14.6.2005 Matkaraportti Kokous ja aika: TC 250 Eurocodes komitean kokous 26-27-5-2005 Ateenassa. Raportin tekijä: Matti J. Virtanen ympäristöministeriö Osanottajat: puheenjohtajana toimi prof. Bossenmayer ja sihteerinä Malcolm Greenley. Eri SC:n puheenjohtajat olivat paikalla kuten Gulvanessian, Narayanan, Bijlaard, Stark, König, Van der Pluijm, Schuppener, Fardis, Galgaro. Lisäksi paikalla oli Sedlacek, Hesseltine, J. Moore. Näiden lisäksi oli eri maiden edustajina lähinnä standardisointilaitoksista sekä joidenkin maiden viranomaisten edustajia. Matkaraportissa mainittuja dokumentteja saa Jaakko Huuhtaselta tai Matti J. Virtaselta. Lyhyt yhteenveto: Kokouksen keskeisin aihe oli Evolution report, jossa Eurokoodityön jatkoa oli hahmoteltu. Ongelma on, kuinka Eurokoodien ylläpito tullaan järjestämään ja rahoittamaan. Toiseksi käytiin läpi alakomiteoittain tilanne ja kuinka osat valmistuvat aikataulussa. Suunnilleen pysytään aikataulussa. Kokousta ei oltu kovin hyvin valmisteltu. Raportit tulivat varsin myöhään. Tämä osittain johtuu sihteeristä, jota BSI työllistää varsin paljon. 1. Kokouksen avaus Komission entinen standardisoinnin päällikkö Vardakas avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi. Vardakas sanoi, että hän oli Komission Eurokoodisuositusten takana. Hän sanoi Eurokoodien olevan viranomaismääräysten ja tavanomaisten standardien välimaastossa. Hän muistutti, että vapaaehtoisen sertifioinnin vaaroista ja mainitsi, ettei eco-label-systeemi toimi. Bossemayer antoi alussa lyhyen katsauksen mm. ENC-kokoukseen ja neuvotteluihin komission kanssa. Nämä tulivat tarkemmin esille esityslistalla myöhemmin. Bossenmayer totesi, että Klein oli kertonut, ettei hänen henkilökunnassaan ole teknistä kompetenssi käsitellä Eurokoodeja ja mm. siksi hakenut Joint Research Center JRC:ltä (komission tutkimuslaitos) teknistä tukea. JRC ja komissio ovat tehneet kolmivuotisen sopimuksen. Komission neuvosta TC 250 oli tehnyt lyhyen executive summeryn Evolution of Eurocodes raportista. 2. Kokouksen esityslista Esityslistalle lisättiin lasirakenteet ja Norjan vaatimuksesta käsiteltiin EN 1993 standardien muutoksia, joita oli tehty äänestyksen jälkeen. Lisäksi otettiin esityslistalle Fatigue säännöt liitteenä EN 1990 standardiin. 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.
4. Evolution report Lüchinger esitteli executive summery raportin ja koko raportin taustoja. Raportin tekeminen perustuu Lausennan kokouksen päätöksiin. Italia otti esille kansalliset vaikeutensa. Ilmeisesti Italiassa on voimakasta vastusta Eurokoodeja kohtaan. Siellä oli uusittu omat määräyksensä koskien betonirakenteiden suunnittelua. Nämä eivät noudattaneet Eurokoodien periaatteita. Italia edustaja prof. Macchi toivoi TC/250:n, muiden maiden ja komission apua notifikaatioprosessin aikana. Tässä yhteydessä tuotiin esille mm. julkisten hankintojen direktiivin ja CEN:n kansallisten standardisointijärjestöjen velvollisuudet. Itse selostin rakennustuotedirektiivin ja Komission suositusten juridista merkitystä. Ennen EN-standardien ilmestymistä ei voida tehdä paljoa, mutta tilanne muuttuu, kun EN-versiot ilmestyvät. Kuvaavaa on, ettei Italialla ole edustusta ENC-ryhmässä. Italia vahingoittaa omalla toiminnallaan vain itseään. Toivoin, että raportissa olisi painotettu Eurokoodien merkitystä Euroopan rakennusteollisuuden kilpailukyvylle, selvennetty sitä, ettei työ pääty, kun ensimmäinen sukupolvi Eurokoodeja on ilmestynyt, selvennetty JRC:n ja TC/250:n työnjakoa. Lisäksi raportin tulisi nojautua enemmän kansallisiin toimenpiteisiin ja kansalliseen rahoitukseen, koska komissiolta