nippujuonto oli kaikkien työmaiden ke kiarvona laskettuna tuotokseltaan 50 m:n matkalla 52 % runkojuontoa tehokkaampaa. Vastaavasti nippujuonto oli 200 m:n matkalla 35 % Metsätehon katsaus n:o 47 SIS Ä LLYS Vertailuja paperipuiden runkoina ja nippuina juonnosta Kotimainen Valmet-maastotraktori kehittyy Ford-metsäajoneuvo Uutta Pohjois-Amerikasta SYYSKUUSSA 1965 Sivu 1 3 5 6
-3- Kotimainen Valmet-maastotraktori kehittyy Valmetin lentokonetehtaalla on tekeillä uusi sarja metsätraktoreita, joihin on tehty entisiin malleihin verrattuna merkittäviä paranm!ksia. Suurimmat muutokset keskittyvät moottoriin ja voimansiirtolaitteisiin. Moottori on nyt 52 SAE -hevosvoimainen. Entinen oli 46-hv:nen. Vaihdelaatikko on synkronoitu ja mahdol- listaa vaihtamisen liikkeellä ollessa, mikä on tärkeää, että voitaisiin käyttää hyväksi moottorin koko teho kaikissa olosuhteissa. Edelleen on vaihdelaatikkoa vahvistettu parantamalla sen laakerointia. Myös takasilta on vahvistettu valamalla se uuteen muotoon. Takaosan juontolevy on samoin entistä vahvempi. Parannuksia on totraktorilla Harvia-.., 6 - Jossa ~ juonnettaessa. e 1 7 Työmaa 1:1 = nip-... 2K. 3P pujuonto, 2 = runko- 12. Kuva 3. Juontotuotoksen riippuvuus 11 1K juontomatkasta ja 10 -menetelmästä Tim- 3K berjack 200 D -maas- 9 lp 1! 0 juonto, P = pehmeä- ~ 5 2P pohjoinen maasto, K 1! c 0 ~ kovapohjainen.., maasto, Työmaa 2: 3 = nippujuonto. - - - -... -- - : -.:.... ' r.. 0 100 ja 500 m:n matkalla 19 % runkojuontoa tehokkaampaa. Nippujuonnon edull isuus runkojuontoon verrattuna siis väheni matkan pidentyessä. Koska kuitenkin kummatkin juontomenetelmät tulevat paperipuiden osalta kysymykseen vain verrattain lyhyillä juontomatkoilla, voidaankin yleisesti todeta nippujuonnon olevan tuotokseltaan runkojuontoa edullisempaa kaikilla kysymykseen tulevilla matkoilla. Näin on a ia myös kustannusten puolesta. 200 300 400 500 600 700 Juontomatka, " Runkoina- ja tavaralajeittaista korjuumenetelmää kokonaisuudessaan vertailtaessa on juonnon ohella otettava huomioon myös erilaisen hakkuu- ja varastointitavan vaikutu. Tavaralajeittaisen hakkuun ja karsittujen runkojen hakkuun ajanmenekin välisestä suhteesta suoritetun alustavan tutkimuksen tuloksia selostetaan Metsätehon tiedotuksessa 235 ja Metsätehon katsauksessa 45. J. S.
-4- Kuva 4. Kokometalliteloilla varustettu Valmet-maastotraktori suo-ojakaivurin peruskoneena. f ) edelleen tehty ohjaushydrauliikkaan ja käsijarru on sijoitettu aikaisempaa kätevämmin. Kuten tunnettua, ajateltiin runkoohjattu metsätraktori alun perin lähinnä puiden runkojuontoon. Myöhemmin havaittiin sen mahdollisuudet katkotun tavaran nippujuonnossa. Laikutuskäyttö on kuulunut alusta alkaen metsätraktorin työmuotoihin. Uudemmista käyttötavoista voidaan mainita esimerkkinä apulannan levitys, jolloin puhaltimen käyttövoimana käytetään traktorin omaa hydrauliikkaa, erilaiset maan iirto- tehtävät, auraustyöt ja viimeisimpänä uutuutena käyttö kaivurin peruskoneena. Ratkaisu on varsin omalaatuinen, illä traktorin suokelpoisuutta on parannettu asentamalla kokometallitelat sen pyörien ympäri, siten että kone muistuttaa täystela-ajoneuvoa. Telojen päällepano tapahtuu teloja katkaisematta kätevästi runkoohjausta hyväk ikäyttäen ja ne jäävät suhteelli en löysälle. Tämän on käytännön kokeissa todettu olevan eduki, illä mikäli lui tamista tapahtuu, se tapahtuu pyörien ja telojen välillä. Suon pinta ei täten vahingoitu. Oh- ( Kuva 5. Valmet-sotilasajoneuvo, jonka muunnoksille voinee ennustaa käyttöä lähinnä katkotun puutavaran metsäkuljetuksessa.
-5- Ford-metsäajoneuvo Ford esitteli äskettäin julkisuudessa uuden metsäajoneuvoyhdistelmän, joka pohjautuu uuden County nelipyörävetoisen traktorin, ns. häntäohjauksen, HIAB 177 -nosturin ja Fiskarsin rakentaman teliperävaunun yhteiskäyttöön. H äntäohjauksen ansiosta on ajoneuvon liikkuminen jnus tapahtuu kauhan avulla, mutta myös runko-ohjausta on voitu käyttää apuna. Julkisuudessa on myös näkynyt tietoja Valmetin tekemästä, lähinnä otila käyttöön tarkoitetusta ajoneuvo ta. jolla on ilmeisiä mahdollisuuksia metsätaloudenkin piirissä. Tältä pohjalta on ilmeisesti mahdollista rakentaa Koehring Forwarder -tyyppinen ajoneuvo. Tällöin traktoriin asennettaisiin hydraulinen nosturi ja pankot, jolloin sitä voitaisiin käyttää katkotun tavaran juonnossa. Tiettävästi Valmetilla on tällaisia suunnitelmia. mutta niiden toteuttamisajankohta ei toi taiseksi ole tiedossa. Samoin on epäselvää, paljonko tällainen ajoneuvo tulee maksamaan, mutta ilmeisesti kustannukset tullevat kohtuullisiksi. Sotilaskäyttöön tarkoitetusta runmetsässä varsin ketterää, mikä ei suinkaan ole ominaista County 4- traktorille ilman tätä lisälaitetta. Käytännön kokemuksia ajoneuvon suorituskyvystä ei ole, mutta luulisi sille löytyvän sopivan työsaran jatketusta metsäkuljetuksesta, koska ajoneuvo on maantiekelpoinen. Yhdiste!- Kuva 6. Ford County 4 varustettuna metsäkäyttöön soveltuvin lisälaittein. ko-ohjatusta traktorista on käytettävissä seuraavia teknillisiä tietoja. Moottori: nelisylinterinen diesel Teho: 80 SAE hv/2100 k/min Tilavuus : 4180 cm3 Vääntömomentti: 27.6 kp/1700 k/ min opeu : 35... 40 km/t MITAT Pituus: 6000 mm Levey : 2350 mm Korkeus: 2560 mm Maavara: 600 mm Paino: 5125 kg Ak eliväli : 3000 mm Raideleveys: 1780 mm Vintturi: 6 tn Renkaat: 18.4 X 26.00" tai 14 X 24.00" Vaihteet: 2 X 3 eteen ja 2X 1 taakse, ynkronoidut ]. E.
-6- Uutta Pohjois-Amerikasta Koehring Waterous Ltd. Kanadasta on kehittänyt uuden pyöräalustaisen "monitoimi" -koneen, joka liikkuu metsässä, kaataa, karsii, katkoo, niputtaa ja kuljettaa nipun tien varteen. Koneen nimi on Koehring Processor. Sen prototyyppi on vasta valmis. Siinä toteutettu ajatus vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta. Erona aikaisempiin vastaavanlaisiin laitteisiin on se, että Koehring Processor voi yhtäaikaa tehdä useampia työvaiheita, jolloin vältytään tuotosta alentavilta hukka-ajoilta. Kone toimii siten, että se tarttuu hydraulisella käsivarrellaan kaadettavaan puuhun, sahaa sen poikki hydraulisella ketjusahalla, nostaa sitten puun pystyasennossa karsimakoneelleen, joka karsii puun edelleen pystyasennossa, ja karsinnan jälkeen leikkaa rungot 8' :n pölkyiksi ja kokoaa pölkyt noin 4 m3 :n nipuiksi. Hydraulisen käsivarren ulottuvuus on 7.5 m ja se kääntyy.270. Suurin sallittu rungon paksuus on 16" ja suurin sallittu oksa 3". Koneen tuotoksen on todettu olevan noin 11 m3/t. Rungon käsittely kestää noin 1 minuutin. Koehring Processor rakennetaan samalle alustalle kuin Koehring Forwarder, joka on suuri runko-ohjattu, metsässä katkotun tavaran kuljetukseen tarkoitettu erikoistraktori. Koehring Processorin hinta on noin 80 000 dollaria (noin 240 000 mk). Etsittäessä taloudellisinta ratkaisua hankintaprosessiin on eri tahoilla maailmaa kokeiltu myös selluloosahakkeen valmistamista suoraan met-, sässä. Mm. Ruotsissa on suoritettu tällaisia kokeiluja. Meidän maassamme on valmistettu jo pitkähkön aikaa polttohaketta metsässä ja tiettävästi on ollut esillä myös selluloosahakkeen valmistaminen. Crown Zellerbach Co. on kehittänyt Yhdysvalloissa selluloosahakkeen metsässä valmistamiseen liikkuvan kuorinta-hakkuriyhdistelmän, jo ka toimii yhden miehen käyttämänä. Kone on neljän vuoden kehitystyön tulos. Se liikkuu metsäautoteitä pitkin ja ottaa oman nosturinsa avulla rungot teidenvarsikasoista. Rungot juonnetaan traktoreilla tien varteen. Kone pystyy kuorimaan ja!astuttamaan 3"... 16":n läpimittaisia runkoja, joiden suurin pituus on 80'. Hakkeen tuotanto riippuu runkojen ~ koosta ja siitä, kuinka paljon ko mä on toistaiseksi prototyyppiasteella. Tuntuu varsin ilmeiseltä, että Ford tulee tekemään seuraavan kappaleen suurempaan County 6 -traktoriin perustuen, jolloin ajoneuvon suorituskyky tulisi tietenkin paranemaan. County 4 -metsäajoneuvon teknilliset tiedot: Teho: 64 SAE hv Renkaat: Traktori 14 X 30" 8 ply Peräkärry 11 X 20" Perävaunun kantavuus: 12 tn Peräkärry: Fiskars Häntäohjaus: Fiskars osturi: HIAB 177 Turvakehys: Sepson J. E.