ei paljoa rahaa irtoa. Esitin, että joka maa nimeäisi kullekin Eurokoodiosalle kansallisen ekspertin ja nämä verkottuisivat. Täytyy ottaa asia esille ENC-ryhmän kokouksessa. Esitin myös, että ENC ja TC/250 tekisivät yhteisen Evolution raportin, mutta tähän ei suostuttu lähinnä John Mooren vastustuksen vuoksi. Ilmeisesti ENC-ryhmän täytyy tehdä oma raportti, joka ei ristiriidassa TC 250:n raportin kanssa. Bossenmayer sanoi, että Kleinilla on ollut vaikeuksia vakuuttaa Komission muut ihmiset Eurokoodityön tärkeydestä. Otin myös esille back-ground dokumenttien tarpeellisuuden. Tämä kirvoitti pitkän keskustelun. Bossenmayer vaati jokaista SC:n puheenjohtajaa vastaamaan osaltaan kysymykseeni. Tilanne vaihtelee varsin paljon eri osien kesken. Joillakin on varsin hyvä taustadokumentaatio ja joillakin se on hyvin hajanainen ja vaatisi rahoitusta, että sellainen pystytään tekemään. Lisäksi sellaista ei ole vaadittu mandaatissa. Selitin, että pitää pelastaa se, mitä on pelastettavissa ja sen kykenevät tekemään vain nykyiset alakomiteioiden jäsenet. Usein voisi riittää luettelo viittauksista tehtyihin julkisiin tutkimuksiin. Näitä back-ground dokumentteja tarvitsevat mm. kansallisten liitteiden tekijät sekä niitä tarvitaan, kun Eurokoodeja uusitaan. Viranomaisten tulee olla myös vakuuttuneita Eurokoodien "oikeellisuudesta". Viranomaiset eivät voi lähettää laskua CEN:lle, jos jotain ikävää tapahtuu. Pelkoa herätti ajatus, että dokumentteja voisi käyttää väärin. Puheenjohtaja toi esille selkeästi sen, että Eurokoodien mukaan suunnitellut rakennukset ovat turvallisia. Myöhemmin käytäväpuheissa moni tuki vaatimustani background dokumenteista. Asia täytyy pitää esillä. Raportti hyväksyttiin muutettuna (Resoluutio). 5. Basis of Design Liitteestä A2 (sillat) tulee ranskankielinen versio ensi viikolla. A2 on valmis äänestykseen. Muut osat A3-A5 eivät ole edistyneet. Ainoastaan Suomi oli lähettänyt kommentin osaan A5 (nosturit). Katsottiin, että nämä osat ovat valmiit examination periodille ja ensi kokouksen jälkeen äänestykseen. Kannattaa katsoa, onko osat kunnossa Suomen kannalta.
Lisäksi lisättiin Fatigue for metallic components tärkeiden asioiden listalle. Sedlacekin esitys olemassa. 6. Alakomiteoiden raportit (olemassa kirjalliset raportit joka alakomiteasta) Kaikki alakomiteat ovat miettimässä ylläpitoryhmän perustamista tai ovat sen jo tehneet. SC1 Valmiita osia ovat EN 1991-1-1; EN 1991-1-2 ; EN 1991-1-3. 1991-1-4 tuulikuormaosa on juuri hyväksytty. Siihen saattaa tulla muutos koskien tornirakenteita. Myös 1991-2 (siltakuormat) ja 1991-1-5 ovat myös hyväksytty. Osa 1991-1-6 (työnaikaiset kuormat) on hyväksytty, mutta on englanninkielisessä viimeistelyssä. Osaa 1991-1-7 Onnettomuuskuormat englanninkielinen teksti alkaa olla viimeistelty ja valmis ranskan- ja saksankieliseen kääntämiseen. Osa 1991-3 (nosturi jne. kuormat) englanninkielinen ja saksakielinen versio valmis, mutta kääntäminen ranskaksi on viivästynyt. Osa 1991-4 (siilot ja säiliöt) Valmis äänestykseen pian. Gulvenessian on lähettänyt kyselyn koskien osaa EN 1991-1-1 ja kansallisia liitteitä. 13-14 maata on jo vastannut. Gulvenessianin mukaan 85 prosenttia on valinnut suositusarvot. Mielenkiintoista on katsoa, onko yksittäisiä maita, jotka ovat jossakin kohden poikenneet suositusarvoista. Tällä yhteenvetoraportilla pyritään vähentämään kansallisia poikkeamia (first step). Yhteenvetoraportti tulee seuraavaan kokoukseen. Ilmeisesti JRC tekee oman kyselynsä. SC1:n seuraava kokous on 2-3 kesäkuuta Pariisissa. Ruotsi on löytänyt rahoitusta sihteeristön (SIS) järjestämiseen. SC2 Prof. Narayanan lopettaa kesäkuussa 2005 ja prof. Mancini jatkaa. EN 1992-1-1 ja EN 1992-1-2 osat on julkaistu. Samoin osa 1992-2 (sillat) on yksimielisesti hyväksytty ja viimeistelyssä. Osa 1992-3 on kohta valmis äänestykseen. Kiinnikkeistä on tulossa tekninen raportti. SC3 Norja otti esille sen, että SC oli lähtenyt muuttamaan äänestyksen jälkeen monia "shall" kohtia "should" kohdaksi. SC-ryhmä perusteli asiaa sillä, että asia oli yksimielisesti hyväksytty SC:ssa ja kohdat pitäisi olla "application rules" eikä "principles". Myöhemmin kokouksessa päätettiin, että SC korjaa monet 34:stä kohdasta, joissa muutos oli tehty, takaisin "shall" muotoon. Asiasta tehtiin resoluutio. Asia koskee ilmeisesti kaikkia EC 3 osia. Ongelma on se, että eräs osa oli jo ehditty julkaista englanniksi. SC4 1994-1-1 ja 1994-1-2 on hyväksytty äänestyksessä. Lopullisen kieliversioiden tekemistä on haitannut se, ettei betoni- ja teräsosien virallisia versioita ole vielä saatavilla. EN 1994-1-1 julkaistaan pian englanniksi.
Osa 1994-2 on äänestyksessä. SC5 König selosti, että yhteistyö TC 124 kanssa on ollut hyvää ja Suomi on ollut aktiivinen. Hän selosti lyhyesti Jyväskylän tilannetta ja suhdetta ENV- ja EN-versioihin. Ongelma oli, ettei TC 250/SC 5:ssa ollut tieto uudesta murtokriteeristä 90-luvulla saavuttanut Suomen viranomaisia. Ruotsin NAD:ssa, joka julkaistiin vuonna 1998, uusi kriteeri oli jo mukana. Toiseksi hän kertoi SFS:n muutosehdotuksesta ruuvien ulosvetokapasiteettien määrittämiseen. VTT:n tutkimusta oli selostettu CIB:n konferensissa ja SC oli hyväksynyt muutosehdotuksen. Asia oli hyväksytty UAP-menettelyyn. Juuri näin tulee menetellä, kun halutaan muutoksia tai huomataan puutteita standardeissa. Lisäksi König mainitsi VTT:n naulatutkimuksesta, josta olin lähettänyt hänellä yhteenvedon. König oli ollut jo yhteydessä Ari Kevarinmäkeen ja pyytänyt esitelmöimään asiasta CIB:n konferenssissa. Luultavasti muutos tulisi tehdä testistandardiin, joka on TC 124:n vastuulla. Sopivan ratkaisun löytyminen kannattaa sopia akselilla König - Ranta-Maunus - Kevarinmäki. Mainitsin tässä yhteydessä, että SC:jen tulisi varmistaa, että tieto kulkee kansallisille viranomaisille, jos standardeissa on vakavia virheitä tai puutteita. Standardisointijärjestöjen ja viranomaisten yhteistyö ei välttämättä ole niin tiivistä joka maassa kuin sen tulisi olla. Illalla keskusteluissa ilmeni, että Itävallalla on toiveita parantaa EC 5:n sisältöä. Harkitsevat jopa lisäsääntöjä omaan kansalliseen liitteensä, joka on erillinen itävaltainen standardi. En ole varma, onko esitetyt lisäsäännöt luvallisia. Kannattanee yhdistää osaaminen Itävallan kanssa. SC6 Saksa on tehnyt appealin koskien EN 1996-1-1. Asia on jumiutunut ja on CEN BT:n ratkaistavana. Osan 1996-1-2 on hyväksytty ja englanninkieliset ja saksankieliset versiot valmiit. Osa 1996-3 on valmis äänestykseen. Ylläpitoryhmään haetaan jäseniä. Vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa SC kokoontuu keskustelemaan kansallisesta liitteistä. SC7 EN 1997-1- on valmis ja osa 2 on lähes valmis käännettäväksi saksaksi ja ranskaksi. Äänestys kesällä 2005. SC on keskittynyt ylläpitoon ja kerännyt tulevaisuuden tutkimusaiheita. Eri maat ovat tehneet vertailulaskelmia NDP:jen määrittämiksi. Keskustelin saksalainen puheenjohtajan Schuppenerin kanssa ja hän sanoi, että vertailulaskelmat Saksassa antavat varsin paljon nykyisten mitoituslaskelmien mukaisia tuloksia. SC8 Maanjäristysosat ei ole kiinnostavia Suomen kannalta. SC8 esittää, että TC250/SC 2 esittäisi standardia vapaasti seisoville savupiipuille, jotka sijaitsevat maanjäristysalueiden ulkopuolella.