-7- Kuva 7. Koehring Processor kotkaisemassa seisovaa puuta hydraulisesti käytetyllä ketjusahalla. Samanaikaisesti se ka rsii ja katkoo toisen rungon 8 jalan pituisiksi pölkyiksi. Rungot pysyvät koko käsittelyn ajan pystyasennossa. neen on liikuttava eri kasojen välillä. Syöttönopeus on noin 25 m/min. Tuotos on 8 tunnin vuorossa noin ) 180... 290 p m3 hakkeeksi muu tettuna. Kone hinaa perässään suurta vaihtoperävaunua, johon hake suoraan puhalletaan. Yksi kuormaauto huolehtii sitten hakkeen kuljetuksesta tehtaalle. Työprosessi on varsin pitkälle mekanisoitu. Runkojen karsinta suoritetaan vielä kuitenkin moottorisahalla. Myöhemmin lienee tarkoitus yhdistää alustalle vielä karsimakone, jolloin käsityötä ei tarvita enää paljoakaan. Kone on työssä Crown Zellerbachin työmailla Oregonissa. Timberland-Ellicott on saamassa sarjatuotantoasteelle uuden katkotun pinotavaran metsäkuljetukseen tarkoitetun runko-ohjatun ajoneuvon, jolle on annettu nimeksi Packjack 260. Traktorin takaosaan on laitettu tila, johon mahtuu noin 9 p-ms 8' :n pituisia pölkkyjä. Etuosaan on suljetun ohjaamon lisäksi sovitettu hydraulinen nosturi, jonka kouraan mahtuu kerralla 0.8 p-ms 8' :n pölkkyjä. Eräät ensimmäisistä koneista ovat
-8- Kuva 8. Katkotun puutavaran metsäkuljetukseen kehitetty runko-ohjattu kanadalainen Packjack 260 -ajoneuvo. 0 olleet työskentelemässä Pohjois-Quebecissa Kruger Pulp & Paper Ltd:n mailla. Tuotosluvut ovat olleet 9 tunnin työpäivässä 2.. 3 km:n etäisyyksillä yli 140 p-m3. Koneet ovat ajaneet kaksi matkaa tunnissa ja purkamis- ja kuormausajat ovat yhteensä olleet noin 20 min. Kustannuksista on liian aikaista sanoa tarkkoja arvoja, mutta kokemukset näyttävät osoittavan, että käyttökustannukset kuljettajan palkkoineen ja kuoletuksineen ovat noin 7 Kanadan doll./t. Kanadalaiset lähteet mainitsevat po. työmenetelmän soveltuvan muita paremmin olosuhteisiin, joissa on kysymyksessä pieni rungonkoko. Lisäksi voidaan menetelmällä estää välivarastolla kaksinkertainen käsittely METSÄ TEHO purkamalla kuorma suoraan kaukokuljetusajoneuvoon. Koska ajoneuvo pystyy toimimaan suhteellisen pitkillä juontomatkoilla, säästyy metsäautoteiden rakennuskustannuksia. Packjack 260 :n teknilliset tiedot: Kuorman koko: 9 p-m3 2.4 m pölkkyjä Moottori: GM 107 hv/2800 k/min Renkaat 18.00 X 25" 12 ply nailonkudoksinen maansiirtorengas Hydraulinen nosturi: taakka 0.8 f p-m3 2.4 m pölkkyjä, ulottuvuus 5.4 m Vintturi: 5000 kg, mekaaninen Puskulevy: hydraulinen J. E. Suomen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Osoite: Rauhan.katu 15, Helsinki 17 Oy Kir japaino F. G. Lönnberg. Helsinki 1965