SC9 Puheenjohtaja ilmoitti, että kaikki osat tulevat olemaan valmiit tämän vuoden sisällä. Jotkut osat on tehty ilman mandaattia ja ilman komission rahoitusta. Kysyttiin, onko eroa tässä suhteessa näiden standardien välillä. Eurokoodien kohdalla eroa ei ole. Kaikki ovat samoja EN-standardeja. UK otti esille sen, että kansalliset viranomaiset ovat lähettäneet kommentteja EN 1999-1-3 osaan liittyen turvallisuuskysymyksiin. Asia liittyi testaukseen ja laadunvalvontaan. Puheenjohtaja kommentoi, että kommentit UK:sta tulivat pari päivää ennen SC:n kokousta eikä pitänyt tätä hyväksyttävänä. UK vastasi, että kommentit olivat samoja, mitä he olivat lähettäneet aikaisemmin. Horisontaalityöryhmä sillat Puheenjohtaja Galgaro esitti kaavion, kuinka monen kansallisen liitteen huomiointi täytyy tehdä, jos suunnittelija suunnittelee sillan toiseen maahan. Kuvio hyvin havainnollistaa sen, kuinka vaikeaksi suunnittelijan elämä tulee, jos eri maissa on suositusarvoista poikkeavia arvoja. Jos saman standardin osien 1 ja 2 kansalliset arvot poikkeavat vielä toisistaan, elämä mutkistuu entisestään. Esitettiin, että julkisten hankkijoiden tulisi tehdä kansallista liitteistä sopivia paketteja, joissa vaadittavat asiat olisi esitetty. 7. Eurokoodien yleistilanne 95 prosenttia teknisestä työstä on tehty. Barry Heseltine oli tehnyt selvityksen ilmeisesti UK:n ministeriön rahoituksella. Tilanne 16.5.2005 oli 21 osaa julkaistu 7 osaa +Annex 2 ännestyksessä 10 osaa odottamassa äänestystä 20 osaa työn alla Heseltine oli käynyt kaikki osata läpi ja niiden valmistus- ja käännöstilanteen eri mandaattien pohjalta. Yhteenveto tulee TC 250 kotisivuille. Ongelma on pari osaa, joilla voi olla vaikeuksia saavuttaa aikatavoitetta. Mukana on myös pari osaa, joilla ei ole ollenkaan mandaattia ja siten rahoitusta. Lisäksi mandaatissa on vaatimus, että standardien pitäisi olla saavuttanut stage 73 eli jäsenmaat ovat implementoineet ne. Tämä on täysin mahdoton asia. On vaarassa, että TC 250 menettää 15 prosenttia rahoista. Bossenmayer viittasi, että tarvitaan mandaatin tulkinnassa ENC-ryhmän apua. Aikamäärät olivat tulleet mandaattiin myöhemmin. Valmistumista oli pyritty kiihdyttämään sillä, että jotkut osat voisivat mennä äänestykseen vain englanninkielisenä, mutta tähän ei DIN ollut suostunut. AFNOR tuki DIN:n kantaa. Dokumentti N 455 rev.3 osoittaa tilanteen. Saksassa on määräys, että kaikkien osien kansallinen liite tulee olla valmis vuoden 2007 puolivälissä. Tämä tekee tiukkaa, koska viimeiset osat ilmestyvät englanniksi, ranskaksi ja saksaksi vuoden 2006 lopussa. Käytiin keskustelua Itävallan ehdotuksesta korjata painovirheet, käännösvirheet ja tekniset virheet errata sheets:llä. Asia sai kannatusta. Samanlainen menettely on käytössä USA:ssa. Epäselväksi jäi, onko menettely CEN:n sääntöjen mukaista.
8. Liaisons TC 50 (lightings) kanssa on keskusteltu tuulikuormista, jotka ovat erilaiset. TC 124 (Timber structures) kanssa on yhteistyö alkanut hyvin. Uusi puheenjohtaja on Alpo Ranta- Maunus. Yhteistyön virallistamisesta tehtiin resoluutio. Yhteistyö jatkuu entiseen malliin. TC 229:n (betonituotteet) puheenjohtaja Valles on ollut mukana CG:n kokouksissa. Electrical powerlines TC 256? on Cenelec:n komitea. Heillä on eri mitoitusperiaatteet kuin Eurokoodeissa mastoille. Kysyttiin, onko CE-merkintäongelmaa. Esille otettiin myös sandwich-elementtistandardisointi. Standardiehdotuksessa ei viitata Eurokoodeihin. Tanska ja Norja olivat kielteisessä äänestysvastauksessaan viitanneet tähän ongelmaan. EOTA yhteistyön yhteydessä toin esille sen, ETAG 16 yhteydessä (Suomi oli kommentoinut) oli todettu, että structural ja non-stuctural käsitteet tulisi selventää. Onko lisäksi tuotteita, jotka jäävät näiden ulkopuolelle. Asia sai kannatusta komitean jäsenten toimesta. Tuotiin esille myös se, että näitä termejä pyritään välttämään ja kiertämään täten ongelma. Yhteistyö ISO TC 98 kanssa tuli esille. TC 98 on kehittämässä osittain samoja asioita kuin TC 250, mutta siellä on valmistumassa aineistoa, joka on hyödyllinen TC 250 työssä ja voitaisiin ottaa osaksi TC 250 työtä. Seuraavat aiheet, kuten durability, risk assessment, load combinations, useita kuormastandardeja jne. voisivat olla hyödyllisiä. TC 250 ja TC 98 puheenjohtajien tulisi sopia yhteistyöstä ja pyrkiä siihen, ettei ISO:ssa tehdä päällekkäistä ja ristiriitaista työtä Eurokoodien suhteen. Tämä pyrkimys voi olla amerikkalaisilla ja australialaisilla. Korostettiin, että uusien osien tulisi perustua Eurokoodien periaatteille. Tarvittaessa on tutkittava Wienin standardisointiyhteistyötä koskevan sopimuksen velvoitteet. Eurooppalaisen standardisoinnin vahvuus on tuote- ja suunnittelustandardien koordinointi, joka puuttuu amerikkalaisilta. Amerikkalaiset ovat hyviä myymään standardejaan ja USA:n hallinto tukee tätä. 9. Lasirakenteet TC 250:n ja TC 129:n välillä oli pidetty palaveri, mutta yhteistyö ei ole ollut hyvää. Keskustelun mukaan lasi-ihmiset ajattelevat, ettei TC 250 ymmärrä lasirakenteita ja TC 250 edustajat ilmaisivat huolensa siitä, ettei TC 129 ymmärrä turvallisuusasioita. TC 129 pyrkii kehittämään omia sääntöjään. Kysyin, merkitseekö tämä harmonisoidun tuotestandardien mandaatin muutosta. Sedlacek vastasi, ettei hän ole vielä katsonut mandaattia. Pyritään kahden kuukauden kuluttua esittämään dokumentti asiasta. Asiaa käsitellään seuraavassa kokouksessa ja päätetään, miten edetään. Keskustelussa tuotiin esille tapaus Milanossa, jossa lasisirpaleita oli lentänyt 300 metrin päähän. 10. Seuraavat kokoukset Seuraava kokous on 27-28.10.2005 Madridissa ja sitä seuraava 18-19-5-2006. Bossenmayer ilmaisi, että hänen toimikautensa loppuu maaliskuussa 2006. Hän ilmoitti, että voisi jatkaa korkeintaan vuoden sen jälkeen, jos on tarvetta. Bossenmayer katsoi, että työ on lisääntymässä ja hajautumassa. Hän ilmaisi, että komitealla tulisi olla varapuheenjohtaja, joka voisi ottaa joitakin puheenjohtajan tehtäviä. Olisi vahinko, jos seuraava puheenjohtaja on John Moore.
11. Resoluutiot Jouduin lähtemään lentokentälle, kun resoluutioita käsiteltiin. Ainakin seuraavat resoluutiot hyväksyttiin. Evolution report muutettuna hyväksyttiin. TC 250 sisäinen paperi. Itävallan ehdotus teknisten ja painovirheiden korjaamista errata sheets:llä hyväksyttiin. Onkohan CEN:n sääntöjen mukainen? alakomiteoiden tulee kehittää ylläpitostrategiansa Basis of Design for fatigue for metallic products kuuluu kiireellisimpiin kehittämiskohteisiin Should muutetaan shall sanoiksi EC 3 osissa. TC 124 ja TC 250 liason virallistettiin Yhteistyötä ISO 98 kanssa kehitettävä EN 1995 UAP-menettely hyväksyttiin (Suomen ehdotus) 12. Muut asiat Juttelin CEN: n Tielin kanssa harmonisoitujen standardien ilmoittamisesta virallisessa lehdessä. Hän kertoi, että komissio haluaa kaikki standardit muutoksineen on mainittu samassa "laatikossa" virallista lehteä varten. Aikaisemmin muutokset on julkaistu erikseen. On tulossa viralliseen lehteen konsolidoitu versio standardeista. Tämä lisää CEN:ssä hallinnollista työtä ja viivästyttänyt prosessia. Julkaiseminen tapahtuu piakkoin (tapahtui 8.6.2005). Olin ottanut esille Säätytalolla 28.4.2005 pidetyssä Betoniyhdistyksen seminaarissa sen, että jos jossakin osassa Eurokoodeja on virhe ja varsinkin jos sillä on vaikutusta turvallisuuteen, asia pitää tuoda kirjallisesti ympäristöministeriöön asianomaisille virkamiehille mm. Teppo Lehtiselle, Jaakko Huuhtaselle ja Matti J. Virtaselle. Tällaisia väitteitä olivat Betoniyhdistyksen toimitusjohtaja Klaus Söderlund ja puheenjohtaja Risto Vahanen esittäneet. Teppo Lehtinen pyysi Klaus Söderlundilta esitystä virheistä. Sellainen tuli koskien EN 1992 1-1 kohtaa 5.5.(4) Momentin siirto ja kohtaan 9.10.2.3 Jatkuvan sortuman estäminen. Näitä en voinut ottaa kokouksessa esille, koska voidaan olla selkeästi eri mieltä, onko kyseessä virhe. Jälkimmäinen koskee vielä suositusarvoa, joka on kansallisesti valittavissa. Lisäksi Söderlund lähetti lyhyen muistion koskien EC2:n kohtia, jotka Betoniyhdistyksen työryhmän NT-100 mielestä vielä vaativat tarkasteluja ja kehittämistä tai jossa on puutteita, joita ei voida korjata kansallisessa liitteessä. Myöhemmin kävi ilmi, ettei kyseisiä dokumentteja ole käsitelty ja hyväksytty NT-100 työryhmässä. Tällainen toiminta ei ole hyväksyttävää. Betonisektorin tulisi käydä vakava keskustelu siitä, kuinka asioita käsitellään ja mitkä ovat säännöt toiminnalle eri tapauksissa. Keskeinen elin on TC/SC2:n suomalainen mirror-group, Suomen standardisoinnin elimet ja sen jälkeen TC250/SC 2. Ympäristöministeriö tulee pitää informoituna. Väliajalla keskustelin John Mooren kanssa, mitä Annex Y:lle tapahtuu. Moore sanoi, että yrittää järjestää palaverin M. Vallesin (TC 229) ja T. Hagbergin (TC 135) kanssa. Epäilen, että kokouksesta ei ole mitään hyötyä. Pyrkimys on todennäköisesti vesittää asia. Vaarana on, että näistä kantaviin rakenteisiin käytettyjen tuotteiden tuotestandardeista jokin maa tekee valituksen ja sen jälkeen asiat taas viivästyvät. Esimerkkinä on jo muurattujen tuotteiden standardit. Lisäksi puutteelliset CEmerkinnät siihen liittyvine informaatioineen eivät luo kunnollista pohjaa hyvälle rakentamiselle. Matti J. Virtanen